KORONAKULMAN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA

1 KORONAKULMAN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA 31.1.2017

2 KORONAKULMAN KUNNALLISTEKNINEN YLEISSUUNNITELMA Maankäytönsuunnitteluun liittyvä liikenne ja kunnallistekniikan yleissuunnitelma JOHDANTO Koronakulman kehittämiseen liittyvän liikenne ja kunnallistekniikan yleissuunnitelman tavoitteena on ollut tuottaa tarvittavat lähtökohdat asemakaavoitusta sekä jatkon katu- ja rakennussuunnittelua varten. Samalla on tehty arviot kunnallistekniikan toteuttamiskustannuksista kaupungin alueilla. Yleissuunnittelutyö aloitettiin marraskuussa 2016 ja se valmistui tammikuussa 2017. Yleissuunnittelu tehtiin kiinteässä vuorovaikutuksessa kohdetta rakennuttavan Hausia Oy:n ja Espoon kaupungin kaavatyöryhmän sekä Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy:n kanssa. Suunnittelun ohjaukseen osallistuivat kokouksissa: Pasi Först Mika Heikkilä Katariina Peltola Salla Karvinen Minna Viitanen Sari Knuuti Petri Rouhiainen Jani Jansson Hausia Oy Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kaupunki, kaupunkisuunnittelukeskus Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus Espoon kaupunki, kaupunkitekniikan keskus Petri Rouhiainen Oy Petri Rouhiainen Oy Kunnallistekniikan yleissuunnitelman on laatinut WSP Finland Oy. WSP:n työryhmän keskeiset henkilöt olivat: Kia Aksela Mirkku Kauhanen Minna Ylikärppä Gabriela Bendova Taina Holappa projektipäällikkö, vesihuolto ja hulevedet melutarkastelut liikennesuunnittelu vesihuolto ja hulevedet geotekniikka

3 SISÄLLYS JOHDANTO...2 1 LÄHTÖKOHDAT...4 1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö...4 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet...4 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat...4 2 NYKYTILANNE...5 2.1 Maankäyttö ja maan omistus...5 2.2 Liikenne ja liikenneverkko...5 2.3 Maaperä ja pohjaolosuhteet...5 2.3.1 Olemassa olevat täyttöalueet...5 2.3.2 Maa- ja kallioperä ja alueen rakennettavuus...5 2.3.3 Maanpinta ja pohjavesi...5 2.4 Vesihuolto ja hulevedet...5 2.4.1 Vesihuolto...5 2.4.2 Hulevedet...5 2.5 Muut verkot...6 2.6 Suojelukohteet ja pilaantuneet maat...6 3 KAAVOITUS...7 3.1 Kaavoitusprosessi...7 4 SUUNNITELTU LIIKENNEVERKKO...8 4.1 Liikenne-ennuste...8 4.2 Joukkoliikenne...8 4.3 Katuympäristö... 8 4.4 Pelastustiet... 8 4.5 Huoltoliikenteen reitit... 8 4.6 Meluselvitys... 8 4.6.1 Laskentamalli... 8 4.6.2 Laskennassa käytetyt liikennemäärät... 8 4.6.3 Ympäristömelun ohjearvot... 8 4.6.4 Meluselvityksen tulokset... 9 4.6.5 Rakennusten julkisivujen ääneneristävyys... 9 4.6.6 Parvekkeet... 9 5 VESIHUOLTO- JA MUUT VERKOT... 11 5.1 Vesihuoltoverkostot... 11 5.1.1 Vesihuollon mitoitusarvot ja ennusteet... 11 5.1.2 Vesihuollon tekninen yleissuunnitelmaselostus... 11 5.2 Hulevedet... 11 5.2.1 Hallintaperiaatteet ja mitoitusperusteet... 11 5.2.2 Syntyvät hulevesimäärät ja maankäytön muutosten vaikutukset... 11 5.2.3 Tulvatarkastelu... 11 5.3 Kaukolämpö ja muut verkostot... 12 6 TOTEUTETTAVUUS... 13 6.1 Toteutusjärjestys... 13 7 KUSTANNUSARVIOT... 13 7.1 Katualueilla... 13 LIITTEET... 14

4 1 LÄHTÖKOHDAT 1.1 Sijainti ja nykyinen maankäyttö Koronakulman kaava-alue sijaitsee Olarissa Kuitinmäentien pohjoispuolella. Etelässä alue rajautuu vilkkaasti liikennöityyn Kuitinmäentiehen ja sen eteläpuolella olevaan kauppa- ja liikekeskukseen. Koronakulman pohjoispuolisella korttelialueella on rivitaloasuntoja, itäpuolella alue rajautuu toiseen kauppakeskukseen ja länsipuolella kääntöpaikkaan sekä liike- ja asuintaloihin. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 0,6 ha. kapasiteetit, määritettiin verkostojen päivitystarpeet sekä kiinteistön liittymäpisteet kuin myös hulevesien viivytystarve kiinteistön alueella ja hulevesien liittäminen hulevesiverkostoon viivytystilavuuksien tyhjentämiseksi sekä tulvareitit. 1.3 Aikaisemmat selvitykset ja suunnitelmat Koronakulman alueeseen liittyviä tai sitä koskettavia aikaisempia suunnitelmia ja selvityksiä ovat: - Koronakatu 1, Alustava maankäyttöluonnos Koronakadun kerrostalokorttelista, Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy, 4.10.2016 - Koronakulman liikenteelliset näkökulmat, Espoon kaupunki, Liikennesuunnittelu, 15.11.2016 - Koronakatu 1, Espoo Kortteli 22121, Meluselvitys, Ramboll, 29.4.2016 - Olarin hulevesiverkoston toiminnallinen selvitys, Pöyry Finland Oy, 29.1.2016 Kuva 3. Nykyistä maankäyttöä alueen etelä- ja itälaidalla. Kuva 1. Suunnittelun aluerajaus. Kuva 4a. Nykyistä maankäyttöä alueen pohjoislaidalla. 1.2 Suunnittelutyön taustat ja tavoitteet Kuva 2. Nykyistä maankäyttöä alueen etelälaidalla. Kunnallistekniikan yleissuunnittelu on käynnistetty liittyen kaavaalueen kehittämiseen muuttamalla korttelin käyttötarkoitusta liiketiloista asuinkäyttöön johon yhdistyy myös jatkossa liiketiloja. Kiinteistöjen suunnittelua on tehnyt Arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Kunnallistekniikan yleissuunnittelutyön tarkoituksena on ollut varmistaa, että esitetyt katu- ja kunnallisteknisten verkostojen varaukset ovat tarkoituksenmukaisia ja että kiinteistö liittyy saumattomasti näihin. Liikennesuunnittelun osa-alueella työn puitteissa suunniteltiin aluetta ympäröivät liikennöidyt alueet. Melutarkastelussa laskettiin rakennuksiin kohdistuva melun määrä. Vesihuoltoverkostojen osalta työssä tarkistettiin verkostojen Kuva 4b. Nykyistä maankäyttöä alueen pohjoislaidalla.

2 NYKYTILANNE 2.1 Maankäyttö ja maan omistus Koronakulman kaava-alueen katu- ja virkistysalueet omistaa Espoon kaupunki (Koronakatu, Koronakuja, Koronapolku, Kuitinmäentie, Kuitinmäenraitti, Komeenkatu ja Piispanportti). Suunnittelualueen korttelialueet ja kiinteistöt ovat yksityisessä omistuksessa: 22121:3 (Koy Espoon Koronakatu 1 / Valad), 22122:6 (Redito Property Investors Oy), 22112:7 (SOK). 2.2 Liikenne ja liikenneverkko Kaava-alueen ympäristön merkittävimmät kadut ovat Kuitinmäentie sekä Friisinkalliontie. Tontille johtavat Koronakatu sekä Kuitinkatu ovat päättyviä katuja, joiden liikennetuotos muodostuu pääosin asumisesta sekä työmatkaliikenteestä. Lisäksi kaava-alueen itäpuolella on ajoyhteys Olarin Prisman pysäköintihalliin. Arkivuorokauden poikkileikkausliikennemäärät ovat alueen keskeisimmillä kaduilla seuraavat (Koronakulman liikenteelliset näkökulmat, Espoo 2016): Kuitinmäentie suunnittelualueen kohdalla 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa, raskaan liikenteen osuus 5 % Friisikalliontien eteläpää 5 600 ajoneuvoa vuorokaudessa, raskaan liikenteen osuus 7 % Kuitinmäentien eteläpuolella kulkee nykyisin pyöräilyn seutureitti ja Friisinkalliontien itäpuolella pyöräilyn pääreitti. Merkittävimpien pyöräilyreittien lisäksi kaava-alueella kulkee pohjoiseteläsuunnassa Kuitinmäenraitti, jolta on yhteys Kuitinmäenaukion kautta Kuitinmäentielle. Yhdistetty jalankulun ja pyöräilyn reitti aukiolta Kuitinmäentielle on määritelty Matinkylä-Olarin alueellisessa esteettömyyskartoituksessa esteettömyyden perustason reitiksi ja tämä laatutaso pyritään säilyttämään reitillä tulevaisuudessakin. Yleisesti ottaen alueen jalankulku- ja pyöräilyväylästö on jo nykyisin laaja, eikä väylästölle ole määritelty täydennystarpeita. Joukkoliikenteen nykyisiä linjoja kulkee Kuitinmäentiellä neljä: linjat 10, 12, 14 ja 533, joista linjat 10, 12 ja 533 jatkavat Friisinkalliontielle. Lähimmät pysäkit sijaitsevat suunnittelualueen kohdalla Kuitinmäentiellä. Lisäksi Länsiväylä on tärkeä seudullinen yhteys ja sen lähimmät pysäkit ovat Piispansillalla, jonne on matkaa noin 600 metriä. Lähitulevaisuuden kannalta merkittävin liikenteellinen muutos on Länsimetron aukeaminen lähin asema on Matinkylä, jonne on suunnittelualueelta matkaa vajaa 1 km. 2.3 Maaperä ja pohjaolosuhteet 2.3.1 Olemassa olevat täyttöalueet Kaava-alue on rakennettua ympäristöä, missä ei ole tiedossa varsinaisia laajempia täyttöalueita. 2.3.2 Maa- ja kallioperä ja alueen rakennettavuus Kaava-alueen luonnontilainen pohjamaa on pohjatutkimustietojen ja Espoon kaupungin maaperäkartan mukaan hiekka- tai soramoreenia tai kalliota. Kaava-alueen eteläpuolella olevan Kuitinmäentien kohdalla pohjamaa on moreenia tai savialuetta, jossa saven paksuus on enimmillään kolme metriä. Maaperäkartta on esitetty kuvassa 5. Kuva 5. Kaava-alueen maaperäkartta Espoon rakennettavuusluokituksen mukaan kaava-alue on länsiosasta helposti rakennettavaa ja muuten normaalisti rakennettavaa. Helposti rakennettavalla alueella (rakennettavuusluokka 1) pohjamaa on kantavaa kitkamaata tai moreenia ja maanpinnan kaltevuus on alle 5%. Lohkareita ja kallioita on vähän. Normaalisti rakennettavalla alueella (rakennettavuusluokka 2) kantava maakerros on enintään 2,5 metrin syvyydessä ja maapinnan kaltevuus on 5-15 %. Kaava-alueen rakennettavuuteen vaikuttaa nykyinen tiivis yhdyskuntarakenne, mikä vaikuttaa rakentamisen ja louhinnan kustannuksiin. Kuitinmäenaukiolta Kuitinmäentielle tuleva kevyenliikenteenväylä tullaan linjaamaan uudelleen, mikä vaatii paikalla olevan kallion osittaista louhimista ja uutta tukimuuria Olarin Prisman pysäköintihallin ajoyhteyden ja uuden kevyenliikenteenväylän linjauksen väliin. Kustannusarviossa tukimuuri on huomioitu toteutettavaksi limiharkkomuurina, joka ankkuroidaan osittain louhittuun kallioon. Kustannusvaikutus paikalla valetulle anturalliselle tukimuurille ilman kiviverhoilua on sama. 2.3.3 Maanpinta ja pohjavesi Kaava-alueen maanpinta on pääosin asfalttia, kivettyä pintaa tai kalliota, missä veden imeytyminen pohjamaahan on erittäin vähäistä. Sade- ja valumavedet kulkeutuvat maanpintaa pitkin alavammille paikoille. Kaava-alueella ei sijaitse pohjavesiputkia. 2.4 Vesihuolto ja hulevedet 2.4.1 Vesihuolto Vedenjakelun osalta suunnittelualuetta palvelevat Kuitinmäenraitilla SG 400, joka jatkuu Kuitinmäentielle. Runkovesijohto erkanee Koronakadulle SG 150 jakelujohtona joka edelleen jatkuu Koronakujalle PCV 90 jakelujohtona. Koronakujalla sijaitsee PVC 200 keräilyviemäri, joka muuttuu Koronakadulla PVC 250 viemäriksi. Keräilyviemäri liittyy Kuitinmäentiellä itään päin laskevaan BET 600 runkoviemäriin. Kuitinmäenraitilta tuleva PVC 250 liittyy myös Kuitinmäentien B 600 runkoviemäriin. Tontin 49-22-121-3 nykyiset tonttijohdot liittyvät runkojohtoihin Kuitinmäentiellä. Suunnittelualueen lähiympäristön vesihuoltoverkostot näkyvät kuvassa 6. Kuva 6. Vesihuoltoverkostot suunnittelualueen ympäristössä. 2.4.2 Hulevedet 5

6 Alueen hulevedet johdetaan hulevesiviemäreiden avulla etelässä 0,5 km päässä kulkevaan Dystbäckenin uomaan. Uomaan johtava hulevesirunkoviemäri B 800 kulkee Kuitinmäentien eteläpuolella. Tulvareitityksiä pitkin sadevedet johdetaan niin ikään etelään Dystbäckeniin Piispanporttia pitkin. Kuitinmäentiellä, sen eteläisemmällä kaistalla tulvareitit eivät nykyisellään ole jatkuvia, mutta vedenpinnan noustessa kadulla tulvareitti suuntautuu Piispanportille. Suunnittelualueen lähiympäristön hulevesiverkostot näkyvät kuvassa 7. Puhelin-, tele- ja sähkökaapeleita kulkee tontin pohjois-, itä ja länsipuolella. Eteläpuolella telekaapelit kulkevat osin tontin alueella. Kuitinmäentiellä kulkee myös 110 kv sähkökaapeli kuitinmäentien suuntaisesti. Tontin alueella sijaitsee myös katuvaloja tontin länsi- ja eteläosissa. Kiinteistön (kortteli 22121) alueelta nykyisellään syntyvät hulevedet kerätään ritiläkaivoilla tontin eteläosasta. Kiinteistön koko pintaalasta noin 0,37 ha on noin 0,33 ha on läpäisemätöntä. Hulevesiverkoston joka kolmas vuosi esiintyvällä mitoitussateella suunnittelualueelta syntyvä virtaama on noin 50 l/s ja sadeveden määrä on noin 45 m 3. Kuva 8. Kaukolämpö- ja televerkot suunnittelualueen ympäristössä. 2.6 Suojelukohteet ja pilaantuneet maat Suunnittelualueella ei ole tiedossa suojelukohteita. Espoon kaupungin pilaantuneiden maa-alueiden rekisterin ja Suomen ympäristökeskuksen Hertta-järjestelmän mukaan toimenpidealueelta tai siihen rajautuen ei ole havaittu kohteita, joissa olisi pilaantunutta maata tai tehty toimenpiteitä siihen liittyen. Kuva 7. Suunnittelualueen ympäristön nykyinen hulevesiverkosto (kirkkaan vihreällä). 2.5 Muut verkot Suunnittelualueen ympäristössä sijaitsee kaukolämpö, tele- sekä sähkökaapeleita (kuva 8). Kaukolämpölinjoja kulkee Kuitinmäentiellä kaksi, sekä etelä ja pohjoispuolella. Kaukolämpölinjat kulkevat Kuitinmäentietä itään, länteen ja Piispanporttia etelään. Myös Kuitinmäenraitilla menee kaukolämpöjohto, joka jakautuu Komeetankadulle ja Koronapolulle sekä Koronapolulta edelleen Koronakujalle. Kuvassa 8 on esitetty kaukolämpö-, sähkö- ja televerkkojen sijainnit suunnittelualueen ympäristössä.

7 3 KAAVOITUS 3.1 Kaavoitusprosessi Maakuntakaava Alueella on voimassa 8.11.2006 ympäristöministeriön vahvistama Uudenmaan maakuntakaava, jossa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta ja sijaitsee keskustatoimintojen alueen välittömässä läheisyydessä (kuva 9). Suunnittelualueen eteläpuolella oleva Länsiväylä on osoitettu moottoriväyläksi. Kuva 10. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon eteläosien yleiskaavassa Kuva 11. Ote ajantasa-asemakaavasta (http://kartat.espoo.fi/, Ajantasa-asemakaava, luettu 13.12.2016). Asemakaava Alue on nykyisellään asemakaavassa yhdistettyjen liike- ja pienteollisuusrakennusten korttelialuetta (ALT 1 ). Nykyinen, vuonna 1975 hyväksytty ajantasa-asemakaava on esitetty kuvassa 11. Koronakulman asemakaavan muutoksen (322021) osallistumis- ja arviointisuunnitelman mukaisesti (Espoon kaupunki 1.4.2016): Kuva 9. Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Uudenmaan maakuntakaavojen yhdistelmässä (http://kartta.uudenmaanliitto.fi/maakuntakaavat/index.html, luettu 13.12.2016) Yleiskaava Espoon eteläosien yleiskaavassa suunnitelma-alue sijaitsee keskustatoimintojen kehitettävällä alueella (C-K). Välittömästi tontista pohjoiseen alkaa asuntoalue (A) ja luoteessa sijaitsee julkisten palvelujen ja hallinnon alue (PY). Suunnitelma-alueen eteläpuolella keskustatoimintojen alueen jälkeen sijaitsee asunto- (A) ja työpaikka-alue (TP). Kuvassa 10 on esitetty yleiskaavaote alueelta. Kuitinmäentien pohjoispuolelle, Piispansillan ja Koronakadun välille, nykyisiin kaupallisten toimintojen kortteleihin (22122 ja 22121) suunnitellaan urbaaneja asuinkortteleita, joissa on katutasossa liike- ja toimistotilaa. Kaavanmuutos koskee kortteleita 22121 ja 22122 niitä reunustavine viher- ja katualueineen. Kaavanmuutoksen aluerajaus tarkentuu suunnittelun edetessä. Asemakaavamuutosta ovat hakeneet korttelialueiden ja niiden kiinteistöjen 22121:3 (Koy Espoon Koronakatu 1 / Valad), 22122:6 (Redito Property Investors Oy), 22112:7 (SOK), sekä virkistysalueiden (Espoon kaupunki) maanomistajat. Kaavaehdotusvaiheessa korttelit 22121 ja 22122 on jaettu kahdeksi erilliseksi kaavatyöksi. Tämä KTYS koskee korttelin 22121 kaavatyötä.

4 SUUNNITELTU LIIKENNEVERKKO 4.1 Liikenne-ennuste Kuitinmäentien nykyinen poikkileikkausliikennemäärä on noin 16 000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Liikenne-ennusteen mukaan Kuitinmäentien liikennemäärä on 23 300 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Friisinkalliontien nykyinen liikennemäärä on 5 600 ja liikenne-ennusteen mukainen liikennemäärä 9 100 ajoneuvoa vuorokaudessa vuonna 2035. Suunnitelma-alueelle johtavilta Koronakadulta ja Kuitinkadulta ei ole tiedossa nykyliikennemääriä. Uuden maankäytön arvioitu uusi liikennetuotos vastaa kuitenkin suuruusluokaltaan tontin nykyistä liikennetuotosta, joten Kuitinkadun ja Koronakadun liikenneennusteet eivät näiden maankäytön muutosten myötä kasva merkittävästi. 4.2 Joukkoliikenne Matinkylä tulee toimimaan Länsimetron ensimmäisen vaiheen päätepisteenä, jolloin liityntäbussilinjastot ja niiden toimivuus ovat keskeinen osa joukkoliikennejärjestelmän toimivuutta. Tämän asemakaavan mukaan toteutuva uusi rakentaminen on erittäin hyvien joukkoliikenneyhteyksien ulottuvissa niin bussiliikenteen kuin tulevan metroliikenteenkin osalta. 4.3 Katuympäristö Katuympäristön suunnittelun lähtökohtina ovat uuden maankäytön vaatimat julkiset pysäköintipaikat, jotka on sijoitettu Koronakadun kääntöpaikan yhteyteen sekä jalankulku- ja pyöräreitin säilyminen Kuitinmäenaukiolta Kuitinmäentielle esteettömyyden perustason laatuvaatimuksin. Liikenteen yleissuunnitelmakartta on esitetty liitteessä 1. Kaava-alueen länsipuolella Koronakadun ja Koronakujan katulinjaukset ja tasaukset pysyvät nykyisellään uuden kaavan toteutuessa. Koronakadun eteläpään kääntöpaikkaa muotoillaan uudelleen ja sen yhteyteen rakennetaan viisi julkista pysäköintipaikkaa sekä ajoyhteys suunnittelualueen yksityiseen pysäköintihalliin. Kääntöpaikka on säteeltään kahdeksan metriä, joten myös kunnossapitokalustolla pääsee tarvittaessa kääntymään kääntöpaikalla. Kaava-alueen itäpuolella rakennusmassa tulee nykyisen jalankulku- ja pyörätien päälle, mistä johtuen sen reitti on linjattu uudelleen. Kuitinmäenaukiolta Kuitinmäentielle kulkeva jalankulun ja pyöräilyn reitti tullaan säilyttämään esteettömyyden perustason laatuvaatimukset täyttävänä reittinä. Reitin uusi pituuskaltevuus on 8 %. Uusi reitti alkaa keskemmältä Kuitinmäenaukiota kuin nykyinen yhteys ja liittyy Kuitinmäentiehen lähempänä Piispanportin liittymää. Uuden linjauksen myötä Kuitinmäentien pohjoispuolella sijaitseva pysäkkialue ei sijaitse suoraan yhteyden päässä ja Kuitinmäenaukiolta on luontevampi jatkaa kulkua Kuitinmäentien yli. Reitin uusi linjaus on myös turvallisuuden kannalta parempi kuin nykyinen, sillä se hiljentää pyöräilijöiden ajonopeuksia ja vähentää näin mahdollisten onnettomuuksien vakavuutta ja määrää. Poikkileikkauksia uudelta reitiltä on esitetty liitteessä 2. 4.4 Pelastustiet Pelastustie tontille on esitetty liitteen 3 mukaisesti. Liitteessä 3 on myös esitetty alustavat nostopaikat ja ulottumat. Sisäpihan nostopaikoille kulku tapahtuu Koronakujan ja polun kautta. Pelastus rakennuksen eteläpuoleisilta parvekkeilta tapahtuu Kuitinmäentien puolelta, jonne on osoitettu kolme nostopaikkaa. Itäpuoleisen liikerakennuksen sisäänkäynnin läheisyydessä on itäpuolen parvekkeiden pelastuspaikka. Koronakujan ja polun väliset mutkat ovat nykyisellään liian tiukkoja, joten niiden infraa joudutaan muuttamaan pelastustien osoittamiseksi Koronapolulle. Lisäksi Koronapolun leveys suoralla osuudella on vain noin 3 metriä, joten sen leveyttä tulee kasvattaa pelastustien vaatimaan 3,5 metriin. Koronapolun ja kujan mutkissa sisäkaarteen säde tulee olla 5,5 metriä ja ulkosäde 12,5 metriä. Myös Koronapolun kantavuus on tarkistettava. 4.5 Huoltoliikenteen reitit Jätekatoksen alustava sijainti on lähellä uuden pysäköintihallin sisäänajoa. Näin ollen tontin jätehuolto toteutetaan Koronakadun kääntöpaikan kautta. Sisäpihalle kulkeva muu huoltoliikenne osoitetaan Koronapolun ja Kuitinmäenaukion kautta samaa reittiä kuin pelastustie. 4.6 Meluselvitys 4.6.1 Laskentamalli Ympäristömelun ja julkisivutasojen laskennallinen arviointi tehtiin Cadna A 4.6 ympäristömelumalliin kuuluvalla pohjoismaisella tieliikennemelumallilla (Nordic Council of Ministers 1996). Laskentamalli ottaa huomioon maaston ja rakenteiden muodostamien esteiden vaikutukset äänen etenemiseen sekä maanpinnan ja ilman absorption aiheuttamat vaimennukset. Laskentamallissa pohjana on käytetty avoimen maastotietokannan aineistoa mm. nykyinen rakennuskanta ja tielinjaukset sekä maanpinnan laserkeilausaineisto. Ennustetilanteen rakennusmassoittelut alueella toimitti arkkitehtitoimisto Petri Rouhiainen Oy. Katuliikenteen aiheuttamia melutasoja on laskettu 5 metrin välein sijoitettuihin laskentapisteisiin kahden metrin korkeudelle maan pinnan tasosta ja tulokset on esitetty keskiäänivyöhykkeinä 5 db luokissa. Laskennoissa otettiin huomioon ensimmäisen kertaluokan heijastukset. Suunnitellun rakennuksen julkisivuille kohdistuvia päivä- ja yöaikaisia keskiäänitasoja tutkittiin kerroksittain. Piha-alueille kohdistuvia melutasoja verrattiin Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvotasoihin. Tieliikennemelun laskentamallin tulokset ja mittaustulokset ovat hyvin vertailukelpoisia silloin, kun maasto on tasainen ja sääolosuhteet vastaavat mallissa asetettuja sääolosuhdevaatimuksia. Tällöin tulokset eroavat 1 db toisistaan. Mitä monimutkaisempi maasto on, sitä enemmän lasketut ja mitatut tulokset eroavat toisistaan. Laskentamallivertailussa mitatut ja lasketut melutasot mäkisessä maastossa erosivat suurimmillaan 5-6 db (Eurasto 2005). Tässä selvityksessä tarkasteltua suunnittelualuetta rakennusmassoineen voidaan pitää suhteellisen yksinkertaisena laskentaympäristönä, minkä vuoksi arvioimme, että laskentamallin tarkkuus tässä tapauksessa on luokkaa 2 db. Tuloksia tulkittaessa on huomioitava tämä laskentamallin epävarmuus. Toisin sanoen ohjearvotason ylityksestä puhuttaessa tarkoitetaan siis ohjearvotaso + 2 db. 4.6.2 Laskennassa käytetyt liikennemäärät Selvityksen liikennemäärinä käytettiin Espoon kaupungin toimittamia nyky- ja ennustetilanteen liikennemääriä. Ennustetilanteen katuverkko ja rakennusmassoittelu vastaavat vuoden 2035 suunnittelutilannetta. Laskennallisessa meluselvityksessä käytetyt liikennemäärät on esitetty tarkemmin liitteissä 4 6. 4.6.3 Ympäristömelun ohjearvot Valtioneuvoston päätöksessä (993/1992) on annettu maankäytön ja rakentamisen, liikenteen suunnittelussa ja rakentamisen lupamenettelyssä sovellettavat melutason ohjearvot. Näitä ohjearvoja sovelletaan myös ympäristölupaharkinnassa (taulukko 1). Melutason ohjearvot on annettu erikseen päiväaikaiselle keskiäänitasolle (klo 7 22) ja yöaikaiselle keskiäänitasolle (klo 22 7). Taulukko 1. Melutason yleiset ohjearvot (Vnp 993/1992). Alueen kuvaus Päiväajan (klo 7-22) keskiäänitason ohjearvot Ulkona Yöajan (klo 22 7) keskiäänitason ohjearvot Asumiseen käytettävät alueet, virkistysalueet taajamissa ja niiden 55 db 1) 2) 45 50 db 8

välittömässä läheisyydessä sekä hoito- ja oppilaitoksia palvelevat alueet Loma-asumiseen käytettävät alueet, leirintäalueet, virkistysalueet taajamien ulkopuolella, luonnonsuojelualueet Sisällä Asuin-, potilas- ja majoitushuoneet 45 db 40 db 3) 35 db 30 db Opetus- ja kokoustilat 35 db - Liike- ja toimistohuoneet 45 db - 1) Uusilla alueilla melutason yöohjearvo on 45 db. 2) Oppilaitoksia palvelevilla alueilla ei sovelleta yöohjearvoa. 3) Yöohjearvoa ei sovelleta sellaisilla luonnonsuojelualueilla, joita ei yleensä käytetä oleskeluun tai luonnon havainnointiin yöllä. 4) Taajamissa loma-asumiseen käytettävillä alueilla voidaan soveltaa asumiseen käytettävien alueiden ohjearvoja L Aeq07-22 = 55 db ja L Aeq22-07 = 50 db (vanhat alueet), 45 db (uudet alueet). Jos melu on luonteeltaan iskumaista tai kapeakaistaista, mittaustai laskentatulokseen lisätään 5 db ennen sen vertaamista ohjearvoon. Uudella alueella tarkoitetaan pääsääntöisesti vähintään korttelin kokoista aluetta, jolla on ennestään hyvin vähän tai ei lainkaan asuinrakennuksia, jolle luodaan uutta infrastruktuuria ja jolla laajennetaan kaavoitettua aluetta tai luodaan uutta. Tulkintaan vaikuttaa lisäksi alueen sijainti muihin alueisiin nähden. (Melun ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa Opas 02/2013. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus.) Suunnittelualue voidaan näiden kriteerien perusteella tulkita vanhaksi asuinalueeksi, jolloin piha-alueille kohdistuvan yöaikaisen melun keskiäänitason ohjearvo on L Aeq22-07 = 50 db. Tätä ohjearvotasoa sovelletaan myös parvekkeille. 4.6.4 Meluselvityksen tulokset Meluselvityksessä on tarkasteltu laskennallisesti kaavamuutosalueen piha-alueille sekä rakennuksen julkisivuihin kohdistuvia päivä- ja yöaikaisia keskiäänitasoja (L Aeq7-22 ja L Aeq22-7 ). Lisäksi on tarkasteltu asemakaavamuutoksen vaikutuksia olemassa olevien rakennusten julkisivuille ja piha-alueille kohdistuviin melutasoihin. Laskennallisen selvityksen tulokset on esitetty tarkemmin liitteissä 4 6 meluvyöhykekarttoina ja julkisivuihin kohdistuvina keskiäänitasoina. Suunnitellun rakennuksen julkisivuun kohdistuu ennustetilanteessa korkeimpia keskiäänitasoja Kuitinmäentien puolella: päiväaikana 67 db ja yöaikana 57 db keskiäänitasoja. Rakennuksen ylimpien kerrosten tasalla melutasot ovat noin 1 2 db matalampia rakennuksen alimpien kerrosten melutasoihin verrattuna. Piha- ja oleskelualueet sijoittuvat pihakannelle, jonka korkeusasema on noin 4 metriä katutasoa ylempänä (tasossa +12 - +13). Laskennallisen selvityksen mukaan Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 melun ohjearvotasot eivät ylity piha-alueilla. Nykytilanteessa Koronakadun ja Koronakujan varressa sijaitsevien asuinrakennusten piha-alueille kohdistuu päiväaikana noin 54-62 db ja yöaikana noin 44 51 db keskiäänitasoja. Kyseisten rakennusten julkisivuihin kohdistuu korkeimmillaan 55 60 db päiväaikainen ja 44 51 db yöaikainen keskiäänitaso. Sekä Koronakadun että Koronakujan puolella sijaitsee parvekkeita ja terassialueita. Rakennusten muodostaman suojan puolella (sisäpiha) Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvotasot eivät ylity piha-alueilla. Ennustetilanteessa nykyisten asuinrakennusten julkisivuille kohdistuu korkeimpia keskiäänitasoja Koronakadun varressa: päiväaikana 56 61 db ja yöaikana 45 51 db keskiäänitasoja. Piha-alueille kohdistuu Koronakadun varressa korkeimmillaan 55 60 db päiväaikainen ja 44 51 db yöaikainen keskiäänitaso. Nykyisten rakennusten suojanpuolella (sisäpiha) Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvotasot eivät ylity. Nykytilannetta ja ennustetilannetta verrattaessa melutasot Koronakadun varressa kasvavat piha-alueilla ja julkisivuilla noin 1 2 db. Melutasojen nousu johtuu liikennemäärien kasvusta ennustetilanteessa. Koronakujan varressa melutasot vähenevät laskennallisen selvityksen mukaan rakennusten julkisivuilla noin 2 4 db ja piha-alueilla noin 1 2 db ennustetilanteessa. Koronapolun varressa piha-alueille ja rakennusten julkisivuun kohdistuvat keskiäänitasot pienenevät ennustetilanteessa parhaimmillaan 10 db. Nykyisten rakennusten sisäpihan puolelle kohdistuu hieman pienempiä keskiäänitasoja ennustetilanteessa. 4.6.5 Rakennusten julkisivujen ääneneristävyys Suunnittelualueen rakenteille annettava julkisivun ääneneristävyys määräytyy voimakkaimmin melulle kohdistuvan rakennuksen tai julkisivun mukaan. Ääneneristysvaatimukseksi saadaankin Kuintinmäentien puoleisilla julkisivuilla ΔL = 32 db (= (67 35) db päiväaikana). Taulukossa 2 on esitetty julkisivurakenteelta vaadittavien äänitasoerojen vaikutuksia rakentamiseen. Taulukko 2. Kaavamääräyksien vaikutuksia rakentamiseen (Rakennusteollisuus. Betoni. Asuinrakennusten äänitekniikan täydentävä suunnitteluohje. Syyskuu 2009). Kaavamääräys 40 db Korkea vaatimus. Ulkoseinärakenteilta vaaditaan hyvää ääneneristävyyttä. Vakiotuotannossa olevia ikkunoita ja ikkunaovia ei voida välttämättä käyttää, vaan vaaditaan erikoisratkaisuja. Asuinhuoneet suositellaan sijoitettavan suojanpuolelle. Kaavamääräys 35 db Keskikorkea vaatimus, jota esiintyy usein. Ikkunoilta ja parvekeovilta vaaditaan korkeampaa ääneneristyskykyä, mikäli seinärakenne on ääneneristävyydeltään vaatimaton (esim. kevytrakenteinen). Asuinhuoneita voidaan sijoittaa myös melulähteen puolelle. Kaavamääräys 30 db Vaatimus, jota olisi suositeltavaa vaatia kaikissa asuinrakennuksissa vähimmäistavoitteena. Mikäli ikkunoiden ja parvekeovien pinta-alasuhde lattiapinta-alaan on suuri, ei vaarimus välttämättä täyty tavanomaisilla rakenteilla. Asuin-huoneiden sijoittelu vapaa. Kaavamerkinnän ja määräyksen ääneneristävyydellä tarkoitetaan koko tarkasteltavalta julkisivurakenteelta, siinä olevine rakenneosineen, vaadittavaa ulko- ja sisämelun keskiäänitason erotusta eli äänitasoeroa. Vaatimus ei siten tarkoita yksittäistä ikkunaa tai muuta rakenneosaa. Liitteessä 7 on esitetty mitoituslaskenta julkisivun eri elementtien ääneneristävyysvaatimuksille esimerkkimakuuhuoneen tapauksessa. Mitoituslaskenta on toteutettu edellä esitettyn ääneneristävyysvaatimuksien mukaan. Mitoituslaskenta on laadittu Ympäristöministeriön oppaan 108 Rakennuksen julkisivun ääneneristävyyden mitoittaminen mukaisesti. Julkisivua koskeva ääneneristävyysvaatimus R tr,vaad saadaan kaavamääräyksenä annettavan äänitasoeron ΔL perusteella R tr, vaad 1 7 L K db, jossa K 1 on julkisivun pinta-alan ja huoneen absorptioalan huomioon ottava korjaustermi. Termin K 1 arvot on taulukoitu em. oppaassa. Laskuesimerkkinä käytetyn huoneen tapauksessa julkisivun ääneneristävyysvaatimukseksi saatiin R tr,vaad = 39 db. Ulkoseinän ja kattorakenteen ääneneristävyysvaatimukseksi R A,tr, seinä = 42 db ja ikkunoiden ääneneristävyysvaatimukseksi R A,tr = 36 db. Laskuesimerkki on esitetty tarkemmin liitteessä 7. 4.6.6 Parvekkeet Melutaso parvekkeilla ei saa ylittää piha- ja oleskelualueille asetettuja Valtioneuvoston päätöksen 993/1992 ohjearvotasoja. Parvekelasitukset alueella tulee siis mitoittaa siten, että päiväajan ohjearvotaso L Aeq07-22 = 55 db ja yömelun ohjearvotaso L Aeq22-07 = 50 db parvekkeilla alittuu. Uudenmaan ELY-keskuksen julkaisussa Melun- ja tärinäntorjunta maankäytön suunnittelussa (2013) todetaan: Mikäli parveke halutaan sijoittaa talon julkisivulle, missä meluohjearvo ylittyy, se tulee määrätä lasitettavaksi (tai muilla keinoin taata melun tarvittava vaimentaminen). Jos päiväajan keskiäänitaso julkisivulla on kuitenkin yli 65 db, ei parvekkeita tulisi rakentaa, koska lasitus ei välttämättä takaa riittävän alhaista melutasoa. 9

Suunnitellun rakennuksen julkisivuun kohdistuu korkeimmillaan 67 db päiväaikainen ja 57 db yöaikainen keskiäänitaso. Päiväajan ohjearvotaso 65 db ei ylity, kun otetaan huomioon laskentamallin tarkkuus ± 2 db. Asemakaavamääräyksessä tulee antaa parvekkeiden rakenteiden äänieristävyyttä (äänitasoeroa) koskeva vaatimus L = 12 db (= 57 45 db, yöajan ohjearvo mitoittava). Mikäli parvekkeita sijoitetaan julkisivuille, joilla ohjearvotasot alittuvat, ei niihin välttämättä tarvitse asentaa parvekelasituksia. Parvekelasituksia valittaessa tulee varmistua riittävästä ääneneristävyydestä. 10

5 VESIHUOLTO- JA MUUT VERKOT 5.1 Vesihuoltoverkostot Maankäytön muuttuminen alueella vaikuttaa vesihuoltoverkostojen ja muiden verkostojen sijoittumiseen. Vesihuoltoverkostojen sijoittuminen ja liittyminen suunnittelualueen ympäristön verkostoihin on esitetty liitteen 8 yleissuunnitelmakartassa. 5.1.1 Vesihuollon mitoitusarvot ja ennusteet Vedenkäyttö tulevan kiinteistön alueella on arvioitu olevan keskimäärin 30 m 3 /vrk. Tämä perustuu asukkaiden keskimääräiseen vedenkäyttöarvoon noin 200 l/asukas/vuorokausi ja asumisväljyyteen 40 m 2, jolloin asukkaita noin asuinhuoneistojen noin 6 000 m 2 pinta-alalla olisi noin 150 henkilöä. Lisäksi kiinteistöön on oletettu liiketilan kautta noin viiden työpaikan vedenkäyttö 50 l/työpaikka/vuorokausi. Jäteviemäriverkoston johto-osuuksien mitoituksessa on käytetty alueen huippuvuorokausikertoimena (c dmax ) ja huipputuntikertoimena (c hmax ) arvoa 2,5. Lisäksi viemäreiden mitoituksessa on huomioitu vuotovedet HSY:n vesihuolto verkostosuunnittelukäytännöt mukaisesti kertomalla mitoitusvesimäärä 1,2:lla. Jäteveden mitoitusvirtaamaksi saatiin n. 2,5 l/s. Jäteveden tonttijohdon liittymisen vaikutus jätevesiverkoston kapasiteettiin on pieni, sillä runkovesiviemärin kapasiteetti on suuri (n. 400 l/s) ja nykyisen kiinteistön jätevesikuormitus poistuu. 5.1.2 Vesihuollon tekninen yleissuunnitelmaselostus Vesihuollon yleissuunnitelmassa vesijohtojen osalta vesijohdon runkolinja SG400 suunnittelualueen itäreunassa uusitaan, koska peitesyvyys jää riittämättömäksi Kuitinmäenaukiolta Kuitinmäentielle kulkevan reitin siirtyessä ja rakentuessa uudella tavalla tukimuuriratkaisuilla. Tässä yhteydessä tulee tarve jatkaa kauppakeskuksen tonttijohto siirtyvään runkolinjaan saakka. Nykyinen kiinteistön liittymä (vesijohto ja sprinklerijohto) poistetaan käytöstä ja puretaan niiltä osin kun se jää tulevien rakenteiden alle ja uusitaan muilta osin Kuitinmäentiellä kulkevaan SG400 runkovesilinjaan saakka, johon kiinteistön tonttijohto liittyy. Kiinteistössä on nykyään myös sprinkleriliittymä. Jos uusi kiinteistö varustetaan sprinklereillä, tulee sprinklerijohto saneerata niin ikään runkolinjaan SG400 saakka. Vesihuollon yleissuunnitelmassa jätevesiviemäreiden osalta jätevesiviemäri PVC250 suunnittelualueen itäreunassa uusitaan, koska peitesyvyys jää riittämättömäksi Kuitinmäenaukiolta Kuitinmäentielle kulkevan reitin siirtyessä ja rakentuessa uudella tavalla tukimuuriratkaisuilla. Nykyinen kiinteistön tonttijohto liittyy Kuitinmäentiellä kulkevaan B 600 runkojätevesiviemäriin. Nykyinen tonttijohto poistetaan käytöstä ja puretaan ja uusi tonttijohto liitetään samaan liitoskaivoon. Maanpinta Kuitinmäentiellä liitoskaivon kohdalla on noin +7,86 m. Padotuskorkeus viemärissä liitoskaivossa on noin +4,3. Tonttijohdot mitoitetaan jatkosuunnittelun LVI-suunnittelussa. Edellä kuvattujen tonttijohtojen lopulliset liitoskohdat ja korkeudet antaa HSY:n liitospalvelut. 5.2 Hulevedet 5.2.1 Hallintaperiaatteet ja mitoitusperusteet Espoon kaupungin hulevesistrategian ja HSY:n ohjeistuksen mukaisesti hulevesien hallinnan periaatteet ovat: - Hulevesiviemärit mitoitetaan sateelle 150 l/s/ha, mikä vastaa noin kerran 3 vuodessa toistuvaa rankkasadetta, jonka kesto on 10 min (valuma-alue n. 2..5 ha). - viivyttää suunnittelualueilla sateiden seurauksena syntyvä hulevesipiikki, jonka määrittämissä käytettään 10 mm sadannan johdosta aiheutuvaa hulevesimäärää tai 1 m 3 viivytystilavuutta jokaista läpäisemätöntä 100 m 2 pinta-alaa kohden - johtaa rankkasateen aiheuttama hulevesimäärä tulvareittejä pitkin tulva-alueille Suunnitellun kiinteistön hulevesien viivytettävä huleveden määrä laskettiin periaatteella 1 m 3 /100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Hulevesien viivytysrakenteet tulee suunnitella tyhjentyviksi seuraavan 12 tunnin kuluessa. Tyhjentyminen tapahtuu salaojan välityksellä hulevesiviemäriin sekä veden imeytyessä maaperään. Hulevesien hallinta rankempien tai pitkäkestoisten sateiden esiintyessä, kun hulevesiverkoston kapasiteetti on täyttynyt, toteutetaan johtamalla sadevedet kiinteistöltä pintoja pitkin tulvareiteille, ja edelleen ojiin ja uomiin. 5.2.2 Syntyvät hulevesimäärät ja maankäytön muutosten vaikutukset Kiinteistöllä hulevesien viivytysratkaisuiden kokonaistilavuudeksi tulee noin 35 m 3, perustuen laskentakaavaan 1 m 3 / 100 m 2 läpäisemätöntä pintaa. Kiinteistön hulevesiviivytysrakenteiden liitoskohta hulevesiverkostoon on Koronakujalla. Liitoskohtaa varten Koronakujalle rakennetaan hulevesiviemärin johto-osuuteen uusi kaivo. Hulevesien viivytysratkaisu on suunnitelmassa esitetty maanpäällisenä viivytyspainanteena Koronakujan vastaisella rajalla. Painanteen yhteyteen sijoitetaan viheraluetta / muitakin pihan toimintoja. Mitoitussadetta rankemman ja/tai pitkäkestoisemman sadetapahtuman esiintyessä vesi johtuu painanteesta kupukannellisen kaivon kautta hulevesiviemäriin ja edelleen liitoskaivoon. Todella rajujen sadetapahtumien esiintyessä, kun kupukannen läpäisykyky loppuu, johtuvat hulevedet tulvareittiä pitkiä Koronakujalle josta ne johtuvat kaupungin tulvareitille. Tulvareitin toimintaa ajatellen tulee hulevesipainanteen reuna olla noin 0,5 m leveydeltä muuta reunaa matalammalla, noin tasolla +11,45. Mitoitussadetapahtuman mukaisissa tai intensiteetiltään pienemmissä sadetapahtumissa painanteesta vesi johtuu salaojaan ja edelleen liitoskaivoon sekä imeytyy maaperään. Mikäli jatkosuunnittelussa tulee tarvetta painaa hulevesien viivytystä alaspäin korkojen osalta esimerkiksi kattovesien johtamiseksi hulevesien viivytysalueelle, voidaan maanpäällinen hulevesien hallinta muuttaa maanalle sijoittuvaksi muovirakenteiseksi hulevesien viivytysratkaisuksi. Maanalaisen ratkaisun pohjankorkeudessa tulisi tällöin huomioida Koronakujalla kulkevan hulevesiviemärin taso ja huolehtia siitä että rakenne pystyy purkamaan painovoimaisesti liitoskaivoon ja edelleen viemäriin. Myös tässä ratkaisussa tulee huomioida tulvareitin toimivuus maanpinnalla kiinteistön alueelta Koronakujalle. Verrattuna aikaisempaan maankäyttöön alueella joka toinen vuosi esiintyvän rankkasateen johdosta alueella syntyvän huleveden määrä pysyy kutakuinkin nykyisellään, muutokset riippuvat viheralueiden laajuudesta verrattuna nykyiseen viheralueen laajuuteen sekä tonttirajojen muutoksesta ja edelleen aiheutuneesta alueen pinta-alan kasvusta. Suunniteltu maankäytön muutos ei muuta valuma-aluetta. Maankäytön muuttumisen johdosta suunniteltiin suunnittelualueen itäosassa, viheralueen (22P22) ja korttelin 22122 välissä kulkevan hulevesiviemäreiden siirto, koska peitesyvyys jää riittämättömäksi Kuitinmäenaukiolta Kuitinmäentielle kulkevan reitin siirtyessä ja rakentuessa uudella tavalla tukimuuriratkaisuilla. Suunniteltu hulevesiverkosto on esitetty liitteessä 9. 5.2.3 Tulvatarkastelu Viivytystilavuuksien mitoitusta rankemman sadetapahtuman esiintymisen mukaisessa tilanteessa sadevedet johdetaan kiinteistön alueelta pintojen ja pinnan tuntumassa olevien rakenteellisten ratkaisuiden välityksellä Koronakujalle. Nämä kiinteistön sisäiset tulvareititykset kuuluvat kiinteistön pihasuunnitelmaan, joissa ne on esitetty tarkemmin. Kaupungin alueella tulvareititykset seuraavat hyvin pitkälti katujen hulevesiviemäröintiä. Pintoja pitkin hulevedet johtuvat Koronakujalta Kuitinmäentien eteläpuolelle. Kuitinmäentieltä tulvareitti etenee itään Piispanportille, mistä se jatkaa kohti etelää. Tulvareititys kaduilla on esitetty liitteessä 9. Tulvavesien johtamiseen varautumisen johdosta on Koronakujan ja Koronakadun risteyksen reunakivet poistettava tai madallettava, jotta vesi pääsee esteettä virtaamaan Kuitinmäentielle. Samoin 11

12 Kuitinmäentien keskikorokkeen reunakivi on poistettava tai madallettava Koronakadun kohdalta. Kuitinmäentien eteläpuolen tasaus on tarkistettava, jotta vesi lähtee virtaamaan itään kohti Piispanporttia. Vaihtoehtoisesti tulvareitti voidaan ohjata keskikorokkeen tasauksen avulla itään. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi muokkaamalla kasvustoa, kiveystä ja keskikorokkeen syvyyttä. Tällöin keskikorokkeen etelänpuoleinen reunakivi jätetään paikoilleen ja vain pohjoispuolen reunakivi poistetaan tai madalletaan. Piispanportin ja Kuitinmäentien risteyksessä vastaavasti keskikorokkeesta poistetaan tai madalletaan reunakivi eteläpuolelta. Parkkihallin rakennussuunnitteluvaiheessa on huomioitava hulevesien sisään virtauksen estäminen sisäänajoväylien edustojen tasaussuunnitelmissa ja kuivatusjärjestelyissä siten että tasaukset suunnitellaan riittävillä sisäänajosta poispäin suuntautuvilla vietoilla ja sisäänajo rampit varustetaan viettävillä kuivatuskouruilla joiden kapasiteetti mitoitetaan harvinaisen sateen mukaiseksi. Tämän lisäksi suositellaan ajorampille muotoiltavan noin 20 cm kevyenliikenteen väylän tasoa ylempänä käyvä kumpare katetun osan alkuun. Parkkihallin kuivatusta palveleva mahdollinen hulevesiliitos toteutetaan Kuitinmäentien hulevesiviemäriin, tonttijohdon mitoitus jatkosuunnittelun LVIsuunnitelmassa. Parkkihallin kuivatusta palvelevassa hulevesiliitostonttijohdossa tulee varautua takaisin virtauksen estämiseen esim. venttiilillä liitoksen sijoittuessa padotuskorkeuden alapuolelle. 5.3 Kaukolämpö ja muut verkostot Nykyinen kiinteistön kaukolämpöliittymä sijaitsee Koronapolulla. Nykyinen tonttiliittymä saneerataan tarvittavilta osin, jos uuteen kiinteistöön tulee kaukolämpö. Muutoin tonttiliittymä poistetaan käytöstä. Nykyisiä linjoja saatetaan joutua siirtämään niiltä osin, missä ne kulkevat liian lähellä rakennettavaa asuintaloa Koronapolulla. Koronapolulla, tien mutkassa sijaitseva kaukolämpölinja on lähimmillään (johtolinjan keskikohdasta mitattuna) vain 2,4 m päässä rakennettavasta talosta. Tontin 22121 eteläosassa sijaitsevia sähkö- ja telekaapeleita joudutaan siirtämään uuden rakennuksen tieltä. Sähkö- ja telekaapelit siirretään katualueelle (etelään), siten että olemassa olevan infran huolto onnistuu, eli noin 1 metrin päähän putkiverkon putken ulkoseinämästä. Liittymät nykyiseen kiinteistöön poistetaan käytöstä ja uusitaan tarvittavilta osin. Nykyisellä viheralueella (22P22) sijaitseva katuvaloja palveleva sähköjohto siirretään itään uuden raitin alle.

13 6 TOTEUTETTAVUUS 6.1 Toteutusjärjestys Kaava-alueen kunnallistekniikka rakentuu maankäytön kehittymisen myötä. Kuitinmäenaukiolta Kuitinmäentielle kulkevan reitin rakentuessa uudella tavalla tukimuuriratkaisuilla tehdään samassa yhteydessä vesihuollon ja hulevesien putkien rakentaminen. Rakentamisen aikana vanhat johdot ovat toiminnassa. 7 KUSTANNUSARVIOT 7.1 Katualueilla Alustava kustannusarvio perustuu hankeosatasoiseen laskentaan. Vesihuollon ja hulevesijärjestelmien sekä liikenteen kustannukset on laskettu Fore-ohjelmistolla. Laskennassa käytetty maarakennuskustannusindeksi (2010) on 107,20 (huhtikuu 2016). Foressa laskennassa on käytetty ohjelmiston Espoolle tarjoamana aluekertoimena 1,10. Hankkeen kokovaikutus kerroin oli 1,00 ja toteutusympäristö kerroin 1,00. Kaivannon materiaalien sekä lumen kuljetusmatkaksi on laskelmissa käytetty 20-25 km. Kustannusarvio ei sisällä työnaikaisten liikennejärjestelyjen kustannuksia eikä kiinteistön pysäköintiin liittyviä ajoyhteyksiä. Johtojen rakentaminen on kustannusarviossa mukana, mutta se ei sisällä verkostorakentamisessa mahdollisesti tarvittavia erityisratkaisuja eikä väliaikaista vedenjakelua tai viemäröintiä. Vesihuollon kustannuksissa ei ole myöskään huomioitu tonttijohdoista aiheutuvia kustannuksia eikä liittymismaksuja, jotka kuuluvat kiinteistön maksettaviksi. Kustannusarvio on esitetty taulukossa 3. Taulukko 3. Koronankulman ympäristön toteutusten kustannusarvio. Osa-alue Kustannus, Liikennealueet sis.: maa- ja pohjarakenteet 130 000 päällys- ja pintarakenteet, josta valaistus ja muut 10 000 Kääntöpaikka 60 000 Kevyenliikenteen raitti 60 000 Kuitinmäentien muokkaukset Kaukolämmön mahdollinen siirto Koronapolulla, noin 10 m Muut sähkö ja tele verkot Hulevesiviemäri kaupunginalueella (tuentaelementillä tuettu kaivanto) Vesijohto ja jätevesiviemäri kaupungin alueella (ponttiseinällä tuettu kaivanto) Vesihuollon tonttijohdot ja hulevesien mahdollinen tonttijohto liitoskaivoihin saakka 10 000 ei arvioitu 40 000 90 000 ei arvioitu Kustannukset yhteensä 270 000 Yhteiskustannukset (30%) 120 000 Kokonaiskustannukset (alv 0%) 390 000 Vesihuollon osalta raitin alla kustannusarvio pohjautuu arvioituun yksikköhintaan vesijohdolle ja jätevesiviemärille noin 1600 /m. Lisäksi tulee hulevesiviemäri. Tarkemmin vesihuollon ja kuivatuksen kustannukset on esitetty kustannuslaskelmassa (FORE). Kaukolämmön osalta johtosiirtojen kustannusarvio pohjautuu arvioituun yksikköhintaan noin 800 /m (alv 0 %). Mahdollisia sähkö- tai telejohtosiirtojen kustannuksia ei ole huomioitu.

14 LIITTEET Raportin liitteet: 1. Liikenteen yleissuunnitelma 1:500 2. Liikenteen poikkileikkaukset 1:250 3. Pelastustiet 1: 1 000 4. Meluselvityksen päivä- ja yötarkastelun tulokset nykytilanteelle: meluvyöhykkeet ja julkisivutasot 5. Meluselvityksen päivä- ja yötarkastelun tulokset ennustevuoden 2035 suunnittelutilanteelle: meluvyöhykkeet, julkisivutasot ja 3D-näkymä 6. Meluselvityksen julkisivutasojen päivä- ja yötarkastelun tulokset kerroksittain ennustevuoden 2035 suunnittelutilanteelle 7. Julkisivuäänieristyksen mitoituslaskenta 8. Vesihuollon yleissuunnitelma 9. Hulevesienhallinnan yleissuunnitelma 10. Pituusleikkaus Raitti