Maan kasvukunto Pellon peruskunto vaikuttaa merkittävästi lohkolta saatavaan satoon. Hyvärakenteisessa maassa juurten kasvu on parempaa sekä ravinteiden ja vedenotto tehokkaampaa. Kalkitus parantaa maan mururakennetta ja biologista aktiivisuutta sekä tehostaa ravinteiden ottoa. Lohkon kasvukunnon selvittäminen ja korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen on tärkeä askel kohti kannattavaa viljelyä. 1
Hyvärakenteinen maa Maan rakenne Hyvärakenteinen maa muokkautuu helposti, eikä ole niin tarkka muokkauskosteuden suhteen. Sateella hyvärakenteinen maa ei liety, eikä kuivuessaan kovetu läpeensä. Vedenläpäisy on tehokasta ja maan kantavuus on hyvä. Hyvärakenteisessa maassa on kestävä mururakenne. Murut ovat muodoltaan pyöreitä. Yhtenäinen huokossysteemi ulottuu syvälle. Tehokas ravinteidenotto maasta vaatii: Maaperässä olevaa vettä Juuren hyvää maakontaktia Hyvin kehittynyttä juuristoa Hyvä maan rakenne parantaa ravinteiden hyväksikäyttöä. 2
Hyvärakenteinen maa Viljelytoimien vaikutus maan rakenteeseen: Oikein tehty ja ajoitettu muokkaus edesauttaa maan kasvukuntoa Tavallisimpia ongelmia peltoviljelyssä ovat maan tiivistyminen ja vesitalouden ongelmat Toimiva vesitalous on hyvärakenteisen maan merkki: Maan vesitalouden ongelmat ilmenevät usein epätasaisena ja hitaana kuivumisena keväällä, veden seisomisena pellolla pitkään sateen jälkeen sekä epätasaisena kasvuston kasvuna. Pellolla seisova vesi liettää pintamaan, ja kuivuessaan maa kuorettuu herkästi. Salaojista valuvan veden sameus on myös merkki huonosta ojituksesta. Huono ojitus lisää eroosiota pintamaassa, sillä sen sijaan, että vesi imeytyisi pellon läpi salaojiin, se valuu pintaa pitkin vieden ravinteet ja humuksen mukanaan. 3
Hyvärakenteinen maa Maan vesitalouden hoito: Kova, tiivistynyt maa läpäisee vettä huonosti ja huono ojitus lisää tiivistymisriskiä. Vesitalouden ongelmiin voi vaikuttaa parhaiten ojituksen kunnostamisella. Salaojien laskuaukkojen päät on hyvä tarkastaa tukkeutumien varalta säännöllisesti. Turhaa maan tiivistämistä tulee välttää. Maan tiivistymisen ehkäisy Maan tiiviys vaikuttaa kasvien juurten kasvuun sekä veden ja ravinteiden ottoon. Maan tiivistymistä voi ehkäistä välttämällä märällä pellolla ajoa, käyttämällä pieniä rengaspaineita ja paripyöriä sekä rajoittamalla akselipainoja ja ajonopeutta. Renkaiden turhaa luistattamista pitäisi myös välttää, jottei pintamaan hiertyisi. Raskailla koneilla ajettaessa voi käyttää ajoraiteita. Ajot suunnitellaan niin, ettei pellolla tarvitse turhaan ajaa. 4
Hyvärakenteinen maa Maan rakenteen parantaminen Viljelykierto on tehokas maan kasvukunnon parantaja. Syväjuuriset, paljon biomassaa maahan jättävät kasvit kuohkeuttavat maata. Olkien kyntäminen maahan sekä karjanlannan käyttö lisäävät maan orgaanista ainesta ja vilkastuttavat hyödyllistä pieneliötoimintaa. Kevennetyt muokkausmenetelmät ja etenkin suorakylvö saattavat sopia joillekin lohkoille paremmin kuin kyntö. Kevennettyjen muokkausmenetelmien tavoitteena on muodostaa maahan kestävä ja luonnollinen mururakenne, jota ei jokavuotisella kynnöllä rikota. Suorakylvössä maan pinnalle jäävä olkimassa myös suojaa maan pintaa eroosiolta ja koneiden vaikutuksilta. Biologiset ilmiöt, kuten kuivuminen ja kutistuminen sekä jäätyminen ja sulaminen ovat tehokkaita maan murustajia. Myös kalkitus ja riittävä lannoitus edistävät hyvän rakenteen syntymistä, sillä ne edesauttavat laajan, tehokkaan juuriston muodostumista. 5
Hyvärakenteinen maa Maan syväkuohkeutus: Monivuotinen viherkesanto on monesti mekaanisia syväkuohkeutusmenetelmiä parempi vaihtoehto. Tiivistymien mekaaniseen purkuun voidaan käyttää mm. syväkyntöä tai jankkurointia, mutta näiden toimenpiteiden jälkeen maan rakenteelle on annettava aikaa tasapainottua esimerkiksi useamman vuoden viherkesannoinnin avulla. Syväkyntö tehdään esimerkiksi kyntämällä 10 15 cm tavallista syvempään tai tarkoitukseen suunnitelluilla erikoisauroilla 50 150 cm:n syvyyteen. Syväkuohkeutuksen jälkeen maa on erityisen herkkä tiivistymiselle, ja vaatii pitkän ajan kestävän rakenteen muodostamiseksi. 6
Kalkitus Kalkki on kasvukunnon perusta Kalkitus parantaa maan mururakennetta ja biologista aktiivisuutta sekä tehostaa ravinteidenottoa. Samalla se sitoo kasvua estäviä aineita haitattomaan muotoon. Kalkitus turvaa muiden tuotantopanosten tehokkaan hyödyntämisen. Keinot: Tee peruskalkitus suunnitelman mukaan Huolehdi säännöllisestä kalkituksesta Käytä oikeaa kalkkilajia oikea määrä 7
Kalkitus Monta syytä kalkita Kalkitus vähentää maan happamuutta ja lisää ravinteiden käyttökelpoisuutta kasveille. Samalla kalkitus hoitaa maan kasvukuntoa ja rakennetta. Hyvin kalkitussa maassa kalsium parantaa maan mururakennetta, tehostaa juurten kasvua ja parantaa samalla veden ja ravinteiden ottoa. Hyvin kalkitulla pellolla kaikki annetut tuotantopanokset saadaan tehokkaaseen käyttöön. Kalkituksella pääravinteet kasville käyttökelpoiseen muotoon Kasvit ottavat tarvitsemansa ravinteet maanesteestä. Maan ph vaikuttaa kasveille käyttökelpoisten ravinteiden määrään. Kalkitussa maassa pääravinteita vapautuu tasaisesti maahiukkasten pinnalta ja maan orgaanisesta aineksesta kasvien käyttöön. Happamassa maassa vetyionit syrjäyttävät ravinteita maahiukkasten pinnalta ja ravinteet sitoutuvat vaikealiukoiseen muotoon tai ne ovat vaarassa huuhtoutua. Esimerkiksi fosfori sitoutuu happamissa olosuhteissa raudan ja alumiinin kanssa kasveille käyttökelvottomaan muotoon. Hyvin happamissa maissa esiintyvä alumiini on sekä kasveille että pieneliöille myrkyllistä. 8
Kalkitus Kalkitus hoitaa maan rakennetta Hyvin kalkitussa maassa vilkas eliötoiminta muodostaa kestäviä muruja. Niiden ansiosta vanha kasvijäte hajoaa nopeammin ja taudinaiheuttajat tuhoutuvat. Lisäksi kalkin kalsium murustaa maata. Muruväleistä liika vesi valuu pois ja juurilla on tilaa kasvaa laajalle alueelle veden ja ravinteiden hakuun. Ravinteista esimerkiksi fosfori liikkuu maassa vain vähän. Näin ollen laaja juuristo helpottaa ravinteiden tehokasta hyväksikäyttöä. Hyvin kalkittu, runsasmultainen maa varmistaa ravinteiden, kuten typen, tasaisen vapautumisen kasvukauden aikana. Yhden viljavuusluokan (0,4 ph-yks.) nostamiseen tarvittava kalkkimäärä tn/ha Multavuus Karkea kivennäismaa Savinen kivennäismaa Hietasavi, hiuesavi, hiesusavi Aitosavi Vähämultainen 2 3 4 6 - Multava 3 4 5 7 - Runsasmultainen 5 6 7 8 - Erittäin runsasmultainen 6 7 8 9 - Multavuus yli 20 % - - - - 10 Multamaa, turvemaa, liejusavi 9
Kalkitus Sopiva kalkkilaji määräytyy lohkon kalsium-magnesium -suhteen perusteella. Jaa lohkon kalsiumluku magnesiumluvulla. Suhdeluku Suositeltava kalkitusaine alle 8 Kalkkikivijauhe 8-13 Mikä kalkitusaine tahansa yli 13 Magnesiumpitoinen kalkitusaine Kalkkilajien magnesiumpitoisuus ja hienous vaihtelevat. Kalkkikivijauheeksi lasketaan kalkitusaineet, joiden magnesiumpitoisuus on alle 2 %. Magnesiumpitoisiksi nimitetään tuotteita, joiden magnesiumpitoisuus on 2 10 %. Runsaasti magnesiumia sisältävässä dolomiittikalkissa pitoisuus on yli 12 %. Kalkin nopea neutralointikyky riippuu sen hienousasteesta. Jos halutaan nopeaa kalkitusvaikutusta, on syytä varmistaa tuoteselosteesta, että kalkki on hienojakoista ja sen neutralointikyky on vähintään 30 %. 10
Lohkon kasvukunnon selvittäminen KARTOITA LOHKON PERUSKUNTO Kiinnitä huomiota seuraaviin asioihin: ojituksen toimivuus maan mururakenne ja lierojen määrä poutivuus peltojen kuivuminen muokkauskuntoon muokkauksen sujuvuus peltojen kuivuminen rankkojen sateiden jälkeen liiallisesta märkyydestä tai kuivuudesta johtuvat kasvusto-oireet tiivistymisongelmat 11
Lohkon kasvukunnon selvittäminen KORJAAVAT TOIMENPITEET Muokkauksen sujuvuus: muokkauksen oikea-aikaisuus kynnön tasaisuus kosteusvaihteluiden tasaaminen tasausäestyksellä Peltojen kuivuminen rankkojen sateiden jälkeen: ojituksen toimivuus pellon pinnan muotoilu maan rakenteen parantaminen, viherkesannot, syväjuuriset kasvit 12
Lohkon kasvukunnon selvittäminen Ojituksen toimivuus: salaojien laskuaukkojen avaaminen sorasilmäkkeiden määrän lisääminen paikallinen uusintaojitus koko lohkon uusintaojitus viherkesanto tai syväjuuriset kasvit mukaan viljelykiertoon Maan mururakenne ja lierojen määrä: eloperäisen aineksen lisääminen parantamaan mururakennetta karjanlannan käyttö kalkitus maan ilmavuudesta huolehtiminen 13
Lohkon kasvukunnon selvittäminen Poutivuus: kevätkosteuden säästäminen mahdollisimman vähäinen muokkaus hiesutöppäreille etukäteen tehty tasausäestys kylvön oikea ajoitus suorakylvö Peltojen kuivuminen muokkauskuntoon: ojituksen toimivuus Liiallisesta märkyydestä tai kuivuudesta johtuvat kasvusto-oireet: viljelykasvin valinta: vältä ohran viljelyä märkyydestä kärsivillä lohkoilla ojituksen toimivuus maan rakenteen parantaminen, viherkesannot, syväjuuriset kasvit kyntöanturan poisto 14
Lohkon kasvukunnon selvittäminen Tiivistymisongelmat: märän maan muokkauksen välttäminen peltoajon välttäminen etenkin maan ollessa märkä syväjuuriset kasvit, juurikanavat rehevä kasvusto, karjanlanta, lierotoiminnan edesauttaminen jankon tai pohjamaan mekaaninen kuohkeutus 15