Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Merja Hilpinen
Etelä-Suomen nuorten työpajatoiminnan kehittämispäivä 3.5.2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku VTVn nuorten työpajatoiminnan tarkastus Nuorten syrjäytymisen vähentäminen Ammatillisen koulutuksen reformi 2
Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku 2017 Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuushaku on tarkoitettu niille nuorten työpajoille, jotka järjestävät työpajatoimintaa ja aikovat hakea valtionavustusta toimintaansa. Valtionavustuksen saamisen edellytyksenä on, että opetus- ja kulttuuriministeriö on hyväksynyt nuorten työpajan valtionavustuskelpoiseksi. Nuorten työpajatoiminnan järjestäjinä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö. Hakuaika alkaa 18.4.2017 Hakuaika päättyy 22.5.2017 klo 16:15 3
Mihin ja kenelle valtionavustuskelpoisuushaku on tarkoitettu? Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää valtionavustuskelpoisuuden hakemuksen perusteella. Valtionavustuskelpoiseksi nuorten työpajaksi voidaan hyväksyä sellainen työpaja, joka toteuttaa nuorisolaissa 1285/2017 säädettyjä nuorten työpajatoiminnan tehtäviä ja tarkoitusta sekä lain 2 :ssä säädettyjä tavoitteita ja lähtökohtia. Lisäksi huomioidaan valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta 211/2017, 11 säädetyt valtionavustuskelpoisuuden hyväksymisen perusteet. 4
Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan? Nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuuden myöntäminen on harkinnanvaraista. Hakemusten arviointi perustuu kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon perusteet, jotka säädetään nuorisolaissa ja valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja politiikasta. Nuorisolain 13 :ssä säädetään nuorten työpajatoiminnan tehtävästä, tarkoituksesta ja toimintatavoista ja lain 21 :ssä nuorten työpajatoiminnan valtionavustuskelpoisuudesta. Lisäksi valtioneuvoston asetuksessa nuorisotyöstä ja -politiikasta 211/2017, 11 säädetään tarkemmin valtionavustuskelpoisuuden hyväksymisestä. 5
Kriteeri 1: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjänä voi toimia kunta, kuntayhtymä, osakeyhtiö, osuuskunta, yhdistys tai säätiö. Kriteeri 2: Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun ja päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Hakija seuraa toimintansa tuloksia. Kriteeri 3: Työpajatoiminnan tarkoituksena on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuuttaan yhteiskuntaa. Kriteeri 4: Nuori valmentautuu tekemällä työtä tai työtoimintaa omien edellytystensä mukaan. Kriteeri 5: Työpajalla tehdään nuorelle henkilökohtainen valmennussuunnitelma yhdessä nuoren kanssa. Kriteeri 6: Nuorten työpajalla tulee olla nuorten yksilö- ja työvalmennusosaamista. 6
Kriteeri 7: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten osallisuutta ja vaikuttamismahdollisuuksia sekä kykyä ja edellytyksiä toimia yhteiskunnassa. Kriteeri 8: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten kasvua, itsenäistymistä, yhteisöllisyyttä sekä niihin liittyvää tietojen ja taitojen oppimista. Kriteeri 9: Nuorten työpajatoiminta tukee nuorten harrastamista ja toimintaa kansalaisyhteiskunnassa. Kriteeri 10: Nuorten työpajatoiminta edistää nuorten yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa sekä oikeuksien toteutumista. Kriteeri 11: Nuorten työpajatoiminta parantaa nuorten kasvu- ja elinoloja. Kriteeri 12: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia yhteisvastuu, kulttuurien moninaisuus ja kansainvälisyys. Kriteeri 13: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtia kestävä kehitys, terveet elämäntavat sekä ympäristön ja elämän kunnioittaminen. Kriteeri 14: Nuorten työpajatoiminta toteuttaa nuorisolain lähtökohtaa monialainen yhteistyö. 7
Kriteeri 15: Nuorten työpajatoiminta on tavoitteellista, merkityksellistä ja taloudellista. Kriteeri 16: Nuorten työpajatoiminnan taloutta ja hallintoa hoidetaan hyvin. Kriteeri 17: Nuorten työpajalla on riittävä määrä valmentavaa henkilöstöä, jolla on tarkoituksenmukainen valmennusosaaminen. Kriteeri 18: Nuorten työpajatoiminta soveltuu tiloiltaan ja varustukseltaan ympärivuotiseen ohjattuun toimintaan. Kriteeri 19: Nuorten työpajatoiminnan järjestäjällä toiminnan seurantaja arviointijärjestelmä, jolla todennetaan nuorten saaman valmennuksen vaikutukset. 8
Esteitä valtionavustuskelpoisuuden hyväksymiselle Hakemukset pisteytetään. Maksimi pistemäärä on 27 pistettä. Hakijan on täytettävä kriteerien edellytykset. Hakemus hylätään myös jos se saapuu määräajan jälkeen tai hakijan organisaatiotausta on jokin muu kuin valtioneuvoston asetuksessa 211/2017 mainittu organisaatio. 9
VTVn nuorten työpajatoiminnan tarkastus Tarkastuksen tavoitteena on arvioida sitä, onko työpajatoiminnalle opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksissä (17/600/2006 ja OKM/10/600/2014) asetetut tavoitteet toteutuneet ja onko toiminta ollut vaikuttavaa. Työpajatoiminnan tavoitteita ovat edellä mainitun päätöksen mukaan nuoren valmiuksien parantaminen koulutukseen pääsyyn, koulutuksen suorittamiseen tai pääsyyn avoimille työmarkkinoille. Vaikuttavuutta mitataan kyseisen päätöksen mukaan sillä, miten valmentautujat sijoittuvat pajajakson aikana, puolivuotta tai vuosi pajajakson jälkeen joko koulutukseen, työhön, muuhun ohjattuun toimintaan tai työttömäksi. 10
Tarkastuksen lähestymistapa ja tulosten hyödyntäminen Työpajatoiminnan vaikuttavuutta arvioidaan luotettavan vertailuasetelman avulla yksilöpohjaisella rekisteriaineistolla, jossa työpajatoimintaan osallistuvista ja vertailuryhmästä on laaja tausta-aineisto ja seurantatietoa myös työpajajakson jälkeiseltä ajalta. VTV tarkasti työpajatoimintaa noin 10 vuotta sitten osana Nuorten syrjäytymisen ehkäisy -tarkastusta. Aiemmassa tarkastuksessa vaikuttavuutta arvioitiin poikkileikkausaineiston avulla. Tässä tavoitteena on muodostaa laajempi ja laadullisesti parempi aineisto vaikuttavuuden tarkasteluun kuin aiemmassa tarkastuksessa oli mahdollista. Vaikuttavuusarvioinnin lisäksi tarkastuksessa selvitetään työpajatoiminnan alueellista resursointia ja vaihtelua työpajatoiminnasta tehtyjen kyselyaineistojen avulla. Tarkastuksen tulokset antavat tietoa työpajatoiminnan vaikuttavuudesta yleisesti sekä erilaisten alaryhmien osalta erikseen. Näiden tietojen perusteella toimintaa on mahdollista edelleen kehittää ja suunnata resurssien käyttöä 11
Päätarkastuskysymys 1: Onko työpajatoiminnalle opetus- ja kulttuuriministeriön päätöksissä (17/600/2006 ja OKM/10/600/2014) asetetut tavoitteet toteutuneet valmennukseen osallistuvien osalta? Onko työpajatoiminta onnistunut parantamaan siihen osallistuneiden nuorten valmiuksia koulutukseen pääsemiseksi, koulutuksen loppuun saattamiseksi tai avoimille työmarkkinoille pääsemiseksi välittömästi työpajajakson jälkeen tai puoli vuotta tai vuoden työpajajakson jälkeen verrattuna vastaavan taustan nuoriin, jotka eivät ole osallistuneet työpajatoimintaan? Onko työpajatoimintaan osallistuneilla havaittavissa pidemmän aikavälin (enemmän kuin vuosi) vaikutuksia opintojen aloittamiseen, opintojen/tutkintojen suorittamiseen ja työllistymiseen verrattuna vastaavan taustan nuoriin, jotka eivät ole osallistuneet työpajatoimintaan? Onko työpajatoiminnan vaikuttavuudessa eroja riippuen osallistujan iästä tai koulutus- ja työmarkkinataustasta? Onko työpajatoiminnan vaikuttavuudessa eroja eri työpajojen välillä? 12
Kiitos 13