1b/2008. Opiskelijanumero

YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA 1b/2008 Opiskelijanumero Työnhakuasiakirjat ja työsopimus kuntoon Tärkeää tietoa työttömyysturvasta Harjoittelupaikkakokemuksia

T ARJOLLA TUKEA, TURVAA, NEUVOJA JA HYVINVOINTIA TYÖELÄMÄÄN JULKAISIJA YMPÄRISTÖASIANTUNTIJOIDEN KESKUSLIITTO YKL RY TOIMITUS JA TOIMISTO PÄÄTOIMITTAJA TUULA KILPELÄINEN VUORIKATU 22 A 15 00100 HELSINKI PUHELIN: 09-622 6850 FAKSI: 09-622 68550 WWW.YKL.FI Lehti on painettu Galerie One Silk -paperille, joka täyttää joutsenmerkityn painotyön vaatimukset S ISÄLLYS Työnhaku ja työnhaun vaiheet, s. 3 Millainen on hyvä työhakemus, s.4 Työhakemusmalli, s. 5 Aika hakea kesätöitä, s. 6 Käsiksi kesätöihin, s. 7 Liity työttömyyskassaan jo opiskeluaikana, s. 8 Työttömyysturva Suomessa, s. 9 Työharjoittelu, s. 10 Kysymyksiä ja vastauksia kesätöistä, s. 12 Opiskelijoiden työmarkkinatutkimus, s. 14 Juha Vauhkonen on opiskelija-asiamiehenä työssään huomannut, että monille opiskelijoille kesätyönhaku nostattaa tuskan hien otsalle keskellä sydäntalvea, useimmat kesätyöpaikat täytetäänkin jo alkuvuodesta. Työnhaku vie aikaa ja energiaa, eivätkä tulokset välttämättä vastaa vaivannäköä. Tarjosiko YKL näitä asioita sinulle viime vuonna? Tätä esipuhetta kirjoittaessani matkaan jälleen teknisistä vioista kärsivässä pendolinossa keskellä Suomen synkintä talvea kohti Jyväskylää ja vuoden viimeistä tapahtumaa. Sain juuri luettua sinun sekä muiden opiskelijajäsenten kirjoittamat terveiset liitolle opiskelijoiden vuoden 2007 työmarkkinatutkimuksesta. Työvuosi on aina hyvä lopettaa saamalla arvio jäsenistöltä vuoden mittaan tehdystä työstä. Sinun ja muiden opiskelijoiden kertomat terveiset liitolle ovat suorin, rehellisin ja kattavin palaute työstäni vuoden aikana. Vastauksien perusteella (jotka myös esimieheni lukee) näyttää siltä, että te opiskelijajäsenet pidätte YKL:n olemassaoloa ja liitossa tehtävää työtä opiskelijoiden hyvinvoinnin eteen tarpeellisena. Opiskelijatoiminta sai vastauksissa myös risuja sekä parannusehdotuksia ja hyvä niin, sillä ammattiliiton on palveltava jäsenistöään mahdollisimman hyvin. Ensi vuonna riittää siis minulle ja YKL:n opiskelijatoimikunnalle jälleen paljon työtä, etenkin YKL:n näkyvyyden parantamisessa yliopistoissa ja korkeakouluissa sekä työelämätietouden lisäämisessä opiskelijoiden keskuudessa. Monelle opiskelijalle on edelleen epäselvää, miksi järjestäytyminen oman alan ammattiliittoon on jo opiskeluaikana tärkeää. Suomessa työnantajat neuvottelevat alan työehdoista vain ammattiliittojen kanssa, joten opiskelijoiden ja palkansaajien korkea järjestäytymisaste alalla takaa sen, että työnantaja joutuu ottamaan ammattiliittojen vaatimukset tosissaan. Jos järjestäytymisaste alalla on matala, silloin työnantaja määrää ehdot, joilla työtä tehdään. Lisäksi jo opiskelijana kannattaa turvata oma selustansa kesätöissä järjestäytymällä alansa ammattiliittoon ja liittyä sitä kautta myös työttömyyskassaan. Jos kesätöissä on ongelmia tai epätietoisuutta työn tekemisen ehdoista, ota heti YKL:n toimistoon yhteyttä! Edunvalvonta on yhteistyötä myös opiskelijakentällä, ensi keväänä harjoittelumanifestin ja kesätyökiertueen muodossa. Sekä minä että Akavan muut opiskelija-asiamiehet olemme päättäneet aloittaa kampanjan ja tehdä hartiavoimin töitä tulevana keväänä harjoittelukäytäntöjen selkiyttämiseksi ja yhtenäistämiseksi korkeakouluissa ja yliopistoissa. Opiskelijajäseniltä vuoden mittaan tullut palaute mm. harjoittelun ehdoista, palkkauksesta, paikkojen jakoperusteista ja tiedottamisesta eri yliopistoissa sekä korkeakouluissa on saanut paljon kritiikkiä osakseen, joten päätimme ryhtyä porukalla parantamaan asioita. Maalis-huhtikuussa kierrämme ympäri Suomea eri korkeakoulukaupungeissa tapaamassa laitoksien harjoitteluvastaavia, mutta emme unohda myöskään teitä opiskelijoita, sillä tapaamisten lisäksi pidämme ständejä, joissa jaamme työelämätietoutta. Äläkä unohda perinteistä kesätyökiertuetta, joka starttaa puolestaan heti tammikuussa kesätyökursseilla ja työmarkkinainfoilla. Kiertueaikataulut näet YKL:n nettisivuilta. Tätä lukiessasi ovat joululomat menneet ja on aika suunnata katse kohti kevättä ja kesän suunnitteleminen alkaa olla ajankohtaista. Vaikka vappuunkin on melkein neljä kuukautta, on hyvä päättää miten aikoo kesänsä viettää: kesätöissä, opiskellen, lomalla vai yhdistellen kaikkia edellisiä vaihtoehtoja. Nyt kädessäsi olevan uunituoreen YKL:n opiskelijanumeron tarkoituksena on auttaa sinua kesätöiden ja harjoittelupaikan hakemisessa sekä tarjota työelämätietoutta ja kertoa oikeuksistasi työelämässä. Lehden sivuilta löydät tärkeää tietoa mm. työsopimuksesta, työttömyysturvasta, suomalaisesta työmarkkinajärjestelmästä, työhakemuksesta sekä työnhakuasiakirjoista. Ja jos sinulla on jotain kysyttävää, ota ihmeessä yhteyttä liittoon! Kun kyse on sinun hyvinvoinnista työelämässä, ei tyhmiä kysymyksiä ole! Hauskaa kevättä opintojen parissa ja letkeää kesää kaikille! J UHA VAUHKONEN opiskelija-asiamies 2 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

TYÖNHAKU JA TYÖNHAUN VAIHEET T EKSTI: JUHA VAUHKONEN Työnhaku vaatii aikaa ja energiaa. Opiskelijalla päätös hakea työ- tai harjoittelupaikkaa on usein välttämättömyyden sanelema, jotta pakollinen harjoittelu tulee suoritettua tai saa tienattua rahaa laskujen maksamiseen myös kesäkuukausilta. Myös työkokemuksen kerääminen opiskeluaikana on tärkeää, sillä se parantaa työllistymismahdollisuuksia valmistumisen jälkeen. Seuraavassa on kerrottu työnhaun vaiheista, työhakemuksesta ja ansioluettelosta sekä työhaastattelusta. TYÖNHAUN KANAVAT Monet kertovat ajautuneensa tietylle alalle tai tehtävään. Vaikka sattumalla ja onnellakin voi olla sormensa pelissä, onnistunut työnhaku vaatii yleensä hakijalta jonkin verran aikaa, aktiivisuutta ja suunnitelmallisuutta. Työnhaun kanavia ovat lehti-ilmoitukset, internet-sivustot, avoimet hakemukset työnantajalle tai sosiaaliset verkostot. LEHTI-ILMOITUKSET Lehti-ilmoitus on perinteisin työnhaun kanava. Työntekijää tarvitseva työnantaja laittaa ilmoituksen lehteen, valitsee useiden hakijoiden joukosta ensimmäisen kierroksen haastateltavat, haastattelee heidät, ja mahdollisesti useiden haastattelukierrosten ja testausten jälkeen valitsee menestyksekkäimmän kandidaatin. INTERNET-SIVUSTOT Monet hakuportaalit ovat keskittyneet työpaikkailmoituksiin. Niistä löytyy arvokasta tietoa työnhakijalle sekä lukemattomia työpaikkailmoituksia. Suomenkielisiä hakuportaaleja ovat esimerkiksi: www.uranus.fi, www.aarresaari.net, www.oikotie.fi, www.mol.fi, www.monster.fi, www.valtiolle.fi Lisäksi jokaisella valtion virastolla ja tutkimuslaitoksella sekä yksityisillä yrityksillä on omat internet-sivunsa, joissa on usein avoimet työpaikat -osio. AVOIN HAKEMUS Varsinkin suuret työnantajat ottavat mielellään vastaan avoimia hakemuksia, sillä ne helpottavat heidän työtään tulevaisuudessa mahdollisesi avautuvan paikan varalta. Internet, puhelinluettelo, yritysoppaat ja eri alojen vuosikirjat ovat hyviä lähteitä silloin, jos on hakemassa työtä, mutta mitään erityistä tehtävää ei ole tarjolla. SOSIAALISET VERKOSTOT Moni työpaikka täytetään tiskin alta laittamatta sitä avoimeen hakuun. Etenkin korkeasti koulutetuilla ihmisillä sosiaalisten verkostojen merkitys työnsaantikanavana kasvaa koko ajan. Laajan tuttavaverkoston olemassaolo on siten välttämättömyys kontaktien lähteenä ja sen rakentaminen opiskeluaikana ainejärjestötoiminnassa on hauskaa ja helppoa. HAUN VAIHEET VAIHE 1: YHTEYDENOTTO YRITYKSEEN Kun olet päättänyt mihin haet, ota ensin puhelimitse yhteys joko suoraan haettavaan yritykseen, ministeriöön tai tutkimuslaitokseen. Valmistaudu puheluihin: Etukäteen tutustumalla mahdollisen työpaikan nettisivuihin, vuosikertomuksiin ja raportteihin sekä muuhun helposti saatavilla oleviin materiaaleihin. Puhelun alussa esittele itsesi reippaasti ja selvästi Laadi itsestäsi ns. elevator speech max 1 minuutin tiivis esittely, jossa kerrot muutamalla lauseella olennaisen osaamisesi työ- tai harjoittelupaikan kannalta. Ole ystävällinen, selkeä, reipas, kiinnostunut, ja kysy työpaikkaan ja mahdollisesti avoinna olevaan työhön liittyviä kysymyksiä. Kerro, että lähetät hakemuksen ja ansioluettelon. Tiedustele kenelle sekä mihin osoitteeseen voit lähettää nämä. Tee puhelusta muistiinpanot (milloin, mihin yritykseen, kenelle soitit, keskustelun sisältö, tee merkintä kalenteriin ja soita 1-2 viikon päästä uudelleen) Mikäli olet ujo tai vierastat puhelimessa puhumista, harjoittele etukäteen yksin puhumalla tyhjään kännykkään tai ystävän kanssa. Muista, että harva meistä on synnynnäinen esiintyjä! VAIHE 2: HAKEMUS JA ANSIOLUETTELO VAIHE 2.1 HAKEMUKSEN JA ANSIOLUETTELON LÄHETTÄMINEN Lähetä työhakemus ja ansioluettelo henkilöille, jonka kanssa juuri keskustelit tai tämän osoittamalle henkilölle. Hakemus ja ansioluettelo paranevat sitä mukaa mitä enemmän niihin panostaa. Samalla hakemuksella ei kannata hakea moniin eri paikkoihin. Jos lähetät hakemuksen ja ansioluettelon sähköpostitse, muista nimetä ne omalla nimelläsi eikä esim. hakemus.doc tai hakemus.pdf. VAIHE 2.2 HAKEMUSTEN MÄÄRÄ JA TYÖNHAKUUN VARATTAVA AIKA Työnhaku vaatii aikaa, viitseliäisyyttä ja itsensä markkinointia, mikä on useimmille suomalaisille haastavaa. Tutkimusten mukaan nyrkkisääntönä on, että työpaikan saa lähes varmasti jos lähettää 200 hakemusta. Mikäli työnhakusi on kokopäiväistä, kokeile esim. seuraavaa systeemiä: hae töitä klo. 8-16, esim. 1 työpaikka tunnissa: soita yritykseen, tutkimuslaitokseen, järjestöön tai virastoon, lähetä hakemus ja ansioluettelo. Tällä systeemillä lähetät 8 hakemusta päivässä, 40 viikossa, 200 viidessä viikossa ja huomaat, että työnhaku käy kuin oikeasta työstä. Mutta älä lannistu, jos ensimmäisen 15 hakemuksen kanssa ei tärppää, hakemus nro. 16 saattaa tuoda työ- tai harjoittelupaikan. VAIHE 3: HAKEMUSPÄIVÄKIRJA JA VÄLIAIKATIETOJEN KYSELY Pidä kirjaa yhteydenotoista sähköposteista, puheluista ja lähetetyistä hakemuksista ja palaa asiaan 1 2 viikon kuluttua. Viittaa tällöin aiempaan yhteydenottoon ja tiedustele, miltä tilanne näyttää. Ole kohtelias ja reipas vaikka saisitkin negatiivisen ilmoituksen. 3 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

MILLAINEN ON HYVÄ TYÖHAKEMUS? T EKSTI: JUHA VAUHKONEN Työhakemuksen laatiminen on vaativa tehtävä. Se vaatii aikaa ja tuntuu hankalalta. Harjoitus tekee tässäkin mestarin ja lopussa kiitos seisoo - kutsu työhaastatteluun. Hyvä hakemus on selkeä, tiivis ja helppolukuinen kooste. Hakemuksen tarkoituksena on herättää työnantajan kiinnostus siten, että hän päättää kutsua sinut haastatteluun. Hyvä kieli syntyy ajattelusta ja useaan kertaan kirjoittamisesta. Työhakemusten lukija etsii vastauksia kymmenistä hakemuksista, joten hyvä hakemus ilahduttaa selkeydellään. Työhakemuksesta pitäisi löytää selkeästi vastaukset seuraaviin kysymyksiin: Kuka olen? Mitä osaan? Miksi olisin oikea valinta? Työhakemuksen rakenteesta ei ole mitään standardia, tässä yksi ehdotus rakenteeksi: 1) MOTIIVI Miksi haen juuri tätä työ- tai harjoittelupaikka? Kerro se 1-2 ytimekkäällä ja selkeällä lauseella. Tämä osa on hakemuksen tärkein ja aikaa vievin osa, joten keskity tähän kunnolla vastaanottaja saattaa tämän kohdan perusteella päättää, lukeeko hän hakemuksesi loppuun asti vai siirtäkö sen sivuun. 2) TYÖKOKEMUS Tiivistelmä tämän tehtävän kannalta tärkeimmistä työkokemuksista. Vältä luettelomaisuutta ja korosta saavutuksia mitä olen saavuttanut työtehtävässä X, miten kartuttanut osaamistani ja asiantuntemustani yrityksessä tai tutkimuslaitoksessa Y. Työkokemukset kannattaa listata viimeisin työpaikka ensin. 3) OPISKELU Miten opintosi tukevat juuri tähän työpaikkaan hakemista? Jos olet esimerkiksi tehnyt syventävät opinnot, pro gradu tutkielman tai kandityön tai opiskellut ulkomailla tehtävän kannalta olennaisesta aiheesta, tämä kannattaa mainita. 4) HENKILÖKOHTAISET OMINAISUUDET Millainen olet? Lyhyt, ytimekäs ja positiivinen kuvaus itsestäsi. Älä ole liian vaatimaton, älä myöskään kersku. Tämä kappale saattaa tuottaa tuskastumista motiivi-osion kanssa, mutta älä anna periksi. Jos sinun on vaikea kehua itseäsi, käänny ystäviesi, perheesi ja vanhojen työkaveriesi puoleen. Mitkä ovat vahvuutesi? Missä olet hyvä? Tähän asiaan kannattaa paneutua kunnolla ja havainnoida luonteenpiirteensä sekä osaamisensa valmiiksi. Näihin kysymyksiin joutuu usein vastaamaan myös haastatteluvaiheessa. 5) VASTAANOTTAJAA KIINNOS- TAVA TAPAAMISTOIVE TAI KOUKKU Esim. X Oy tai Y tutkimuslaitos kiinnostaa minua työtai harjoittelupaikkana myös mahdollisten muiden avoinna olevien positioiden osalta. Tulen mielelläni keskustelemaan lisää haastattelun merkeissä. 6) LOPPUTERVEISET JA ALLEKIRJOITUS Yleisimmät virheet Aloitus Eräs yleisimmistä virheistä on aloittaa hakemus motiivin sijasta kappaleella: Olen 27-vuotias filosofian maisteri/ geologian opiskelija Mikäli paikkaan haetaan luonnon- tai ympäristötieteellisen korkeakoulututkinnon omaavaa henkilöä, tämä asia ilmenee ansioluettelon Koulutus osiosta. Myös ikä ilmenee ansioluettelosta. Koulutuksesta voi asiallisesti mainita hakemuksen kolmannessa kappaleessa tyyliin: Valmistuin maatalous-metsätieteiden maisteriksi X yliopistosta, ja tutkintoni syventävissä opinnoissa keskityin Y Kopiointi Toinen hyvin yleinen virhe on lähettää täsmälleen tai lähes sama hakemus jokaiseen työpaikkaan. Vaikka hakemusten kirjoittaminen ja räätälöiminen on työlästä ja vaatii aikaa, se kannattaa. Yritä asettua hakemuksen lukijan asemaan; millaisista asioista sinä olisit kiinnostunut juuri ko. paikan työnantajana? Mitä kannattaa korostaa, mitä jättää vähemmälle huomiolle? Mitä sinä voit tarjota tälle työnantajalle, miksi heille olisi hyödyllistä palkata juuri sinut eikä jotakuta muuta 150 hakijasta? Mikäli kuitenkin päätät lähettää lähes samanlaisen hakemuksen useaan eri paikkaan, tarkista että olet muistanut muuttaa ainakin vastaanottajan osoitteen, päivämäärän ja haettavan työpaikan nimen. Tilankäyttö ja ulkoasu Muista, että hyvä hakemus on enintään yhden A4-sivun pituinen sen vuoksi mieti tarkkaan, miten käytät vähäisen tilan mahdollisimman tehokkaalla ja mielenkiinnon herättävällä tavalla. Tarkista ettei hakemukseesi ole jäänyt kirjoitusvirheitä käytä myös oikolukuohjelmaa ja että se on tulostettu suoraan, siistille, ehjälle ja sileälle paperille. Hakemuksessa valkoinen on turvallisin väri. Tarkista myös näyttääkö asettelu selkeältä, ovatko kappaleet suunnilleen samanpituisia, näyttääkö paremmalta tasata oikea reuna vai jättää se luonnolliseksi. Vaikka sisältö onkin ehdottomasti tärkein osa hakemusta, panosta hakemuksen huoliteltuun ulkonäköön. Maltti Älä lannistu vaikkei heti työnhaussa tulekaan tuloksia! Erinomaisen työhakemuksen laatiminen on erittäin vaativa tehtävä, varaa siis riittävästi aikaa työnhakuun ja työnhakuasiakirjojen tekemiseen. Älä siis hermostu, vaikka se ei onnistukaan tunnissa tai parissa, tai vaikka oman osaamisen esittely tuntuisikin hankalalta. Harjoitus tekee mestarin tässäkin asiassa ja lopussa odottaa paras palkinto kutsu työhaastatteluun hienon työhakemuksen ja ansioluettelon johdosta. Mikäli saat useita haastattelukutsuja, työhakemuksesi on luultavasti riittävän hyvä tarkoitustaan eli haastatteluun pääsemistä ajatellen. seuraavalla sivulla työhakemusmalli 4 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

Oma nimi Osoite Puhelinnumero Sähköposti Hakemus Päiväys Avainhenkilön titteli ja nimi Organisaatio/yritys Osoite Tarvittaessa viite: (Puhelinkeskustelu, päiväys, vastaanottajan nimi/oma nimi tai kanava, josta olet työpaikkailmoituksen nähnyt. Esim. Helsingin Sanomat 1.11.2007) TEHTÄVÄNIMIKE MIKSI? Aloituskappaleessa tuot esille, miksi haet kyseistä paikkaa ja miksi juuri kyseinen työnantaja kiinnostaa sinua. Työnantajalle on hyvä tulla tunne, että hakemus on kirjoitettu juuri hänelle. Anna motivoitunut kuva itsestäsi ja vältä kaikkein tavallisimpia ja vanhentuneita aloituksia. Muista valita hakemuksen tyyli lukijaa ajatellen. Hakemuksesi on myös vastaus ilmoitukseen ja siinä esille tuotuihin asioihin. VALTTINI Toinen ja kolmas kappale ovat hakemuksen varsinaista asiaa. Toisessa kappaleessa kerro osaamisestasi: mitä taitoja ja tietoja sinulla on. Ole selkeä omista ansioistasi, vahvuuksistasi ja päämääristäsi. Nivo valmiutesi ja aikaisempi työkokemuksesi hakemaasi tehtävään. Näin saat itse määritellä, miksi juuri Sinä olet sopiva tähän tehtävään. Vahvuutesi voivat liittyä substanssiosaamiseen, koulutukseen tai kokemukseen, jota olet hankkinut jo työelämässä tai esimerkiksi järjestötoiminnan tai muun harrastustoiminnan parissa. Jos oman alan työkokemusta ei ole vielä karttunut, korosta motivaatiotasi ja kykyäsi oppia. Kolmannessa kappaleessa voit kertoa itsestäsi: millainen sinä olet työntekijänä? Minkälainen on työtapasi, miten toimit yksin/ ryhmässä? Oletko saanut palautetta tavastasi työskennellä? Hakemuksessa esittämäsi väitteet tulee perustella! Lopetuskappaleessa voit selvittää omaa tilannettasi tällä hetkellä, mutta vältä fraaseja ja perinteisiä loputuksia. Palkkatoivetta pyydettäessä voit sijoittaa myös sen lopetuskappaleeseen. Muista, että hyvässä hakemuksessa on kirjeen asettelu ja sisältö syntyy ajattelusta ja useaan kertaan kirjoittamisesta. Liite: Ansioluettelo Ystävällisin terveisin (allekirjoituksesi) Nimen selvennys 5 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

TEKSTI JA KUVA: JUHA VAUHKONEN AIKA HAKEA KESÄTÖITÄ Kesätöiden hakemiseen kannattaa valmistautua ajoissa. Huomio, että eri työpaikoilla on erilaiset käytännöt kesätyöläisten palkkauksessa. Tuukkaa onnisti ja hän sai oman alansa kesätöitä. KUKAOLETJAMITÄOPISKELET? OPISKELET? Olen Tuukka Mäki Torkko ja opiskelen Turun yliopistossa. Pääaineeni on geologia ja sivuaineina olen lukenut kemiaa, biologiaa, ympäristötieteitä. Gradun myötä olen opiskellut myös maantietoa lähinnä karttajuttuja ja paikkatietojärjestelmiä. MISSÄ OLIT KESÄTÖISSÄ? Kuopiossa, Pohjois-Savon ympäristökeskuksen Ympäristönsuojeluosastolla MITEN SAIT KESÄTYÖN JA MILLOIN ALOITIT SEN ETSIMISEN? Helmikuussa aloin valmistautua töiden etsimiseen, mutta lähempänä kesää hakuprosessi sitten varsinaisesti alkoi. Aika moneen paikkaan tuli oltua yhteydessä, mutta varsinaisen paikan Kuopiossa sain aloitteilla olleen graduprojektin kautta. SAITKO MISTÄÄN APUA KESÄTYÖPAIKKAA ETSIESSÄSI? Graduohjaajani oli suureksi avuksi mitä tulee Kuopioon päätymiseeni. MITKÄ ASIAT PAINOIVAT KESÄTYÖPAIKAN VALINNASSA? Työtehtävät vaikuttivat niin mielenkiintoisilta, etten voinut edes kuvitella kieltäytyväni. VASTASIKO KESÄTYÖ ODOTUKSIASI JA KOULUTUSTASOASI? Työympäristö oli loistava, sillä savolaiset rocks! Oli myös mukavaa työskennellä eri alan ammattilaisten kanssa. Työ oli haastavaa ja välillä tuntui, että jopa liiaksikin, mutta ehkä juuri se motivoi eniten. MILLAISIA TYÖTEHTÄVIÄ HARJOITTELUUSI SISÄLTYI? Pääasiassa tein kahta eri projektia. Tein hydrogeologisen tutkimuksen Huso-lammen alueelta, selvittääkseni pohjaveden roolia valtavan maansortuman aiheuttajana. Toinen projektini oli pohjatyö graduani varten, esimerkiksi maastotyöt ja aineiston kokoaminen alueelta. Graduani teen Lapinlahden harjun 3D -rakennemallin parissa. SAITKO OHJAUSTA KESÄTYÖN AIKANA? SUJUIKO KESÄTYÖ ILMAN ONGELMIA JA OLIKO PALKKAUS KUNNOSSA? Sain apua moneltakin taholta, kuten työkavereiltani sekä graduohjaajaltani. Työnantaja maksoi minulle ihan kohtuullista palkkaa. Ainoa ongelma kesän aikana oli löytää jalkapallokentältä kotiin. MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT HARJOITTELUPAIKKAA HAKEVILLE? Käyttäkää puhelinta. ONKO HARJOITTELU- TAI KESÄTYÖPAIKKA TIEDOSSA? MUISTA TEHDÄ TYÖSOPIMUS Työsopimus on työelämän perussopimus. Se syntyy, kun työntekijä tai harjoittelija ja työnantaja sopivat työn tekemisestä, siitä maksettavasta palkasta sekä muista eduista ja ehdoista. Työsopimuslaki säätelee työnantajan ja työntekijän oikeuksia ja velvollisuuksia. Työsopimus voidaan tehdä työsopimuslain mukaan joko kirjallisesti, suullisesti tai sähköisesti. Mikäli työsopimus on tehty suullisesti ja se on solmittu olemaan voimassa toistaiseksi tai yli yhden kuukauden pituisen määräajan, on työnantaja velvollinen antamaan kirjallisen selvityksen työnteon keskeisistä ehdoista. Yleisohjeena voidaan todeta, että kun työsuhteen syntymisestä on sovittu osapuolten kesken, kannattaa tehdä kirjallinen työsopimus kahtena kappaleena molemmille osapuolille. Tällöin työnteon ehdoista ei jää osapuolille jatkossa epäselvyyttä. Vaikka lain tasolla ei edellytetäkään kirjallista työsopimusta, on molempien osapuolten kannalta parempi vaihtoehto tehdä kirjallinen työsopimus. Vaikka suullinen sopimus on yhtä pätevä kuin kirjallinen, on erimielisyystilanteessa kirjalliseen sopimukseen huomattavasti helpompi vedota. Työsopimussuhteen tunnusmerkit täyttyvät, kun työntekijä toimii työnantajan valvonnan ja johdon alaisena. Lisäksi tekemänsä työn vastikkeeksi työntekijä saa työnantajalta palkkaa, josta maksetaan verot ja pakolliset sosiaaliturvamaksut. Työntekijän pitää tehdä työtä toiselle (=työnantajalle), jolla on vastuu työntekijästä ja työn tuloksesta. YKL neuvoo opiskelijajäseniään työsopimuksen tekemiseen liittyvissä yksityiskohdissa ja tarvittaessa voit lähettää työsopimuksen liittoon kommentoitavaksi ennen kuin allekirjoitat sen. Ota siis ihmeessä yhteyttä edunvalvontapäällikköömme, jos sinulla on kysyttävää työsopimuksesta! Tuukka sai mieleisensä, kiinnostavan kesätyöpaikan Pohjois-Savon ympäristökeskuksesta. seuraavalla sivulla työsuhteen keskeiset ehdot 6 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

KÄSIKSI KESÄTÖIHIN T YÖSOPIMUKSEEN TYÖSUHTEEN KESKEISET EHDOT T EKSTI: SARI HARTONEN, ILMATIETEEN LAITOS YKL:n edustamat alat ovat kaikki erilaisia ja eri työpaikoilla on omat käytäntönsä. Kesätyön hakemista on järkevää alkaa suunnittelemaan viimeistään joululoman jälkeen. Työnhaussa on parempi olla liian ajoissa kuin liian myöhässä ja siihen kannattaa varata riittävästi aikaa. Työpaikkakohtaiset erot ovat suuret, sillä joissain työpaikoissa tulevaan kesään herätään vasta toukokuussa, vaikka toisissa ovat silloin jo kesätyöntekijät töissä. SÄHKÖPOSTI VAI PUHELINSOITTO? Ennen sähköpostia ei ollut ongelmaa siitä, kuinka lähestyä työnantajaa. Puhelinsoitto oli ainoa vaihtoehto. Nyt joutuu pohtimaan, lähettääkö sähköpostia vai soittaako? Työnantajan näkökulmasta kesätyön tiedustelu sähköpostilla voi aiheuttaa sen, että kirje hukkuu muiden sähköpostien joukkoon. Toisaalta puhelinsoitto voi häiritä hankalaan aikaan. Yhä useammassa työpaikassa on nykyään olemassa erikseen sähköpostiosoite, johon työhakemukset voi lähettää. Sähköpostin lisäksi henkilökohtainen yhteydenotto puhelimella tekee usein hyvän vaikutelman hakijasta ja auttaa työpaikan saamisessa. Kaikenlainen aktiivisuus on aina eduksi. Ennen kuin voi ottaa kehenkään yhteyttä, täytyy selvittää ja päättää, kehen ottaa yhteyttä. Vaikka päätöksen palkkaamisesta tekee usein ylin johto tai keskijohto, niin käytännössä ryhmäpäälliköt ja vastaavat tietävät tarpeet. Turvallisinta on ottaa yhteyttä mieluummin organisaatiossa vähän turhan alas kuin liian ylös. KAIKKI LAILLINEN TYÖ ON TODENNÄKÖISESTI EDUKSI Oman alan töitä saa yleensä aikaisintaan parin opiskeluvuoden jälkeen, mutta siihen saakka kannattaa tehdä kesätöitä muilla aloilla. Usein kesätöiden tekeminen on pakollista, sillä harvan opiskelijan kukkaro kestää kesää ilman tuloja. Monipuolinen työhistoria on eduksi oman alan töitä haettaessa. Etenkin palvelualan työtodistukset takaavat, että hakijalla on monia työelämässä tärkeistä ominaisuuksista. Työ hampurilaispaikassa tai Linnanmäellä voidaan hyvin katsoa eduksi. Myös ainejärjestötoiminta katsotaan usein eduksi, sillä järjestötyössä oppii monia työelämässä tarvittavia taitoja, kuten organisointikykyä, päätöksentekoa, kokoustekniikkaa ja vuorovaikutustaitoja. Myös se, ettei ole ronkeli työn ja tekemisen suhteen, antaa hyvän vaikutelman. Oman alan töitä kannattaa ahkerasti hakea, vaikka ei heti löytäisikään. Hyvä idea on myös mennä oman alan työpaikkaan yhdeksi kesäksi vähän huonommin palkattuun ja vähemmän kiinnostavaan työhön. Aina on helpompi edetä vaativimpiin tehtäviin, kun on päässyt oikeaan organisaatioon töihin ja saanut jalan oven väliin. Myös verkostoituminen on nykyään erittäin tärkeää, sillä monet työpaikat eivät tule julkiseen hakuun ollenkaan vaan ne täytetään ns. kaverin kautta. Tämän vuoksi erilaisiin tapahtumiin, retkiin ja juhliin osallistuminen on tärkeää, joissa tutustuu monenlaisiin ihmisiin, jotka saattavat tulevaisuudessa tarjota työpaikkaa kun on ensin tehnyt hyvän ensivaikutelman. Työsopimukseen tulisi kirjata ainakin seuraavat asiat, jotka vaikuttavat hyvinvointiisi työelämässä: Työsopimuksen osapuolet Työn aloittamisajankohta Määräaikaisen työsopimuksen kesto ja määräaikaisuuden peruste Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen edellyttää aina perusteltua syytä (kesätyö, sijaisuus, projekti, tms. laillinen peruste) Määräaikaiseen työsopimukseen kannattaa kirjata irtisanomisehto, esim: Tämä sopimus on irtisanottavissa työsopimuslain mukaisin irtisanomisajoin ja perustein Määräaikaista työsopimusta ei voi irtisanoa ellei irtisanomisehdosta ole erikseen sovittu. Sopimus sitoo kumpaakin osapuolta sovitun määräajan. Mahdollinen koeaika Koeajan kesto voi olla enintään 4 kk, mutta kuitenkin enintään puolet määräaikaisen työsopimuksen kestosta Koeajasta täytyy aina sopia eli siitä on mainittava työsopimuksessa Koeaikana työsopimus on irtisanottavissa puolin ja toisin ilman, irtisanomisaikoja ja -perusteita Työntekopaikka Toimenkuva mahdollisimman tarkasti, oma vastuualue ja tehtävänimike Työhön sovellettava työ- tai virkaehtosopimus tai tieto siitä ettei työsuhteessa noudateta mitään työehtosopimusta. Palkan, lisien, korvausten suuruus, niiden määräytyminen perusteet ja palkanmaksukausi sekä päivä. Säännöllinen työaika sisältäen matkustusajat ja matkakorvaukset Ylitöiden teko ja niiden korvaaminen (tarvitaan työntekijän suostumus) Sairasajanpalkka (lakisääteinen sairausajan palkkaetu on heikko) Vuosiloman määräytyminen Työsuhde-etuudet esim. matkapuhelinetu, autoetu, tms. Työterveyshuolto ja vakuuttaminen työtapaturman varalta (työnantajan velvollisuus) Toistaiseksi voimassa olevassa työsopimuksessa irtisanomisaika; lainsäädännön mitoittamat ovat paras vaihtoehto 7 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

T EKSTI: JUHA VAUHKONEN K ORKEAKOULUTUTKINTO EI ENÄÄ VÄLTTÄMÄTTÄ TAKAA JATKUVAA TYÖURAA ELÄKEIKÄÄN ASTI LIITY TYÖTTÖMYYSKASSAAN JO OPISKELUAIKANA! Vaikka opiskelijat eivät voi saada työttömyyspäivärahaa ennen valmistumistaan, kannattaa opiskelijan jo opiskeluaikana varautua siihen, että työuralle saattaa osua työttömyysjaksoja. Liittymällä opiskeluaikana työttömyyskassan jäseneksi voit kerryttää jo opiskeluaikaisista työ- tai virkasuhteista itsellesi ansiosidonnaisen työttömyysturvan edellytyksenä olevaa työssäoloehtoa. Työssäoloehto täyttyy helposti kesätöillä, jos muistaa liittyä työttömyyskassaan riittävän aikaisin. MITEN TYÖTTÖMYYKASSAAN LIITYTÄÄN? IAET-kassaan opiskelija voi liittyä samalla kun liittyy YKL:n jäseneksi edellyttäen, että on samanaikaisesti palkkatyössä. Jos opiskelijajäseneksi liittyessä ei ole työssä, kannattaa työttömyyskassaan liittyä heti ensimmäisenä työpäivänä. Työ- tai virkasuhteen kestolla tai laadulla ei ole merkitystä työttömyyskassaan liittymisen kannalta vaan lyhytkin työpätkä mahdollistaa jäseneksi tulon. Työn EI tarvitse olla oman alan työtä vaan kaikkien alojen palkkatyöt kerryttävät työssäoloehtoa. Jos haluat opiskelijajäsenä liittyä työttömyyskassaan työn jo aloitettuasi, se on helpointa internetin välityksellä www.ykl.fi Tervetuloa opiskelijajäseneksi Opiskelijajäseneksi liittyminen. Täyttä kaavake sekä ruksaa kohta Liityn IAET-kassaan. KANNATTAAKO IAET-KASSAAN LIITTYÄ ENÄÄ OPISKELUJEN LOPPUVAIHEESSA? Kassaan on ehdottomasti parempi liittyä myöhään kuin ei milloinkaan. Kassajäsenyys alkaa siitä päivästä, kun liittymisilmoitus on saapunut allekirjoitettuna YKL:ään. Vaikka työttömyys uhkaisi valmistumisen jälkeen, eikä olisi ehtinyt kerätä tarvittavaa 43 työssäoloviikkoa (n.10kk), eivät kerätyt työssäoloviikot ole menneet hukkaan. Valmistumisen jälkeen on vielä 28 kuukautta (vähennettynä se aika, mitä työssäoloa on jo kerättynä) aikaa kerätä työssäoloehtoa täyteen, jonka jälkeen on oikeutettu ansiosidonnaiseen päivärahaan. PITÄÄKÖ TYÖSUHTEISIIN LIITTYVÄT ASIAT ILMOITTAA YKL:ÄÄN YKL:n jäsenrekisterissä olevat ajantasaiset tiedot (osoite, sähköposti, työpaikka) ovat tärkeät edunvalvontatyössämme ja takaavat myös oikean tiedon perille tulon. Kuitenkaan kaikista työsuhteisiin liittyvistä asioista YKL:n tai IAET-kassaan ei tarvitse ilmoittaa. Kun liittyminen kassaan on hoidettu ja kassamaksut maksettu ajoissa asiasi ovat työttömyysturvan osalta kunnossa. Kaikki työ- tai virkasuhteeseen liittyvät dokumentit, työsopimukset ja alkuperäiset palkkatodistukset, on ehdottoman tärkeää säilyttää. Mahdollisen työttömyyden kohdatessa sinua työttömyyskassa tarkistaa työssäoloehdon täyttymisen ja määrittelee päivärahan suuruuden ko. asiakirjoista. Muista siis säilyttää työsopimukset ja palkkatodistukset kaikista työsuhteistasi! Tarvittaessa voit ottaa yhteyttä YKL:n jäsenasioiden hoitajaan, Riitta Niskaseen joko puhelimitse 09-62268530 tai sähköpostilla jasenasiat@ ykl.fi. Tärkeitä linkkejä työttömyysturvasta: IAET-kassa, www.iaet.fi Työttömyyskassojen yhteisjärjestö, www.tyj.fi Kansaneläkelaitos,www.kela.fi ÄY YKL:n jäsensivuilla päivittäässä tietosi. äin kirjaudut jäsensivuille www. l.fi: j äsen numerosi käyttäjätunnus. on jäsen numero löytyy jäsenkortista tai Ympä ristöasiantuntija -lehden osoitelipukkeesta Saat jäsennumerosi myös tarvittaessa toimistoltamme: Riitta Niskanen, 09 622 68530. Salasana on syntymäaikasi muodossa ppkkvv. 8 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

TYÖTTÖMYYSTURVA SUOMESSA Suomessa on kolme tukimuotoa työttömyyden varalle: Peruspäiväraha Työmarkkinatuki Ansiosidonnainen päiväraha Työmarkkinatukea ja peruspäivärahaa voi saada ilman erillistä työttömyyskassamaksua. Ansiosidonnaisen päivärahan piiriin pääsevät ainoastaan työttömyyskassan jäsenet. Vain yhtä näistä etuuksista voidaan maksaa kerrallaan. KAUANKO TYÖTTÖ- MYYSPÄIVÄRAHAA VOI SAADA? Päivärahaa maksetaan lomakorvauksenjaksotuksen ja seitsemän omavastuupäivän jälkeen enintään viideltä päivältä viikossa. Päivärahan enimmäismaksukausi on 500 työttömyyspäivää. Enimmäisajan täytyttyä voi saada työmarkkinatukea. Ns. paluuehdon mukaan 34 viikon työssäolo 24 kuukauden sisällä aloittaa 500 päivän laskennan alusta. Päivärahan suuruus määritellään aina uudelleen työssäoloehdon täytyttyä. Uudelleen määriteltävän päivärahan täytyy olla aina vähintään 80 % aiemmasta päivärahasta. PERUSPÄIVÄRAHA Peruspäivärahaan ovat oikeutettuja kaikki Suomessa asuvat työttömät työnhakijat, jos he ovat täyttäneet työssäoloehdon. Ensimmäistä kertaa päivärahaa haettaessa työssäoloehto täyttyy, kun henkilö on ollut edellisen 28 kuukauden aikana 43 viikkoa sellaisessa työssä, jossa työaika on vähintään 18 tuntia viikossa. Lisäksi työstä maksettavan palkan on oltava alan työehtosopimuksen (TES) mukainen tai jos alalla ei ole työehtosopimusta vähintään 40-kertaa peruspäiväraha eli vähintään 956,40 kuukaudessa. Edellytyksenä on lisäksi ilmoittautuminen työvoimatoimistoon ja samalla työmarkkinoiden käytettävissä olo ts. estettä työn vastaanottamiselle ei saa olla. Peruspäivärahan maksaa KELA. Peruspäivärahan suuruus on 23,91 lisättynä mahdollisilla lapsikorotuksilla (4,53-8,58 /pv). Peruspäivärahaa voidaan maksaa enintään 500 päivää. Enimmäismäärän täytyttyä henkilö voi hakea työmarkkinatukea, jota maksetaan ensimmäiset 180 päivää ilman tarveharkintaa ja sen jälkeen tarveharkintaisena ilman enimmäisaikaa. TYÖMARKKINATUKI KELA:n maksamaan työmarkkinatukeen on oikeus työttömällä, joka on saanut työttömyyspäivärahaa enimmäisajan eli 500 päivää tai ei ole oikeutettu työttömyyspäivärahaan, koska ei täytä työssäoloehtoa. Alle 25-vuotiaalle, joilla ei ole ammatillista koulutusta, maksetaan työmarkkinatukea rajoitetusti. Työmarkkinatuki on samansuuruinen kuin peruspäiväraha. Työmarkkinatuki on aina harkinnanvaraista eli hakijan varallisuus voi vaikuttaa päivärahaan vähentävästi samoin kuin puolison tulot ja varallisuus. Vanhempien luona asuvalle maksetaan 60 % täydestä työmarkkinatuesta. Sen aikana kun työmarkkinatukea maksetaan, on henkilöllä velvollisuus osallistua koulutukseen, työharjoitteluun, kuntoutukseen yms. jolloin tarvehankinta poistuu. Työmarkkinatukea ei makseta ulkomaille. Työmarkkinatuen maksamiselle ei ole aikarajaa eikä tuen maksaminen edellytä työssäoloehdon täyttymistä. ANSIOSIDONNAINEN PÄIVÄRAHA Ansiosidonnaista päivärahaa, voivat saada ne työttömäksi, lomautetuksi ja osa-aikaistetuksi joutuneet palkansaajat, jotka ovat vakuutettuja työttömyyskassassa. Ansiosidonnainen päiväraha on palkkatuloihin suhteutettua. Ansiosidonnaisen päivärahan edellytykset ovat muutoin samat kuin peruspäivärahankin mutta työssäoloehto on täytettävä kassan jäsenyyden ollessa voimassa. Ansiosidonnainen päiväraha on paljon suurempi kuin pelkkä KELA:n maksama peruspäiväraha. Päivärahan suuruus lasketaan työttömyyttä edeltäneen työssäoloehdon täyttäneen työsuhteen keskimääräisen palkan perusteella. Päiväraha muodostuu perusosasta (23,91 euroa v.2008) ja ansio-osasta sekä mahdollisesta lapsikorotuksesta. 1500 euron kuukausituloihin perustuva ansiopäiväraha on noin 43 /pv, 2000 euron kuukausituloilla 53 /pv ja 2500 euron kuukausituloilla 60 /pv. Oman päivärahan suuruuden voi käydä arvioimassa IAET-kassan nettisivuilla www.iaet.fi olevalla päivärahalaskurilla MITÄ OVAT OMAVASTUU- JA KARENSSIAIKA? Omavastuuaika, jolta päivärahaa ei makseta, on seitsemän työtöntä päivää tai seitsemää työtöntä päivää vastaava aika. Yhdessä kalenteriviikossa voi olla enintään viisi omavastuupäivää. Omavastuupäivien ei tarvitse ollaperäkkäisiä päiviä, mutta niiden tulee kertyä kahdeksan peräkkäisen kalenteriviikon aikana. Omavastuuaika lasketaan aikaisintaan siitä päivästä, jona henkilö on ilmoittautunut työvoimatoimistoon työnhakijaksi. Karenssiajat ovat työvoimatoimiston antamia määräaika, jolta ei myöskään makseta päivärahaa. Karenssiaikojen pituudet vaihtelevat: 30 päivää, 60 päivää ja 90 päivää. Karenssit määrätään yleensä silloin kun henkilö kieltäytyy tarjotusta työstä tai koulutuksesta. Pisin karenssi 90 päivää määrätään sellaiselle henkilölle, joka eroaa työstä ilman hyväksyttävää syytä tai itse aiheuttaa työsopimuksen päättymisen, seurauksena on 90 päivän karenssi. Toistuva työstä tai koulutuksesta kieltäytyminen ja työhaluttomuus voivat aiheuttaa päivärahan lakkaamisen. Päiväraha myönnetään tällöin vasta kolmen kuukauden työn tai koulutuksen jälkeen. Päivärahaoikeus katkeaa kokonaan, jos henkilö on ollut poissa työmarkkinoilta yli kuusi kuukautta ilman pätevää syytä. Esimerkiksi on kulunut yli kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä ennen työvoimatoimistoon ilmoittautumista eikä työntekijä pysty todistamaan hakeneensa aktiivisesti työtä työvoimatoimiston ulkopuolelta. MITEN ANSIOSIDONNAISTA PÄIVÄRAHAA HAETAAN? Jos olet IAET-kassan jäsen ja jäät työttömäksi, sinun tulee ilmoittautua mahdollisimman pian, viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänä asuinpaikkakuntansa työvoimatoimistoon. Työttömyyden katsotaan alkaneen siitä päivästä, jolloin ilmoittaudut työttömäksi työnhakijaksi. Tämä vaihe on ehdoton edellytys päivärahan hakuprosessin käynnistämiselle! Työvoimatoimiston yhteydessä toimiva työvoimatoimikunta antaa lausunnon hakijan työttömyyspäivärahaoikeudesta, jonka perusteella kassa voi maksuedellytysten täytyttyä maksaa päivärahaa. Hakemuksen käsittely kestää keskimäärin kahdesta kolmeen viikkoa. Lomakkeita ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan hakemista varten on saatavissa työvoimatoimistoista tai työttömyyskassalta tai ne voi tulostaa työttömyyskassan netti-sivuilta. TÖITÄ VOI HAKEA MYÖS ULKOMAILLA PÄIVÄRAHAN TURVIN Peruspäivärahaa ja ansiosidonnaista päivärahaa voidaan ETA-säädösten mukaisesti maksaa myös ulkomaille alle kolme kuukautta kestävän työnhakumatkan ajalta. Edellytyksenä tällöin on, että henkilö on ensin ollut Suomessa työttömänä vähintään 4 viikkoa työttömänä työnhakijana. 9 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

TYÖHARJOITTELU - TYÖTÄ VAI OPINTOJA T EKSTI: ARJA VARIS, YKL Useimpiin opintoihin liittyy erilaisia työharjoittelujaksoja. Usein on epäselvyyttä siitä, onko työharjoittelija työsuhteessa harjoittelupaikan tarjoavaan työnantajaan. Kyse on yksinkertaisesti siitä, onko noudatettava työoikeudellisia lakeja, kuten työsopimuslakia, työaikalakia, vuosilomalakia jne. sekä alalla mahdollisesti noudatettavaa työehtosopimusta. Sillä, onko työharjoittelija työsuhteessa vai ei, on siis varsin paljon merkitystä niin harjoittelun järjestäjän kuin harjoittelijankin oikeuksien ja velvollisuuksien suhteen. TYÖSUHTEEN SYNTY Jotta kyseessä olisi työsopimus, edellytetään, että harjoittelijan tekemä työ on sellaista, että se tavalla toisella hyödyttää työnantajaa ts. harjoittelijan työllä tulee olla työnantajalle taloudellista merkitystä. Työsuhde voi syntyä vain sopimuksen perusteella. Lähtökohtaisesti sopimuksen tekevät suullisesti tai kirjallisesti harjoittelija ja työnantaja, mutta joissain tapauksissa sopimuksen on voinut tehdä työnantaja oppilaitoksen kanssa. 10 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08 ANSIOTARKOITUS Työsopimuksen tärkeimpänä tunnusmerkkinä on se, että työstä on maksettava palkkaa tai muuta vastiketta. Rahan sijaan vastikkeena voi olla myös tavaraa, ilmainen asunto tai vaikkapa ateria- tai kulukorvaus, jos sillä on tosiasiallisesti taloudellista Useimpiin opintoihin liittyymerkitystä. TYÖN JOHTO JA VALVONTA Työsuhteessa tehdylle työlle on myös tunnusomaista se, että sitä tehdään työnantajan johdon ja valvonnan alla. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että harjoittelija on velvollinen noudattamaan työnantajan toimivaltansa puitteissa antamia työnteon tapaa, paikkaa ja aikaa koskevia määräyksiä. MERKITYS HARJOITTELIJALLE Pääsääntöisesti YKL:n edustamilla aloilla opiskelevat työharjoittelussa olevat ovat työsuhteessa harjoittelun järjestäjään nähden. Harjoittelupaikka voi olla yksityisessä yrityksessä, kunnassa, järjestössä, valtionhallinnossa tai ulkomailla suomalaisessa yrityksessä. Työnantajan sektorilla ei ole merkitystä vaan kaikki ovat samassa asemassa. Harjoittelun järjestäjä on siis työnantajan asemassa ja velvollinen noudattamaan sekä työlainsäädännön ja alan työehtosopimuksen määräyksiä. Harjoittelija puolestaan rinnastuu määräaikaiseen työntekijään, jolloin hän ei voi päättää työharjoittelua ennen aikojaan ellei tästä mahdollisuudesta erikseen ole sovittu. Harjoittelijalle kertyy myös vuosilomaa harjoittelun ajalta ja esim. sairastapauksen sattuessa hänellä on oikeussaada palkallista sairaslomaa. KUKA MAKSAA PALKAN? Oppilaitos odottaa työnantajan osallistuvan harjoittelijan palkkauskustannuksiin. Useat työnantajat maksavat harjoitteluajan palkan kokonaan tai osittain. Yliopistolta voi saada harjoittelutukea, joka maksetaan työnantajalle. Harjoittelutuen suuruus on 1100 euroa/kk. Työnantajalle maksettava harjoittelutuki on tarkoitettu harjoittelijan palkkauskustannuksien kattamiseen sivukuluineen. Nämä sivukulut (eläke- ja vakuutusmaksut) ovat n. 30 prosenttia työntekijälle maksettavasta palkasta. Tämän vuoksi harjoittelijalle palkkana maksettava osuus on yleensä n. 850 euroa. Harjoittelutuki ja harjoittelijalle maksettava palkka eivät välttämättä kulje käsi kädessä. Työnantaja voi halutessaan maksaa harjoittelijan palkkakustannukset kokonaan ja määritellä harjoittelijan palkan itse työehtosopimuksen mukaisesti. Jotkut työnantajat haluavat myös maksaa harjoittelutuen päälle vielä harjoittelijan kanssa erikseen sopimansa summan, jotta lopullinen harjoittelijalle maksettava palkka olisi 850 euroa korkeampi. PALKATTA EI YLEENSÄ KANNATA HARJOITELLA Palkattomaan harjoitteluun suostumista emme suosittele. Palkatta harjoittelu on arveluttavaa, koska tällöin harjoittelija jää ilman työtodistusta ja työsuhteen antamaa suojaa esim. työtapaturma-asioissa. Harkitse siis tarkkaan, onko harjoittelupaikka niin hyvä, että se kannattaa ottaa vastaan ilman palkkaa. i

KANNATTAA OLLA ROHKEA JA AVATA SUUNSA OIKEASSA PAIKASSA OIKEAAN AIKAAN. N OORA NIEMINEN OPISKELEE HELSINGIN YLIOPISTOSSA YMPÄRISTÖNSUOJELUTIEDETTÄ.HÄN SUORITTAA PARHAILLAAN KORKEAKOULUHARJOITTELUAAN PARIISISSA. KUKA OLET JA MITÄ OPISKELET? Nimeni on Noora Nieminen. Olen opiskellut Helsingin yliopistossa ympäristönsuojelutiedettä pääaineenani ja siinä sivussa mm. kehitysmaatutkimusta ja metsäekologiaa niin boreaalista kuin trooppistakin MISSÄ SUORITIT HARJOITTELUSI? Olen ollut korkeakouluharjoittelussa syyskuusta asti Pariisissa Ecofor-nimisessä toimistossa, jonka tehtävänä on Ranskan metsäntutkimuksen koordinointi. Harjoittelu kestää helmikuun 2008 loppuun. MITEN SAIT HARJOITTELUPAIKKASI JA MILLOIN ALOITIT SEN ETSIMISEN? Harjoittelupaikka järjestyi professorini kollegan kautta. Ensikontakti Ranskan suuntaan lähti jo maaliskuussa. Täällä asiat eivät tapahdu ihan hetkessä, joten harjoittelun sijaintia ja sisältöä hiottiin aina kesäkuulle asti. MITKÄ ASIAT PAINOIVAT HARJOITTELUPAIKAN VALINNASSA? Ensisijaisesti halusin lähteä Ranskaan vahvistamaan kielitaitoani. Toisaalta halusin uusia kokemuksia ja uuden ympäristön kuuden opiskeluvuoden jälkeen Helsingissä. Myös kehitysmaakokemus vaikutti suuntautumisen taustalla. En hirveästi miettinyt, miten harjoittelu vaikuttaa työllistymiseeni; siinä tapauksessa en varmaankaan olisi lähtenyt ulkomaille. SAITKO LAITOKSELTA HARJOITTELURAHAA? ENTÄ MAKSOIKO TYÖNANTAJASI MITÄÄN? Minulle myönnettiin tiedekunnan harjoitteluraha kahdeksi kuukaudeksi, joka toimi hyvänä houkuttimena työnantajalle. Harjoittelun loppuajalta työnantaja maksoi minulle kohtuullisen korvauksen. VASTASIKO HARJOITTELU ODOTUKSIASI JA KOULUTUSTASOASI? Ranskassa opintojen loppuvaiheessa harjoittelijoille annetaan usein itsenäisiä projekteja. Työnkuva sopisi jo valmistuneelle, joten haasteita riittää. Toisaalta kuuden kuukauden harjoittelun aikana ehtii päästä hyvin aiheeseen sisään. Tehtävistä oli onneksi sovittu jo ennen harjoittelun alkua, joten yllätyksiä ei ole sattunut. MILLAISIA TYÖTEHTÄVIÄ HARJOITTELUUSI SISÄLTYI? Tehtävänäni on seurata trooppisten metsien tutkimusta ranskalaisissa tutkimuslaitoksissa ja raportoida tästä työnantajalle sekä sidosryhmille. Alussa työ koostui lähinnä tiedonhausta toimijoiden ja teemojen kartoittamiseksi. Jatkossa syvennän tuntemusta haastatellen yksittäisiä tutkijoita ja laitosten johtajia. Osallistun myös mm. trooppisiin metsiin liittyvään kansainväliseen konferenssiin sekä kokouksen tuloksista tiedottavan julkaisun toimittamiseen. SAITKO OHJAUSTA HARJOITTELUN AIKANA? SUJUIKO HARJOITTELU ILMAN ONGELMIA? Työskentelen kahden tutkijan ohjauksessa, joten tukea ja neuvoja olen saanut. Tosin työkulttuurien väliset erot ovat tulleet tutuiksi, eikä työ aina etene haluamallani tahdilla ihan itsestäni riippumattomista syistä. Ranskalainen keskusteleva työkulttuuri eroaa jokseenkin luterilaisesta tehokkuusajattelusta. MITKÄ OLIVAT TÄRKEIMMÄT HARJOIT- TELUSSA OPPIMASI ASIAT / SAAMASI KOKEMUKSET? Harjoittelupaikan mukana tuli samalla uusi asuinpaikka, kulttuuri, ajanvietteet ja verkostot. Tämä lienee harjoittelun suurin anti; oppia elämään uudessa ympäristössä sekä tavata erilaisia ihmisiä. Harjoittelun lomassa olen oppinut mm. kokous-, ruoka-, lakkoilu- ja ruumiinkulttuuria, kirjoittamista, puhumista, elehtimistä ja käytöstapoja. Pidän peukkuja, että saan työni päätökseen rautatieläisten lakkoilun estäessä työmatkailun. Lisäksi opintonsa Noora Nieminen suosittelee lähtemään englanninkielisen maailamn ulkopuolelle, sillä kielitaidoksi kansainvälisiin tehtäviin ei enää tunnu riittävän pelkkä sujuva englanti. päättävälle hetken pako ulkomaille antaa etäisyyttä pohtia valmistumisen jälkeistä elämää. MITÄ VINKKEJÄ ANTAISIT HARJOITTELUPAIKKAA HAKEVILLE? Kannattaa olla rohkea ja avata suunsa oikeassa paikassa oikeaan aikaan. Laitoksen henkilökunnalta saattaa löytyä vinkkejä, ja suhteita kannattaa hyödyntää, olkoon se sitten proffa, pelikaveri, setä tai täti tai kaverin isä. Tulevaisuutta ajatellen monet valitsevat harjoittelupaikan miettien mahdollista työllistymistä. Suosittelen kuitenkin ulkomaille lähtöä, sillä harjoittelupaikan saaminen ulkomailta on huomattavasti helpompaa kuin varsinaisen työpaikan ja monenlaisia instituutioita on kehitetty harjoitteluvaihtoa tukemaan CIMO esimerkkinä. Tuntuu, että Suomessa jopa mansikanpoiminta tai tarjoilijan duuni etelän lomakohteessa voivat tuoda lisäpisteitä työnhaussa, niin pitkälle kansainvälistä kokemusta arvostetaan. Suosittelen myös rohkeasti lähtemään englanninkielisen maailman ulkopuolelle, sillä kielitaidoksi kansainvälisiin tehtäviin ei enää tunnu riittävän pelkkä sujuva englanti. 11 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA KESÄTÖISTÄ T EKSTI: ARJA VARIS, YKL K: Miksi työnantaja ei pidä työsopimuksen tekemistä tärkeänä? Lähes kaikissa kesätyöpaikoissani olen saanut kysellä sopimuksen perään pitkää ja se on yleensä tehty parin viikon päästä työn aloittamisesta. Sama homma on työtodistusten kanssa, niitä pitää aina pyytää työn päätyttyä ja soittaa useimmiten vielä perään yritykseen. Mitä minä kesätyöntekijänä voin näissä tilanteissa oikein tehdä? V: Työsopimus syntyy aina kun työtä ryhdytään tekemään ja itse sopimus voikin olla suullinen tai kirjallinen. Työsopimus kannattaa tehdä aina kirjallisesti, sillä siitä on suuri hyöty kummallekin sopijapuolelle. Kirjallisella sopimuksella voidaan luotettavasti todistaa, mitä on sovittu. Alakohtaisia sopimuslomakkeita käyttämällä varmistetaan, että kaikki lain vaatimat ja alalla merkittävät ehdot otetaan sopimukseen. Jos kirjallista työsopimusta ei ole tehty, työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä. Työntekijällä on oikeus pyynnöstään saada kirjallinen työtodistus, kun työsuhde päättyy. Työntekijän itsensä on pyydettävä työtodistusta työnantajalta. Työnantajan velvollisuus on antaa työtodistus viivytyksettä, tavallisissa tapauksissa noin yhden viikon sisällä työntekijän pyynnöstä. Jos sovittua kirjallista työsopimusta tai selvitystä työsuhteen keskeisistä ehdoista ei ole annettu eikä työsopimuskaan ole tullut pyynnöstä huolimatta, kannattaa kääntyä työpaikan luottamusmiehen puoleen. Sen jälkeen YKL:n lakimies voi ryhtyä kovistelemaan työnantajaa. Lähes aina tämä riittääkin ja tarvittavat dokumentit saadaan nopeassa tahdissa. K: Olen sopinut kaverini kanssa jo talvella viikon matkasta. Voinko saada kesätyöntekijänä viikon palkattoman loman? Kertyykö kesätöistä lomaa ja kuuluuko lomaraha myös kesätyöntekijälle? Entä mikä on lomakorvaus? V: Kesätyöstä, kuten kaikesta työstä kertyy kesälomaa. Kesätyöstä pääsääntöisesti kaksi päivää kuukaudessa eli kolmen kuukauden työstä kuusi päivää. Tämä loma on kuitenkin seuraavan kesän lomaa, joten kesätyöstä maksetaan työsuhteen päättyessä lomakorvaus, joka vastaa sunnilleen kuuden päivän palkkaa. Lomaraha tai lomaltapaluuraha ei ole lakisääteinen oikeus vaan sen maksaminen perustuu työ- ja virkaehtosopimuksiin. Sen suuruus on yleensä 50 % lomapalkasta. Riippuu täysin sovellettavasta työehtosopimuksesta maksetaanko lomaraha työsuhteen päättyessä silloin kun varsinaista lomaa ei pidetä. Koska kesätyöntekijälle ei ole kertynyt yhtään lomaoikeutta, voi viikon palkattomalle lomalle lähteä vain jos siitä sopii työnantajan kanssa. Koska työnantajalla ei ole velvollisuutta antaa palkatonta lomaa, niin kannattaa ehdottomasti sopia tarvittavasta vapaasta jo työsopimusta tehtäessä. Ei ole estettä myöskään sopia siitä, että kertyvät lomapäivät käytetään ennakkoon työsuhteen kestäessä. Tällöin viikon loma kuluttaa juuri tuon kuusi päivää lomaa sillä myös lauantai kuluttavaa lomapäivän. 12 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

Miten sairasajan palkka määräytyy kesätyöntekijälle? Entäs jos sairastun pitkäaikaisesti? V: Sairasajan palkka määräytyy joko lain mukaan tai työpaikalla noudatettavan virka- tai työehtosopimuksen mukaan. Työkyvyttömänä olevalla työntekijällä on oikeus sairausajan palkkaan, jos hänen työskentelynsä on estynyt sairauden tai tapaturman vuoksi. Sairausajan palkkaa maksetaan lain mukaan sairastumispäivältä (jos se työssä oltaessa olisi ollut työntekijän työpäivä) ja sitä seuraaviin yhdeksään arkipäivään sisältyviltä työpäiviltä. Jos työsuhde on työkyvyttömyyden alkamishetkellä kestänyt vähintään yhden kuukauden, työntekijälle maksetaan edellä mainitulta ajanjaksolta täysi palkka. Jos työsuhde on kestänyt alle kuukauden, maksetaan samalta ajanjaksolta puolet palkasta. Useimmilla aloilla sairausajan palkkaa maksetaan työehtosopimuksen eikä lain perusteella. Työehtosopimuksen sairausajan palkkamääräykset saattavat joiltain osin poiketa lain vähimmäiseduista ja ne ovat niitä parempia. Yleensä työehtosopimusten sairausajan palkan maksukausi on lakimääräistä pitempi. Sairausajan palkanmaksun perusteet tulee tarkistaa alan työehtosopimuksesta. Jos sairasloma kestää pidempään kuin työnantajan palkanmaksuvelvollisuus, tulee ylimenevältä ajalta hakea KELA:sta sairaspäivärahaa. Sen suuruus määräytyy joko viimeisessä verotuksessa vahvistettujen ansioiden perusteella tai sitten edellisen kuuden kuukauden tulojen perusteella. K: Jos allekirjoitan työsopimuksen muun alan työpaikkaan ja löydänkin oman alan töitä keväällä, voinko purkaa tai peruuttaa jo tehdyn työsopimuksen? V: Pääsääntö on, että työsopimus on sitova siitä lähtien kun se on puolin ja toisin allekirjoitettu. Toistaiseksi voimassa oleva työsopimus päätetään tavallisesti jommankumman toimesta irtisanomalla. Irtisanomisilmoitusta seuraa osapuolten sopima, työehtosopimuksen määräämä, tai laissa säädetty irtisanomisaika. Määräaikainen työsopimus päättyy sovitun työn valmistuessa tai sovitun määräajan päättyessä ilman irtisanomista ja irtisanomisaikaa. Koska kesätyöstä on sovittu määräajaksi, ei sopimusta saa irtisanoa lainkaan ellei tästä mahdollisuudesta ole nimenomaan erikseen sovittu. Sopimuksen rikkomisesta voi seurata vahingonkorvausvelvollisuus. Tosielämässä työnantaja tuskin haluaa vastahakoista työntekijää, joten sopimalla pääsee melko varmasti eroon myös määräaikaisesta työsopimuksesta joko ennen sen alkamista ja jopa sen kestäessä. Tärkeää on kuitenkin käydä selvittämässä tilanne ja sopimassa työsuhteen päättämisestä työnantajan kanssa. Jos odottamattomia ongelmia ilmenee kannattaa pyytää YKL:n lakimiestä olemaan yhteydessä työnantajaan. K: Olen sopinut kesätyöni alkavan kesäkuussa, mutta tarkemmin työn ehdoista, kuten palkasta, työajasta ja lomista sovitaan työnantajan mukaan työn alkaessa. Työnantajan mukaan suullinen työsopimus on riittävä, asioista kuulemma aina sovitaan erikseen. Onko tämä käytäntö ihan normaali? V: Työsopimus voidaan tehdä kirjallisesti, suullisesti tai jopa sähköisesti. Suositeltavaa kuitenkin on, että työsopimus tehtäisiin aina kirjallisesti, jottei synny epäselvyyttä siitä, mitä on sovittu. Vaatii melkoisesti luottamusta, jos hyväksyy kysymyksen tapaisen sopimuksen sillä erimielisyyksien ilmentyessä on suullisesti sovittuja asioita hyvin vaikeaa näyttää toteen. Työlainsäädäntö ja työehtosopimuksen pakottavat määräykset rajaavat vapautta sopia työsuhteen ehdoista. Suomessa noudatettavan ns. sopimusvapauden periaatteen mukaisesti osapuolet voivat varsin vapaasti sopia työsuhteen ehdoista joten on erittäin tärkeää selvittää itselleen, mitkä ovat työsuhteen ehdot (työaika, työtehtävät, ylityöt, jne.). Jos työsopimus on tehty suullisesti, niin työnantajan on annettava työntekijälle kirjallinen selvitys työsuhteen keskeisistä ehdoista viimeistään ensimmäisen palkanmaksukauden päättymiseen mennessä silloin, kun työsuhde on toistaiseksi voimassa oleva tai kestää yli kuukauden määräajan. Jos työntekijä on alle kuukauden kestävissä määräaikaisissa työsuhteissa saman työnantajan kanssa toistuvasti samoin ehdoin, selvitys on annettava viimeistään kuukauden kuluttua ensimmäisen työsuhteen alkamisesta. Kannattaa myös tarkistaa onko alalla voimassa jokin yleissitova työehtosopimus, sillä silloin tulee myös sen määräyksiä noudattaa. Opiskelijoiden palkkasuositukset 2008 OP 42 1600 /kk 83 1700 /kk 125 1800 /kk 167 1900 /kk 180 tai LuK tai MMK= 2000 217 2100 /kk 235 2200 Gradusta= 2000 /kk Vastavalmistunut 2500 /kk Opiskelijapalkan tulee olla aina oikeassa suhteessa tehtävän vaativuuteen. Myös aikaisempi työkokemus tulee ottaa huomioon. Palkkasuositukset ovat aina ohjeellisia. Ne koskevat yksityissektoria ja omaan opintoalaan liittyvää työtä. Palkkaukseen vaikuttavat myös tehtävän vaativuus, paikkakuntakohtaiset erot, aikaisempi työkokemus ja mahdolliset lisäopinnot. Mikäli käytössä on tehtävän vaativuuden arviointiin perustuva palkkausjärjestelmä, voidaan taulukossa olevia sopimuspalkkoja käyttää yhdessä järjestelmän periaatteiden kanssa. Käytä hyväksesi liiton palkkatilastoja ja ota ne esille neuvotellessasi palkasta. Tuntipalkka saadaan jakamalla suosituspalkka 158:lla YKL:n toimisto auttaa ja neuvoo Sinua ongelmatilanteis- sa: Juha Vauhkonen, opiskelija-asiamies opiskelijat@ykl.fi, 040-7200379 Arja Varis, edunvalvontapäällikkö, OTK arja.varis@ykl.fi, 0400-488516 Riitta Niskanen, toimistosihteeri, työttömyyskassa-asiat, jasenasiat@ykl.fi, 09-62268530 Ympäristöasiantuntijoiden keskusliitto YKL ry. Vuorikatu 22 A15,00100 Helsinki http://www.ykl.fi 13 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

OPISKELIJOIDEN TYÖMARKKINATUTKIMUS T EKSTI: JUHA VAUHKONEN Tutkimuksessa YKL:n pääainealat olivat biotieteet, biologia, geologia, ympäristötiede maantiede, meteorologia, amk-aineet ja muu pääaine. Vastanneista naisia oli 72,5 % keski-iän ollessa 26,5 vuotta. YKL:n opiskelijajäsenistä yli 70 prosenttia työskenteli kesällä 2007 keskipalkan ollessa 1700 euroa kuukaudessa. TUTKIMUKSEN TAUSTA YKL seuraa opiskelijajäsentensä työmarkkinatilannetta vuosittain tehtävällä työmarkkinatutkimuksella. Tutkimus kattoi sekä kesätyöt että työskentelyn opintojen ohessa lukuvuoden aikana. Kyselytutkimuksella on tärkeä merkitys edunvalvontatyön apuvälineenä ja lisäksi tutkimuksella saadaan tärkeää tietoa opiskelijoiden palkkauksesta ja sijoittumisesta työelämän palvelukseen. Tiedot kerättiin yhdenmukaisella kyselylomakkeella 4Lliittojen kesken. Parhaiten vastasivat YKL: n pääainealoilla opiskelevat henkilöt, vastausprosentin ollessa 49,7 %. Vastausaktiivisuutta voidaan pitää hyvänä, mutta tutkimusaineisto on havaintomäärältään monissa pääaineissa varsin pieni, joten johtopäätösten kanssa tulee noudattaa varovaisuutta ja tutkimuksella saadaan vain suuntaa-antavia tietoja opiskelijoiden työmarkkinatilanteesta Tutkimuksessa YKL:n pääainealat olivat biotieteet, biologia, geologia, ympäristötiede maantiede, meteorologia, amk-aineet ja muu pääaine. Vastanneista naisia oli 72,5 % keski-iän ollessa 26,5 vuotta. MITÄ KESÄLLÄ 2007 TEHTIIN? Ympäristöasiantuntijoiden keskusliiton aloilla opiskelevista 66 prosenttia kävi töissä kesällä 2007. Vajaa puolet YKL: n alojen opiskelijoista (47 %) oli omaan koulutusalaan liittyvissä kesätöissä ja joka lähes viides (19 %) oli muissa kuin omaan koulutusalaan liittyvissä töissä. Biologiaa opiskelevilla omaan opiskelualaan liittyvissä työtehtävissä toimiminen oli toiseksi yleisintä (61 %) ja lähes samaan ylsivät myös geologian opiskelijat (57 %). Hiukan useampi kuin neljä kymmenestä (44 %) maantieteen opiskelijasta oli oman alan töissä kesällä 2006. Muilla aloilla tilanne oli heikompi. Vastaajilta kysyttiin myös, miksi he eivät olleet omaa koulutusalaa vastaavissa tehtävissä. Kysymykseen oli vastannut vain noin 40 prosenttia YKL:n alojen opiskelijoista. Heistä vajaa puolet (44 %) ilmoitti, ettei ollut edes hakenut oman alan työtehtäviä. Hiukan useampi kuin joka kolmas (37 %) sanoi, että ei ollut hakemisesta huolimatta saanut oman alan töitä. Joka viides (20 %) kaikista kyselyyn vastanneista YKL:n edustamien alojen opiskelijoista edisti jollain tapaa opintojaan kesän aikana (gradu, pakollinen harjoittelu, muu opiskelu). Kesällä opiskeluun liittyviä asioita tekevien osuus oli sama kuin kaikilla 4L-aloilla opiskelevilla (21 %). Alaa vastaavissa töissä olemisen yleisyys oli YKL: n edustamien alojen opiskelijoilla samaa luokkaa kuin kaikilla 4L-alojen aineiden opiskelijoilla keskimäärin. SUORA YHTEYDENOTTO TYÖNANTAJAAN TEHOKAS MENETELMÄ Yli puolet (53 %) YKL:n aloilla opiskelevista oli hakenut töitä kesäksi 2007 (n=153). Näin ollen vajaa puolet (47 %) vastanneista 14 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

ei hakenut lainkaan kesätöitä. Työn hakuun ei ryhdytty, koska haluttiin keskittyä ensisijaisesti opiskeluun myös kesällä. Tämän ilmoitti syyksi 15 prosenttia niistä, jotka eivät töitä hakeneet. Kuudella kymmenestä (57 %) oli jo kesätyöpaikka katsottuna valmiiksi tai he olivat olleet aikaisemmin samassa työpaikassa, joten varsinaiseen työnhakuun ei tarvinnut ryhtyä. Loput (28 %)ilmoittivat jonkin muun syyn. Työnhaussa käytettiin hyväksi samanaikaisesti eri kanavia. Suosituin tapa (65 %) hakea työpaikkaa oli suora yhteydenotto työnantajaan tai vastaamalla työnantajan julkaisemaan ilmoitukseen (46 %). Sosiaalisten verkostojen ja yliopiston rekrypalveluiden kautta tiedon työpaikasta sai yli viidennes (22 %) vastaajista. Selvästi pienemmän merkityksen kyselyssä saivat työvoimatoimistojen palvelut (14 %). YKL:n alojen opiskelijat käyttivät keskimääräistä aktiivisemmin yliopiston rekrytointipalveluja. Suora yhteydenotto työnantajaan toi ylivoimaisesti parhaimman lopputuloksen työnhaussa, sillä 38 % vastaajista työllistyi tällä tavoin. Osuus on alempi kuin 4L-aloilla keskimäärin (52 %). Myös sosiaalisten verkostojen kautta työpaikan sai lähes joka viides (19 %), kun 4L-aloilla vain 13 %. Työnantajan ilmoitukseen vastaaminen toi työpaikan 18 prosentille vastaajista. Sen sijaan työvoimatoimistosta (2 %) tai yliopiston rekrytointipalveluista (4 %) oli apua vain harvalle YKL:n opiskelijajäsenille. KESÄTYÖPAIKAN TYÖNANTAJAT JA PALKKA KESÄTYÖSTÄ Kesätyöpaikoista 38,1 % oli yksityisellä sektorilla, valtiolla 29,8 %, yliopistolla 15,5 %, kunnissa 12,7 %, opetuksessa ja muilla julkisilla aloilla 3,9 Tekikö kesätöissä ylitöitä Tutkimuksessa tiedusteltiin palkan määräytymisperustetta sekä kesätyöstä maksettua palkkaa kuukausitasolla. Vastanneiden opiskelijajäsenten keskiarvopalkaksi muodostui 1735 euroa kuukaudessa. Keskiarvopalkat nousivat 162 euroa vuoden 2006 työmarkkinatutkimuksesta. Korkeimpiin keskipalkkoihin, yli 2000 euron kuukausiansioihin, ylsivät meteorologiaa ja maantiedettä pääaineenaan opiskelevat. Tulkinnassa tulee huomioida heidän pieni määrä aineistossa, joka saattaa vaikuttaa saatuihin tuloksiin. Muista pääaineista geologiaa opiskelevat ylsivät seuraavaksi korkeimpiin kesäansioihin 1846 euron kuukausituloilla. Kestävää kehitystä opiskelevat ansaitsivat vertailussa vähiten, 1300 euroa. He jäivät eniten ansaitsevien opiskelijoiden keskiansioista yli 700 euroa (taulukko 1). Yksityisellä sektorilla oli korkein palkkataso, noin 1950 euroa kuukaudessa. Alhaisin palkkataso oli kunnissa (1434 euroa/kk) ja yliopistolla (1594 euroa/kk). Valtiolla tienasi 1807 euroa kuukaudessa. Maksettiinko ylityökorvauksia? YKL:n alat kyllä ei yht. n kyllä ei, mutta sai tunnit vapaana ylitöitä ei korvattu yksityinen 50 50 100 70 34 60 6 100 35 valtio 63 38 100 56 26 69 6 100 35 yliopisto 43 57 100 28 8 75 17 100 12 muu 34 67 100 30 30 60 10 100 10 yhteensä 50 50 100 184 25 61 14 100 92 Taulukko 2. Ylitöiden tekeminen kesätyössä ja niiden korvaaminen työnantajasektorin mukaan yht Sukupuolen mukaan tarkasteltuna palkkaero oli varsin merkittävä, sillä miesopiskelijat ansaitsivat naisia paremmin, palkkaeron ollessa kuukausitasolla yli 200 euroa. Työmarkkinoille ja työtehtäviin sijoittuminen selittää osan erosta, toisaalta mediaanipalkalla mitattuna palkkaeroa ei juuri ollut. Osalla opiskelijoista oli suoritettuna jokin aikaisempi tutkinto. Heidän keskipalkkatasonsa oli korkeampi kuin niillä, jotka suorittivat ensimmäistä tutkintoa. Keskipalkalla mitattuna ryhmien välistä palkkaeroa oli yli 100 euroa. Puolet kesätyössä olleista opiskelijoista oli tehnyt kesätyössään ylitöitä (taulukko 2). YKL:n alojen opiskelijoista joka kymmenes ylitöitä tehnyt jäi ilman korvausta tehdystä ylityöstä. Yksityisellä sektorilla ylitöiden korvaaminen rahana oli yleisintä. Valtiosektorilla työssä olleet saivat korvauksen ylitöistä lähinnä vapaana. Opiskelijoiden työmarkkinatutkimuksessa kysyttiin myös lukukauden aikaisista työsuhteista. Koko tutkimus on luettavissa liiton www-sivuilta: http://www.ykl.fi/index. php?m=8&id=38 n Pääaine n keskipalkka F10 mediaani F90 biologia 32 1726 1066 1700 2415 geologia 26 1846 1600 1800 2276 meteorologia 7 2232-2000 - maantiede 6 2055-1744 - ympäristötiede 33 1552 880 1570 2076 kestävä kehitys 5 1301-1405 - muut aineet 5 1600-1520 - yhteensä 114 1727 1150 1700 2232 Vastavalmistuneiden työmarkkinatutkimus on luettavissa myös www-sivuilta: http://www.ykl.fi/files/446_ Opiskelijoidensijoittumistutkimus2007. pdf Taulukko 1. Kuukausipalkka kesätyöstä pääaineen mukaan 15 YMPÄRISTÖASIANTUNTIJA Opiskelijanumero/08

Mentoroinnissa on kyse kah den henkilön luottamuksellisesta keskustelusuhteesta, jos sa jo pidempään työelämässä ollut henkilö antaa kehityshaluiselle henkilölle ammatillista tukea ja vinkkejä. Sana mentor tarkoittaakin englannin kielessä neuvonantajaa, ohjaajaa, opastajaa ja opettajaa. Mentorointi on myös kanava hankkia verkostoja omalle alalle sekä keino rakentaa siltaa opiskelun ja työelämän välille. Mentorointi toimii opiskelijoille myös työkaluna opintojen ja uran suunnitteluun. Haku mentorointiin päättyy 3.3.2008