Käsittely: Tavoitteena on, että aluehallintovirasto tekee valtionavustuspäätökset nuorten työpajatoimintaan mennessä.

Transkriptio

1 1 HAKUILMOITUS Valtionavustukset nuorten työpajatoimintaan vuonna 2017 Mihin ja kenelle avustus on tarkoitettu? Valtionavustus on tarkoitettu nuorten työpajatoimintaan. Avustuksen hakijana voi olla yhdistys, säätiö, kunta, kuntayhtymä tai muu nuorisopalveluja tarjoava rekisteröity yhteisö. Avustus voidaan myöntää nuorten sosiaaliseen vahvistamiseen, vakinaiseen työpajatoimintaan tai työpajatoiminnan kehittämiseen. Hakuaika: Hakuaika alkaa Valtionavustushakemuksen vuodelle 2017 on oltava aluehallintoviraston kirjaamossa viimeistään 30. marraskuuta 2016 klo mennessä. Käsittely: Tavoitteena on, että aluehallintovirasto tekee valtionavustuspäätökset nuorten työpajatoimintaan mennessä. Jaettavissa oleva euromäärä: Valtion talousarvioesityksessä on vuodelle 2017 esitetty 13,5 milj. euron määräraha nuorten työpajatoiminnan avustuksiin. Avustuksia voidaan myöntää edellyttäen, että eduskunta osoittaa tarkoitukseen tarvittavat määrärahat. Avustuksen tavoite: Avustuksen tarkoitus on vähentää koulutuksen ja työelämän ulkopuolella olevien nuorten määrää ja edistää nuorten osallisuutta ja yhteisöllisyyttä. Avustuksella tuetaan nuorten sosiaalista vahvistamista työpajatoiminnassa, vakinaista työpajatoimintaa tai pajatoiminnan sisällöllistä kehittämistä. Nuorten työpajatoiminnan tarkoitus on parantaa nuoren elämänhallintataitoja, edistää hänen kasvuaan, itsenäistymistään ja osallisuutta yhteiskunnassa. Nuorten työpajatoiminnan tehtävänä on valmennuksen avulla parantaa nuoren valmiuksia päästä koulutukseen, suorittaa koulutus loppuun, päästä avoimille työmarkkinoille tai muuhun tarvitsemaansa palveluun. Avustuksen käytön kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat nuoret. Millä perusteilla hakemuksia arvioidaan? Avustukset ovat harkinnanvaraisia. Vuoden 2017 valtionavustukset myönnetään niiden säännösten mukaan, jotka ovat voimassa vuonna Näin tehdään siinäkin tapauksessa, että uusi nuorisolaki tulisi voimaan Nuorisolain 72/2006, pykälä 7 määrittelee nuorten työpajapalvelujen kuuluvan tarvittaessa kunnan nuorisotyöhön ja -politiikkaan. Valtionavustusta myönnettäessä sovelletaan opetus- ja kulttuuriministeriön päätöstä Nuorten työpajatoiminnan yleisistä perusteista ja suosituksista

2 2 Hakemusten arviointi ja keskinäinen vertailu perustuvat kokonaisarviointiin, jossa otetaan huomioon seuraavat perusteet: Hakukohtaiset myöntöperusteet Valtionavustusta voidaan myöntää sellaiseen nuorten työpajatoiminnan toteuttamiseen tai kehittämiseen, jossa painotetaan yhtä tai useampaa seuraavista teemoista nuorten elämäntaitojen ja sosiaalisen vahvistumisen tukeminen sekä niihin liittyvää ohjaus, valmennus sekä matalan kynnyksen pajatoiminnan eli nk. starttivalmennuksen toteuttaminen ja kehittäminen työpajalla tehdyn toiminnan vaikuttavuuden seuranta, itsearviointi ja niiden kehittäminen työpajatoiminnan monialainen toiminta ja sen kehittäminen osaksi alueensa julkisen sektorin palveluja nuorille yhteisöllisten nuorisotyön menetelmien lisääminen ja mallintaminen työpajatoiminnassa monikulttuurisuusosaamisen lisääminen työpajoilla etsivän nuorisotyön ja työpajatoiminnan yhteistyömuotojen toteuttaminen ja kehittäminen ehkäisevä päihde- ja huumetyötä työpajalla erilaisten työpajapalvelujen tuotteistaminen työpajojen ja koulutuksen järjestäjien yhteistyön toteuttaminen ja kehittäminen tuetun oppisopimustoiminnan toteuttaminen ja kehittäminen yhteistyö nuorta tukevien tieto- ja neuvontapalvelujen kanssa Nuorten työpajatoiminnassa on kiinnitettävä huomiota työturvallisuuden, ympäristökasvatuksen, kestävän kehityksen, tasa-arvon ja kansainvälisyyden toteuttamiseen. Nuorten työpajan on seurattava ja arvioitava oman toimintansa tuloksia, erityisesti työpajatoimintaan osallistuvien nuorten polkujen etenemistä. Toimintaan osallistuvan nuoren on saatava palaute omasta edistymisestään valmennuksessa ja työpajalla hankkimastaan osaamisesta. Tähän liittyvä työpajatoimintaan osallistuvien nuorten seuranta- ja arviointisuunnitelma tulee liittää toiminnan kehittämistä koskeviin hakemusasiakirjoihin. Valtionavustusta saaneiden nuorten työpajojen ylläpitäjien tulee vastata työpajatoiminnan arviointi- ja seurantakyselyyn. Kyselyn toteuttaa Valtakunnallinen työpajayhdistys ry. Tarkemmat tiedot kyselystä toimitetaan myöhemmin. Toiminnan seurannassa suositellaan käytettävän PARTY -järjestelmää. Mikäli käytetään jotain muuta seurantajärjestelmää, sen tulee olla yhteensopiva PARTY -järjestelmän kanssa. PARTY- järjestelmä helpottaa valtionapuviranomaisen kyselyyn vastaamista (OKM tukee PARTY -järjestelmän kehittämistä työpajatoimintaan sopivaksi ). Seurantatietoina raportoidaan seuraavia tietoja: valmentautujan työpajalle ohjannut taho ja palvelu, johon on ohjattu (esim. työkokeilu), valmentautujan sukupuoli, ikä ja koulutustausta, valmennusjakson kesto, valmentautujan sijoittuminen pajajakson jälkeen. Tiedot tulee merkitä raporttiin siten, että ne eivät sisällä tunnistettavia tietoja ja että noudatetaan henkilötietolakia (523/1999).

3 3 Valtionavustusta voidaan myöntää seuraaviin kuluihin: 1. Palkkamenot sivukuluineen Valmentajien ja muun tarpeellisen henkilöstön palkkauskulut. Kunnan vakituisessa palveluksessa olevan henkilön tehtäväkuvan muuttaminen ja hänen siirtämisensä työpajan työntekijäksi ei kuitenkaan oikeuta avustukseen ellei hänen tilalleen palkata toista henkilöä. 2. a) Muun kuin hallintohenkilöstön lyhytkestoinen koulutus- ja kehittämistoimintaan liittyvät matkakulut Nuorten työpajatoiminnan kehittämiseen liittyvät kurssi-, koulutus- ja luentokustannukset sekä työpajan kehittämistoimintaan liittyvät mahdolliset kohtuulliset opintomatkoista aiheutuvat kustannukset. b) Palvelujen ostokulut valmentautujien elämänhallinnan edistämiseksi Sellaiset palvelujen ostokulut, jotka liittyvät valmentautujien elämänhallinnan ja elämäntaitojen edistämiseen. Tällaisia palveluja ovat valmentautujien arjen perustaitoja kartuttavat kokonaisuudet kuten esimerkiksi ravintoon ja ruokailuun, vuorovaikutustaitoihin tms. liittyvät opintokokonaisuudet tai erilaiset elämykselliset, nuorten motivaatiota tukevat toiminnat. 3. Materiaali- ja välinekulut Vähäisiin materiaali- ja välinehankintoihin liittyvät kulut. 4. Vuokra- ja leasingkulut Sellaiset työpajan toimitilojen laajentumisen kulut, jotka liittyvät nuorten valmentamisen tilantarpeen lisääntymiseen eikä tila ole kunnan tai työpajatoimintaa hallinnoivan organisaation omistuksessa. Tilan tarve on hakemuksessa erikseen perusteltava ja vuokran suuruuden on oltava kohtuullinen paikkakunnan vuokratasoon nähden. 5. Muut kulut Työpajatoiminnan vaikuttavuuden seurannan toteuttamiseen ja kehittämiseen liittyvät kulut. Perustelluista syistä avustusta voidaan myöntää myös muihin nuorten työpajatoiminnan kuluihin. Valtionavustuspäätöksessä voidaan mainita tarkemmin ne kulut, joihin myönnettyä avustusta ensisijaisesti voidaan käyttää. Omarahoitusosuus katsotaan eduksi. Omarahoitusosuus tarkoittaa muuta tuottoa, kuten esimerkiksi jäsenmaksuja, lipunmyyntituottoa, vuokratuottoa jne. Omarahoitusosuus tulee olla todennettavissa kirjanpidosta. Omarahoitusosuus ei voi olla laskennallista, esim. talkootyötä tai in kind-rahoitusta, kun siihen ei liity kirjanpitoon kirjattavaa tuloa eikä menoa. (In kind-rahoituksella tarkoitetaan esim. avustuksen saajan saamaa alennusta, joka esitetään laskennallisena tuottona.) Valtionavustuslain mukaiset yleiset edellytykset Aluehallintovirasto voi myöntää avustusta vain, jos valtionavustuslain mukaiset avustuksen myöntämisen yleiset edellytykset täyttyvät. Aluehallintovirasto ottaa yleiset edellytykset huomioon myös avustuksen määrää harkittaessa. Valtionavustuksen myöntämisen yleisiä edellytyksiä ovat (valtionavustuslain 7 :n 1 mom.): tarkoitus, johon valtionavustusta haetaan, on yhteiskunnallisesti hyväksyttävä avustuksen myöntäminen on perusteltua valtionavustuksen käytölle asetettujen tavoitteiden kannalta avustuksen myöntäminen on tarpeellista huomioon ottaen hakijan saama muu julkinen tuki sekä hankkeen tai toiminnan laatu ja laajuus valtionavustuksen myöntäminen aiheuttaa enintään vähäisiä kilpailua ja markkinoiden toimintaa vääristäviä vaikutuksia

4 4 Esteitä avustuksen myöntämiselle Jos valtionavustusta myönnetään työpajatoiminnan kehittämishankkeeseen, niin samaan kehittämishankkeeseen ei voida myöntää Euroopan sosiaalirahaston tukea. valtionavustusta ei saa käyttää samanaikaisesti sellaisiin kuluihin, joita katetaan osittain työhallinnon tai sosiaalihallinnon tai jonkin muun hallinnon alan varoista. Jos hakija on saanut aiemmin valtionavustuksia aluehallintovirastolta, sen tulee huolehtia siitä, että avustuspäätöksissä edellytetyt selvitykset avustusten käytöstä on tehty määräaikaan mennessä. Aluehallintovirasto hylkää hakemuksen, jos hakija on olennaisesti laiminlyönyt velvollisuuttaan antaa aluehallintovirastolle tietoja aiemmin myönnettyjen avustusten käytön valvontaa varten. Avustusta ei myönnetä, jos hakemus saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Millaisia ehtoja avustusten käyttöön ja valvontaan liittyy? Avustusta saa käyttää vain siihen tarkoitukseen, mihin se on myönnetty. Aluehallintoviraston myöntämä avustus voi kattaa enintään 75 prosenttia avustettavan toiminnan hyväksyttävistä menoista. Avustus ei myöskään yhdessä muiden julkisten tukien kanssa saa ylittää hyväksyttävien menojen määrää. Hyväksyttävät menot määritellään valtionavustuspäätöksessä ja sen liitteissä. Avustuksen saajan taloudenhoito ja hallinto on järjestettävä asianmukaisesti. Avustuksen käytöstä on tehtävä selvitys viimeistään päätöksessä mainittuna päivänä. Avustuksen saajan edellytetään raportoivan menoista kustannuspaikkatasoisesti. Aluehallintovirastoilla on valtionavustuslain 16 :n mukainen oikeus suorittaa valtionavustuksen maksamisessa ja käytön valvonnassa tarpeellisia valtionavustuksen saajan talouteen ja toimintaan kohdistuvia tarkastuksia. Aluehallintovirasto voi päätöksellään valtuuttaa toisen viranomaisen tai ulkopuolisen tilintarkastajan suorittamaan edellä mainittuja tarkastuksia. Tilintarkastajan tulee olla tilintarkastuslaissa (936/1994) tai julkishallinnon ja - talouden tilintarkastajista annetussa laissa (467/1999) tarkoitettu hyväksytty tilintarkastaja tai tilintarkastusyhteisö. Tilintarkastusyhteisön on nimettävä tarkastuksesta vastuullinen tilintarkastaja. Avustuksen saajan tulee selvittää, onko sillä velvollisuus noudattaa hankintalainsäädäntöä ja ottaa toiminnassaan tämä huomioon. Myös valtioon, kuntiin tai seurakuntiin kuulumaton avustuksen saaja voi olla velvollinen kilpailuttamaan hankintansa noudattaen hankintalain mukaisia menettelyitä. Jos avustuksen saaja täyttää julkisoikeudellisen laitoksen tunnusmerkit (esim. rahoituksesta yli puolet on julkista rahoitusta), avustuksen saajan tulee noudattaa hankintalakia kaikissa hankinnoissaan. Jos avustuksen saaja saa avustusta tiettyyn hankintaan yli 50 % hankinnan arvosta, se on velvollinen noudattamaan hankintalakia siinä hankinnassa. (Laki julkisista hankinnoista 348/2007) Opetus- ja kulttuuriministeriö on linjannut, että avustuksen saajan tulee pyytää tarjous useammalta kuin yhdeltä toimittajalta sellaisissa tavara- ja palveluhankinnoissa, jotka alittavat kansallisen kynnysarvon mutta joiden arvo ilman arvonlisäveroa ylittää euroa. Työpajatoiminnassa tulee ottaa huomioon kaikki ne säädökset, jotka koskevat toiminnan eri sisältöjä (esim. julkisia hankintoja (laki 348/2007), lastensuojelua (417/2007), henkilötietoja (523/1999) jne.).

5 5 Miten avustusta haetaan? Avustusta haetaan aluehallintoviraston lomakkeella Valtionavustus nuorten työpajatoimintaan. Hakulomake löytyy osoitteesta: Valtionavustushakemus tulee toimittaa siihen aluehallintoviraston kirjaamoon, jonka toiminta-alueella työpajatoimintaa toteutetaan. Aluehallintovirastojen kirjaamojen yhteystiedot ja henkilöt, jotka antavat lisätietoja hakemisesta, löytyvät kohdasta lisätietoja. Hakemus toimitetaan aluehallintoviraston kirjaamoon joko sähköpostitse (allekirjoitettu hakemus YHTENÄ TIEDOSTONA liitteineen skannattuna doc- tai pdf-muotoon) tai postitse. Aluehallintovirastojen kirjaamot toimittavat sähköpostitse hakemuksensa lähettäneelle vastaanottokuittauksen tietojärjestelmän välityksellä automaattisena kuittauksena. Nuorten työpajatoiminnan valtionavustushakemus vuodelle 2017 on oltava perillä aluehallintoviraston kirjaamossa viimeistään 30. marraskuuta 2016 klo Hakemus hylätään, jos se saapuu aluehallintovirastoon määräajan jälkeen. Vastuu hakemuksen perille saapumisesta määräaikaan mennessä on hakijalla. Hakemuksen liitteet: 1. Nuorten työpajatoiminnan toimintasuunnitelma 2. Tiivistelmä nuorten työpajatoiminnan kehittämissuunnitelmasta/strategiasta 3. Nuorten työpajatoiminnan talousarvio. (Jos työpajatoimintaan osallistuu myös yli 28-vuotiaita, valtionavustushakemukseen tulee liittää lisäksi koko työpajatoiminnan talousarvio tiivistettynä) 4. Suunnitelma nuorten seurannasta ja itsearvioinnista (esim. osana toimintasuunnitelmaa) 5. Selvitys mahdollisesta muusta valtion rahoituksesta työpajatyyppiseen toimintaan (esim. TE-hallinnon projektirahoitus, ESR-rahoitus, RAY:n avustukset, etsivä työparitoiminta, ym.) Järjestöjen ja yksityisten yhteisöjen tulee liittää hakemukseen lisäksi seuraavat: 1. Edellisen vuoden tilinpäätös (tuloslaskelma, tase, toimintakertomus ja tilintarkastuskertomus), 2. Selvitys hakijayhteisön nimenkirjoitusoikeudesta (yhdistysrekisteriote tai vastaava) Hakemuksen allekirjoittavat hakijan viralliset nimenkirjoittajat. Jos nimenkirjoitusoikeus on useammalla henkilöllä yhdessä, tarvitaan näiden kaikkien allekirjoitukset. Avustukseen sovellettavat säädökset: Nuorisolaki (72/2006) isolaki Valtionavustuslaki (688/2001) Lisätietoja Opetus- ja kulttuuriministeriössä Ylitarkastaja Merja Hilpinen, etunimi.sukunimi(at)minedu.fi, puhelinnumero

6 6 Valtionavustushakemuksen sähköposti- ja postiosoitteet sekä lisätietoja antavat henkilöt: Etelä-Karjalan, Kanta-Hämeen, Kymenlaakson, Päijät-Hämeen ja Uudenmaan maakunnat Etelä-Suomen aluehallintovirasto Sähköinen osoite: kirjaamo.etela(at)avi.fi Osoite: Etelä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi, PL 150, Hämeenlinna Ylitarkastaja, Tiina Mattila, puh , tiina.mattila(at)avi.fi Etelä-Savon, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon maakunnat Itä-Suomen aluehallintovirasto Sähköinen osoite: kirjaamo.ita(at)avi.fi Osoite: Itä-Suomen aluehallintovirasto, Opetus- ja kulttuuritoimi, PL 50, Mikkeli Nuorisotoimentarkastaja Henri Alho, puh , henri.alho(at)avi.fi Satakunnan ja Varsinais-Suomen maakunnat Lounais-Suomen aluehallintovirasto Sähköinen osoite: kirjaamo.lounais(at)avi.fi Osoite: Lounais-Suomen aluehallintovirasto, Nuorisotoimi, PL 22, Turku Sivistystoimen ylitarkastaja, Erik Häggman, puh , erik.haggman(at)avi.fi Etelä-Pohjanmaan, Keski-Pohjanmaan, Keski-Suomen, Pirkanmaan ja Pohjanmaan maakunnat Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Sähköinen osoite: kirjaamo.lansi(at)avi.fi Osoite: Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto, Nuorisotoimi, PL 41, Jyväskylä tai Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto Nuorisotoimi, PL 200, Vaasa Nuorisotoimen ylitarkastaja, Päivi Pienmäki-Jylhä, puh , paivi.pienmaki-jylha(at)avi.fi Nuorisotoimen ylitarkastaja, Niclas Risku, puh , niclas.risku(at)avi.fi Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan maakunnat Pohjois-Suomen aluehallintovirasto Sähköinen osoite: kirjaamo.pohjois(at)avi.fi Osoite: Pohjois-Suomen aluehallintovirasto, Nuorisotoimi, PL 293, Oulu Nuorisotoimen ylitarkastaja, Kirsi-Marja Stewart, puh , kirsi-marja.stewart(at)avi.fi Lapin maakunta Lapin aluehallintovirasto sähköinen osoite: kirjaamo.lappi(at)avi.fi Osoite: Lapin aluehallintovirasto, Nuorisotoimi, PL 8002, Rovaniemi Nuorisotoimen ylitarkastaja, Marja Hanni, puh , marja.hanni(at)avi.fi