Maitotila 2020-projekti, maidon laatu

VALIO Maitotila 2020-projekti, maidon laatu LOPPURAPORTTI KELLOKOSKI, MARIKA 31.7.2011 1

MAITOTILA 2020 PROJEKTIN MAIDON LAATUOSION LOPPURAPORTTI TIIVISTELMÄ Rakennemuutos maitotiloilla on ollut hyvin nopeaa viimeisten vuosien aikana, hyppäys 20 lehmän karjasta 50-300 lehmän karjoihin edellyttää uusien toimintamallien käyttöönottoa. Nykyiset järjestelmät tiloilla ja neuvonnassa on rakennettu suurelta osin 20 lehmän karjan ja sitä hoitavien viljelijöiden tarpeisiin. Tiloilla työmäärät ovat kasvaneet merkittävästi eläinmäärän ja toiminnan volyymin kasvaessa, näin toiminnanhallinnan merkitys on korostunut entisestään. Maitotilan tuottavuuden kehittämisen este on usein vanhoissa toimintamalleissa. Laajentaneen tilan kannattavuuden edellytys on tuottaa kaikilla lypsylehmille suunnitelluilla parsipaikoilla laadukasta maitoa. Erilaisten ongelmatilanteiden vaikutukset kumuloituvat suuremman tuotannon mukana ja aiheuttavat merkittäviä taloudellisia ja jaksamiseen liittyviä ongelmia. Suurissa karjoissa yksilöiden hoitamisesta siirrytään lauman hallintaan. Projektissa nousi esille erittäin tärkeänä maidon laadun hallinnan välineenä säännöllisesti kuukausittain otettavat tuotosseurantanäytteet. Näiden tulosten nopea saaminen tilalle ja tulosten raportointimuoto on tulevaisuudessa isoilla tiloilla erittäin tärkeää. Eläinmäärän kasvaessa tiloilla maidon laadun hallinnan täytyy olla järjestelmällistä ja ennakoivaa. Seurantaa tulee pystyä tekemään helposti ja nopeasti, eläinten solumäärien historiatietoa tulee pystyä hyödyntämään yksinkertaisilla menetelmillä, jotka on mahdollisimman helposti saatavilla ja muunneltavissa tilojen tarvitsemaan käyttökelpoiseen muotoon. Maidon sähkönjohtoluku nostettiin lähes poikkeuksetta tärkeimmäksi työkaluksi automaattilypsytiloilla. Yhteistyö ja tiedonvaihto neuvonnan eri sektorien ja laitetoimittajien kanssa on maidon laatutyön kannalta ensiarvoisen tärkeää. Projektin aikana havaittua: tilan johtaminen ja vastuiden jakaminen sekä näiden merkityksen hahmottaminen auttavat maidon laadunhallinnassa. Tiloilla, joilla vastuut oli selkeästi määritetty ja toiminnat systemaattisia ja tavoitteellisia sekä kaikki toimijat tavoiteisiin sitoutuneita, maidon laatu oli helpommin hallittavissa. Maidon laadunhallinnan kannalta yhtä ja ainoaa oikeaa toimintamallia ei ole, kaikki toimintatavat ja seurantamenetelmät eivät sovi jokaiselle tilalle. Erilaisia toimintamalleja on tiloilla käytössä eri tilanteissa maidon laadunhallintaa varten. Erilaisia toimintatapoja ja ohjeita on kirjattu prosessikuvauksiin ja toimenpidemalleihin. 2

Sisältö TIIVISTELMÄ... 2 PROJEKTIN OSALLISTUJATAHOT... 4 PROJEKTIN MAIDON LAATU OSION KUVAUS JA TAVOITTEET... 5 TOTEUTUS... 6 1. Projektin tilat... 6 2. Tilatapaamiset... 7 3. Tilakyselyt... 7 4. Keskustelufoorumi... 8 5. Kokeilut tilatasolla... 9 a. Tankkimaidon soluseuranta ja solulaskuri... 9 b. Lypsyvyöt:... 10 c. Vedinkaston käyttömenetelmä... 11 d. MobiAmmu:... 12 e. Sähkönjohtoluvun kannettava seurantalaite... 12 f. Kuivitus... 13 g. Ut-kartoitus lypsyasematilalla... 13 h. Raakamaitoanalyysit... 14 i. Ulkomaisen tilakonsultin käyttö... 15 6. Opintomatka... 15 TULOKSIA... 16 1. Kenttätiimi... 16 2. Palautetta tiloilta... 17 3. Uudet työkalut tiloille ja neuvonnalle... 18 a. Ut-laskuri... 18 b. Tuse-näytetulosten jakauma... 19 c. Ongelmatilanteisiin täsmäneuvontaa... 19 4. Tiivistetysti tulokset ja jatkoseuranta... 20 TIEDON JAKAMINEN PROJEKTIN ULKOPUOLELLE... 21 PROJEKTIN ARVIOINTIA... 21 PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMISSUOSITUKSIA JA KEHITYSEHDOTUKSIA JATKOA VARTEN... 22 3

PROJEKTIN OSALLISTUJATAHOT Projekti toteutettiin Pohjolan Maidon, Valion, ProAgria Keski-Pohjanmaan ja ProAgriaOulun sekä ProAgria Keskusten Liiton kanssa yhteistyössä. Projekti muodostui kahdesta itsenäisestä kokonaisuudesta maidon laatu ja tuotosseurantaosioista. Näissä osoioiden pääteemat olivat ensisijaisesti maidon laatuun liittyvien prosessien hallinta ja uuden tuotosseurantamallin käyttöönotto. Kuva 1. Kuvio Maitotila 2020 projektista Projektin ohjausryhmä: Projektipäällikkö Marika Kellokoski, PM: Marko Puhto, Pekka Petäjäsuvanto, Eija Kontio, Valio: Juha Nousiainen, Jaana Kiljunen, ProAgria Keskusten Liitto: Henna Mero, Sanna Nokka, ProAgriat: Anna-Riitta Leinonen, Virpi Huotari Maidon laatu osion kenttätiimi: Projektipäällikkö Marika Kellokoski, tuotantoneuvojat (Sanna Jokela, Jari Korva, Eija Kontio), ProAgria Oulu (Sanna Lehtimäki ja Liisa Lehikoinen), ProAgria Keki-Pohjanmaa (Sinikka Kreus ja Heidi Lehkonen) RAHALLISET JA HENKILÖRESURSSIT Valio ja Pohjolan Maito huolehtivat muodostuvista kustannuksista. Henkilöresursseina projektissa oli projektipäällikkö, Pohjolan Maidon tuotantoneuvojat mahdollisuuksiensa mukaan sekä ProAgrian maitotilaneuvojat (kaksi Oulun ProAgriasta ja kaksi Keski-Pohjanmaan Proagriasta). ULKOPUOLISET ASIANTUNTIJAT Projektiin osallistui monia eri asiantuntijoita, osallistuen projektin järjestämiin tilaisuuksiin tai kenttätiimin toimintaan. Mukana olivat Jaana Kiljunen, Juha Nousiainen, Annikka Hurme, Hanna Laitinen ja Laura Kulkas Valiolta, Tarja Paatero ProAgrialta, Maarit Hellstedt, Esa Manninen ja Kaj Nyman MTT:ltä. Ulkomaiset asiantuntijat olivat Ontarion maatalousministeriöstä Kanadasta eläinlääkärit Neil Anderson ja Ann Godgin, kanadalaisen DairyLogix yrityksen tuotantoasiantuntija Jack Rodenburg sekä Englannista JohnsonDiversey hygieniakonsultti Alison Cox. 4

PROJEKTIN MAIDON LAATU OSION KUVAUS JA TAVOITTEET Maidon laatuun liittyvien prosessien kirjaaminen ja hallintamallit tilatasolla sekä näiden mahdollinen hyödyntäminen pohjana Valion laatukäsikirjan tulevissa versioissa. Tavoitteena on tunnistaa kasvavien maitotilojen maidon laatuun liittyvät prosessit päivittäisessä johtamisessa. Sekä löytää neuvonnalle ja tiloille ko. prosesseihin uusia toimintamalleja, tekniikkaa ja mittareita. Projekti rajataan maidon laadunhallintaan liittyvien prosessien kehittämiseen : Olemassa olevien prosessien päivittäminen: Lypsy, Maidon jäähdytys, Lypsykoneen ja tankin pesut Utareterveyden seuranta ja hallinta (hoidot, eläinten merkintä, lehmien ryhmittely) Päivittäinen rehun jakaminen, rehunlaatu ja hygienia (Rehuketju varastolta ruokintapöydällle, seosrehun laadun tarkkailu/hallinta) Navetan ja eläinten puhtaus (kuivitus, navetan puhdistus, lannan käsittely ja ilmanvaihto) Maidon laadunseuranta ja laatupoikkeamiin reagointi. (nämä uusia prosesseja tiloilla) Prosesseja kuvattaessa otetaan erityisesti huomioon maidon laadunhallintaan ja siihen liittyvien riskien huomioiminen sekä työmäärän vähentäminen (laitteilla, työtavoilla ja resursseilla) Projektin kuluessa esiinnousevia mahdollisia keskeisiä prosesseja tai tilojen esille ottamia toiveita/tarpeita kehitetään edelleen tässä projektissa tai muissa projekteissa ja normaalin toiminnan puitteissa Kuva 2. Esimerkki olemassa olevasta Lypsykoneen pesut prosessista Muut tavoitteet Tiedon ja osaamisen kerryttäminen kehittyvän maitotilan johtamisprosessien hallintaan; maatilan tulisi tunnistaa omat prosessinsa ja kriittiset pisteensä ja pystyy kehittämään niitä niin, että projektitilat pystyvät tuottamaan jatkuvasti tavoitteensa mukaisen määrän E-luokkaista maitoa tehokkaasti, vaivattomasti, yksinkertaisesti. 5

Etsiä prosesseista kriittiset pisteet ja löytää neuvonnalle ja tiloille työkaluja laadun kehittämiseen ja hallintaan - nopeita työkaluja akuutteihin laatupoikkeamiin Neuvonnan kehittäminen ja uusien toimintatapojen oppiminen asiakkaan tukemiseksi (yhteistyökumppanit, hyvät toimintamallit ja esimerkit) Löytää neuvonnalle ja tiloille mittareita laatuongelmien hallintaan ja niiden pohjalta luoda ohjeita hälytysjärjestelmiä TOTEUTUS Projektin toteutusaika on elokuusta 2010 heinäkuun 2011 loppuun. Projektiin on pyydetty mukaan 12 tilaa Osuuskunta Pohjolan Maidon alueelta, jokaisen tuotantoneuvojan alueelta, tiloja joilla on erilaisia lypsyjärjestelmiä käytössä. Alkuperäisistä tiloista yksi jättäytyi pois ennen projektin alkamista ja mukaan pyydettiin kaksi automaattilypsytilaa lisää. Projektissa oli mukana seitsemän lypsyasematilaa ja kuusi automaattilypsytilaa. Tiloilla oli eri merkkisiä laitteita ja eri tasoisia varustustasoja lypsylaitteistoissa. Projektin toimintatapa: tiloille kirje ja esitietolomake, tilakäynti, tilojen yhteistapaaminen, keskustelufoorumi nettipalveluun, tapaamisia, pienryhmiä tilojen määrittelemien aiheiden perusteella, opintomatka, kyselyitä tilojen toimintatavoista. Näistä saatavien tietojen käsittelyä ja työtämistä neuvonnan käyttöön kenttätiimissä neuvojaporukalla. 1. Projektin tilat Tilat sijoittuivat eri puolille Pohjolan Maidon aluteetta (tilat välillä Veteli Tervola). Tiloilla oli eri laitevalmistajien lypsylaitteistoja (Westfalia, Delaval, Strango, Lely, RDS). Lehmämäärä tiloilla vaihteli 50 300 lehmään. Maitomäärä 19 32 l/le/pv. Tankkimaidon solupitoisuus hinnoittelunäytteissä vaihteli 74 489 (tammi- ja toukokuun 2010 aikana). Lypsyjärjestelminä tiloilla oli robotit 6 tilalla (RDS, Lely ja DeLaval, tilat 1 2 robotin yksikköjä) ja eri kokoiset takaalypsyjä- ja kalanruotoasemat seitsemällä tilalla. Tuotantorakennukset oli rakennettu vuosien 2004-2010 aikana. Seosrehuruokinta oli käytössä suurimmalla osalla tiloista. Kuva 3. Projektitilojen tietoja ennen projektia 01 05/2010 (tiedot hinnoittelunäytteistä) 6

2. Tilatapaamiset 4.11.2010 Projektin aloitus, mitä työkaluja tulevaisuuteen. Haapavesi. 8.12.2010 Lehmähavaintopäivä. Puolanka. 26.- 27.1.2011 Utareterveys ja raakamaidon laatu sekä työajanhallinta ja kuivitus. Rokua. 3.2.2011 PuliSistem- utarepesulaitteeseen tutustuminen tilavierailulla ja Neil Andersonin luento lehmän käyttäytymisestä. Kruunupyy ja Seinäjoki. 3.3.2011 Englantilaisen tilakonsultin tilakäynipalaute ja raakamaitokartoituksen tulokset. Oulu. 23.-28.3.2011 Opintomatka Kanadaan: Maidon laadun hallinnan tavat ja tilan johtaminen Kanadassa 27.4.2011 Opintomatkan terveiset ja tekniikkapäivä. Ylivieska. Kuva 4. Projektitilojen ensimmäisessä tapaamisessa tehdyn ryhmätyön tulos. Maidon laadun kannalta tärkeimmäksi koetut asiat. 3. Tilakyselyt Tilakyselyt toteutettiin projektin alkupuolella ja niiden avulla saatiin hahmotettua eri tilojen erilaisia toimintamalleja. Tiloilta kyseltiin käytössä olevia maidon laadun hallintatapoja, seurantavälineitä ja seurantaan käytettävää aikaa. Myös työjärjestyksiä ja vastuiden jakoa hahmoteltiin tiloilta. Tilakyselyiden pohjalta laadittiin yhteenveto (tuotantoneuvojat asiantuntijoina), ja näitä tietoja käytettiin käytetiin keskustelupohjana Rokualla järjestetyssä tilatapaamisessa. Kyselyiden tuloksia tiivistetysti: Hinnoittelunäytteet ovat laadun seurannan peruste, lisänäytteitä käytetään kuudella tilalla laadun seurantaan. Tankkimaidon solujen hälytysrajat vaihtelevat tiloittain 150 250 000 kpl/l. Solutestiä käytetään tiloilla paljon. Sähkönjohtolukua seurattiin erityisesti robottitiloilla ja myös muutamilla asematiloilla oli käytössä sähkönjohtoluku ja sitä seurattiin. Robottitiloilla sähkönjohtoluvun seurantaa käytettiin päivittäin toiminnan perusteena. 7

Kuva 5. Maidon laadun seurantavälineet ja seurantaan käytetty aika tilakyselyiden perusteella asematilat robottitilat Millä laatua seurataan DME-kuitti, solutesti, siiviläsukka, Valma, sähkönjohtoluku (jos on), tusenäytteet tankkimaidon soluseuranta, Valma, solutestit, sähkönjohtoluku, robon listat, tusenäytteet Seurantaan käytetty aika 5 30 min 5-10 min raportit ja 10 20 min soluttavan lehmän etsintä Hälyrajat tankkimaidon solut tuhatta kpl/ kpl 150-250 170-250 Mikä on laadun haastavin tekijä (molemmat tilaryhmät): lypsyhygienia soluttavien lehmien löytyminen poikkeamien havaitseminen ajoissa tartunnallisten ja ympäristöperäisten bakteerien tuoma ongelma oma jaksaminen Laadunhallinnan muut esille tulleet asiat: lypsy-ympäristön puhtaus kuivittaminen lypsylaitteiston toimintakunto ja huollon toimivuus ruokinta ja sen toimivuus 4. Keskustelufoorumi Projektille perustettiin oma keskusteluympäristö tilojen toivomuksesta. Keskusteluympäristö sijoitettiin okopintokeskuksen Moodle-ympäristöön, ja se käyttöönotettiin marraskuussa. Keskusteluympäristö oli ns. suljettu ympäristö, johon oli pääsy vain projektiin osallistuvilla tiloilla ja kenttätiimiin kuuluvilla neuvojilla sekä muutamilla Valion ja MTT Vakolan edustajilla. Keskusteluympärisöön pääseminen edellytti siihen kirjautumista. Keskusteluympäristöön tallennetiin myös materiaalia eri aihealueilta, tutkimustietoa, ohjeita ja luentomuistioita. 8

Kuva 6. Keskusteluympäristön etusivu. Keskusteluympäristön käyttö on ollut eri käyttäjien osalta erilaista. Keskusteluihin on otettu osaa enemmän ja vähemmän. Kuitenkin palautteen perusteella projektiin osallistuneista tiloista on ollut erittäin mukavaa, että on ollut mahdollista seurata keskustelua ja hyötyä siitä, vaikka itsellä ei ollut lisättävää/kommentoitavaa meneillään olevaan asiaan. Keskusteluja on virinnyt mm. vedinkastoista, soluseurannasta, utarekarvojen käsittelystä, ruokinnasta, tilan johtamismalleista, parrensäädöistä ja lypsylaitteistojen säädöistä. 5. Kokeilut tilatasolla Projektissa tehtiin erilaisten uusien toimintatapojen ja menetelmien kokeilua tiloilla. Uusia laitteita ja menetelmiä koekäytettiin eri tiloilla, tilojen oman aktiivisuuden ja kiinnostuksen mukaan. Koekäytössä oli kannettava solulaskuri (tankkimaidon soluseurantaa varten), MobiAmmu laite, lypsyvyö, paineistettava vedinkasto spaypullo, sähkönjohtolukumittari, raakamaitoanalyysit. Koekäyttöjen perusteella saatiin käyttökokemuksia ja toimintatapojen muutoksia sekä parannus ja kehitysehdotuksia laittevalmistajille (esimerkiksi MobiAmmun uuteen versioon tärkeitä kehitysehdotuksia). a. Tankkimaidon soluseuranta ja solulaskuri: Kahdella tilalla seurattiin kolmen viikon ajan tankkimaidon solumäärää kannettavan solulaskurin ja solutestin avulla (analysointi jokaisen lypsyn jälkeen) sekä jokaisella hakukerralla otettavan lisänäytteen avulla. Solulaskurilla saadut tulokset olivat mukavia numeraallisuuden takia, mutta solutestillä saatiin luotettavampia ja vertailukelpoisempia tuloksia lisänäytetuloksiin verrattuna. Huomiota herätti solulaskurilla saadut perättäiset toisistaan poikkeavat tulokset. Myös uuden näytekyvettipussin vaihtuminen vaikutti tulosten tasoon. Laitteen toimintaa ei ole mahdollista kalibroida mitenkään, mikä saattaa aiheuttaa luotettavuusongelman. Johtopäätöksenä on, että näytteenottaminen solulaskurilla tehtäviin määrityksiin on erittäin tarkkaa; tankkimaito tulee sekoittaa hyvin ja siitä otettu näyte tulee olla todella hyvin sekoitettuna ennen määrityksen tekemistä. Näytteenottoon huomiota kiinnittämällä saatiin vähän paremmin saman suuntaiset tulokset. Tankkimaidon soluseurantaa tehtiin muutamia päiviä myös kahdella muulla tilalla. 9

Kuva7. Seurantalomake tankkimaidon solupitoisuuden seurantaan vertaillessa solutestiä, solulaskuria ja laboratorion solutuloksia. Tankkimaidon soluseurannassa määritettiin solutestiaineella tankkimaidon solupitoisuus päivittäin. Tilakokeiluista saadun palautteen perusteella tämä seurantapa on hyvä työkalu, jos tankkimaidon solupitoisuus on koholla. Päivittäin tai jokaisen lypsykerran jälkeen tehty solutesti toimi seurantavälineenä hyvin, näin voitiin havaita solumäärä ja pystyttiin vielä vaikuttamaan koko maitoerän solumäärään mahdollisten soluttajien maidon erottelulla. Tämä toimintamalli on hyvä, soluongelman ollessa akuutti. Solutilanteen ollessa rauhallisempi tankkimaidosta solumäärityksiä tehdään harvemmin esim. kerran viikossa. Tai seurannassa käytetään itse pyydettyä lisänäytettä. Tankkimaidon soluseurannan ohje jaettiin tiloille laminoituna. Kuva 8. Käytössä ollut kannettava solulaskuri b. Lypsyvyöt: Lypsyasematiloilla oli käytössä märät lypsyliinat ja useilla tiloista lypsyliinat olivat lypsyaseman keskellä olevissa hygieniavaunuissa. Yhdellä tilalla oli käytössä pussillinen lypsyessu yhdelle lypsäjälle. Lähes kaikki lypsyasematilat ovat koekäyttäneet projektin aikana lypsyvyötäa ja useat ovat siirtyneet koekäytön myötä niiden käyttöön. Lypsyliinat on muuttuneet märistä kuivaksi väännettävistä liinoista pyykkikonekuiviksi liinoiksi. Tämä toimenpiteet ovat säästäneet askeleita lypsyasemalla, nopeuttaneet lypsyä sekä helpottaneet lypsytyötä liinojen vääntämisen pois jäämisen takia. 10

Opintomatkalla kiinnitettiin paljon huomiota tiloilla käytössä olleeseen predippaukseen. Ulkomailla käytettään predippauksessa jodipitoista ainetta, jota Suomessa ei saa käyttää ennen lypsyä. Kaksi projektin tilaa on kokeillut erilaisia predippaus variaatioita, joita voidaan käyttää meillä eli vaahtopesuaine ja suihkupullolla vetimiin suihkutettavaa laimennettua nänninpesuainetta (esim. Farmoksen valmistama Nänneli, Hivenen valmistama Nännipesu). Kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia; vetimiin suihkutettava nänninpesuaine hoitaa vetimien ihoa ja helpottaa utareen puhdistusta, utareen hankaaminen on jäänyt pois ja lypsytyöstä on tullut kevyempää. Kuva 9. Lypsyvyö käytössä lypsyasemalla Kuva 10. Vedinpesuaineen suihkutus suihkupullolla ennen liinalla pyyhkimistä Tilojen kokemuksen perusteella siirtyminen nihkeiden liinojen käyttöön lypsyasemalla on alentanut maidon solutasoa, tämä johtunee siitä, että vedinkumit kiinnittyvät paremmin vetimiin ja märistä vetimistä bakteerien siirtyminen utareen sisälle vähenee. Tämä työskentelytapa on myös vähentänyt käsien rasitusta, koska lypsypyyhkeitä ei enää tarvitse vääntää kuivaksi. c. Vedinkaston käyttömenetelmä: Muutamilla tiloilla ei ollut vedinkasto käytössä projektin alussa, mutta vedinkasto on otettu käyttöön toisilta tiloilta saatujen kokemusten perusteella. Näillä tiloilla on ollut hyviä kokemuksia vedinkaston käyttöönottamisesta. Keskusteluympäristössä oli aineistona vedinkastotutkimus ja siellä käytiin myös keskustelua tilojen käyttökokemuksista. Tilat käyttivät asemalypsyssä vedinkastoa suihkupullolla tai kastopullolla. Tilakokemuksena myös kastopulloon siirryttäessä lypsäjän hengitystieoireet vähenivät, kun lypsyaseman ilmassa ei ollut enää vedinkastosumua. Projektin aikana oli koekäytössä myös painestettava vedinkastospraypullo (hankittu Nascolta). Tähän pulloon laitetaan vedinkastoainetta ja lisätään ilmaa niin saadaan paineistettupullo, vedinkastoa käytettäessä tarvitsee vain painaa painikkeesta ja vedinkasto tulee sumuna vetimiin. Säästää kättä pumppausliikkeeltä, mutta pulloon mahtuu vedinkastoa vain noin 70 lehmän tarve eli isossa karjassa tarvitaan useampi pullo tai se pitäisi täyttää lypsyn aikana ja lisätä paine. Tilapalautteena heikkona kohtana nähtiin pullon pieni koko ja sen täyttötarve lypsyn aikana isolla tilalla. 11

Kuvat 11. Paineistettava vedinkastospraypullo Kuva 12. Vedinkastopullo d. MobiAmmu: Maatalouden laskentakeskuksen uutta MobiAmmu -ohjelmaa ja laitetta käytetään eläintietojen lähettämiseen ja eläinkohtaisten tietojen tarkasteluun. Ohjelma on kosketusnäyttö puhelimessa ja kulkee aina mukana. Ohjelmalla voidaan ilmoittaa poikimiset, eläinten poistot, ostot, toimilupasiementäjä voi ilmoittaa ym. Kuva 13. MobiAmmu laite Laitetta ja ohjelmaa koekäytettiin yhdeksällä tilalla, ja neljällä tilalla tämä ohjelma on käytössä tällä hetkellä. MobiAmmu -ohjelma sai kehitysehdotuksia tilojen koekäyttöjen jälkeen ja laitteena ollut htc:n puhelin sai käyttöominaisuuksiensa perusteella moitteita. e. Sähkönjohtoluvun kannettava seurantalaite: Sähkönjohtoluvun kannettava seurantalaite oli koekäytössä yhdellä tilalla. Laitteella voidaan mitata sähkönjohtolukua, näyttöön jää neljä tulosta näkyviin. Tulokset eivät tallennu mihinkään eikä niitä voida tulostaa. Tämä laite ei sovellu seurantavälineeksi isoille tiloille kovinkaan hyvin, koska laite ei tallenna tuloksia. Solutesti on helpompi ja informatiivisempi tapa seurata solupitoisuutta. 12

Kuva 14. Kannettava sähkönjohtolukumittari f. Kuivitus Kuivikeasiat nousivat tilojen ensitapaamisessa maidon laadunhallinnan kannalta tärkeimmäksi asiaksi. Kuivitusasiat olivat esillä koko projektin ajan, ja palautteissa tilat kertoivat lisänneensä kuivikkeen määrää ja kiinnittäneensä huomiota kuivikkeen laatuun. Yhdellä tilalla kokeiltiin kuivikkeena hyvin tuloksin ruokohelpisilppua. Kuivike oli kilpailukykyinen hintalaatusuhteeltaan. Urakoitsija teki kuivikesilpun Haybusterilla, joka murskasi ja silppusi ruokohelppipaalit. Kuva 15. Ruokohelppisilppu kuivikkeena g. Ut-kartoitus lypsyasematilalla Projektin aikana tehtiin lypsyasematillalla ut-kartoitus eli kaikista lehmistä otettiin solutestit lypsyn aikana ja tulokset kirjattiin. Jos solutestin tulos oli 4 tai enemmän, lehmästä otettiin lisäksi ut- 13

bakteerinäyte,näytteistä tilattiin PCR-tutkimus. Ut-kartoitukseen osallistui kolme neuvojaa; kaksi teki solutestejä ja otti tarvittavat ut-bakteerinäytteet, ja kolmas kirjasi lehmien neljänneskohtaiset tulokset. Tuloksista tehtiin yhteenveto ja karsintalista helpottamaan lehmäkohtaista seurantaa ja jatkotoimenpiteitä eläinlääkärin käyntiä varten. Kuva 16. Ut-kartoituksen yhteenveto h. Raakamaitoanalyysit: Projektin tiloilta tehtiin raakamaitokartoitus kaksi kertaa projektin aikana (tammikuussa ja toukokuussa ). Ajatuksena oli tutkia ja seurata muuttuvatko bakteerimäärät ja niiden esiintyvyys tiloilla projektin edetessä ja tilojen muuttaessa toimintatapojaan. Näytteistä tutkittiin bacillus cereus, enterobakteerit, listeria monocytogenes, mesofiiliset bacillus itiöt, mesofiiiliset aerobiset bakteeri-tiöt, pesäkemäärä (kokonasbakteerit), VHBI (voihappobakteeri-itiöt) ja tankkimaidon utaretulehdusbakteerit (PCR-määritys). Tilatapaamisessa Oulussa Hanna Laitinen kävi tuloksia läpi teorian avulla. Raakamaitokartoituksesta saatuja tuloksia ja niiden tulkintaa täytyy pohtia tulevaisuudessa vielä tarkemmin. Raakamaidosta tehtyjen PCRtutkimustulosten ja tiloilla tehtyjen erilaisten muutosten syy-seuraussuhteet ovat vielä epävarmoja. Esimerkiksi lypsyhygienian ja kuivituskäytännön muutoksella näytti olevan vaikutusta bakteerien määriin. Kuva 17. Raakamaitoanalyysien tulokset 14

i. Ulkomaisen tilakonsultin käyttö Englantilainen hygieniakonsultti Alison Cox teki tilakäynnit kahdelle projektin tiloista (toinen robotti- ja toinen asematila). Näiden käyntien jälkeen hän luennoi työtavastaan ja työstään projektitapaamisessa. Palautteen ja parannusehdotukset tilat saivat kirjallisena tilakäynnillä annetun palautteen lisäksi. Tilakonsultti kiinnitti huomiota erityisesti lypsypaikan hygieniaan ja eläinten puhtauteen. Tilat saivat parannusehdotuksia mm. lypsy-ympäristön puhtaanapitoon, lypsyhygieniaan ja toimintatapoihin. Tilat tekivät joitakin muutoksia konsultin käynnin jälkeen. Esimerkiksi lypsyrobotin ympäristön puhdistaminen vaahtopesuaineella on helppo ja nopea tapa saada lika irtoamaan ilman painepesuria, jota käytettäessä kosteus navetassa lisääntyy. Työtapa jäi tilalle käyttöön, koska se niin helppo ja nopea, että tulee tehtyä päivittäin. Kuva 18. Tilakonsultti tilakäynneillä 6. Opintomatka Projektiin kuului opintomatka ja projektiin osallistuvat tilat saivat esittää toivomuksia opintomatkan kohdemaasta. Aiheena opintomatkalla oli maidon laadun hallinta ja tilan johtaminen. Opintomatkan kustannukset jäivät kokonaan tilojen maksettavaksi, ainostaan opintomatkan aikana järjestettyihin ruokailukustannuksiin osallistui Osuuskunta Pohjolan Maito. Opintomatka suuntautui Kanadan Ontarion osavaltioon. Opintomatkasta on erillinen raportti. Kuva 19. Yksi tutustumiskohteista Kuva 20. Tutkimustietoa matkalta: kuinka likaiset sorkat vaikuttavat utareen puhtauteen 15

TULOKSIA 1. Kenttätiimi Projektissa on kirjattu tiloilta saatujen tietojen perusteella ja kenttätiimin neuvojien toimesta projektiin kirjatut prosessit ja toimintaohjemallit. Ryhmätyökalujen käyttöä kokeiltiin pienryhmätyöskentelyssä. Kuva 21. Esimerkkejä prosesseista ja toimintaohjemalleista. Liitteessä kaikki prosessit. Lisäksi kenttätiimissä laadittiin maidon alkutuotannon Haccp -riskikartoitus. Tätä alkutuotannon osuutta ei ole aiemmin kuvattu Haccp:n avulla. Maidon tuotannon Haccp jatkuu maidon keräilyn Haccp:nä. Kuva 22. Maidon alkutuotannon Haccp 16

2. Palautetta tiloilta Projektin tuloksena on tiloilla tehdyt toimenpiteiden muutokset maidon laadunhallinnassa ja muissa työvaiheissa. Eri tiloilla on saatujen palautteiden mukaan tehty erilaisia muutoksia. Yleisimmät muutokset maidon laadun hallinnassa ovat olleet Hygienia-asioihin lypsyn aikana ja lypsylaitteistoissa on kiinnitetty enemmän huomiota ja tämä on vaikuttanut utaretulehdusbakteerien esiintymiseen. Lisääntynyt tankkimaidon solujen seuranta solutestillä tai itse tilattavien lisänäytteiden avulla. Tuotosseurantanäytteiden ottaminen säännöllisesti kuukausittan Parilla tilalla ei ole saatu uusia toimintatapoja maidon laadunhallintaan projektin aikana, mutta uusia ajatuksia kylläkin. Tiloilla tehtyjä työrutiinien muutoksia projektin aikana: Lypsyrutiinin muutos. Aiemmin lypsyliinat vesämpärissä niiden vääntäminen aiheutti käsiongelmia, nyt siirrytty käyttämään pesukonekuivia lypsyliinoja ja lypsypusseja, tämä muutos nopeuttanut lypsyä ja vähentänyt käsien kuormitusta ja askeleita lypsyasemalla vedinten suihkuttaminen pesuaineliuoksella (Nänneli, Nännipesu yms. pesuaineet) ennen lypsyä, tämän jälkeen vedinten pyyhkiminen nihkeällä liinalla. vaahtopesuaineen (EasyFoam)käyttöönotto lypsy-ympäristön puhdistuksessa; puhdistustoimenpiteestä helppo, nopea ja yksinkertainen kuivikkeiden määrää parsissa on lisätty useilla tiloilla; tästä havaintona puhtaammat lehmät, utongelmia vähemmän, vaikutusta ympäristöperäisten ut-tulehdusten määrään parsirakenteiden säätäminen/muuttaminen lehmien lehmien ryhmittelyä utareterveyden perusteella on lisätty/ siihen on kiinnitetty enemmän huomiota vedinkaston käyttöönotto ja käyttämismenetelmän vaihto tuotosseurantanäytteiden ottaminen kerran kuussa tullut toimintatavaksi ut-kartoituksen tekeminen vasikoiden juoman pitoisuus utarekarvojen käsittely poltto/leikkaus Mikä sai tilat tekemään muutoksia rutiineihin tapaamisissa käsitellyt asiat/aiheet toisilta tiloilta saadun kokemustiedon perusteella (tapaamiset ja keskusteluympäristö) projektin aikaiset kokeilut opintomatkalta saadun vinkit vaikuttivat muutoksiin Mitä jatkoa tälle projektille, mitä tarvitaan tulevaisuudessa? parempia raportteja lehmäkohtaisista solutuloksista ruokinnan merkitys utareterveyteen osio sivuutettiin tässä projektissa kaikista asioista olemassa useita mielipiteitä, kaikki toimintatavat eivät sovi kaikille tarvittaisiin lisää juupas eipäs -keskusteluja 17

seosrehun koostumuksen tutkiminen Artturi -palveluun Valman kehittäminen vastaamaan paremmin isojen tilojen tarpeita Laatukäsikirja/ohjeistus sähköiseenmuotoon Vapaa palaute projektista Projekti on ollut tuki ongelmanratkaisutilanteeseen ja antanut eri näkökulmia ja jaksamista pohtia muutoksia toimintatapoihin, tuki ongelmatilanteessa keskusteluympäristö puolsi paikkaansa yhteydenpitämisen kanssa enemmän hinnoittelunäytteitä tiloille (tasaisesti kuukauden aikana) aihepiiristä vaikea saada kiinni, jos asiat on hyvin kontaktit toisille tiloille huippua! parasta mihin on osallistuttu erilaiset kokeilut hyvä tapa huomata mikä sopii omaan työrutiiniin ja mikä ei; säästi turhalta laitehankinnalta uutta tietoa laajalta alueelta, hyvät aiheet tapaamisissa 3. Uudet työkalut tiloille ja neuvonnalle a. Ut-laskuri Projektin aikana kehitettiin ut-laskuri yhteistyössä muutamien tilojen kanssa. Ut-laskurissa on mahdollisuus saada laskettua muutamien tilan ilmoittamien tunnuslukujen perusteella ut-ongelmien takia muodostuneet kustannukset tilakohtaisesti sekä meijerimaitolitraa kohden. Kuva 23. Ut-laskuri 18

Ut-laskuri on tällä hetkellä excel-pohjainen, johon lisäämällä tiettyjä tiloilla olevia tunnuslukuja saadaan suuntaa antava utaretulehdusten kustannus laskettuna esim. meijerimaitolitraa kohti. Ut-laskurin kehittäminen/kehittyminen jatkuu Valion laatutiimissä. b. Tuse-näytetulosten jakauma Projektissa laadittiin taulukko, jossa saadaan piirrettyä kuvaaja tilan tuotosseurantasolujen perusteella. Näin voidaan hahmottaa tilalla olevien lehmien utareterveysjakauma (solutiedon perusteella). Tällä hetkellä kaaviosta saa prosenttiosuuden karjamäärästä ja lehmämäärän mitä kuhunkin osa-alueeseen kuuluu. E-luokan maitoa meijeriin toimittavilla tiloilla saattaa olla hyvin erilainen tilanne lehmäkohtaisilla näytteillä tarkasteltuna. Esimerkkikuviot alla. Kuvioiden tilat tuottavat meijeriin E-luokan maitoa, mutta maidon laadunhallinnassa tarvittavat työtavat ja työmäärä näillä tiloilla on hyvin erilainen ja asioiden kehittämistarpeet tiloilla erilaiset. Kuva 24. E-luokan maitoa meijeriin tuottajat kaksi tilaa, joiden maidon laadun hallinnassa ja toimintatavoissa on hyvin erilaiset haasteet.kuviossa vasemmalla osuuslehmistä prosenttilukuna, alhaalla koelypsyjen määrä järjestyslukuna, jakaumassa solutasojen perusteella lehmät. 100 % 100 % 80 % 60 % 80 % 60 % 1-150 151-250 40 % 40 % 251-400 20 % 20 % 401-800 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11 12 0 % 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 yli 800 c. Ongelmatilanteisiin täsmäneuvontaa Ongelmatilanteessa tiloillla tulee olla mahdollisuus saada käyttöön neuvonnan ammattilaisia tekemään tai antamaan ohjeet kuinka voidaan tehdä esimerkiksi ut-kartoitus koko karjasta isoissa yksiköissä. Neuvojilla tulee olla ammattitaitoa ja aikaa tällaisten tehtävien suorittamiseen isoissakin yksiköissä. Näytteenottotilanteessa käytössä näppärä näytteenottoessu, jossa tilaa desinfiointipyyhkeille, näyteputkille ja solutestipullolle. 19

Kuva 25. Ut-kartoitus isolla tilalla Kuva 26. Käytössä näytteenottoessu 4. Tiivistetysti tulokset ja jatkoseuranta Projektille asetettuja tavoitteita on saavutettu. Prosessit on kuvattu projektisuunnitelmassa olevien kirjausten perusteella. Uusia toimintatapoja ja menetelmiä testattiin ja käyttöönotettiin tiloilla. o o o Mitä uutta kehitetttiin o ut-laskuri o tusenäytteiden solujakauma o uudet prosessimallit o alkutuotannon haccp o toimenpidemallit prosesseihin o uusia toimintamalleja tilakokeilujen jälkeen o keskusteluympäristön hyödyntäminen tilakoulutuksessa mitä pysyvää saatiin aikaan o muuttuneita toimintatapoja tiloilla o uusia toimintamalleja neuvontaan kuka vastaa uusien/kehitettyjen toimintojen tiedottamisesta ja jatkokehityksestä o toimintojen jatkokehittämisestä ja niiden seurannasta vastaa Pohjolan Maidon edustajina Marko Puhto Valman kehitysryhmässä ja Eija Kontio Laatutiimissä. 20

Kuva 27. Projektitilojen tiedot projektin aikana 01 05/2011 (tiedot hinnoittelunäytteistä) TIEDON JAKAMINEN PROJEKTIN ULKOPUOLELLE Projektista on tiedotettu ohjausryhmälle ja Valion alkutuotannon työryhmälle ryhmäsähköposteilla projektin aikana. Valion neuvojien koulutuspäivillä Vuokatissa käsiteltiin projektin sen hetkisiä tuloksia. Projektin materiaali tallennetaan Valion yhteiselle N-asemalle, mistä se on Valion alkutuotannon neuvonnan saatavissa. Tiloilla tehdyistä muutoksista ja havainnoista tulee Maito ja Me lehteen juttukokonaisuus syksyllä 2011. Projektissa saaduista kokemuksista kerrotaan ProAgriaMaito -valmennuspäivillä elokuussa 2011. PROJEKTIN ARVIOINTIA Projekti oli ajallisesti hyvin lyhyn lyhyt ja intensiivinen, mikä aiheutti ongelmia aikataulullisesti. Asiakokonaisuus oli laaja ja muuttujia sen ympäriltä löytyi paljon, esimerkikis tiloilta tulleet ideat ja näkökulmat yllättivät laajuudellaan. Tilat ajattelivat maidon laadun laajempana kokonaisuutena kuin neuvonta. Pohdinnaksi kaikille: Mitä on maidon laatu ja mitä siihen kuuluu? Miten maidon laatuneuvontaa tulee kehittää? Projektien onnistumisen kannalta on erittäin tärkeää, että niiden toteutusaikana kaikki sitoututuvat tosissaan yhteiseen tekemiseen ja yhteisen päämäärän saatuttamiseen. Tiimityöskentely eri sidonryhmien välillä on tärkeää onnistumisen kannalta. Uusien ja myös käytössä olevien toimintatapojen kyseenalaistaminen ja muutoshalukkuus tärkeää. Asioiden näkeminen laajemmasta näkökulmasta ja eri asioiden toisiinsa vaikuttavuuden huomioiminen on tärkeää. Projekti kokonaisuudessan sai erityisen hyvää palautetta siihen osallistuneilta tiloilta. Oikeastaan ne tilat, jotka kyseenalaistivat omat toimintatavat ja etsivät jotain muutosta toimintaansa saivat projektin aikana varmaankin kaikkein eniten. Vaikka tiloilla ei mitään toimintatapoja olisi muutettu, ajattelutapa/ ajattelumalli muuntui. Asiakokonaisuuksia käsitellään palautteen mukaan eritavalla. Tilojen välille muodostuneet keskusteluyhteydet ja kontaktit säilyvät myös projektin jälkeen ja tiedon vaihto näiden tilojen välillä jatkuu. 21

PROJEKTIN TULOSTEN HYÖDYNTÄMISSUOSITUKSIA JA KEHITYSEHDOTUKSIA JATKOA VARTEN Projektille ei ole luvassa suoraa jatkoprojektia. Esille nousseita asioita viedään eteenpäin Valion Laatutiimissä (esim. ut-laskuri ja prosessit), Valman kehitysryhmässä (tusenäytteiden solujakauma kuvaaja). Tiloilta saatujen palautteiden perusteella järjestetään mahdolisesti uusia koulutuksia ja projekteja. Projektissa nousi esille erittäin tärkeänä maidon laadun hallinnan välineenä systemaattiset ja järjestelmälliset työtavat esim. tankkimaidon soluseuranta ja säännöllisesti kuukausittain otettavat tuotosseurantanäytteet. Näiden tulosten nopea raportointi ja raporttien käyttökelpoisuus ja luettavuus koettiin tärkeiksi tiloilla. Eläinmäärän kasvaessa tiloilla maidon laadunhallinnan täytyy olla järjestelmällistä ja ennakoivaa. Seurantaa tulee pystyä tekemään helposti ja nopeasti, eläinten solumäärien historiatietoa tulee pystyä hyödyntämään yksinkertaisilla menetelmillä, jotka on mahdollisimman helposti saatavilla ja muunneltavissa tilojen tarvitsemaan käyttökelpoiseen muotoon. Erityistä huomiota tulee kiinnittää lypsyjärjestelmän toimintavarmuuteen ja huollon saatavuuteen. Tästä kehitysidea/-tarve tiiviimpään sidosryhmätyöskentelyyn. Projektissa esille nousseiden uusien työmenetelmien tiedottaminen neuvonnalle ja sidosryhmille sekä muille tiloilleon erittäin tärkeää, koska näiden projektitilojen tekemien muutosten jälkeen moni asia on helpottunut ja parantunut. Näistä muutoksista on tullut tiloille ajansäästöä, taloudellista hyötyä ja töiden helpottumista. Projektissa mukana ollut tilaryhmä on erittäin motivoitunut tekemään jatkossakin töitä yhdessä. Tämän ryhmän hyödyntämistä voisi käyttää neuvonnan kehittämisessä ja uusien/käytössä olevien työmenetelmien testaamisessa. Tässä projektissa käytetty pienryhmätoimintamalli oli hyvä. Tässä mallissa koottiin yhteen samassa kehitysvaiheessa olevia tioja, joiden eläinmäärä oli yli 50 lehmää. Toimintamalli mahdollisti keskustelun eri aihealueista ja erilaisten ryhmätyökalujen avulla saatiin kehitysideoita neuvonnalle. Tällaisessa työtavassa/tiedonvaihtotavassa tulee helpommin muutoksia työ- ja menetelmärutiineihin tiloilla, kuin pelkillä yksipäiväisillä koulutuspäivillä. Suljetun keskusteluympäristön käyttö koulutuskokonaisuuksissa on uusi mahdollisuus syventää tietoja, mahdollistaa tilojen keskustelun ja tiedonvaihdon myös koulutuspäivien välillä. Keskusteluympäristön käyttö ei ole aikaan eikä paikkaan sidottua ja keskusteluihin pääsee palaamaan vielä myöhemminkin, jos jokin asia jää askarruttamaan. Keskusteluympäristön käyttö ja sen hyödyntäminen vaatii vielä käyttäjien kehittymistä ja oppimista. Projektin materiaalissa on aiheita useisiin opinnäytetöihin. 22

LIITTEET 1. Prosessikuvaukset ja toimenpidemallit 2. Maidon laadunhallinta -kuvio 3. Toimenpidemalleja (toiminta tuotosseurananäytteen jälkeen) 4. Maidon alkutuotannon haccp ja haccp kuvaus 5. Mitä maidon laadun hallintaan ryhmätyön tulos 6. Tilojen palautteet 7. Kenttätiimin palaute: Mitä uutta neuvojille tästä projektista 8. Opintomatkan matkaraportti 9. Ut-laskuri kokonaisuudessaan 10. Tuse-näytetulosten jakauma 23