Helsingin kaupungin tilastollinen vuosikirja Helsingfors stads statistiska årsbok I Statistical Yearbook of the City of Helsinki 2000 88 ~uo~ikerta argang,.
ISSN 0785-8736 Gummerus Kirjapaino Oy Jyväskylä 2000 w'
Sisällys - Innehåll Confenfs Esipuhe - Förord To the reader. Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren - Instructions to the reader 5 6 7 Helsinki, vertailu kunnat ja koko maa Helsingfors, jämförda kommuner och hela landet Helsinki, compared municipalities and the whole of Finland 1. Alue ja ympäristö - Område och miljö - Area and environment 2. Väestö - Befolkning - Population............. 9 17 Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Population and population structure......... 17 Väestön muutokset - Befolkningsförändringar - Vital statistics 40 3. Asuminen - Boende - Housing......... 4. Liikenne - Samfärdsel - Transport and communications 5. Terveydenhuolto - Hälsovården - Health care 6. Sosiaalitoimi - Socialväsendet - Social welfare 65 87 103 117 7. Koulutus - Utbildning - Education..... 8. Kulttuuri ja vapaa-aika - Kultur och fritid - Culture and leisure. 159 9. Energia- ja vesihuolto - Energi- och vattenförsörjning Energy and water supplyo'.......... 165 10. Kunnallistalous ja kaupungin henkilöstö - Stadens ekonomi och personai - City finances and personnel... 169 11. Työmarkkinat - Arbetsmarknaden - Labour market... 183 3
12. Elinkeinotoiminta - Näringsverksamheten - Industry, commerce and construction................. 199 Toimipaikat - Verksamhetsställen - Work premises 199 Teollisuus - Industri - Industry........ 202 Asunto- ja toimitilarakentaminen - Byggandet av bostäder och verksamhetslokaler - Residential and other building construction 207 Kauppa - Handel - Trade.............. 220 Ravitsemis- ja majoitustoiminta - Restaurang- och härbärgeringsverksamhet - Restaurants, hotels and equivalent 223 Rahoitusmarkkinat - Finansmarknaden Financial markets.............. 226 13. Väestön taloudelliset olot - Befolkningens ekonomiska ställning Income, property, taxation.............. 229 14. Oikeuslaitos ja yleinen turvallisuus - Rättsväsen och allmän säkerhet Justice and public safety 247 15. Vaalit - Vai - Elections. 253 Kansainvälisiä vertailutietoja - Internationella jämförelser International comparisons 16. 17. 18. 19. 20. Pohjoismaiset suurkaupungit - Nordiska storstäder Major Cities of Scandinavia......... Viro ja Tallinna - Estland och Tallinn - Estonia and Tallinn. Latvia ja Riika - Lettland och Riga - Latvia and Riga... Liettua ja Viina - Litauen och Vilnius - Lithuania and Vilnius Pietari - St Petersburg - St Petersburg. 263 297 307 315 323 Taulukkoluettelo - Tabellförteckning - List of Tables. Key words for English users Asiahakemisto Sakregister. 333 366 370 378 Karttaliitteet - Kartbilagor - Map Supplements Helsingin seutu - Helsingforsregionen - The Helsinki Region Helsingin kaupungin piirijako - Helsingfors stads distriktsindelning District Division of the City of Helsinki 4 rielsingfors stads statistiska årsbok 2000
Esipuhe - Förord Helsingin kaupungin tilastollisella vuosikirjalla on tilastollisena kokoomateoksena pitkät perinteet. Erityistä huomiota on kiinnitetty jatkuvuuteen ja vertailukelpoisuuteen ajassa pitkällekin taaksepäin. Vuosikirjassa pyritään myös kattavasti kuvaamaan Helsinkiä ja helsinkiläisiä tilastoin. Monissa taulukoissa esitetään vertailutietoja Pääkaupunkiseudulta, Helsingin seudulta sekä suurimmista kaupungeista ja koko maasta. Vuosikirjan tiedot koskevat Helsinkiä ellei erikseen toisin mainita. Pohjoismainen osa käsittää vertailukelpoiset tilastot pohjoismaisista pääkaupungeista ja muista suurimmista kaupungeista sekä niiden seuduista. Vuosikirjassa on kahdeksannen kerran mukana myös tilastot Tallinnasta ja Virosta. Pietaria ja sen kehitystä kuvaavia tilastoja esitetään nyt kuudetta kertaa. Tilastot Riikasta ja Viinasta ovat nyt mukana kolmatta kertaa. Helsingin kaupungin tietokeskuksen tilastojulkaisut, elektroniset aineistot ja tietokannat tarjoavat paljon vuosikirjaa yksityiskohtaisempaa ja analysoidumpaa tietoa (http://www.hel.fi/tietokeskus). Lisätietoja saa tietokeskuksen kirjaston tietopalvelusta, puh. (09) 169 3135 tai tietokeskus. kirjasto@hel.fi Vuosikirja on laadittu tietokeskuksen tilastoja tietopalveluyksikössä. Kirjan toimittamista on johtanut yliaktuaari Salla Säkkinen. Julkaisun toimitustyöstä on vastannut tilastosihteeri Aila Perttilä. Taiton on tehnyt tilastosihteeri Sirkka Koski. Tietokeskus kiittää niitä lukuisia kaupungin ja ulkopuolisia tiedonantajia, jotka ovat toimittaneet tietoja vuosikirjan taulukoihin. Kartat: kaupungingeodeetin luvalla 555/99. Helsingissä marraskuussa 2000 Tietohuoltopäällikkö Asta Manninen Statistiska årsboken för Helsingfors stad är ett statistiskt samlingsverk med långa anor. Särskild vikt har fästs vid kontinuitet och jämförbarhet även långt bakåt i tiden. En strävan har också varit att genom statistiken ge en täckande beskrivning av Helsingfors och dess invånare. Många tabeller framlägger dessutom jämförande uppgifter om Huvudstadsregionen, Helsingforsregionen, de största städerna och hela landet. Om inte annat nämns gäller uppgifterna i årsboken Helsingfors. Ett nordiskt avsnitt visar jämförbar statistik om huvudstäderna och de övriga stora stadsregionerna i Norden. Arsboken innehåller för åttonde året å rad ett avsnitt om Tallinn (Reval) och Estland. Avsnittet med statistik om St Petersburg och dess utveckling ingår sjätte året å rad. Statistik om Riga och Vilnius är nu med för tredje gången. I Helsingfors stads faktacentrals olika statistikpublikationer, elektroniska datamaterial och databaser finns ett stort utbud av mera detaljerad och analyserad statistik (se även http://www.hel.fi/tietokeskus). Mera om dessa möjligheten berättar informationstjänsten vid vårt bibliotek, tel. (09) 169 3135 eiler e-post tietokeskus.kirjasto@hel.fi Arsboken är uppgjord av Faktacentralens enhet för statistik och informationstjänst. Redigeringen har letts av överaktuarie Salla Säkkinen och utförts av statistiksekreterare Aila Perttilä. Ombrytningen har gjorts av statistiksekreterare Sirkka Koski. Faktacentralen tackar alla de samarbetspartners inom och utanför stadsförvaltningen som bidragit med information tili årsboken. Kartor: stadsgeodetens tillstånd 555/99. Helsingfors, november 2000 Informationsförsörjningschef Asta Manninen 5
To the reader The Statistical Yearbook of the City of Helsinki has long traditions as a collection of up-to-date statistics. Long traditions provide extensive time series, continuity and comparability in a historical perscpective. Our aim is a comprehensive annual statistical description of various phenomena pertaining to Helsinki and its inhabitants. Some tables also present comparative statistics on the Metropolitan Area, the entire Helsinki Region, the largest Finnish cities and the whole country. The yearbook has contained a Scandinavian section since 1936. Nowadays it presents statistics on 16 major cities in Scandinavia, their regions and respective countries ( http://heln03.novog rou p. co m/nordstau). This yearboqk also contains a chapter on Tallinn and Estonia, for the eighth year in a row. For the sixth consecutive year, we include a chapter on St Petersburg. Finally for the third time we present comparative statistics on Riga and Vilnius. The yearbook is bilingual, using the two official languages of Finland, Finnish and Swedish. The names of chapters and tables have an English translation. On page 366, there is a list of English key words, which may help the English-speaking reader in many cases. Should you feel uncertain, do not hesitate to contact us, by mail, phone, fax or by e-mail. Our contact person is Senior Statistican Salla Säkkinen, telephone (358 9) 1693180, telefax (358 9) 169 3200 and e-mail salla.sakkinen@tike.helfi Asta Manninen Information Manager Explanation of symbols Magnitude nil Magnitude less than half of unit employed 0 Data not available Category not applicable Preliminary data Corrected figure Males Females M N - Kv. A horizontal line drawn across a time. series shows substantial breaks in the homogeneity of a series. 6 ~elsingfors stads statistiska årsbok 2000
Lukuohjeet - Anvisningar för läsaren Instructions to the reader Kirjassa on joitain markkamääräisiä tietoja esitetty joko vuoden 1998 tai vuoden 1999 kiinteässä rahanarvossa. Näin on pyritty poistamaan rahanarvon muutosten vaikutukset lukuihin. Deflatointikertoimena on käytetty elinkustannusindeksiä 1951:10 = 100. Eri vuosien kertoimet ovat seuraavat: Det förekommer i boken vissa i markbelopp angivna uppgifter, vilka framlagts i antingen 1998 års eiler 1999 års fasta penningvärde. Man har på detta sätt försökt eliminera inverkan av penningvärdets förändring. Som deflationskoefficient har använts levnadskostnadsindex 1951:10 = 100. Koefficienterna för de olika åren som följer: Vuoden 1998 rahana Vuoden 1999 rahana Enligt kursen 1998 Enligt kursen 1999 Vuosi Kerroin Vuosi Kerroin 1950 14,350 1950 14,520 1960 10,399 1960 10,522 1970 6,435 1970 6,511 1975 3,661 1975 3,704 1980 2,204 1980 2,230 1985 1,464 1985 1,482 1990 1,150 1990 1,163 1994 1,043 1995 1,045 1995 1,032 1996 1,039 1996 1,026 1997 1,026 1997 1,014 1998 1,012 1998 1,000 1999 1,000 Markkamäärätietojen yhteydessä on aina maininta, jos luvut on esitetty joko vuoden 1998 tai vuoden 1999 kiinteässä rahassa. Jos mainintaa ei ole, ovat markkamäärätiedot kunkin vuoden käyvässä rahassa. Kun lukuja tarkastellaan väkilukuun suhteutettuina, on väkilukuna käytetty keskiväkilukua, jos tiedot koskevat koko vuotta. Alueittaiset tiedot esitetään vuosikirjassa kaupunginhallituksen vahvistaman piirijakojärjestelmän mukaisesti. Piirijakojärjestelmä on nelitasoinen siten, että kaupunki on jaettu 7 suurpiiriin ja nämä edelleen peruspiireihin, joita on yhteensä 33. Peruspiirit muodostuvat virallisen aluejaon osa-alueista ja pienalueis- Helsingin kaupungin tilast.ollinen vuosikirja 2000 Ar Koefficient Ar Koefficient 1950 14,350 1950 14,520 1960 10,399 1960 10,522 1970 6,435 1970 6,511 1975 3,661 1975 3,704 1980 2,204 1980 2,230 1985 1,464 1985 1,482 1990 1,150 1990 1,163 1994 1,043 1995 1,045 1995 1,032 1996 1,039 1996 1,026 1997 1,026 1997 1,014 1998 1,012 1998 1,000 1999 1,000 I samband med de uppgifter som anges i markbelopp nämns alltid vilket års fasta penningvärde som avses. Om omnämnande saknas, har de i mark angivna uppgifterna angetts enligt berörda års gällande penningvärde. I det fall talen i årsboken har granskats genom att de ställts i relation tili folkmängden har man utgått från medelfolkmängden, om uppgifterna gäller hela året. De områdesrelaterade uppgifterna framställs i årsboken i enlighet med distriktsindelningssystem som fastställts av stadsstyrelsen. Systemet omfattar fyra nivåer. Staden indelas nämligen i 7 stordistrikt, som isin tur 7
ta. Osa-alueita on tällä hetkellä 128 ja pienalueita 295. Suurpiireillä, peruspiireillä ja osaalueilla on kaupunginhallituksen vahvistama numero ja nimi, pienalueilla vain numero. Suurpiirit on numeroitu 1-7 ja peruspiirit kolminumeroisesti siten, että ensimmäinen luku on sama kuin suurpiirin numero. Osa-alueiden kolminumeroinen tunnus muodostuu kaupunginosakoodista (kaksi ensimmäistä numeroa) ja osa-aluekoodista (viimeinen numero). Täydellinen luettelo piirijakojärjestelmän alueiden nimistä ja numeroista on liitteenä olevan piirijakokartan yhteydessä. Pääkaupunkiseutuun kuuluvat Helsinki, Espoo, Vantaa ja Kauniainen. Helsingin seutuun kuuluvat edellä mainittujen kuntien lisäksi Hyvinkää, Järvenpää, Kerava, Kirkkonummi, Nurmijärvi, Sipoo, Tuusula ja Vihti. Pohjoismaisen osan 16 suurkaupungin ja niiden seutujen kuntien nimet ilmenevät sivulta 264. Vaaka- ja pystysuora viiva, joka katkaisee aikasarjan, osoittaa, että viivan eri puolilla olevat tiedot eivät ole täysin verrannollisia. indelas i 33 distrikt. Distrikten består av deloch småområdena i den officiella områdesindelningen. Det finns för närvarande 128 delområden och 295 småområden. Stordistrikten, distrikten och delområdena har namn och nummer fastställda av stadsstyrelsen, småområdena enbart nummer. Stordistrikten numreras från 1 tili 7 och distrikten tresiffrigt sålunda att den första siffran motsvarar stordistriktets nummer. Den tresiffriga beteckningen för delområdena består av stadsdelskoden (de två första siffrorna) och delområdeskoden (den sista siffran). En fullständig förteckning över namnen och numren för områdena finns i anslutning tili bilagskartan över distriktsindelningen. Tili huvudstadsregionen hör Helsingfors, Esbo, Vanda och Grankulla. Tili Helsingforsregionen hör förutom de ovannämnda kommunerna ~ven Hyvinge, Kervo, Kyrkslätt, Nurmijärvi, Sibbo, Träskända, Tusby och Vichtis. Namnen på de 16 storstäder samt deras regioner som ingår i det nordiska avsnittet framgår från sidan 264. En vågrät eiler lodrät linje som avskär en tidsserie markerar att uppgifterna på ömse sidor om linjen inte är fullt jämförbara. Taulukoissa on käytetty seuraavia symboleja Ei mitään ilmoitettavaa I tabellerna har följande symboler använts Intet finns att redovisa Suure pienempi kuin puolet käytetystä Storheten mindre än hälften av den använda yksiköstä o enheten Tietoa ei ole saatu tai liian epävarma ilmoitettavaksi Loogisesti mahdoton esitettäväksi Ennakkotieto Korjattu luku * Uppgift inte tillgänglig eiler alltför osäker för att anges Uppgift kan inte förekomma Preliminär uppgift Korrigerat tai Miehiä M Män Naisia N - Kv. Kvinnor 8 lielsingfors stads statistiska årsbok 2000
Alue ja ympäristö - 0!TIråde och miljö 1. Alue ja ympäristö - Område och miljö Area and environment 1.1 Pinta-ala 1 ja väestöntiheys suurpiireittäin 2000 Areal 1 och folktäthet stordistriktsvis Area and population density by major district Pinta-ala - Areal km 2 Asukkaita maa-km 2 kohti Befolkning per km 2 land Yhteensä Totalt josta maata därav land 1. Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 2. Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 3. Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 4. Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet 5. Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet 6. Kaakkoinen suurpiiri - Sydöstra stordistriktet 7. Itäinen suurpiiri - Östra stordistriktet 122,3 37,2 18,9 23,4 38,1 390,7 55,6 17,9 30,9 15,6 23,2 36,0 26,1 35,5 5420 3257 4696 1 778 2329 1 721 2545 Koko kaupunki - Hela staden 686,2 185,2 2976 1Helsingin kaupungin hallinnollinen pinta-ala 19.6.1997. - Helsingfors stads administrativa areal 19.6.1997. Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. 1.2 Maanomistus 1.1.1998 Markförhållanden Land ownership Helsingin kaupunki - Helsingfors stad Valtio - Staten Henkilö tai perikunta - Person eiler dödsbo Asunto-osuuskunta tai asunto-oy Bostadsandelslag eiler bostadsaktiebolag Muut - Övriga Yhteensä - Totalt 122 24 13 16 10 185 % 66 13 7 9 5 100 Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ) ja kiinteistöviraston kaupunkimittausosasto. Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem och fastighetskontorets stadsmätningsavdelning. 9
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.3 Maankäyttö suurpiireittäin 1.1.1998 Markanvändning stordistriktsvis Use of land area by major district Koko Suurpiiri - Stordistrikt kaupunki Hela Eteläi- Läntinen Keskinen Pohjoi- Koillinen Kaakkoi- Itäinen staden nen Västra Mellersta nen Nord- nen Östra Södra Norra östra Sydöstra ha Yhteensä - Totalt 118525 1 790 3089 Asuinkerrostaloalue (+asuntolaalue) - För flervåningsbostadshus (+bostadsinrättningar) 1 759 212 397 Pientaloalue - För småhus 2219 23 286 Liikerakennusten alue För affärer 332 128 59 Yleisten rakennusten alue För allmänna byggnader 1 306 243 242 Teollisuus- ja varastorakennusten alue För industri och lager 868 102 150 Puistoalue - För parker 1 3276 275 795 Hautausmaa-alue - För gravgårdar 99 34 Urheilu-, retkeily- ja loma-alue För idrott, camping och semester 1 674 178 194 Liikennealue (+autopaikat ja huoltoasemat) - För trafik (+bilplatser och servicestationer) 1 599 176 258 Tori- ja katualue För torg och gator 1 471 260 239 Vaara- ja muu erityisalue Farligt och övrigt specialt område 655 142 4 Virkistysmetsäalue Skogsområde för rekreation 11 549 263 Maatalousalue - För jordbruk 918 98 Muut alueet - Övriga områden 800 16 104 1 561 2323 3601 2605 3541 144 119 289 182 415 69 464 668 275 434 65 15 19 13 32 220 79 130 212 181 141 35 171 115 153 212 246 605 391 745 8 55 2 36 125 80 529 531 278 145 429 77 235 229 112 287 128 217 2 39 441 26 71 475 268 124 342 30 446 283 15 48 64 53 278 101 182 1MI. tuntematon alue. - Inkl. okänt område. Lähde: Pääkaupunkiseudun tietorekisterien järjestelmä (PTRJ). Källa: Huvudstadsregionens dataregistersystem. 10 rielsingfors stads statistiska årsbok 2000
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.4 Rakennusviraston viherosaston hallinnassa olevat viheralueet 1 2000 Grönområden förvaltade av byggnadskontorets grönavdelning 1 Green areas maintained by the city's construction department Rakennetut puistot - Byggda parker Maisemapellot ja niityt - Landskapsåkrar och ängar Taajamametsät - Skogar inom staden Yhteensä - Totalt 1Sisältävät kaavoitetut ja kaavoittamattomat. - Både planlagda och oplanlagda. Lähde: Rakennusvirasto, puistoraportti 5.6.2000. Källa: Byggnadskontoret, rapport om skogar 5.6.2000. ha 929 684 3930 5543 % 16,8 12,3 70,9 100 1.5 Ilman lämpötila sekä meriveden lämpötila ja veden korkeus 1997-99 Luftens temperatur samt havsvattnets temperatur och vattenståndet Air temperature, sea-water temperature and water-ievel Ilman lämpötila 1 Luftens temperatur 1 Veden lämpötila 3 Vattnets temperatu(l Veden korkeus 3 Vattenståndee Keskilämpö Normaali 2 Ylin Alin Keskilämpö Ylin Alin Medel- Normal 2 Max. Minim. Medel- Max. Minim. temperatur temperatur Keskimäärin Medeltal Ylin Max. Alin Minim. c 1997 6,1 28,4-18,9 6,9 22,5-0,9 1998 1999 5,4 6,3 25,4 27,8-19,9-26,4.. 7,3 17,8 17,9 0,0 1999 I -5,1-5,7 4,0-26,4 0,6 1,5 0,2 II 111-6,3-1,1-5,7-2,1 2,6 7,8-25,1-12,5 0,1 0,2 0,2 0,4 0,0 0,1 IV V 5,4 8,0 3,1 9,7 15,9 20,0-3,9-3,1 2,4 6,4 6,4 9,2 0,4 3,8 VI 17,6 15,0 27,8 5,7 13,0 17,9 7,4 VII VIII 18,5 15,6 17,0 15,7 27,2 26,3 10,3 5,7 15,4 15,8 17,4 17,1 12,4 13,4 IX X 13,4 7,4 11,1 6,4 22,1 16,7 2,9-2,2 14,8 10,2 16,5 14,0 13,7 7,2 XI XII 3,4-1,2 1,4-2,9 10,8 6,9-7,1-12,9 5,6 2,5 7,5 4,2 3,2 0,7 1Kaisaniemen havaintoasemalla. - Vid Kajsaniemi observationsstation. 2Keskilämpö vuosina 1961-90:5,2 C. - Medeltemperaturen åren 1961-90:5,2 C. 3Meren pinnassa Kaivopuiston rannassa. - Vid havsytan vid Brunnsparken. Lähde: Ilmatieteen laitos ja Merentutkimuslaitos. Källa: Meteorologiska institutet och Havsforskningsinstitutet. cm 3 82 7 3 87 120 16 48 21-7 59 37-3 -15 35 18-11 15-2 -4 31 14-14 12 10 56 7 44 63 120-47 -48-44 -17-9 -27-22 -36-32 -26-23 -44-25 -32 Helsingfors stads statistisk(! årsbok 2000 11
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.6 Sade, kosteus ja aurinkoisuus 1 1997-99 Nederbörd, fuktighet och solsken 1 Precipitation, humidity and hours of sunshine Sademäärä Sadepäiviä Ilman suh- Auringonpaiste- Nederbörd, mm Nederbörddagar ~ 1,0 mm teellinen tuntien kosteus lukumäärä Yhteensä Norma:1 1i2 Suurin päivässä Lunta (rakeita) Luftens rela- Antal sol- Totalt Normal Största på Snö (hagel) tiva fuktighet skenstimmar en dag ~,1 mm % 1997 439 22,8 80 65 76 2128 1998 747 25,7 124 59 80 1 822 1999 622 34,3 107 78 79 2026 1999 I 79 41 13,8 15 20 88 20 II 81 32 15,8 13 23 88 49 111 24 35 4,8 10 8 85 109 IV 50 37 20,6 8 3 75 172 V 7 31 4,2 1 1 62 293 VI 24 41 6,3 6 72 355 VII 59 60 34,3 5 68 385 VIII 58 74 10,6 9 74 270 IX 21 73 6,8 3 81 227 X 100 71 21,3 14 85 81 XI 31 67 8,6 8 6 85 47 XII 88 59 20,6 15 17 85 18 1Kaisaniemen havaintoasemalla. - Vid Kajsaniemi observationsstation. 2Keskimäärin vuosina 1961-90:620 mm. - I medeltal åren 1961-90:620 mm. Lähde: Ilmatieteen laitos. Källa: Meteorologiska institute!. 1.7 Ilman leijuvan pölyn, rikkidioksidin ja typpidioksidin pitoisuudet 1988-99 Halter av svävande partiklar, svaveldioxid och kvävedioxid i luften Suspended particles, sulphur dioxide and nitrogen dioxide in the air 1988 1990 1995 1998 Vuosikeskiarvo - Arsmedeltal, ij9/m3 1999 Ilman leijuva pöly, TSP1 Svävande partiklar i luften, TSP1 Töölö - Tölö Vallila - Vall~ård Leppävapra - Albergp3 Tikkurila - Oickursby 61 50.. 41 86 74 34 40 42 48 33 52 60.. 44 41 Ilman rikkidioksidipitoisuusl - Luftens svaveldioxidhalt2 Töölö - Tölö Vallila - Vall~ård Leppävapra - Alberg~3 Tikkurila - Oickursby Ilman typpidioksidipitoisuus - Luftens kvävedioxidhalt Töölö - Tölö Vallila - Vall~ård Leppävapra - Alberg~3 Tikkurila - Oickursby 28 20 48 32 14 16 46 39 29 4 4 5 4 3 4 3 3 39 38 31 29 26 28 22 31.. 4 3 39 29 28 29 1Vuosiohjearvo 1.9.1996 asti oli 60 ij9/m3 ja 1.9.1996 alkaen 50 1l9/m3. - Fram tili 1.9.1996 var årsriktvärde 60 Ilg/m3 och sedan 1.9.199650 Ilg/m 3. 2Vuosiohjearvo 1.9.1996 asti oli 40 ij9/m3 ja 1.9.1996 alkaen 20 1l9/m3. - Fram tili 1.9.1996 var årsriktvärde 40 Ilg/m3 ~ch sedan 1.9.199620 Ilg/m3. Mittausaseman sijainti muuttunut vuoden 1996 alussa. - Mätstationens läge ändrades i början av 1996. Lähde: YTV, Ilmanlaatu pääkaupunkiseudulla. Källa: SAO, Luftkvaliteten i Huvudstadsregionen. 12 ~elsingfors stads statistiska årsbok 2000
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.8 Eräiden Helsingin merialueiden veden laadun kehittyminen 1981-99 kuvattuna veden laatu luokilla Utvecklingen av vattnets kvalitet på vissa havsområden i Helsingfors efter kvalitetsklass Development of water quality in the Helsinki sea area by water qua/ity classification 1981-83 1984-86 1988-90 1992-95 1997-99 Merialue - Havsområde Läntiset lahtialueet - Västra vikområdena Laajalahti - Bredviken IV IV IV 111 Lehtisaarenselkä - Lövöfjärden IV 111 111 111 Seurasaarenselkä - Fölisöfjärden 111 111 111 111 Lauttasaarenselkä - Drumsöfjärden IV 111 111 111 Keskiset lahtialueet - Mellersta vikområdena Vanhankaupunginselkä - Gammelstadsfjärden V V V IV Tullisaarenselkä - Turholmsfjärden V IV IV 111 Kruunuvuorenselkä - Kronbergs~ärden Katajanokan edusta - utanför katudden IV IV IV IV eteläosa - södra delen 111 111 111 111 Itäiset lahtialueet - Östra vikområdena Vartiokylänlahti - Botbyviken 111 111 111 111 eteläosa - södra delen 111 111 111 111 Sisäsaaristo - Inre skärgården Särkänsalmi - Långgörssundet 111 111 111 111 Westendinselkä - Westendfjärden 111 111 111 111 Melkinselkä - Melköfjärden 111 111 111 II Skatanselkä - Skatafjärden 111 111 111 II Villasaarenselkä - Ullholmsfjärden 111 II 111 II Ulkosaaristo - yltre skärgården Katajaluodon alue - Stora Enskärs område II II II 111 Länsi-Tontun alue - Västertokan II II II II 111 II1 111 111 IV IV IV 111 111 111 111 111 111 II II 111 II Luokkaa vastaavan vesistön kuvaus lyhyesti: - Kort beskrivning av vattenklasserna: Erinomainen Utmärkt II Hyvä God 111 Tyydyttävä Nöjaktig IV Välttävä V Försvarlig Huono Dålig Vesialue on yleensä karu ja kirkasvetinen; soveltuu erittäin hyvin eri käyttömuotoihin. Vattenområdet är i allmänhet kargt med klart vatten; passar utmärkt för olika ändamål. Vesialue on lähes luonnontilainen tai lievästi rehevöitynyt; soveltuu hyvin eri käyttömuotoihin. Vattenområdet är nästan i naturtillstånd eiler bara svagt eutrofierad; passar bra för olika ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan lievästi likaama tai luonnostaan huomattavan rehevä; soveltuu tyydyttävästi useimpiin käyttömuotoihin. Vattenområdet är svagt nedsmutsat av mänsklig verksamhet eiler märkbart frodigt av naturen; passar nöjaktigt för olika ändamål. Vesialue on ihmisen toiminnan voimakkaasti likaama; soveltuu vain sellaisiin käyttötarkoituksiin, joiden vedenlaatuvaatimukset ovat vähäiset. Vattenområdet är kraftigt nedsmutsat av mänsklig verksamhet; passar bara för sådana ändamål där kraven på vattnets renhet är låga. Vesialue on ihmisen toiminnan pilaama; soveltuu huonosti mihinkään käyttötarkoitukseen. Vattenområdet är förstört av människan; lämpar sig dåligt för något som helst ändamål. Lähde: Helsingin kaupungin ympäristökeskus. Källa: Helsingfors stads miljöcentralen. 13
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.9 Jäteveden puhdistus 1980-99 Rening av avloppsvatten Sewage treatment Puhdistamoja Avloppsreningsverk Jätevesimäärä Avlop~svatten mängd milj.m Ainevirtaama mereen Ämnesföring ut i havet Biologinen hapenkulutus (BHK7) Biologisk syreförbrukning (BSr) Fosfori Fosfor Typpi Kväve Tonniafvuosi - Tonfår 1980 1985 1990 1995 1996 1997 1998 1999 8 8 5 1 1 1 1 1 98,4 95,6 97,7 88,6 90,9 83,3 97,3 94,0 2389 2501 1 557 886 727 750 1 168 1 128 96 94 77 35 33 41 51 49 2500 2764 2851 2481 2818 2832 1 460 1 410 Lähde: Helsinrcin Vesi, toimintakertomus. Källa: Helsing ors Vatten, verksamhetsberättelse. 1.10 YTV:n ongelmajäte- ja hyötyjätekertymät pääkaupunkiseudulla 1987-99 Problem- och nyttoavfall insamlat av SAO i Huvudstadsregionen Problem waste and recycled matter collected by Helsinki Metropolitan Area Council 1987 1990 1995 1998 1999 Tonnia - Ton Ongelmajätekertymät yhteensä De samlade mängderna problemavfall totalt 908 1 417 1 410 1 726 1636 paristot - batterier 13 62 66 52 50 Iyijyakut - blyackumulatorer 425 576 671 929 887 jäteöljyt - spillolja maalijätteet - färgavfall 230 348 132 330 153 304 213 291 218 tartuntajäte - smittofarligt avfall 206 205 50 34 5 muut ongelmajätteet - annat problemavfall 34 94 140 194 185 Hyötyjätekertymät yhteensä De samlade mängderna återvinnbart avfall totalt 4273 20027 '27713 54843 59514 jäte puu - virkesavfall 2890 10755 5850 15726 15800 metalliromu - metallskrot 1 340 5255 3409 4279 4800 lasi - glas 43 1 253 1876 1 885 1 966 keräyspaperi ja pahvi 1 - returpapper och papp1 2682 5572 5849 6348 biojäte - bioavfall 82 11 006 27104 30600 1Valtaosan paperin keräyksestä hoitaa pääkaupunkiseudulla Paperinkeräys Oy, vuonna 1999 151 363 tonnia. - Merparten av papperinsamlingen sköts av firman Paperinkeräys Oy, år 1999 151 363 ton. Lähde: YTV, Jätehuoltolaitoksen toimintakertomus. Källa: SAO, Avfallhanteringsverkets verksamhetsberättelse. 14 lielsingfors stads statistiska årsbok 2000
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.11 Ämmässuon kaatopaikalla vastaanotettu jäte lajeittain 1995-99 Avfall mottaget på Käringmossens avstjälpningsplats enligt slag Waste received at Ämmässuo dump by waste class 1995 1996 1997 1998 1999 1 000 tonnia - ton Yhteensä - Totalt 414,8 467,6 540,7 574,8 Yleinen yhdyskuntajäte Allmänt kommunalt avfall 318,5 328,4 315,3 341,1 Erityisyhdyskuntajäte Specialavfall (kommunalt) 8,2 8,0 9,3 10,6 Viemärijäte - Avloppsavfall 26,0 34,8 52,7 36,1 Rakennusjäte ' - Byggnadsavfall' 40,5 64,3 123,5 136,9 Biojäte - Bioavfall 11,0 16,8 23,3 27,2 Muut jätelajit - Övriga avfallslag 10,6 15,3 16,6 22,9 582,2 362,1 7,3 31,7 128,1 30,6 22,4 'Sisältää maa-ainekset. - Inkl. jordmaterial. Lähde: YTV, Jätehuoltolaitoksen toimintakertomus. Källa: SAO, Avfallshanteringsverkets verksamhetsberätlelse. 1.12 Vesijohtoveden ominaiskulutus 1 kuluttajaryhmittäin 1995-99 Förbrukningen 1 av vattenledningsvatten konsumentgruppsvis Consumption of municipal water by various consumer groups Kokonaiskulutus, I/asukas/vrk Totalförbrukning, liinvånare/dygn Talouskulutus, I/asukas/vrk Hushållsförbrukning, llinvånare/dygn kerrostalot - flervåningshus rivitalot - radhus omakotitalot - egnahemshus muu talouskulutus - övrig hushållsförbrukning Teollisuuskulutus, I/työpaikka/vrk Industriförbrukning, I/arbetsplats/dygn elintarviketeollisuus - livsmedelsindustrin tekstiiliteollisuus - textilindustrin kone ja sähköteollisuus - maskin- och elindustrin muu teollisuus - övrig industri Palvelutoimintojen kulutus, I/työpaikka/vrk Förbrukning för service, I/arbetsplats/dygn liikerakennukset - affärsbyggnader koulut - skolor sairaalat ja sosiaalitoimen rakennukset sjukhus och socialväsendets byggnader liikenteen rakennukset - byggnader för trafik muut palvelutoiminnot - övriga servicefunktioner 'Myydyn vesimäärän mukaan. - Enligt såld mängd vatlen. Lähde: Helsingin Vesi. Källa: Helsingfors Vallen. 1995 1997 1998 255 239 229 192 184 178 197 190 184 173 170 159 153 137 132 258 246 244 229 223 195 219 214 186 165 171 180 81 64 67 287 286 233 87 90 91...... 468 176 216 148 156 157 1999 222 173 177 163 135 241 180 152 155 62 217 91.. 301 164 15
Alue ja ympäristö - Område och miljö 1.13 Ympäristöterveydenhuolto 1985-99 Miljöhygien Environmental health 1985 1990 1995 1998 1999 Terveysolojen tarkastukset Inspektion av sanitära förhållanden ympäristö- ja elintarvikevalvonta miljö- och livsmedelskontroll desinfiointi - desinfektion 46165 19273 35746 15484 14524 9952 12761 9391 10321 9163 Ympäristölaboratorion näytteet Miljölaboratoriet, prov 109 712 69464 46584 1131418 1134988 1Laboratoriojärjestelmän käyttöönotosta johtuen luku ei ole vertailukelpoinen edellisiin vuosiin nähden. Yhdestä näytteestä valmistetaan useampi analyysi. - loch med att laboratoriesystem tagits i bruk är uppgifterna inte jämförbara med tidigare års. Flera analyser kan göras av ett och samma prov. Lähde: Ympäristökeskus. Källa: Miljöcentralen. 16 ~elsingfors stads statistiska årsbok 2000
Väestö - Befolkning 2. Väestö - Befolkning Population Väestön määrä ja rakenne - Folkmängd och befolkningsstruktur Henkikirjoitettuun väestöön kuuluivat kaikki henkikirjaan merkityt henkilöt. Jokaisen henkilön oli oltava väestö rekisterissä ja kotipaikkarekisterissä siinä kunnassa, jossa hänellä kulloinkin oli vakinainen kotipaikka. Kotipaikkarekisteri tarkistettiin vuosittain henkikirjoituksessa, joka suoritettiin tammikuun 1. päivänä. Mikäli henkilöstä ei kahdessa perättäisessä henkikirjoituksessa saatu tietoja, hänet poistettiin jälkimmäisen henkikirjoituksen yhteydessä kotipaikkarekisteristä ja henkikirjasta. Väestökirjalakia (141/69) muutettiin 1.1.1990 lukien, jolloin henkikirjoitusta koskevat säännökset kumottiin. Muutoksen johdosta lakiin lisättiin mm. uusi 8 a, jonka mukaan väestön keskusrekisterissä on oltava saatavilla tieto vuoden ensimmäisen päivän asukasluvusta. Tämä tieto korvasi aiemman henkikirjoitettua väestöä koskevan tiedon. Vuodesta 1996 lähtien vuoden ensimmäisen päivän asukaslukutietoa muodostettaessa otetaan huomioon kaikki tammikuun loppuun (vuonna 1990 toukokuun loppuun ja vuosina 1991-95 maaliskuun loppuun) mennessä väestön keskusrekisteriin saadut edellisen vuoden muutostiedot. (Suomen asukasluku, vuodenvaihde 1995-96, Väestörekisterikeskus, Helsinki 1996). Tammikuun 1. palvan tilanteen korvasi vuodenvaihteessa 1993/94 väestötietolain (507/93) mukaisesti vuodenvaihteen asukasluku. Erona aikaisempaan on, että vuodenvaihteen asukasluvussa eivät ole mukana vuoden ensimmäisenä päivänä syntyneet ja muuttaneet. Maassa asuva väestö käsittää kaikki vuoden lopussa (31.12.) Suomessa vakinaisesti asuvat henkilöt (myös ulkomaan kansalaiset) ja Mantalsskriven befolkning omfattade alla i mantalslängderna införda personer. Varje person skulle ingå i befolkningsregistret och hemortsregistret inom den kommun där hon eiler han vid ifrågavarande tidpunkt var fast bosatt. Hemortsregistret kontrollerades årligen vid mantalsskrivningen, som ägde rum den 1 januari. Om det under två på varandra följande mantalsskrivningar inte gick att erhålla uppgifter om en person, avlägsnades han vid den andra mantalsskrivningen ur hemortsregistret och mantalslängden. Lagen om befolkningsböcker (141/69) ändrades fr.o.m. 1.1.1990, varvid stadgandena om mantalsskrivning slopades. Tili lagen adderades bl.a. den nya 8 a, enligt vilken centrala befolkningsregistret bör ha årets första dags invånarantal tillgängligt. Denna uppgift ersatte den tidigare uppgiften om mantalsskriven befolkning. Fr.o.m. år 1996 beaktar man vid beräknandet av folkmängden under årets första dag alla de uppgifter om förändringar från föregående år som fram tili slutet av januari (år 1990 slutet av maj och åren 1991-95 slutet av mars) inkommit tili Centrala befolkningsregistret. (Finlands folkmängd, vid årsskiftet 1995-96, Befolkningsregistercentralen, Helsingfors 1996). Sedan årsskiftet 1993/94 är folkmängden under årets första dag ersatt med folkmängden vid årsskiftet (Iag om befolkningsdata, 507/93). Skillnaden är att folkmängden vid årsskiftet inte inbegriper de personer som fötts eiler flyttat under årets första dag. I landet bosatt befolkning omfattar alla personer som vid årets slut (31.12.) varit fast bosatta i Finland (även utländ~ka medborgare) och utomlands bosatta finska medborgare 17
Väestö - Befolkning Suomen valtion palveluksessa ulkomailla olevat Suomen kansalaiset. Vuosina 1951-59 maassa asuvan väestön määrä laskettiin lisäämällä vuoden 1950 väestölaskennan väkilukuun syntyneet ja maahan muuttaneet ja vähentämällä kuolleet ja maasta muuttaneet. Vuoden 1960 väestölaskennan väkiluku otettiin uudeksi. maassa asuvan väestön pohjaluvuksi. Samoin vuoden 1970 väestölaskennan väkiluku. Vuodesta 1977 lähtien maassa asuva väestö on väestörekisterikeskuksen pitämässä väestön keskusrekisterissä ajankohtana 31.12. oleva väestö. Asuntokunnan muodostavat kaikki samassa asuinhuoneistossa vakinaisesti asuvat henkilöt. Perheisiin kuuluvat yhdessä asuvat avio- tai avoliitossa olevat henkilöt ja heidän naimattomat lapsensa, jompikumpi vanhemmista naimattomine lapsineen sekä lapsettomat avio- tai avoparit. Perheen muodostavat vain yhdessä asuvat henkilöt, yksinäinen henkilö on perheisiin kuulumaton. Perheessä voi olla korkeintaan kaksi perättäistä sukupolvea. Jos yhdessä asuu useampia sukupolvia, muodostetaan perhe nuorimmasta sukupolvesta lähtien. Kukin henkilö voi kuulua vain yhteen perheeseen. Perheen määrittely on muuttunut siten, että vuodesta 1990 lähtien tilasto sisältää myös avoparit ilman lapsia ja avoparit, joilla on vain ei-yhteisiä lapsia. Aikaisemmin perhetilastoon sisältyi avopareista vain sellaiset, joilla oli yhteisiä lapsia. Avoparit on muodostettu samassa asunnossa vakituisesti asuvista ja eri sukupuolta olevista puolisottomista aikuisista, jos heidän ikäeronsa on alle 16 vuotta eivätkä he ole sisaruksia. Väestön perherakennetta koskevat tilastotiedot perustuvat väestö- ja asuntolaskentojen lisäksi väestön keskusrekisterin tietoihin. som verkar i finska statens tjänst. Aren 1951-59 räknades den i landet bosatta befolkningen ut genom att folkmängden från folkräkningen år 1950 utökades med födda och tili landet inflyttade samt minskades med döda och från landet utflyttade. Folkmängden från folkräkningen år 1960 togs som grund för de nya talen för den i landet bosatta befolkningen. Sammaledes förfors med folkmängden från folkräkningen år 1970. Från och med år 1977 är i landet bosatt befolkning den befolkning, som ingår i det av befolkningsregistercentralen upprätthållna centrala befolkningsregistret vid tidpunkten 31.12. Ett bostadshushåll utgörs av samtliga personer som är fast bosatta i samma bostadslägenhet. Tili familjer hänförs personer som bor samman i lagligt eiler öppet äktenskap samt dessas ogifta barn; någondera föräldern jämte ogifta barn; samt barnlösa gifta eiler ogifta par. Endast personer som bor tillsammans bildar en familj, en ensamstående person hör inte tili någon familj. En familj kan bestå av högst två på varandra följande generationer. Om flera generationer bor tillsammans bildas familjen utgående från den yngsta generationen. En och samma person kan tillhöra endast en familj. Definitionen av familjen har förändrats på det viset att familjestatistiken fr.o.m. år 1990 inbegriper också samboende ogifta par utan barn eiler med bara icke-gemensamma barn. Tidigare ingick i statistiken bara sådana samboende ogifta par som hade gemensamma barn. Som sambopar, dvs. sammanboende ogifta par, har man räknat två ogifta vuxna personer av skilda kön som varaktigt bor i samma bostad, om deras åldersskillnad är mindre än 16 år och de inte är syskon. Statistikuppgifterna rörande befolkningens familjestruktur baserar sig utom på folk- och bostadsräkningarna på uppgifter ur Centrala befolkningsregistret. 18 lielsingfors stads statistiska årsbok 2000
Väestö - Befolkning 2.1 Väestö 1 1.1.1875-1993 sekä vuodenvaihteissa 1993/94-1999/2000 Befolkning 1 1.1.1875-1993 samt /vid årsskiften 1993/94-1999/2000 Population Yhteensä Muutos 2 Miehiä Naisia Naisia 1 000 Totalt Förändring 2 Män Kvinnor miestä kohti Kvinnor per Luku % 1 000 män Antal 1875 23070 1 313 6,0 10236 12834 1 254 1880 36346 13276 57,5 16403 19943 1 216 1885 1890 41 579 56236 5233 14657 14,4 35,3 18746 25519 22833 30717 1 218 1204 1895 64554 8318 14,8 28213 36341 1 288 1900 1905 79126 93626 14572 14500 22,6 18,3 35010 41 198 44116 52428 1 260 1 273 1910 118736 25 110 26,8 52 179 66557 1 276 1915 1920 153467 152200 34731-1 267 29,3-0,8 69102 64434 84365 87766 1 221 1 362 1925 1930 162070 205833 9870 43763 6,5 27,0 67545 87022 94525 118 811 1 399 1 365 1935 225482 19649 9,5 94146 131 336 1 395 1940 1945 252484 276277 27002 23793 12,0 9,4 105777 113710 146707 162567 1 387 1 430 1950 1955 368519 403970 92242 35451 33,4 9,6 157080 174553 211 439 229417 1 346 1 314 1960 1965 448315 494796 44345 7374 11,0 1,5 196689 219975 251 626 274821 1 279 1 249 1970 523677-1 951-0,4 233373 290304 1 244 1975 502961-7244 -1,4 223252 279709 1 253 1980 1981 483675 482833-1 728-842 -0,4-0,2 215061 214812 268614 268021 1 249 1 248 1982 482989 156 0,0 215038 267951 1 246 1983 1984 484 124 484391 1 135 267 0,2 0,1 215898 216341 268226 268050 1 242 1 239 1985 1986 484 122 485626-269 1 504-0,1 0,3 216 411 217323 267711 268303 1 237 1 235 1987 487428 1 802 0,4 218542 268886 1 230 1988 1989 489929 489982 2501 53 0,5 0,0 219902 220184 270027 269798 1228 1 225 1990 490691 709 0,1 221 078 269613 1 220 1991 1992 492487 497542 1 796 5055 0,4 1,0 222625 225636 269862 271 906 1 212 1 205 1993 501 527 3985 0,8 228306 273221 1 197 1994 1995 508588 515765 7061 7177 1,4 1,4 232 183 235787 276405 279978 1 190 1 187 1996 1997 525031 532056 9266 7022 1,8 1,3 240638 244621 284393 287432 1 182 1 175 1998 539363 7310 1,4 248395 290968 1 171 1999 2000 546317 551 123 6954 4806 1,3 0,9 252366 254967 293951 296156 1 165 1 162 'Ulkomaalaiset sisältyvät lukuihin vuodesta 1951 lähtien sekä vuonna 1915, jolloin lukuihin sisältyy Venäjän alamaisia. Utlänningar ingår i siffrorna från och med år 1951 samt år 1915, för vilket år ryska undersåtar ingår i siffrorna. 2Muutos 5 edellisen vuoden aikana vuoteen 1960, sen jälkeen muutos edellisen vuoden aikana. - Förändring under de 5 föregående åren t.o.m. år 1960, därefter förändring under det föregående året. Lähde: Henkikirjat vuosina 1875-1989 ja väestörekisterikeskus vuodesta 1990 lähtien. Källa: Mantalslängderna åren 1875-1989 och befolkningsregistercentralen fr.o.m. år 1990. 19
Väestö - Befolkning 2.2 Väestö iän ja sukupuolen mukaan 1.1.1980-93 sekä vuodenvaihteissa 1993/94-1999/2000 Befolkning efter ålder och kön 1.1.1980-93 samt vid årsskiften 1993/94-1999/2000 Population by age and sex Yhteensä Totalt Ikä - Alder 0-6 7-15 16-17 18-29 30-44 45-64 65-74 75- Koko väestö - Hela befolkningen 1980 483675 35924 47794 11 695 97978 116 230 106477 43791 23782 1985 483364 36120 40436 11 193 96289 123889 106678 39883 28876 1990 490872 36716 41422 8153 97514 127357 109 160 38129 32421 1991 492499 36938 41 641 8440 96536 126258 112 012 38 117 32557 1992 497526 38007 41 776 9171 95862 125725 115992 38328 32665 1993 501 518 39276 42027 9393 94358 125470 119 721 38475 32798 1994 508659 40801 42476 9408 95298 126073 123010 38552 33041 1995 515 765 41 931 42882 9511 96291 127243 125692 39472 32743 1996 525031 42763 43841 9648 98238 129648 128 148 39509 33236 1997 532053 42980 44933 9598 99321 131 786 130291 39576 33568 1998 539363 42695 45989 9721 100506 133824 132941 39697 33990 1999 546317 42164 46877 10212 101 645 135933 135 715 39477 34294 2000 551 123 41 253 47661 10549 103567 135979 138078 39406 34630 % 1980 100 7,4 9,9 2,4 20,3 24,0 22,0 9,1 4,9 1985 100 7,5 8,4 2,3 19,9 25,6 22,1 8,3 6,0 1990 100 7,5 8,4 1,7 19,9 25,9 22,2 7,8 6,6 1991 100 7,5 8,5 1,7 19,6 25,6 22,7 7,7 6,6 1992 100 7,6 8,4 1,8 19,3 25,3 23,3 7,7 6,6 1993 100 7,8 8,4 1,9 18,8 25,0 23,9 7,7 6,5 1994 100 8,0 8,4 1,8 18,7 24,8 24,2 7,6 6,5 1995 100 8,1 8,3 1,8 18,7 24,7 24,4 7,7 6,3 1996 100 8,1 8,4 1,8 18,7 24,7 24,4 7,5 6,3 1997 100 8,1 8,4 1,8 18,7 24,8 24,5 7,4 6,3 1998 1999 100 100 7,9 7,7 8,5 8,6 1,8 1,9 18,6 18,6 24,8 24,9 24,6 24,8 7,4 7,2 6,3 6,3 2000 100 7,5 8,6 1,9 18,8 24,7 25,1 7,2 6,3 Miehet - Män 1980 215 061 18432 24252 5870 45538 55574 45653 14287 5451 1985 216 013 18498 20586 5664 45648 58701 47066 13052 6798 1990 221 139 18701 21 117 4172 45873 60809 49659 12928 7880 1991 222646 18869 21 305 4156 45695 60426 51 165 13154 7876 1992 225635 19481 21 284 4592 45399 60409 53098 13402 7970 1993 228307 20114 21 419 4853 44857 60516 54837 13773 7938 1994 232211 20896 21 724 4817 45215 61 014 56439 14047 8059 1995 235787 21 431 21 971 4725 45612 61 739 57714 14539 8056 1996 1997 240638 244621 21 885 21 987 22415 22976 4819 4876 46485 47023 63106 64347 58783 59787 14859 15 195 8286 8430 1998 248395 21 852 23487 4934 47527 65531 60945 15478 8641 1999 252366 21 536 23941 5150 48220 66966 62076 15643 8834 2000 254967 21 050 24318 5298 49197 67244 63139 15690 9031 Naiset - Kvinnor 1980 268614 17492 23542 5825 52440 60656 60824 29504 18331 1985 267351 17622 19850 5529 50641.65 188 59612 26831 22078 1990 269733 18015 20305 3981 51 641 66548 59501 25201 24541 1991 269853 18069 20336 4284 50841 65832 60847 24963 24681 1992 271 891 18526 20492 4579 50463 65316 62894 24926 24695 1993 273 211 19 162 20608 4540 49501 64954 64884 24702 24860 1994 276448 19905 20752 4591 50083 65059 66571 24505 24982 1995 279978 20500 20911 4786 50679 65504 67978 24933 24687 1996 284393 20878 21 426 4829 51 753 66542 69365 24650 24950 1997 287432 20993 21 957 4722 52298 67439 70504 24381 25 138 1998 290968 20843 22502 4787 52979 68293 71 996 24219 25349 1999 293951 20628 22936 5062 53425 68967 73639 23834 25460 2000 296156 20203 23343 5251 54370 68735 74939 23716 25599 Lähde: Henkikirjat vuonna 1980, Helsingin väestötietojärjestelmä 1985-94, Tilastokeskus 1995-. Källa: Mantalslängderna år 1980, Helsingfors befolkningsdatasystem 1985-94, Statistikcentralen 1995-. 20 Helsin~ kaupungin tilastollinen vuosikirja 2000 elsingfors stads statistiska årsbok 2000
Väestö - Befolkning 2.3 Väestö palvelujen kannalta merkittävien ikäryhmien mukaan 1.1.1970-90 sekä vuodenvaihteissa 1994/95 ja 1999/2000 Befolkning efter servicespecificerad åldersgrupp 1.1.1970-90 samt vid årsskiften 1994/95 och 1999/2000 Population by service-specified age group Kunnallinen palvelu Ikä 1970 1980 1985 1990 1995 1999 Kommunal service Alder Päivähoito - Dagvård 0-6 51 797 35924 36120 36716 41 931 41 253 0 6234 5728 5576 6076 6599 6097 1-2 15610 10623 11 104 10826 15734 11 587 3-5 22786 15327 14688 14771 17263 17618 Esikoulu - Förskola 6 7167 4246 4752 5043 5335 5951 Peruskoulu - Grundskola 7-15 58521 47794 40436 41422 42882 47661 7 6840 4418 4700 4947 4869 5908 7-8 13342 8980 9495 9658 9514 11 618 9-12 25775 20984 17375 18095 19526 21 414 13-15 19404 17830 13566 13669 13842 14629 Lukio, keskiaste 16-18 21 262 17489 17 179 12643 14481 15682 Gymnasium, mellanivå 16 6600 5908 5381 3926 4740 5202 Nuoriso - Ungdomar 7-18 79783 65283 57615 54065 57363 68545 Työikäiset - Personer i 15-74 403853 382199 382715 384748 402829 432494 arbetsför ålder 16-64 362285 332380 338049 342 184 358737 388 173 15-64 368591 338408 342832 346 619 363357 393088 Varhaiseläkeläiset 55-64 59091 50 113 50552 48775 49587 55054 Förtidspensionärer Eläkeikäiset 65-51 071 67573 68759 70550 72215 74036 Personer i pensionsåldern 75-15809 23782 28876 32421 32743 34630 85-2143 3858 5001 6125 8 121 9325 Koko väestö Hela befolkningen 523677 483675 483364 490872 515765 551 123 Lähde: Henkikirjat vuosina 1970 ja 1980, Helsingin väestötietojärjestelmä 1985 ja 1990, Tilastokeskus 1995-. Källa: Mantalslängderna åren 1970 och 1980, Helsingfors befolkningsdatasystem 1985 och 1990, Statistikcentralen 1995-. 21
Väestö - Befolkning 2.4 Väestö 1.1.1970-90 sekä vuodenvaihteissa 1994/95 ja 1999/2000 Befolkning 1.1.1970-90 samt vid årsskiften 1994/95 och 1999/2000 Population and population projection by district and City sub-district 1970 1980 1990 1995 2000 Koko kaupunki - Hela staden 523677 483675 490872 515765 551 123 % 100 100 100 100 100 1. Eteläinen suurpiiri - Södra stordistriktet 130620 101 189 90307 93153 97015 % 24,9 20,9 18,4 18,1 17,6 101 Viron niemen peruspiiri - Estnäs distrikl 16214 12 141 12424 11 743 11 772 010 Kruununhaka - Kronohagen 11 000 8017 6954 6841 7071 020 Kluuvi - Gloet 1 292 722 421 450 456 080 Katajanokka - Skaludden 3922 3402 5049 4452 4245 102 Ullanlinnan peruspiiri - Ulrikasborgs dislrikl 35317 26436 22308 22685 22668 030 Kaartinkaupunki - Gardessladen 2 131 1 310 924 896 1 011 050 Punavuori - Rödbergen 12314 9274 7856 8127 8041 060 Eira 1 775 1 332 1 085 1 098 1 104 070 Ullanlinna - Ulrikasborg 15644 11 883 10212 10401 10378 090 Kaivopuisto - Brunnsparken 665 587 498 501 504 204 Munkkisaari - Munkholmen 1 421 1 041 865 846 781 520 Suomenlinna - Sveaborg 1 357 1 002 858 816 848 531 Länsisaarel - Västra holmarna 10 7 10 1 103 Kampinmalmin peruspiiri - Kampmalmens distrikt 35996 25290 22508 26 141 29796 040 Kamppi - Kampen 16758 11 002 10303 10585 10702 130 Etu-Töölö - Främre Tölö 18756 14137 12 109 12627 13022 201 Ruoholahti - Gräsviken 366 75 48 2383 3541 202 Lapinlahli - Lappviken 106 73 48 89 15 203 Jätkäsaari - Busholmen 10 3 457 2516 104 Taka-Töölön peruspiiri - Bortre Tölö distrikt 21 641 16620 14090 13996 14432 140 Taka-Töölö - Bortre Tölö 21 641 16620 14090 13996 14432 105 Lauttasaaren peruspiiri - Drumsö dislrikt 21452 20702 18977 18588 18347 310 Lauttasaari - Drumsö 21452 20702 18977 18588 18347 2. Läntinen suurpiiri - Västra stordistriktet 89127 87010 89480 95135 100639 % 17,0 18,0 18,2 18,4 18,3 201 Reijolan peruspiiri - Grejus distrikt 14 117 10696 9533 12677 15775 150 Meilahti - Mejlans 7575 5668 4811 4915 6980 160 Ruskeasuo - Brunakärr 3606 2830 2904 5989 6964 180 Laakso - Dal 2936 2198 1 818 1 773 1 831 202 Munkkiniemen peruspiiri - Munksnäs distrikt 22536 18097 15637 16976 17369 301 Vanha Munkkiniemi - Gamla Munksnäs 11 294 9170 7675 8218 8338 302 Kuusisaari - Granö 299 324 432 405 452 303 Lehtisaari - Lövö 1 309 1 169 1 097 1 035 1 177 304 Munkkivuori - Munkshöjden 7872 5786 5011 5994 4823 305 Niemenmäki - Näshöjden 1 762 1 648 1422 1 324 1 258 306 Talinranla - Talistranden 1 321 203 Haagan peruspiiri - Haga distrikt 28658 26929 26401 26823 26468 291 Etelä-Haaga - Södra Haga 16350 13012 11 174 12328 12256 292 Kivihaka - Stenhagen 1 215 1 090 985 915 906 293 Pohjpis-Haaga - Norra Haga 10752 10947 9275 8712 8768 294 Lassila - Lassas 341 1 880 4967 4868 4538 204 Pitäjänmäen peruspiiri - Sockenbacka dislrikt 12845 12848 12571 11 975 14948 320 Konala - Kånala 5041 4888 5068 4888 4647 461 Pajamäki - Smedjebacka 3075 2339 1 915 1 757 1 938 462 Tali 26 9 7 8 1 180 463 Reimarla - Reimars 3336 4711 4767 4723 4882 464 Marttila - Martas 534 385 367 339 357 465 Pitäjänmäen teoll.alue - Sockenbacka ind.omr. 833 516 447 260 1 944 205 Kaarelan peruspiiri - Kårböle distrikt 10971 18440 25338 26684 26079 331 Kannelmäki - Gamlas 7722 14163 13219 13094 12 381 332 Maununneva - Magnuskärr 1699 1 475 1 844 1 969 2098 333 Malminkartano - Malmgård 173 1 806 7797 8730 8702 334 Hakuninmaa - Håkansåker 1 377 996 2478 2891 2898 3. Keskinen suurpiiri - Mellersta stordistriktet 97611 77 865 73129 70738 73252 % 18,6 16,1 14,9 13,7 13,3 301 Kallion peruspiiri - Berghälls distrikl 36687 27818 24700 24208 25255 100 Sörnäinen - Sörnäs 4547 4669 5281 5577 6531 22 Helsin~n kaupungin tilastollinen vuosikirja 2000 elsingfors stads statistiska årsbok 2000
Väestö - Befolkning jatko - forts. 111 Silta saari - Broholmen 112 Linjat - Linjerna 113 Torkkelinmäki - Torkelsbacken 302 Alppiharjun peruspiiri - Ashöjdens distrikt 121 Harju - As 122 Alppila - Alphyddan 303 Vallilan peruspiiri - Vallgårds distrikt 210 Hermanni - Hermanstad 220 Vallila - Vallgård 304 Pasilan peruspiiri - Böle distrikt 171 Länsi-Pasila - Västra Böle 172 Pohjois-Pasila - Norra Böle 173 Itä-Pasila - Östra Böle 174 Keski-Pasila - Mellersta Böle 305 Vanhankaupungin peruspiiri Gammelstadens distrikl 230 Toukola - Majstad 240 Kumpula - Gumläkl 250 Käpylä - Kottby 260 Koskela - Forsby 270 Vanhakaupunki - Gammelsladen 4. Pohjoinen suurpiiri - Norra stordistriktet % 401 Maunulan peruspiiri - Månsas dislrikt 281 Pirkkola - Britas 282 Maunula - Månsas 283 Metsälä - Krämertskog 286 Maunulanpuisto - Månsasparken 402 Länsi-Pakilan peruspiiri - Västra Baggböle distrikt 341 Länsi-Pakila - Västra Baggböle 403 Tuomarinkylän peruspiiri - Domarby distrikt 351 Paloheinä - Svedängen 352 Torpparinmäki - Torparbacken 354 Haltiala - Tomtbacka 404 Oulunkylän peruspiiri - Aggelby distrikt 284 Palola - Dammen 285 Veräjämäki - Grindbacka 287 Veräjälaakso - Grinddal 405 Itä-Pakilan peruspiiri - Östra Baggböle distrikt 342 Itä-Pakila - Östra Baggböle 353 Tuomarinkarlano - Domargård 5. Koillinen suurpiiri - Nordöstra stordistriktet % 501 Latokartanon peruspiiri - Ladugårdens distrikt 361 Viikinranta - Vikstranden 362 Latokartano - Ladugården 363 Viikin tiedepuisto - Viks forskarpark 364 Viikinmäki - Viksbacka 383 Pihlajamäki - Rönnbacka 386 Pihlajisto - Rönninge 502 Pukinmäen peruspiiri - Bocksbacka distrikt 370 Pukinmäki - Bocksbacka 503 Malmin peruspiiri - Malms distrikt 381 Ylä-Malmi - Övre Malm 382 Ala-Malmi - Nedre Malm 384 Tattariharju - Tattaråsen 385 Malmin lentokenttä - Malms flygfält 391 Tapaninvainio - Staffansslätten 392 Tapanila - Mosabacka 504 Suutarilan peruspiiri - Skomakarböle distrikt 401 Siltamäki - Brobacka 403 Töyrynummi - Lidamalmen 1970 4398 15902 11 840 20886 13024 7862 17 127 4470 12657 1 787 21 124 2637 3185 11 318-3489 495 37343 7,1 13976 737 12 100 1 139 5826 5826 4080 3 171 854 55 10697 8363 2334 2764 2703 61 42553 8,1 8891 221 425 8245 2351 2351 17033 3192 3291 16 692 5607 4235 1 148 1 148 1980 1990 1995 2000 2945 2371 2283 2299 11 563 9726 9274 9426 8641 7322 7074 6999 14731 12452 11 846 11 875 9166 7880 7516 7568 5565 4572 4330 4307 12343 10010 9741 11 091 3272 2632 2489 3588 9071 7378 7252 7503 5149 9669 9158 8591 181 5434 5156 4812 5 4852 4075 3866 3631 111 160 136 148 17824 16298 15785 16440 1 945 1 665 1 476 1 454 2276 2834 3438 3659 8473 7577 7352 7753 4781 3814 3221 3330 349 408 298 244 137873 40397 39543 41250 7,8 8,2 7,7 7,5 12098 9860 9149 8984 582 509 516 546 10567 8463 7705 7434 931 883 922 999 18 5 6 5 6025 6402 6444 6403 6025 6402 6444 6403 3812 7088 7776 8 181 3 171 4792 5230 5639 618 2280 2520 2520 23 16 26 22 13092 13573 12 811 14 145 10464 10492 9698 9600 2628 3081 3 113 3048 1 497 2846 3474 3363 3537 2799 3238 3133 3317 47 236 230 220 54733 76977 82144 83842 11,3 15,7 16,0 15,2 11 932 12449 12 178 12557 273 327 229 571 712 587 266 362 314 25 11 339 11 858 11 293 8104 2856 4908 8061 9476 9176 4908 8061 9476 9176 15090 22547 25293 26023 2395 5211 6027 6335 2690 5358 4975 5091 19 17 15 8 503 888 1 009 1 043 5769 6880 7712 7944 3714 4193 5555 5602 3578 11 041 11 743 11 844 3578 7451 7047 6845 3590 4696 4999 23