Hankeselostus 2.5.217
6 ja 3 HANKESELOSTUS 31.3.217 Ympäristöselvitys 1/5 Ilmakuva Roihuvuoresta 196-luvun lopulta. Uudisrakentaminen sijoittuu kuvan yläreunaan, olevan rakenteen jatkoksi. Kuva: Suomen rakennustaiteen museo. UMIKINTIE 4, 6 ja 3 Uuden kaava-alueen eteläpuolelle sijoittuva Lumikintien kerrostaloalue on edustava ja hyvin säilynyt esimerkki 195-luvun kerrostalorakentamisesta. Kuvat: Sulo Savolaisen arkisto (vas.), Suomen rakennustaiteen museo (oik.) Sivun kuvat lainattu KSV:n julkaisusta 24:6, "Roihuvuori: Alueen arvot ja ominaispiirteet, rakentamistapaohjeet".
HANKESELOSTUS 31.3.217 Ympäristöselvitys 2/5 2 12 13 Prinsessantie Siilitie M Muuntajankatu 19 18 17 Sahaajankatu Ruususenrinne 4386 14 43215 8 9 7 11 1 9 16 kl-väylä 15 Lumikintie 8 7 6 5 Roivuvuorentie Roihuvuoren kirkko 4 3 2 1 (työmaa) Valokuvien paikannuskartta 1:5 Kuva 1: Roihuvuoren keskustaa Näkymä Roihuvuorentieltä etelään Kuva 2: Roihuvuoren keskustaa Marketit
HANKESELOSTUS 31.3.217 Ympäristöselvitys 3/5 Kuva 3: Roihuvuoren keskustaa Näkymä Roihuvuorentieltä pohjoiseen Kuva 4: Roihuvuoren keskustaa Roihuvuoren kirkko Kuva 5: Lumikintien asuintalot Näkymä pihakadulta Kuva 6: Lumikintien asuintalot Parvekesivu, taustalla "yksiötalo" Kuva 7: Lumikintien asuintalot Jätepiste ja tuuletusparvekkeet Kuva 8: Lumikintien asuintalot Rakennusten välinen tila
HANKESELOSTUS 31.3.217 Ympäristöselvitys 4/5 Kuva 9: Roihuvuorentie Näkymä Roihuvuorentieltä pohjoiseen, taustalla Itäväylä Kuva 1: Roihuvuorentie Näkymä tontille 43215 / 7 Kuva 11: Roihuvuorentie Näkymä kaakkoon Kuva 12: Roihuvuorentie Näkymä itään Prinsessantielle, taustalla ammattioppilaitos Kuva 13: Roihuvuorentie Näkymä rakenteilla olevalle Ruususenrinne - kadulle Kuva 14: Ruususenrinne Lumikintien asuintalo rinteestä nähtynä
HANKESELOSTUS 31.3.217 Ympäristöselvitys 5/5 Kuva 15: Ruususenrinne Lumikintien asuintalo rinteestä nähtynä Kuva 16: Kevyen liikenteen väylä Näkymä pohjoiseen, oikealla tontti 4386 / 1 Kuva 17: Sahaajankadun liikerakennuksia Taustalla Ruususenrinne Kuva 18: Sahaajankadun liikerakennuksia Näkymä lounaaseen katua pitkin Kuva 19: Muuntamonkatu Näkymä luoteeseen kohti metroasemaa Kuva 2: Siilitien metroasema
HANKESELOSTUS 2.5.217 Luonnokset 2.5.217 Sijainti Tontti 4386 / 1 Ruususenrinne 6, Roihuvuori 82 Helsinki Tontti sijaitsee metsäisessä ja kallioisessa rinteessä noin puolen kilometrin etäisyydellä Siilitien metroasemalta kaakkoon kohti Roihuvuoren keskustaa ja se tulee luoteisreunaltaan rajautumaan rakenteilla olevaan Ruususenrinne- katuun ja muilta reunoiltaan joko lähivirkistys- (VL) tai puistoalueisiin (P). Tontin lähin naapuri on myös tulevan kadun varteen rakennettava täydennysrakennuskohde TA-Yhtiöt Ruusunen ja se sijaitsee VL-kaistaleen erottamana koillisessa lähimmillään noin 4m päässä. Muut naapurit kuuluvat viheralueiden erottamina ylärinteessä Roihuvuoren vanhaan asuinrakennuskantaan (195-6) ja alarinteessä Herttoniemen yritysalueen liike- ja pienteollisuusrakennuksiin. Korkeusero luoteeseen laskevalla rinnetontilla on suurimmillaan noin 9 metriä. Maapeite koostuu soraisesta ja silttisestä hiekasta ja hiekkamoreenista, minkä lisäksi tontilla on melko paljon avokalliota. Asuinrakennukset perustetaan anturoilla kallion varaan murskekerroksen välityksellä tai ilman. Tontin koko on 6511 m2. Asemakaava Tontti kuuluu asuinkerrostalojen korttelialueeseen (AK) ja sille on osoitettu kaksi erillistä rinteen suuntaisesti kiemurtelevaa rakennusalaa, joiden rakennusoikeudet ovat 332 ja 271 kem2. Näistä ensin mainittu määrittää viisikerroksisen massan rakennettavaksi kiinni tulevaan katulinjaan jälkimmäisen koostuessa kaksi- ja puolikerroksisesta, rivitalomaisesta nauhasta ylärinteen puolella. Rakennusalojen väliin jää melko tiivis yhtenäinen piha-alue, joka liittyy koillispäästään katuun ja lounaispäästään tonttia sivuavaan kevyenliikenteen väylään. Tontin pysäköinti on kadunvarsipysäköinnin kapasiteetin ohella määrätty toteutettavaksi maanalaisena ja sille osoitettu rakennusala rajautuu rakennusten rakennusalojen väliin ohjeellisen sisäänajon sijaitessa koillisreunalla kadun varressa. Kaavan osoittaman kerrosalan lisäksi tontille saa rakentaa asumista palvelevia tiloja maanpäällisinä enintään 15% asemakaavaan merkitystä kerrosalasta. Rakennusten osalta kaava määrää kaikkien rakennusten kattomuodoksi harja-, tai kadulle kallistuvan pulpettikaton ja julkisivumateriaaleiksi paikalla muuratun poltetun tumman-, tai punaisen tiilen, tai vaalean-, tai maasävyisen rappauksen. Lisäksi kaikissa rakennuksissa tulee käyttää tehosteina raikkaita perusvärejä. Asemakaava on vahvistettu 1.6.214 ja sitä on muutettu 27.4.215.
HANKESELOSTUS 2.5.217 Ratkaisu Suunnitelma perustuu kaavan mukaiseen korttelirakenteeseen, jossa rakennusmassojen väliin muodostuu tiivis yhteisöllinen piha-alue. Pihakannen alainen pysäköinti on sijoitettu kaavasta poiketen tontin länsireunalle, jolloin sisäänajoluiska ei hallitse katunäkymää ja pihalle voidaan vapaammin sijoittaa istutuksia ja toimintoja. Korkeamman rakennusmassan (talo A) ratkaiseminen osittaisella luhtitalo-typologialla vapauttaa pihaa edelleen muutoin tilaa vievältä pelastustieltä. Matalammalle rivitalomaiselle asumiselle osoitettu rakennusala on ratkaistu kahdella toisistaan erillisellä rakennusmassalla (talot B ja C), jolloin pihasta saadaan ylärinteen suuntaan hengittävämpi ja kulkuyhteyksiltään joustavampi. Tilaajan toivoman asuntojakauman saavuttamiseksi osa matalammalle massalle osoitetusta rakennusoikeudesta on siirretty pienempiä asuntoja sisältävään taloon A. Tontin yhteistilat sijaitsevat talon A kellarissa (katutasolla), 1.kerroksessa (pihatasolla) ja 5.kerroksessa palvellen yhteisesti tontin kaikkia rakennuksia. Pohjaratkaisultaan talo A on kaksiportainen luhti- ja lamellitalojen hybridi, jossa pienemmät (1-2H+K) asunnot sijoittuvat luhtikäytävän varteen ja suuremmat (3-5H+K) asunnot massan päätyihin. Talot B ja C edustavat rivitalomaista typologiaa, jossa pohjakerros koostuu pienemmistä (2H+K) yksikerroksisista asunnoista, sekä näiden varastotiloista massan perällä ja ylemmät kaksi kerrosta isommista (3-4H+K) kaksikerroksisista asunnoista. Kaikilla talojen B ja C asunnoilla on omat sisäänkäynnit maantasolta. Kaavapoikkeamat - Talo A:n kerrosala ylittää rakennusalalle osoitetun rakennusoikeuden 347 m 2. Talojen B ja C rakennusalan rakennusoikeudesta jää vastaavasti käyttämättä 347 m 2. - Talo A:n julkisivu on länsipäässä noin 9 m matkalta,18m etäisyydellä rajasta, missä kaava määrittää julkisivun rakennettavaksi rajaan. - Talo A:n parvekesivu, sekä luhtikäytävän taustaseinä on suunniteltu toteutettavaksi maalatuista tai puuverhoilluista sandwich elementeistä kaavan määrittäessä julkisivumateriaaliksi poltetun tumman tai punaisen tiilen tai rappauksen. - Talon A parvekekatoksia ei ole toteutettu rakennuksen vesikatosta erillään. - Talojen B ja C pohjakerroksiin sijoittuu pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja noin 77 % kerrosalasta, eli yli puolet kerroksen alasta. - Talo C ylittää rakennusalan rajan taitekohdassaan suurimmillaan noin 2 m. - Pysäköintilaitos on sijoitettu tontin länsireunalle osittain kaavassa osoitetun ma - alueen rajan ulkopuolelle ja sen sisäänajo on osoitettu Ruususenrinne kadun länsipäädyn tuntumaan. Pysäköintilaitoksen poistumistie sijoittuu tontin rakennusalojen ulkopuolelle. - Kohteessa on sovellettu kaupungin rakennusvalvontaviraston joulukuussa 216 julkaisemaa uudistettua autopaikkalaskentaohjetta, jonka mukainen autopaikkamäärä poikkeaa asemakaavan määräyksistä. Perustelut: Rakennusoikeuden siirto talojen B ja C rakennusaloilta talon A rakennusalalle mahdollistaa paremman asuntojakauman vaikuttamatta kuitenkaan ratkaisevasti rakennusten väliseen hierarkiaan tai kaavan mukaiseen korttelirakenteeseen.
HANKESELOSTUS 2.5.217 A-talon parvekkeiden ja luhtikäytävän taustalla tiiltä tai rappausta edullisempi materiaali on perusteltu lasitetun vyöhykkeen peittäessä koko julkisivua. Parvekkeiden toteuttaminen yhtenäisen vesikaton alle on sopusoinnussa alueen yleisen rakentamistavan kanssa. Talojen B ja C pohjakerroksissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja on kaavassa määriteltyä laajemmin, koska kerroksen kaivaminen ja rakentaminen kokonaisena on rakennusteknisesti perusteltua. Lisäksi 6,85 metrin syvyydelle rakennuksen rungossa ulottuvien asuntojen valonsaanti on turvattu avoimella pohjaratkaisulla ja tavanomaista laajemmalla ikkuna-aukotuksella. Pysäköintilaitoksen sijoittaminen tontin länsireunalle luo paremmat edellytykset viihtyisälle pihalle sisäänajon sijaitessa vähemmän keskeisellä paikalla. Kaikki poikkeamiset voidaan Ksv:n ja Rakennusvalvonnan kanssa käydyn neuvottelun perusteella katsoa vähäisiksi ja rakennusluvan yhteydessä hyväksyttäviksi. Liikenne Talotypologioiden johdosta tontille ei tarvita pelastustietä. Talojen B ja C taakse kiertyvä esteetön väylä toimii tavallisena ajoväylänä esim. muuttoautoille ja ambulanssille. Tontin autopaikoitus on osoitettu maanalaiseen pysäköintilaitokseen tontin länsireunalle, sekä kaavan sallimana Ruususenrinne- kadun varteen. Sisäänajo pysäköintihalliin tapahtuu talon A alitse Ruususenrinne-kadun päästä. Pysäköintipaikkojen vaadittu kokoismäärä tontin sijaitessa 3 6m etäisyydellä metroasemasta on 1 ap / 13 kem2, jonka lisäksi vieraspaikoille tulee varata 1 ap / 1 kem2 (lähde: Asuintonttien autopaikkamäärien laskentaohjeet, esikaupunkialue III). Asemakaava myöntää kaupungin vuokra-asunnoille 2% kevennyksen autopaikkamääristä. RaVa:n 216 julkaiseman ohjeistuksen mukaisesti myös porrashuoneet mitoittavat autopaikkoja. Näiden ohjeiden perusteella tontin edellyttämä autopaikkamäärä on 63 kem2 / 13 *,8 = 38 ap, ja vieraspaikkamäärä 63 kem2 / 1 *,8 = 5 ap. Suunnitelmassa pysäköintihalliin on sijoitettu 29 asukaspaikkaa (joista 2 kpl LE-paikkoja) ja kadun varteen loput 9+4 ap. Näiden lisäksi kadun varressa on tilaa yhdelle ylimääräiselle vieraspaikalle. Jätteiden syväkeräysastiat on sijoitettu Ruususenrinne- kadun varteen siten, että jäteauton ei tarvitse ajaa tontille. Rakennukset Asuinrakennukset ovat rungoltaan betonielementtitaloja. Pääty- ja väliseinät ovat kantavat ja väli- sekä yläpohjat toteutetaan talo A:ssa ontelolaatoin ja taloissa B ja C paikalla valettuina betonilaattoina. Alapohjat koostuvat talo A:ssa pääosin varasto- ja yhteistilojen lattioista, jotka toteutetaan maanvaraisena betonilaattana ja eristetään solupolystyreeni eristeellä. Talojen B- ja C alapohjat ovat pääosin asuntojen lattioita, jotka toteutetaan ryömintätilan kautta tuulettuvina. Pysäköintihalli toteutetaan betonirakenteisena kantavin pilarein ja maanvaraisella kallistetulla alapohjalla. Yläpohja on paikalla valettu betonilaatta, jonka päälle toteutetaan käveltävä ja ajettava kansipiha. Parvekelaatat toteutetaan Schöck- ulokelaattoina. Ulkoseinien eristeenä on Kingspan Kooltherm SPU- eriste (tiiliseinät), tai mineraalivilla (sandwich-elementit) ja yläpohjien eristeenä puhallusvilla. Talo A:ssa on yhteen konehuoneeseen keskitetty ilmanvaihto, kaukolämpö ja vesikiertoinen patterilämmitys, sekä märkätiloissa lattialämmitys. Taloissa B ja C on
HANKESELOSTUS 2.5.217 huoneistokohtaiset lämmön talteenotot, kaukolämpö, vesikiertolämmitys, sekä märkätiloissa lattialämmitys. Taloissa B ja C ei ole erillisiä iv-konehuoneita. Julkisivut ovat parvekkeiden ja talo A:n luhtikäytävän taustaseiniä lukuun ottamatta paikalla muuratut tai rapatut. Parvekkeet ja luhtikäytävä lasitetaan ja niiden taustaseinät toteutetaan maalatuista sandwich- elementeistä. Vesikattojen katteena on konesaumattu tumma pelti. Julkisivujen tehosteaiheena tuuletusikkunat peitetään perforoidulla, pulveripolttomaalatulla teräspellillä ja ikkunoiden vesipellit tehdään tavanomaista jyrkempinä ja pidempinä. Asunnot Suunnitelman asuinkerrosala on 553 kem2 ja yhteenlaskettu hyötyala on 492,5 hum2. Asuntojen lukumäärä on 86 kpl ja keskipinta-ala on 57 m2. Kaikissa asunnoissa on huoneistokohtainen parveke tai asuntopiha (taloissa B ja C sisäänkäyntipihoja). Kaikki huoneistot ovat saunattomia. Asuntotyypit vaihtelevat luhtikäytävän varren kompakteista yksiöistä suurempiin päätyhuoneistoihin ja talojen B ja C kaksikerroksisiin rivitalohuoneistoihin. Asunnot täyttävät RT-kortiston sekä ATT:n ohjeistot. Asuntojen esteettömyys on suunniteltu Rakennusvalvontaviraston RakMk F1 ja G1-tulkintaohjeen mukaisesti. Yhteistilat Piha-alueet Tontin yhteistilat on koottu talo A:n kellariin (katutasolle),1.kerrokseen (pihatasolle) ja 5.kerrokseen. Katutasossa sijaitsevat irtaimistovarastot, ulkoiluvälinevarasto ja pesula avautuvat kadulle minkä lisäksi pesulaan ja ulkoiluvälinevarastoon on käynti suoraan porrashuoneesta. Kerhohuone sijaitsee 1.kerroksessa näkyvästi rakennuksen ulkonurkassa ja sen yhteydessä sijaitseva saunaosasto avautuu porrashuoneen lisäksi pukuhuoneen kautta pihalle. Toinen saunaosasto sijaitsee ylimmässä kerroksessa avautuen laajan parvekkeen kautta pihan suuntaan. Pysäköintilaitos sijaitsee rakennuksista erillisenä tontin länsireunalla. Rakennusmassojen väliin muodostuva tiivis ja yhteisöllinen piha-alue kohoaa tasaisesti katutasolta ylärinteeseen muodostaen samalla esteettömän ajo- ja kulkuyhteyden kaikille B ja C talon huoneistoille. Pihalta on lisäksi esteetön pääsy A- talon 1.kerroksen asuntoihin, sekä porrashuoneeseen ja saunaosastolle. Pihalle sijoitetaan kaikki vaadittavat toiminnot (mm. lasten leikit, polkupyörien säilytys, mattojen tomutus) erillisen pihasuunnitelman mukaan. Jyrkempien korkeuserojen kohdille (jätepisteeltä C-talon taakse, pesulan kulmalta pihalle ja B ja C talojen välille) suunnitellaan maastoportaat ja pysäköintilaitoksen poistumisporras toimii suorana yhteytenä hallista pihalle. Pysäköintilaitoksen sijainti pihan perällä mahdollistaa pihalle suuriakin istutuksia. Kadun puolella tontin rajassa kulkevan luhtikäytävän alle muodostuu pilareiden rajaama arkadi, josta on esteetön pääsy irtaimistovarastoihin Suunnitelman käsittelyt Ksv ja rakennusvalvonta Alueryhmä RVV tekn.neuvottelukunta Aluehitas - ATTn esittely - Asuntotuotantotoimikunta - ARA - Hitastyöryhmä - Kaupunkikuvaneuvottelukunta - Rakennuslupa - 23.9.216 7.4.217 2.5.217
HANKESELOSTUS 2.5.217 Laajuustiedot Asuntoala 492,5 m 2 Yhteistilat 754,4 m 2 Ohjelma-ala yhteensä 5 656,9 m 2 Bruttoala 7 241, m2 Tehokkuus 1.48 Kerrosala 629,9 Rakennusoikeudesta käytetty 1 % Pinta-alatiedot Asuntotyypit pinta-ala m2 kpl % pinta-alat m2 1h+kt 2h+kt 2h+kt 2h+kt 3h+kt 3h+kt 3h+kt 3h+kt 4h+kt 4h+kt 4h+kt 5h+kt 35,5 52,5 5,5 5,5 63, 71, 71, 78,5 86,5 87, 89, 93, 32 5 6 6 5 5 5 8 2 6 2 4 37,2 % 5,8 % 7, % 7, % 5,8 % 5,8 % 5,8 % 9,3 % 2,3 % 7, % 2,3 % 4,7 % 1136, 262,5 33, 33, 315, 355 355 628 173 522 178 372 Aputilat pinta-ala m2 talosauna 2 kpl 54, monitoimitila 46, talopesula 23,5 kuivaushuone 21, irtaimistovarasto / VSS irtaimistovarasto 134, 226,5 LVV / Apuvälinevarasto UVV 39,5 198 86 1 492,5 liikennetilat (lämpimät) 2 sis. kellaritaso tekniset tilat 99, siivouskomero 3,5 talovarasto huoltomiehen tila 5, 15,5 yhteensä 165,5
Parvekekatoksia ei ole toteutettu vesikatosta erillään. Parvekkeiden taustaseinät sekä kadunpuolisen sivukäytävän taustaseinä kaavassa määritetyn tiilen/rappauksen sijaan maalatuista Sandwichelementeistä. Talo A ylittää rakenusalan rakennusoikeuden 347 m 2. Vastaavasti talojen B ja C rakennusalan rakennusoikeudesta jää käyttämättä 347 m 2. VP RUUSUSENRINNE 8. ½kII 6. 332 V 3dBA rak-alan rajan ylitys 1,933 +35. +2. 4386 271 r Sisäänajo pysäköintiin talon länsipäädyn tuntumasta (ei tontin koillisosista) ul 7. alitus,181 32dBA ma AK 1 ½kII +23. Pysäköintilaitoksesta ei ole suoraa yhteyttä porrashuoneeseen. Pysäköintilaitos ylittää osittain maanalaisen rakennusalan rajan. +21. +23. +32. Rakennusten B ja C pohjakerroksissa pääkäyttötarkoituksen mukaista kerrosalaa on enemmän kuin 5 % kerrosten kerrosalasta (76,5 %). VL Pysäköintilaitoksen poistumistie sijoittuu rakennusalan ulkopuolelle. etäisyys rajasta,8 Kaavapoikkeamat - Talo A:n kerrosala ylittää rakennusalalle osoitetun rakennusoikeuden 347 m 2. Talojen B ja C rakennusalan rakennusoikeudesta jää vastaavasti käyttämättä 347 m 2. - Talo A:n julkisivu on länsipäässä noin 9 m matkalta,18m etäisyydellä rajasta, missä kaava määrittää julkisivun rakennettavaksi rajaan. - Talo A:n parvekesivu, sekä luhtikäytävän taustaseinä on suunniteltu toteutettavaksi maalatuista tai puuverhoilluista sandwich elementeistä kaavan määrittäessä julkisivumateriaaliksi poltetun tumman tai punaisen tiilen tai rappauksen. - Talon A parvekekatoksia ei ole toteutettu rakennuksen vesikatosta erillään. - Talojen B ja C pohjakerroksiin sijoittuu pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja noin 77 % kerrosalasta, eli yli puolet kerroksen alasta. - Talo C ylittää rakennusalan rajan taitekohdassaan suurimmillaan noin 2 m. - Pysäköintilaitos on sijoitettu tontin länsireunalle osittain kaavassa osoitetun ma - alueen rajan ulkopuolelle ja sen sisäänajo on osoitettu Ruususenrinne kadun länsipäädyn tuntumaan. Pysäköintilaitoksen poistumistie sijoittuu tontin rakennusalojen ulkopuolelle. Pysäköintilaitoksesta ei ole suoraa yhteyttä sisätiloissa porrashuoneeseen. - Kohteessa on sovellettu kaupungin rakennusvalvontaviraston joulukuussa 216 julkaisemaa uudistettua autopaikkalaskentaohjetta, jonka mukainen autopaikkamäärä poikkeaa asemakaavan määräyksistä. Perustelut: Rakennusoikeuden siirto talojen B ja C rakennusaloilta talon A rakennusalalle mahdollistaa paremman asuntojakauman vaikuttamatta kuitenkaan ratkaisevasti rakennusten väliseen hierarkiaan tai kaavan mukaiseen korttelirakenteeseen. A-talon parvekkeiden ja luhtikäytävän taustalla tiiltä tai rappausta edullisempi materiaali on perusteltu lasitetun vyöhykkeen peittäessä koko julkisivua. Parvekkeiden toteuttaminen yhtenäisen vesikaton alle on sopusoinnussa alueen yleisen rakentamistavan kanssa. Talojen B ja C pohjakerroksissa pääkäyttötarkoituksen mukaisia tiloja on kaavassa määriteltyä laajemmin, koska kerroksen kaivaminen ja rakentaminen kokonaisena on rakennusteknisesti perusteltua. Lisäksi 6,85 metrin syvyydelle rakennuksen rungossa ulottuvien asuntojen valonsaanti on turvattu avoimella pohjaratkaisulla ja tavanomaista laajemmalla ikkuna-aukotuksella. Pysäköintilaitoksen sijoittaminen tontin länsireunalle luo paremmat edellytykset viihtyisälle pihalle sisäänajon sijaitessa vähemmän keskeisellä paikalla. Kaikki poikkeamiset voidaan Ksv:n ja Rakennusvalvonnan kanssa käydyn neuvottelun perusteella katsoa vähäisiksi ja rakennusluvan yhteydessä hyväksyttäviksi.
1a 7.6 uh. puk 6.1 Talo A 6.4 6.5 ajo Talo B n ae lk oa tas s tia lat stu in kalli all toh 5% au 6,, +21,5 autohallin porras / sp 7.4 na sau uh. pes 6.3 6.6 wc 6.2 7.2 o 6. 7.5 7. 5.9 7.1.8 8 6,4.9 6 6.6 6.7.4 6.1 6..8 5 5.9 kerh et. 5.8 ik p/.5 6 6 6.2 su 6.3 9a kaa ik pa kas 6 R 7.3 pa e inn ieras r n 6v use uus ( kaa 1 Talo C k m2 )
38,455 32, 29, 26, 23, 23, 2, 16,5 17,935 A 2 2 2 12 14 13 1 5 11 3 6 4 7 A Yhteis / tekniset tilat 1 VSS / Irtaimistovarasto 2 Irtaimistovarasto 3 UVV 4 LVV / Apuvälinevarasto 5 Talovarasto 6 Pesula 7 Kuivaushuone 8 Saunaosasto 9 Monitoimitila 1 Siivouskomero 11 Huoltomiehen tila 12 Sähköpääkeskus 13 Lämmönjakohuone 14 Talojakamo 15 Iv-konehuone
15 8 2 1 VSS / Irtaimistovarasto 2 Irtaimistovarasto 3 UVV 4 LVV / Apuvälinevarasto 5 Talovarasto 6 Pesula 17 VSS Kuivaushuone / Irtaimistovarasto 28 Irtaimistovarasto Saunaosasto 39 UVV Monitoimitila 41 LVV Siivouskomero / Apuvälinevarasto Yhteis 511 / tekniset Talovarasto Huoltomiehen tilat tila 6121 Pesula Sähköpääkeskus VSS / Irtaimistovarasto 17 13 2 VSS Kuivaushuone Lämmönjakohuone Irtaimistovarasto / 28 14 3 Irtaimistovarasto Saunaosasto Talojakamo UVV 39 15 4 UVV Monitoimitila Iv-konehuone LVV / Apuvälinevarasto 41 5 LVV Siivouskomero Talovarasto / Apuvälinevarasto 511 6 Talovarasto Huoltomiehen Pesula tila 612 7 Pesula Sähköpääkeskus Kuivaushuone 713 8 Kuivaushuone Lämmönjakohuone Saunaosasto 814 9 Saunaosasto Talojakamo Monitoimitila 915 1 Monitoimitila Iv-konehuone Siivouskomero 1 11 Siivouskomero Huoltomiehen tila 11 12 Huoltomiehen Sähköpääkeskus tila 12 13 Sähköpääkeskus Lämmönjakohuone 13 14 Lämmönjakohuone Talojakamo 14 15 Talojakamo Iv-konehuone 15 Iv-konehuone 1 VSS / Irtaimistovarasto 2 Irtaimistovarasto 3 UVV 4 LVV / Apuvälinevarasto 5 Talovarasto 6 Pesula Yhteis 7 / tekniset Kuivaushuone tilat 18 VSS Saunaosasto / Irtaimistovarasto 29 Irtaimistovarasto Monitoimitila 31 UVV Siivouskomero 411 LVV Huoltomiehen / Apuvälinevarasto tila 512 Talovarasto Sähköpääkeskus 613 Pesula Lämmönjakohuone 14 Talojakamo 7 Kuivaushuone 1 815 Saunaosasto Iv-konehuone 9 Monitoimitila 9 1 Siivouskomero 11 Huoltomiehen tila 8 12 Sähköpääkeskus 13 Lämmönjakohuone 14 Talojakamo 15 Iv-konehuone
3H+KT 62,2 m2 NK SK NK PY6 SK PK PK PY6 3H+KT 71, m2 Länsipääty 1-5 krs. 1:1
PY6 PK NK NK NK SK SK SK PK PY6 PY6 PK H+KT 5,8 m2 1H+KT 35,8 m2 1H+KT 35,7 m2 SK NK 1H+KT 35,7 m2 2H+KT 52,6 m2 PY6
NK NK NK SK SK NK PY6 SK PY6 1H+KT 35,7 m2 2H+KT 52,6 m2 3H+KT 7,8 m2 PY6
NK NK SK PY6 5H+KT 94,5 m2 3H+KT 7,8 m2 PY6 SK
HANKESELOSTUS 2.5.217 Talo B Pohjat 1:5 2.Krs. 1:5 1.Krs. (ylempi pihataso) 1:5 26,3 23,3 2,3 Leikkaus A-A 1:5 Kellari (alempi pihataso) 1:5 JS kaakkoon (ylemmälle pihatasolle) 1:5 JS koilliseen 1:5 JS luoteeseen (alemmalle pihatasolle) 1:5 JS lounaaseen 1:5
HANKESELOSTUS Talo C Pohjat 1:5 2.5.217 2.Krs. 1:5 1.Krs. (ylempi pihataso) 1:5 Kellari (alempi pihataso) 1:5 25,7 22,7 18,2 18,5 18,8 19,1 19,4 19,7 22,7 18.2...19.7 25,7 Pituusleikkaus 1:5 Poikkileikkaus 1:5 JS kaakkoon (ylemmälle pihatasolle) 1:5 JS lounaaseen 1:5 JS luoteeseen (kadulle ja alemamlle pihatasolle) 1:5 JS koilliseen 1:5