Metsäteollisuuden ympäristötilastot 1
Sisältö Metsäteollisuus panostaa ympäristönsuojeluun ja päästöjen vähentämiseen Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä Vesi Ilma Energia Jätteet ja kierrätys Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet 211 Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertifioidut ympäristöjärjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet 211 Massa - ja paperitehtaiden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 211 Massa- ja paperitehtaiden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 211 Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Määritelmiä 6 8 9 1 11 12 13 1 1 16 17 18 19 2
Metsäteollisuuden panostus ympäristönsuojeluun jatkui vuonna 211 Vuonna 211 massa- ja paperiteollisuuden tuotanto pieneni hieman edellisvuoteen verrattuna. Paperin ja kartongin tuotanto laski prosenttia, mutta sellun tuotanto pysyi lähes ennallaan. Ilmaan kohdistuvia päästöjä saatiin pääosin vähennettyä tuotannon vähentymistä enemmän. Toisaalta vesistöpäästöjen vähentäminen oli osin haastavaa tuotantokatkoksien vuoksi. Päästöjen hallinta on aina helpompaa, kun tuotanto käy tasaisesti. Päästöissä tuotettua tonnia kohden on tapahtunut pitkällä aikavälillä merkittävää pienenemistä myös vesistöön kohdistuvien päästöjen osalta. Vuonna 211 syntyi esimerkiksi 69 prosenttia vähemmän kiintoainepäästöjä ja 73 prosenttia vähemmän fosforipäästöjä kuin 9-luvun alussa. Metsäteollisuus pyrkii ympäristönsuojelutyössä jatkuvaan parantamiseen kustannustehokkain keinoin. JATKUVAA PANOSTUSTA YMPÄRISTÖNSUOJELUUN Metsäteollisuus on käyttänyt ympäristönsuojeluun viimeisen vuosikymmenen aikana noin 1 miljoonaa euroa vuodessa. Taloustilanteen heikkeneminen heijastuu ympäristömenoihin siten, että investointien osuus menoista vähenee ja käyttökustannusten osuus kasvaa. Vuonna 211 massa- ja paperiteollisuuden ympäristöinvestoinnit olivat 18 miljoonaa euroa, kun samaan aikaan käyttökustannuksista muodostui lähes 12 miljoonaa euroa. Vuoden 211 alussa teollisuuden yksityisiin kaatopaikkoihin laajentunut jätevero lisäsi metsäteollisuuden ympäristömenoja.
YHÄ VÄHEMMÄN JÄTTEITÄ KAATOPAIKALLE Metsäteollisuus on kehittänyt pitkäjänteisesti jätteidensä hyötykäyttöä. Jo ennen jäteveron kaltaista ohjauskeinoa metsäteollisuuden kaatopaikkajätteitä syntyi alle neljännes 199-luvun alun määristä. Vuonna 211 kaatopaikalle sijoitettiin noin 12 tonnia jätettä. Hyötykäytön mahdollisuuksia parantamalla kaatopaikkajätteiden määrää on mahdollista edelleen pienentää. Askel tähän suuntaan otettiin, kun lannoitelainsäädäntöä muutettiin vuonna 211 tuhkan hyöty käyttöä edistävään suuntaan. YMPÄRISTÖNÄKÖKULMA MUKANA TUOTTEEN KOKO ELINKAARESSA Metsäteollisuus pyrkii pienentämään ympäristövaikutuksiaan tuotantovaiheen lisäksi myös koko tuotteen elinkaaren aikana. Esimerkiksi vuonna 211 selvitettiin metsäteollisuuden kuljetusten ympäristökuormitusta raaka-aineiden hankinnasta aina tuotekuljetuksiin saakka. Muita vuonna 211 toteutettuja metsäteollisuuden yhteisiä ympäristötutkimuksia olivat esimerkiksi selvitys metsäteollisuuden lietteiden käsittelystä uudenlaisella menetelmällä sekä selvitys teollisuuspäästödirektiivin kansallisen siirtymäsuunnitelman toimeenpanomahdollisuuksista Suomessa. Metsäteollisuus käyttää vuosittain noin 1 miljoonaa euroa ympäristönsuojeluun Suomessa Milj. EUR 2 17 1 12 1 7 2 2 3 6 7 8 9 1 11 Ympäristönsuojeluinvestoinnit (jätehuolto, vesien-, ilman- ja muu ymp.suojelu) Käyttökustannukset Suuri osa metsäteollisuuden ympäristönsuojelun kustannuksista on käyttökustannuksia, kuten jätehuoltoa, jätevedenpuhdistamoiden käyttöä sekä päästöjen ja vesistöjen tarkkailua. Tehtailla on jo laajasti käytössä paras käytettävissä oleva tekniikka (BAT). Ympäristönsuojelun tavoitteena on jatkuva parantaminen kustannustehokkain keinoin Tuotantoon suhteutetut päästövähenemät 1992 211 % -67-73 - -8-1 -26-9 -86-2 -89-1 *) vertailu vuoteen 199 Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori (P) Typpi (N) Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Jäteveden määrä Typenoksidit (NOx) Rikkipäästöt Hiukkaset Fossiilinen hiilidioksidi (CO 2 ) * Kaatopaikkajätteet Massa- ja paperiteollisuudessa tuotannon kasvu ja päästöt on pystytty jo vuosia sitten kytkemään irti toisistaan. Tuotannon kasvusta huolimatta päästöjä on pystytty vähentämään huomattavasti. Päästöjen vähentämisessä pyritään jatkuvaan parantamiseen esimerkiksi vähentämällä päästöjä aiheuttavia häiriötilanteita.
Metsäteollisuus vaikuttaa ympäristöönsä VESI Paperia ei voida valmistaa ilman vettä. Tehtaiden prosesseissa käytetty vesi puhdistetaan tarkasti ennen kuin se palautetaan takaisin vesistöön. Sellun ja paperin valmistuksen jätevedet sisältävät happea kuluttavia orgaanisia yhdisteitä, rehevöitymistä aiheuttavia ravinteita ja orgaanisia klooriyhdisteitä. Jäähdytysvesi kulkee omassa järjestelmässään puhtaana, eikä sitä sen vuoksi tarvitse puhdistaa. Suomessa vedestä ei ole pulaa. Paperinvalmistuksen vedenkäyttöä pyritään kuitenkin vähentämään esimerkiksi kierrättämällä käytettävää vettä, sillä samalla säästetään energiaa. ENERGIA JA ILMA Massa- ja paperitehtaat tuottavat itse noin puolet tarvitsemastaan sähköstä. Energian tuotanto aiheuttaa ilmakehään päästöjä, joista merkittävimpiä ovat polttoaineista peräisin olevat rikin ja typin oksidit. Ne saattavat aiheuttaa vesistöjen ja maaperän happamoitumista. Typen oksideja vähennetään prosessien tehokkaalla ohjauksella, mutta päästöjen vähentäminen nykyisestä tasosta on haastavaa. Rikin oksideja on saatu vähennettyä erityisesti häiriötilanteissa syntyvien päästöjen hallinnalla. Myös ilmaan kohdistuvia hiukkaspäästöjä vähennetään tehokkailla talteenottojärjestelmillä. Metsäteollisuus on suuressa roolissa hiilidioksidipäästöjen vähentämisessä Suomessa. Metsäteollisuuden puupohjaisiin tuotteisiin on varastoitunut valtava määrä hiiltä. Kun puut kasvavat, niihin sitoutuu ilmakehän hiilidioksidia. Positiivinen ilmastovaikutus kertautuu, kun puuperäisillä 6
tuotteilla korvataan uusiutumattomia materiaaleja. Massa- ja paperitehtailla puupohjaisten polttoaineiden osuus on 78 prosenttia, ja hiilidioksidipäästöjä on saatu vähennettyä yli prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 199. JÄTTEET JA KIERRÄTYS Metsäteollisuudessa raaka-aineet hyödynnetään mahdollisimman tarkasti, mikä vähentää tuotannossa syntyvän jätteen määrää. Materiaalien käytön tehokkuutta parannetaan edelleen myös kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Massa- ja paperiteollisuuden jätteistä noin 6 prosenttia joudutaan sijoittamaan kaatopaikoille. Suuri osa jätteestä hyödynnetään energiana. Lisäksi esimerkiksi lietteitä ja tuhkia käytetään maarakentamisessa ja lannoitteena. Metsäteollisuus etsii jatkuvasti uusia keinoja jätteiden hyötykäyttöön. Jätteiden hyötykäytön edellytyksiä voidaan edelleen parantaa myös lainsäädännön keinoin, jotta niiden sijoittamista kaatopaikoille saadaan jatkossakin pienennettyä. Esimerkiksi jätteiden hyödyntämistä teiden ja kenttien rakentamisessa voidaan edistää ympäristölupamenettelyä kehittämällä. Metsäteollisuuden tuotteet ovat käytön jälkeen kierrätettäviä. Jos käytetyistä tuotteista ei voida enää valmistaa uusia tuotteita, soveltuvat ne hyödynnettäviksi uusiutuvan energian tuotannossa. Näin parannetaan materiaalitehokkuutta ja vähennetään kaatopaikkajätteitä. 7
Vesi Päästöt vesistöihin ovat vähentyneet huomattavasti tuotannon kasvusta huolimatta Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1, 1,2 1,,8,6,,2, 92 9 96 98 2 6 8 1 11 Paperin ja kartongin tuotanto Jäteveden määrä Typpi Kemiallinen hapenkulutus (COD) Fosfori Kiintoaine Orgaaniset klooriyhdisteet (AOX) Metsäteollisuus on onnistunut vesiensuojelussa erinomaisesti Päästö 1 t/v 6 Tuotanto milj. t/v 16 1 12 1 3 8 2 6 1 2 6 6 7 7 8 8 9 1 Biologinen hapenkulutus (BOD7) Kiintoaine Paperin ja kartongin tuotanto Sellu Metsäteollisuudella on vuosikymmenten kokemus tuloksellisesta vesiensuojelutyöstä. 197-luvun alusta kiintoainepäästöjä ja biologista hapenkulutusta mittaavia BOD7-päästöjä on vähennetty merkittävästi samaan aikaan, kun sellun tuotanto on kaksinkertaistunut ja paperin tuotanto kolminkertaistunut. COD-päästöt ovat vähentyneet 67 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1 t/v 3 2 1 92 9 96 98 2 6 8 1 11 COD (kemiallinen hapenkulutus) Tuotanto milj. t/v 2 COD-päästöjä (kemiallinen hapenkulutus) on vähennetty tehostamalla puhdistusprosesseja sekä kiinnittämällä erityistä huomiota häiriötilanteiden hallintaan sekä satunnaispäästöjen estämiseen. Myös uudistettaessa tehdasprosesseja CODpäästöjen alentaminen on tärkeä suunnittelun lähtökohta. 2 1 1 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto AOX-päästöt ovat alentuneet 8 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1 t/v 9 8 Tuotanto milj. t/v 9 8 7 7 6 6 3 3 2 2 1 1 92 9 96 98 2 6 8 1 AOX Sellun tuotanto Sellun valkaisussa syntyvät klooriyhdisteiden päästöt ovat vähentyneet puhdistamotoimenpiteiden ja uusien valkaisumenetelmien myötä. 8
Typpipäästöt ovat vähentyneet % ja fosforipäästöt 73 % tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992 Päästö 1 t/v 8 7 6 3 2 1 92 9 96 98 2 6 8 1 Fosfori Typpi Tuotanto milj. t/v 16 Paperin ja kartongin tuotanto 1 12 1 8 6 2 Metsäteollisuuden ravinnepäästöt vesistöihin ovat laskeneet selvästi 199-luvun alusta alkaen puhdistamoinvestointien ansiosta. Ravinnepäästöjä vähennetään edelleen optimoimalla toimintaa ja välttämällä häiriötilanteita. Massa- ja paperiteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on noin %. Fosfori Typpi Maatalous 68, % Haja-ja loma-asutus 8,8 % Metsätalous,8 % Laskeuma, % Yhdyskunnat,1 % Massa- ja paperiteollisuus 3,7 % Kalankasvatus 1,9 % Turkistarhaus 1,1 % Muu teollisuus,6 % Turvetuotanto, % Lähde: SYKE 21 Maatalous 6,8 % Yhdyskunnat 1,3 % Laskeuma 12,6 % Metsätalous,7 % Haja-ja loma-asutus 3,6 % Massa- ja paperiteollisuus 3, % Muu teollisuus 1,3 % Kalankasvatus,9 % Turvetuotanto,7 % Turkistarhaus,6 % Lähde: SYKE 21 Metsäteollisuuden osuus Suomen ravinnepäästöistä on pieni. Kokonaiskuormituksesta suurimman osan muodostaa maatalous. 9
Ilma Indeksi 1992 = 1 1,8 1,6 1, 1,2 1,,8,6,,2, 92 Metsäteollisuuden osuus Suomen ilmaan kohdistuvista päästöistä on noin 1 % 9 96 98 2 6 8 1 Paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidit (NOx) Hiilidioksidi (CO 2 ) Hiukkaset Rikkipäästöt Massa- ja paperiteollisuuden hiukkas- ja rikkipäästöt ovat vähentyneet merkittävästi tuotantoon suhteutettuna. Myös hiilidioksidipäästöt ovat huomattavasti vuoden 1992 tasoa alhaisemmat. Typenoksidipäästöt on saatu pidettyä tuotannon kasvusta huolimatta vuoden 1992 tasolla. Typenoksipäästöjen vähentäminen on erittäin haastavaa Päästö 1 NO 2 -t/v Tuotanto milj. t/v 3 3 2 2 1 1 92 9 96 98 2 6 8 1 Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt 2 2 1 1 Paperin ja kartongin tuotanto Typenoksidipäästöt ovat vähentyneet tuotantoon suhteutettuna 26 prosenttia vuodesta 1992. Typenoksidipäästöjä syntyy aina, kun ilman typpi ja happi reagoivat keskenään palamisen yhteydessä. Typenoksideja on vähennetty säätämällä palamisolosuhteita. Metsäteollisuuden osuus Suomen typenoksidipäästöistä on noin 1 prosenttia. 2 18 16 1 12 1 8 6 2 Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 86 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Hiukkasia 1 t/v Tuotanto milj. t/v 2 92 9 96 98 2 6 8 1 Prosessiperäiset päästöt Energian tuotannon päästöt 2 1 1 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 86 prosenttia tuotettua tonnia kohden vuodesta 1992. Hiukkaspäästöjä ilmaan on vähennetty merkittävästi sähkö suodattimilla. Suurin osa hiukkaspäästöistä on peräisin puuperäisistä polttoaineista. 36 32 28 2 2 16 12 8 Rikkipäästöt ovat laskeneet 9 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Päästö 1 S-t/v Tuotanto milj. t/v 2 92 9 96 98 2 6 8 1 Rikkidioksidi (prosessi+energia) TRS (sellu) 2 1 1 Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden osuus Suomen rikkipäästöistä on noin 1 prosenttia. Hajukaasujen keräilyyn ja käsittelyyn on panostettu sellutehtailla merkittävästi. Tehtailla käytetään polttoaineena yhä enemmän vähärikkisiä puuperäisiä polttoaineita ja laitoksilla tuotetaan yhdistettynä sekä sähköä että lämpöä. Energiantuotannon päästöjä vähennetään hallitsemalla polttoprosesseja. 1
Energia Fossiiliset hiilidioksidipäästöt ovat alentuneet 2 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 199 Päästö milj. t Tuotanto milj. t/v 1 2 9 8 2 7 6 1 1 3 2 1 9*99 1 2 3 6 7 8 9 1 11 Hiilidioksidi * = arvio Sellun, paperin ja kartongin tuotanto Metsäteollisuuden hiilidioksidipäästöt ovat pääosin peräisin energiantuotannosta, jossa metsäteollisuus on lähes omavarainen. Investoinnit energiatehokkuuteen sekä bioenergian osuuden kasvaminen ovat vähentäneet hiilidioksidipäästöjä huomattavasti alle vuoden 199 tason. Suomen metsäteollisuus on jo pitkään lisännyt uusiutuvien energialähteiden osuutta 1 TJ 3 2 2 1 1 9 92 9 96 98 2 6 8 1 11 Kivihiili Raskas polttoöljy Maakaasu Lähde: Tilastokeskus Turve Kuori, puru, hake Bioliemet Puupohjaisten polttoaineiden osuus metsäteollisuuden käyttämistä polttoaineista on kasvanut tasaisesti 199-luvun alun reilusta 6 prosentista nykyiseen 78 prosenttiin. Samalla öljyn ja kivihiilen käyttö on vähentynyt yli 7 prosenttia. Öljyä ja kivihiiltä tarvitaan kuitenkin edelleen erityisesti poikkeustilanteissa, kuten voimalaitosten käynnistyksissä. Mrd. kwh 3 2 2 1 1 Metsäteollisuuden tehtaille tuotetaan noin % tarvittavasta sähköstä 96 97 98 99 1 2 3 6 7 8 9 1 11 Ostosähkö Oma sähköntuotanto Lähde: Energiateollisuus, Tilastokeskus Metsäteollisuus pystyy tuottamaan suuren osan tarvitsemastaan sähköstä omilla tehtaillaan esimerkiksi polttamalla kuorta ja tuotannon sivutuotteena syntyviä bioliemiä. Ostosähköstä yli 8 prosenttia on tuotettu hiilidioksidineutraalisti esimerkiksi puulla, vesivoimalla ja ydinvoimalla. 11
Jätteet ja kierrätys Suomessa on pitkät perinteet paperin ja kartongin kierrätyksessä 1 t/v 9 8 7 6 3 2 1 6 8 8 9 9 1 Vuonna 211 Suomesta kerättiin talteen 73 tonnia paperituotteita, eli noin 1 kiloa henkilöä kohden. Paperin kierrätysaste oli Suomessa 7 prosenttia, mikä on hyvä saavutus harvaanasutussa maassa. Keräyspaperista ja -kartongista käytettiin 83 tonnia raaka-aineena Suomessa, 9 prosenttia uusiin paperituotteisiin ja prosenttia eristeeksi ja muuhun käyttöön. Kuitupakkauksista kierrätettiin Suomessa 96 % vuonna 21 % 1 9 8 7 6 3 2 1 1 2 3 6 7 8 9 1 Kuitu Lasi Metalli Muovi Puu Lähde: Pakkausalan ympäristörekisteri PYR Oy Suomessa kuitupakkaukset, kuten aaltopahvi- ja kartonkipakkaukset, kierrätetään tarkasti. Vuonna 21 niiden kierrätysaste oli 96 %. Verrattuna muihin pakkausmateriaaleihin kuitupakkausten kierrätys on omaa luokkaansa. Vuonna 21 muovipakkauksista kierrätettiin 26 prosenttia, lasista 61 prosenttia ja metallipakkauksista 78 prosenttia. Puupakkausten hyötykäyttöaste (kierrätys ja energiakäyttö) vuonna 21 oli 8 prosenttia. Puupakkauksilla on ollut kierrätystavoite vasta vuodesta 28. Kaatopaikkajätteet ovat vähentyneet 89 % tuotettua tonnia kohti vuodesta 1992 Jätteet 1 t/v 12 Tuotanto milj. t/v 16 1 1 9 12 7 1 6 8 6 3 1 2 92 9 96 98 2 6 8 1 Kaatopaikkajätteet Paperin ja kartongin tuotanto Massa- ja paperiteollisuus on vähentänyt kaatopaikkajätteiden määrää huomattavasti parantamalla materiaalitehokkuuttaan erityisesti kehittämällä jätteiden hyötykäyttöä. Jätteitä hyödynnetään esimerkiksi lannoitteena ja maarakentamisessa. Osa tuotannossa syntyvistä jätteistä on sellaisia, ettei niille löydy toimivaa hyötykäyttöä, vaan ne on sijoitettava kaatopaikoille. 12
13
Massa- ja paperiteollisuuden tuotanto, päästöt ja jätteet Suomessa 211 Muutos 211/21, % Tuotanto Paperi 8,6 milj. t - Kartonki 2,7 milj. t - Massat 1, milj. t -1 Päästöt vesistöihin Kiintoaine 1 3 t -7 Biologinen hapenkulutus, BOD 7 8 3 t -6 Kemiallinen hapenkulutus, COD Cr 13 772 t -3 Fosfori, P 19 t 9 Typpi, N 2 21 t -2 Orgaaniset klooriyhdisteet, AOX 1 11 t 6 Päästöt ilmaan Rikkidioksidi, SO 2 1 t(s) -1 Pelkistyneet rikkiyhdisteet, TRS 366 t(s) -13 Typenoksidit, NO X 18 712 t(no 2 ) Hiukkaset 2 37 t -7 Hiilidioksidi, CO 2 3,7 Mt -7 Jätteet Kaatopaikkajätteet (kuiva-aineena) 12 t -6 1) lukuun sisältyy käsittelylaitokseen toimitettu ongelmajäte Päästöt tuotettua tonnia kohti 1992 211 Päästön muutos %/tuotantotonni päästöt päästöt 21/1992 kg /tuotantotonni kg/tuotantotonni COD 31,1 1,2-67 % BOD,7,6-89 % Kiintoaine 3,32 1,2-69 % P,,1-73 % N,32,16 - % AOX 1,12,17-8 % NO X 1,8 1,33-26 % SO 2 2,,32-8 % Hiukkaset 1,23,17-86 % Rikkipäästöt (sellu) 1,1, -9 % CO *) 2 78 227,73-2 % Jäteveden määrä m 3 7 3,9-1 % Kaatopaikkajätteet 88,82 1,1-89 % *) vertailu vuoteen 199 1
Suomen massa- ja paperitehtaiden tuotanto, sertifioidut ympäristö järjestelmät, ympäristöinvestoinnit ja jätteet Massat 1), t Paperi/ ISO 11 EMAS Ympäristö- Kaatopaikkakartonki, t investoinnit jätteet yht. EUR ka-t 2) Delfortgroup Tervakoski Oy 112 x 8 SCA Georgia-Pacific Nordic Oy 32 7 x x 12 1 111 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 61 x 1 11 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 213 291 x 1 62 Loparex Finland Holding Oy Mondi Lohja Oy 61 x 169 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 7 12 x 1 3 Metsä Board Oyj Joutseno 26 x 216 2 Kaskinen 212 x 2 Kemi 31 x 2 22 Kyro 7 27 x 1 Simpele 77 193 x 272 122 Tako 183 x 367 Äänekoski Board 2 x 29 6 Äänekoski Paper 136 x x 113 Metsä Fibre Oy Joutseno 63 x 99 8 16 Kemi 32 x 2 18 Rauma 67 x 11 113 Äänekoski 3 x 1 238 7 79 Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 6 86 x 1 Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi 228 678 x x 99 3 1 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 28 28 x 1 66 38 326 Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas 73 7 Stora Enso Oyj Anjalankoski 66 x 288 87 Corenso United Oy Ltd. 118 118 x 7 Enocell Oy 6 x 296 2 Heinolan Flutingtehdas 2 2 x 1 192 Imatra 98 91 x 2 8 7 26 Sunila 339 x 98 3 636 Oulu 31 969 x 88 97 Varkaus 197 23 x 7 Veitsiluoto 3 86 x x 33 2 6 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 166 723 x x 23 1 Kaipola 3 619 x x 36 1 Kaukas 83 8 x x 737 9 376 Kymi 87 67 x x 11 97 Myllykoski 3) 198 2 x x 62 12 78 Pietarsaari 691 178 x x 336 11 9 Rauma 992 x x 28 1 16 Tervasaari 3 x x 2 733 1) Sellu/mekaaninen massa/ctmp/puolikemiallinen massa/revintämassa/siistaamaton kiertokuitumassa/siistattu kiertokuitumassa 2) Sisältää käsittelylaitokseen toimitetun ongelmajätteen 3) Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/211 1
Massa- ja paperitehtaiden jätevesipäästöt Suomessa tehtaittain 211 Kiintoaine, t COD Cr, t P, t N, t AOX, t Delfortgroup Tervakoski Oy 3 12, 7,,3 SCA Georgia-Pacific Nordic Oy 32 27,8 8,7 Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 1) 2 118,3 6,1 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 7 1679, 6 Loparex Finland Holding Oy Mondi Lohja Oy 116 386,1 1 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 167 38, 1 Metsä Board Oyj Joutseno 1 6,3,1 Kaskinen 12 137 13 1, Kemi 69 9 1,3 11 Kyro 96 32 1, 1 Simpele 27 293 1,6 13 Tako 12,,9 Äänekoski Board 1) 111 31,8 3,8 Äänekoski Paper 1) 62 2,3, Metsä Fibre Oy Joutseno 232 7 8,8 127 93 Kemi 389 6899,3 18 61 Rauma 332 768 6,3 69 71 Äänekoski 61 61 9, 71 1 Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 6 37 Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi 92 1636 1,2 16 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 63 13 1,8 377 Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas 78 139 Stora Enso Oyj Anjalankoski 1163 6,7 218 Corenso United Oy Ltd. 3 31,1,9 Enocell Oy 1 186 2,3 2 93 Heinolan Flutingtehdas 18 118 2,2 12 Imatra 362 178 1 182 183 Sunila 1 691 9 8 69 Oulu 87 792 12 7 61 Varkaus 272 28, 6 1 Veitsiluoto 139 1 11 12 1 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 668 2166, 68 Kaipola 1 216 2, 3 Kaukas 17,3 77 97 Kymi 3 8278 8,9 87 93 Myllykoski 2) 1 1182, 3 Pietarsaari 9 1191 6,6 162 7 Rauma 32 322 6, 69 Tervasaari 99 9,7 8,9 1) Jätevedet käsitellään yhteispuhdistamossa, tehtaan päästöt yhteispuhdistamon jälkeen laskennallisesti arvioitu 2) Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/211 16
Massa- ja paperitehtaiden päästöt ilmaan Suomessa tehtaittain 211 Sellun- ja paperintuotannon suorat päästöt ilmaan 1) Energian tuotannon päästöt ilmaan 1) SO 2, t(so ) TRS, t(s) NO, Hiukkaset, t SO, NO 2 x 2 x, Hiukkaset,t t(no 2 ) t(so 2 ) t(no 2 ) Delfortgroup Tervakoski Oy 8 SCA Georgia-Pacific Nordic Oy Jujo-konserni Jujo Thermal Oy 3, 176 1,1 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat 12 7 137 9 2 Loparex Finland Holding Oy Mondi Lohja Oy,2 Metsä Group Metsä Tissue Oyj Mänttä 111 96 7,7 Metsä Board Oyj Joutseno 11 11 Kaskinen 37, 72 13 1 Kemi Kyro 17 Simpele 173 17,7 Tako 68 Äänekoski Board 8, 77 1, Äänekoski Paper 1 68 1, Metsä Fibre Oy Joutseno 236 1 17 161 Kemi 9 92 3 3,7 12 3, Rauma 9,3 196 119 Äänekoski 38 38 76 23 Pankaboard Oy Pankakosken kartonkitehdas 3,7 73 3,7 Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi 9,3 6,2 72 3,6 Powerflute Oyj Savon Sellu Oy 12, 176 Sonoco-Alcore Oy Karhulan kartonkitehdas Stora Enso Oyj Anjalankoski 1,3 378,9 Corenso United Oy Ltd.,3, 1, Enocell Oy 16 6 817 223 17 196 36 Heinolan Flutingtehdas 38 28 81 7,7 39,6 Imatra 76 13 1228 13 7 8 3, Sunila 33 2 29 19 72 1, Oulu,8 13 96 6 3 97 2 Varkaus 92 2 399 17 9 38 16 Veitsiluoto 16 21 21 17 697 67 7,6 UPM-Kymmene Oyj Jämsänkoski 268 382 1,7 Kaipola 73 267 1, Kaukas 23 11 1133 77 9 128, Kymi 16 18 863 11 19 199 1,3 Myllykoski 2) 3, 136 32 16 Pietarsaari 96 8 93 119 21 37, Rauma 6,1 Tervasaari 231 31 7, 1) Energiamarkkinavirasto on julkaissut laitoskohtaiset C 2 -päästötiedot 2) Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/211 17
Massa- ja paperiteollisuuden ympäristöyhteyshenkilöt Yhtiö Tehdas Paikkakunta Ympäristöasioista Sähköposti Puhelin vastaavat henkilöt Delfortgroup Tervakoski Oy Tervakoski Janakkala Lisen Henriks-Lehikoinen lisen.lehikoinen@delfortgroup.com (19) 771 318 SCA Georgia-Pacific Nordic Oy Nokia Jenni Vainio jenni.vainio@gapac.com (3) 3 87 Jujo Thermal Oy / Kauttua Paper Mill Oy Kauttua Eura Mari Pirttimäki mari.pirttimaki@jujothermal.com (1) 33 2 Kotkamills Oy Kotkan tehtaat Kotka Hannu Wahlberg hannu.wahlberg@kotkamills.com () 21 16 Metsä Group Metsä Board Oyj Joutseno Joutseno Mika Leino mika.leino@metsagroup.com () 98 81 Kaskinen Kaskinen Johanna Harjula johanna.harjula@metsagroup.com () 3 119 Kemi Kemi Marika Alapoikela marika.alapoikela@metsagroup.com () 6 22 Kyro Kyröskoski Sirpa Eskelinen sirpa.eskelinen@metsagroup.com () 89 1 Simpele Simpele Mika Leino mika.leino@metsagroup.com () 98 81 Tako Tampere Sirpa Eskelinen sirpa.eskelinen@metsagroup.com () 89 1 Äänekoski Board Äänekoski Sari Tupitsa sari.tupitsa@metsagroup.com () 98 967 Äänekoski Paper Äänekoski Sari Tupitsa sari.tupitsa@metsagroup.com () 98 967 Metsä-Tissue Oyj Mänttä Mänttä Juuso Nurmi juuso.nurmi@metsagroup.com () 833 1728 Metsä Fibre Oy Joutseno Joutseno Mika Leino mika.leino@metsagroup.com () 98 81 Kemi Kemi Marika Alapoikela marika.alapoikela@metsagroup.com () 6 22 Rauma Rauma Johanna Harjula johanna.harjula@metsagroup.com () 3 119 Äänekoski Äänekoski Sari Tupitsa sari.tupitsa@metsagroup.com () 98 967 Mondi Group Mondi Lohja Oy Lohja Esa Harjunpää esa.harjunpaa@mondigroup.com () 122 Pankaboard Oy Pankakoski Lieksa Juha Keränen juha.keranen@pankaboard.com () 7 6319 Powerflute Oy Powerflute Oy Savon Sellu Kuopio Kari Koistinen kari.koistinen@powerflute.com () 3721339 Sappi Fine Paper Europe Sappi Finland Operations Oy Kirkniemi Lohja Ulla-Maija Kovanen ulla-maija.kovanen@sappi.com (1) 6 2116 Sonoco-Alcore S.a.r.l. Stora Enso Oyj UPM-Kymmene Oyj Karhula Kotka Arto Lindberg arto.lindberg@sonoco-alcore.net () 1377 Anjalankoski Anjalankoski Heini Kukkonen heini.kukkonen@storaenso.com (2) 62 731 Corenso United Oy Ltd Pori Minna Kurittu minna.kurittu@storaenso.com Enocell Oy Uimaharju Teppo Rovio teppo.rovio@storaenso.com () 33 919 Heinola Fluting Heinola Kati Manskinen kati.manskinen@storaenso.com (2) 62 932 Imatra Imatra Juha Oksanen juha.oksanen@storaenso.com (2) 62 239 Oulu Oulu Mervi Partanen mervi.partanen@storaenso.com (2) 63 382 Varkaus Varkaus Ulla-Maija Olander ulla-maija.olander@storaenso.com () 73 711 Veitsiluoto Kemi Hannu Nurmesniemi hannu.nurmesniemi@storaenso.com () 89 32 Sunilan tehdas Sunila Terttu Heinonen terttu.heinonen@storaenso.com () 29 812 Jämsänkoski Jämsänkoski Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com () 8 991 Kaipola Kaipola Pia Siirola-Kourunen pia.siirola-kourunen@upm.com () 8 991 Kaukas Lappeenranta Minna Maunus-Tiihonen minna.maunus-tiihonen@upm.com () 833 323 Kymi Kuusankoski Päivi Hyvärinen paivi.hyvarinen@upm.com (2) 1 21 Myllykoski 1) Kouvola Minna Tolonen minna.tolonen@upm.com () 81 21 Pietarsaari Pietarsaari Kari Saari kari.saari@upm.com (2) 16 977 Rauma Rauma Eerik Ojala eerik.ojala@upm.com (2) 1 313 Tervasaari Valkeakoski Harri Hiltunen harri.o.hiltunen@upm.com () 11 372 1) Myllykosken tehtaan tuotannollinen toiminta päättyi 12/211 18
Määritelmiä TUOTANTO Vuosituotannot on ilmoitettu pääluokittain tuhansina tonneina (t). PÄÄSTÖT Päästöt vesistöihin ja ilmaan sekä jätteet on ilmoitettu vuosikuormituksina: tonnia vuodessa (t/a) tai kilogrammaa vuodessa (kg/a). JÄTEVESIPÄÄSTÖT Jätevesipäästöt on ilmoitettu yleisimmin mitattuina suureina, jotka kuvastavat seuraavia jäteveden ominaisuuksia ja vaikutuksia: määrä jätevedessä 7 sisältämä orgaaninen eli eloperäinen aines kuluttaa happea hajotessaan vesistössä seitsemässä vuorokaudessa, kuvastaa nopeasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää sisältämän orgaanisen aineksen täydelliseen kemialliseen hajoamiseen kuluu happea, kuvastaa hitaasti hajoavien orgaanisten yhdisteiden määrää aineena käytetystä puusta aineesta sekä eräistä kemikaaleista PÄÄSTÖT ILMAAN Päästöt ilmaan on ilmoitettu seuraavina suureina: 2 Rikkidioksidi (muunnetaan rikiksi (S) jakamalla luvulla 2) rikkinä Typenoksidit, päästö ilmoitettu typpidioksidina (NO2) 2 tuotannosta aiheutuviin päästöihin. Sellun valmistuksen päästölähteitä ovat soodakattila, meesauuni, taan kuuluvan energiantuotantoon. JÄTTEET Jätteinä ilmoitetaan vain kaatopaikalle tai muuhun vastaavaan loppusijoitukseen ohjatut jätteet sekä 19
Metsäteollisuus on biotalouden edelläkävijä BIOTALOUDELLA VÄHÄHIILISEEN TULEVAISUUTEEN. Uusiutuvaan, kierrätettävään ja biohajoavaan raaka-aineeseen perustuva metsäteollisuus vastaa kestävällä tavalla asiakkaiden tarpeisiin sekä maailmanlaajuisiin ilmasto-, energia- ja ympäristöhaasteisiin. Puusta, paperista, kartongista ja puun kuiduista valmistettujen tuotteiden avulla voidaan vähentää uusiutumattomien raaka-aineiden käyttöä ja säästää luonnonvaroja tuleville sukupolville. METSÄTEOLLISUUDESSA RAAKA-AINE HYÖDYNNETÄÄN TARKASTI. Puu-, paperi- ja kartonkituotteet voidaan kierrättää ja käyttää moneen kertaan, mikä tehostaa raaka-aineen käyttöä. Metsäteollisuus on erittäin tehokas sivu- ja jätemateriaalien kierrättäjä, sillä tuotannon bioliemistä ja lietteistä käytetään hyväksi keskimäärin yli 9 prosenttia. OHESSA ENERGIAA. Elinkaarensa päätteeksi tuotteet ja jalostukseen soveltumaton biomassa voidaan käyttää uusituvaksi energiaksi. Metsäbiomassalla, sahauksen, sellun ja paperinvalmistuksen sivutuotteena sekä jalostukseen soveltumattomalla puulla tuotetaan noin 7 prosenttia Suomen uusiutuvasta energiasta. Metsäteollisuus on Suomen suurin energiantuottaja. Puunjalostuksen sivutuotteena syntyvää kaukolämpöä riittää myös ympäröivän yhteiskunnan käyttöön. YMPÄRISTÖASIOISSA METSÄTEOLLISUUS PARANTAA JATKUVASTI TOIMINTAANSA. Tuotantoprosesseja kehittämällä ja päästöjen puhdistusta tehostamalla metsäteollisuuden päästöt ilmaan ja vesistöihin ovat pienentyneet huomattavasti. Ympäristönsuojeluinvestoinneilla ja parhaan teknologian käyttöönotolla on vaikutettu myönteisesti ympäristön tilaan maassamme, jossa on poikkeuksellisen paljon metsäteollisuutta. METSÄTEOLLISUUS RY BIOTALOUDEN SUUNNANNÄYTTÄJÄ Tammikuu 213 2