SUHDANNEKATSAUS Valtiovarainministeriön kansantalousosasto Julkaisuvapaa 14.9.24 klo 11. 3/24 Kansainvälinen talouskasvu on ollut varsin vahvaa jo vuoden verran. Ripeintä vauhti on ollut Aasian suurissa maissa, Kiinassa ja Intiassa, mutta tuotanto on lisääntynyt nopeasti myös maailman suurimmassa taloudessa Yhdysvalloissa. Näköpiirissä on kuitenkin kasvun hidastuminen, mikä johtuu sekä öljyn korkeasta hinnasta että talouspolitiikan väistämättömästä kiristämisestä nopean kasvun maissa. Euroalueella kasvu on jäänyt varsin vaatimattomaksi ja ollut vientivetoista, mutta myös alueen sisäisen kysynnän odotetaan vähitellen kohenevan ja nopeuttavan tuotannon kasvua. Suomessa talouskasvu perustui kuluvan vuoden alkupuoliskolla kulutuskysyntään. Vuoden alun vientilukuja kasvatti muutama laivatoimitus, mutta muutoin vienti jäi vaisuksi paljolti elektroniikkateollisuuden vaikeuksien vuoksi. Kansainvälisen talouden imun odotetaan kuitenkin alkavan tuntua myös Suomen viennissä, ja teollisuuden odotukset viennin kehityksestä ovat myönteiset. Ulkomaankaupasta odotetaankin talouteen tänä vuonna selvästi suurempaa kasvusysäystä kuin viime vuonna. Verohelpotusten ja inflaation mataluuden tukema yksityinen kulutus on silti edelleen merkittävin kasvutekijä taloudessa; yksityinen kulutus noussee viime vuodesta 3½ %. Investoinnitkin ovat kääntymässä loivaan nousuun parin vuoden supistumisen jälkeen, mutta elpyminen on vielä hidasta. Työvoiman kysyntä supistuu tänäkin vuonna hienoisesti, kun työpaikkojen määrä vähenee edelleen alkutuotannossa ja teollisuudessa. Keskimääräinen työttömyysaste laskee silti 8,8 prosenttiin, sillä myös työvoiman tarjonnan arvioidaan jäävän pienemmäksi kuin viime vuonna. Valtiontalous pysyy verotulojen kasvun vuoksi vielä lievästi ylijäämäisenä, ja koko julkisen talouden ylijäämä on työeläkesektorin ansiosta 2½ prosentin tuntumassa. Ensi vuonna yksityisen kulutuskysynnän veto heikke nee jo selvästi, kun kulutusta tänä vuonna ylläpitäneiden erityistekijöiden vaikutus vaimenee. Viennin sitä vastoin odotetaan lisääntyvän hieman tämänvuotista nopeammin euroalueen talouskasvun vauhdittuessa; paljon riippuu kuitenkin Suomessa tuotettujen matkapuhelinten menestyksestä vientimarkkinoilla. Investointien kasvu pysynee hitaana myös ensi vuonna, sillä kasvunäkymät ovat edelleen epävarmat ja tuotantotoiminnan kansainvälistyminen suuntaa sijoitusvirtoja ulkomaille. Kokonaistuotannon kasvun odotetaan hidastuvan hienoisesti tämänvuotisesta, mutta ennakoitu 2,7 prosentin kasvu on edelleen euromaiden nopeimpia. Työpaikkojen määrä kääntynee ensi vuonna loivaan nousuun, ja työttömyysasteen odotetaan laskevan 8,5 prosenttiin. Valtiontalous painuu hieman alijäämäiseksi, mutta koko julkisen talouden ylijäämä pysyy likimain tämänvuotisella tasolla. Kansainväliset suhdanteet Kansainvälinen talouskasvu vauhdittui viime vuoden jälkipuoliskolla ja jatkui vahvana myös kuluvan vuoden alkupuoliskolla. Kasvu on ollut varsin laajalla pohjalla, mutta erityisen nopeaa Kiinassa ja Intiassa sekä Yhdysvalloissa. Julkisen talouden ja vaihtotaseen vajeet Yhdysvalloissa ovat kuitenkin edelleen riskitekijä kasvun kestävyyden kannalta, minkä lisäksi öljyn korkea hinta alkanee hillitä kasvua runsaasti energiaa käyttävissä maissa. Suhdannehuippu maailmantaloudessa saattaakin olla jo käsillä tai jopa ohitettu. Yhdysvaltain taloudessa on viitteitä vuoden alun kiivaan kasvun vaimenemisesta; paljolti velkaantumiseen perustunut kulutuksen kasvu näyttää pysähtyneen ainakin väliaikaisesti ja työpaikkojen määrän kasvu on jäänyt odotuksista. Korkojen suunta on kääntynyt nousevaksi, ja finanssipolitiikkaa on väis-
tämättä ryhdyttävä vähitellen kiristämään. Vahvan alkuvuoden ansiosta kokonaistuotannon kasvu yltänee tänä vuonna 4 prosenttiin, mutta jää ensi vuonna jo selvästi hitaammaksi. Kiinan talouskasvu on jatkunut 8-9 prosentin vauhdissa, mikä on toisaalta ollut vetämässä Aasian muita maita mukaan kasvuun, mutta toisaalta ollut myös nopeuttamassa raaka-aineiden ja energian hintojen nousua. Kiinan talous saattaa olla jo ylikuumenemassa, mikä johtaisi tasapainottomuuksiin ja kasvun hidastumiseen. Japani on hyötynyt naapureidensa vireydestä, mutta eräät talouden perusongelmat kuten julkisen sektorin suuri velkaantuneisuus ovat edelleen vailla ratkaisua. Euroaluekin näyttää olevan pääsemässä kasvuun pari vuotta kestäneestä taantumasta. Kasvu on toistaiseksi perustunut paljolti vientiin, minkä on tehnyt mahdolliseksi muun maailman vilkas kysyntä ja euron nousun taittuminen. Alueen sisäinen kysyntä sitä vastoin on pysynyt laimeana kun niin kuluttajien kuin yritystenkin käyttäytymistä on leimannut varovaisuus ryhtyä suuriin hankkeisiin. Kokonaistuotannon arvioidaan lisääntyvän tänä vuonna 1½ prosentin verran ja ensi vuonna hieman enemmän. Ulkomaankauppa Vuoden alun laivatoimituksia lukuun ottamatta vienti oli alkuvuonna laimeaa. Vienti on sittemmin alkanut piristyä; vientihinnat ovat kysynnän kasvun myötä nousussa ja yritykset ovat saaneet runsaasti vientitilauksia. Metalliteollisuus hyötyy investointitoiminnan käynnistymisestä ja metallien suuresta kysynnästä. Viennin määrän odotetaankin nousevan liki 3 % viime vuodesta, ja vientihintojen laskun päättyessä myös viennin arvo nousee, ensi kerran kolmen vuoden supistumisen jälkeen. Suurimman vientitoimialan elektroniikkateollisuuden viennin kehitys on vaikeasti arvioitavissa, sillä niin tuotteet kuin kuluttajien mieltymyksetkin muuttuvat nopeasti. Tuonnin määrä nousee tänä vuonna parin prosentin verran viime vuodesta; kulutustavaratuonnin nopein kasvu on ohitettu, mutta teollisuuden raaka-ainetuonti on lisääntymässä tuotannon kasvun myötä. Tuontihinnat nousevat selvästi raaka-aineiden ja energian nopean kallistumisen vuoksi. Kauppataseen ylijäämä supistuu tänäkin vuonna, suurelta osin vaihtosuhteen heikkenemisen vuoksi. Vaihtotaseen ylijäämä on euromäärältään osapuilleen viimevuotisella tasolla, mutta suhteessa kokonaistuotantoon se laskee vajaaseen 5 prosenttiin. Kulutus Yksityinen kulutus kasvoi vuoden alkupuolella varsin nopeasti, kun autoveron laskun tukema henkilöautojen kauppa kävi yhä vilkkaana ja uusien tuotesukupolvien tulo markkinoille lisäsi elektroniikkatuotteiden kysyntää. Vahvan kulutuksen on tehnyt mahdolliseksi kotitalouksien ostovoiman runsaan 4 prosentin kasvu, johon ovat myötävaikuttaneet palkkojen nousun ohella tuloverotuksen keventäminen ja inflaation painuminen poikkeuksellisen matalaksi. Kuluttajien luottamus omaan ja Suomen talouteen on lisäksi pysynyt vahvana. Yksityisen kulutuksen odotetaan kasvavan tänä vuonna vielä 3½ %, vaikka kulutus lisääntyi jo viime vuonna varsin ripeästi. Kiihkeimmän kasvun arvioidaan kuitenkin olevan jo ohi, sillä autokaupan suurin ostopaine näyttää purkautuneen kevään kuluessa. Kotitalouksien korkeaksi noussut velkaantuneisuus alkanee myös hillitä ryhtymistä suuriin hankintoihin. Investoinnit Investointien odotetaan kääntyvän tänä vuonna lievään nousuun parin vuoden supistumisen jälkeen. Merkittävämpää kasvua on tosin edelleen vain asuinrakennusinvestoinneissa, joita pitää yllä korkojen mataluus ja kotitalouksien vahvana pysynyt luottamus talousnäkymiin. Tuotannollistenkin investointien taantuma on kuitenkin vähitellen hellittämässä menekkinäkymien parantuessa ja kapasiteetin käyttöasteiden kohentuessa, mutta suuri osa teollisuuden investoinneista suuntautuu ulkomaille lähemmäksi markkinoita. Maa- ja vesirakennustoiminta kasvaa tasaisesti, sillä meneillään on useita pitkäkestoisia tie- ja ratahankkeita. Kokonaistuotanto Kansainvälisen talouden kääntyminen vahvaan kasvuun on näkynyt toistaiseksi vain vähän Suomen taloudessa, sillä tuotannon kasvu on meillä perustunut edelleen kotimaiselle kysynnälle; viennin pyrähdys vuoden alussa johtui lähinnä eräiden laivatoimitusten ajoittumisesta. Alkuvuoden kasvu osoittautui odotettuakin vahvemmaksi, paljolti yksityisen kulutuksen voimakkaan lisäyksen vuoksi, mutta kasvuluvut ovat nousseet osittain myös tilastoteknisistä syistä. Nopeimman kasvun vaihe lienee taloudessa kuitenkin jo sivuutettu. Kulutuksen kasvukontribuutio on jo pienenemässä, mitä viennin elpyminen ei täysin korvaa. Kokonaistuotannon tälle vuodelle ennustettu 2,9 prosentin kasvu rakentuu edelleen vahvasti yksityisille palveluille, mutta sen lisäksi teollisuudesta tulee viimevuotista selvästi suurempi kasvusysäys.
Työvoima Talouskasvun hitaus on johtanut työvoiman kysynnän supistumiseen. Työllisen työvoiman määrä jäi viime vuonna pienemmäksi kuin edellisenä vuonna, ja suunta on sama myös tänä vuonna. Teollisuuden työpaikat vähenevät jo kolmatta vuotta peräkkäin, mihin on osaltaan vaikuttamassa myös toimintojen siirtäminen logistisista ja kustannussyistä ulkomaisiin tuotantolaitoksiin. Kotimaisen kysynnän vilkkauden ansiosta työpaikkojen määrä sitä vastoin lisääntyy palvelusektorilla ja pysyy rakentamisessakin lähes ennallaan. Työllisyysasteen odotetaan painuvan 67, prosenttiin. Kun toisaalta myös työvoiman tarjonnan arvioidaan supistuvan edelleen, työttömyysaste laskee heikosta työllisyyskehityksestä huolimatta; kuluvan vuoden keskimääräiseksi työttömyysasteeksi ennakoidaan 8,8 %. Työttömyys on suureksi osaksi rakenteellista. Hinnat Inflaatio jää kuluvana vuonna erittäin hitaaksi, vaikka raakaöljyn ja muiden raaka-aineiden maailmanmarkkinahinnat ovat nousseet jyrkästi. Keskeinen syy kuluttajahintaindeksin vähäiseen nousuun on keväällä toteutettu alkoholijuomien hintojen alentaminen, joka laski keskimääräistä kuluttajahintatasoa maaliskuussa lähes prosentin. Työkustannukset kohoavat viimevuotista vähemmän. Koko v. 24 keskimäärin kuluttajahintaindeksi pysyy suunnilleen viimevuotisella tasolla, sillä nousuksi odotetaan vain,2 prosenttia. Rahoitusmarkkinat Rahamarkkinat ovat euroalueella ja Yhdysvalloissa edelleen erittäin keveät. Muutoksesta kireämpään suuntaan kertovat kuitenkin Yhdysvaltojen keskuspankin kesäkuussa ja elokuussa suorittamat yhteensä,5 prosenttiyksikön ohjauskoron nostamiset 1,5 prosenttiin. Euroopan keskuspankin ohjauskorko on edelleen 2, %. Kasvua tukevan rahapolitiikan ja hitaana pysyneen inflaation seurauksena korot ovat edelleen ennätyksellisen matalat. Suomessa lainojen viitekorkona yleisesti käytetty 12 kuukauden Euribor on pysytellyt 2,5 prosentin alapuolella yhtäjaksoisesti jo noin puolentoista vuoden ajan. Myös pitkät korot ovat alhaalla; 1 vuoden obligaatiokorko on liikkunut runsaan 4 prosentin tuntumassa viimeiset puolitoista vuotta, mutta on viime aikoina ollut hienoisessa nousussa. Kotitalouksien velkaantuneisuus on ollut selvässä nousussa; velkaan sisältyy korkoriski, sillä valtaosa lainoista on vaihtuvakorkoisia. Viime vuosikymmenen alun huippuvuosiin verrattuna velkaantuneisuus on kuitenkin edelleen kohtuullista. Julkinen talous Valtion rahoitustilanne on pysynyt ennakko-odotuksia suotuisampana. Tänä vuonna valtion kokonaistulojen kasvu nopeutuu viime vuodesta kulutuksen vahvan kasvun ansiosta, vaikka alkoholiverotusta alennettiin keväällä tuntuvasti ja ansiotulojenkin verotusta on kevennetty. Myönteiseen kehitykseen on myötävaikuttanut myös yhteisöveron tuoton ja saatujen osinkojen tuntuva kasvu. Valtion menotkin toisaalta kasvavat selvästi, etenkin rahoitusosuudet kunnille ja sosiaaliturvarahastoille. Valtiontalous pysyy hienoisesti ylijäämäisenä, ja velkaantuneisuus kääntyy jälleen laskuun. Kuntien verotulojen supistuminen pysähtyy ja kokonaismenojen kasvu hidastuu hieman. Kuntien rahoitustilanne pysyy kokonaisuutena vielä kireänä, vaikka tänä vuonna tapahtuukin käänne parempaan. Kuntasektori on jo neljättä vuotta peräkkäin alijäämäinen, tänä vuonna,4 prosentin verran suhteessa kokonaistuotantoon, mikä on kuitenkin hieman vähemmän kuin viime vuonna. Julkinen sektori kokonaisuudessaan on selvästi ylijäämäinen; kokonaistuotantoon suhteutettuna ylijäämää on liki 2½ %, eniten EU-maista. Ylijäämä johtuu työeläkerahastoihin työeläkemaksuilla kerättävien tulevien eläkkeiden rahastoinnista. Työeläkerahastot ovat nykyisellään noin 57 % suhteessa kokonaistuotantoon. Vuosi 25 Kansainvälisen talouskasvun arvioidaan hidastuvan ensi vuonna, sillä Yhdysvalloissa on odotettavissa talouspolitiikan kiristäminen pitkään jatkuneiden tasapainottomuuksien lieventämiseksi, ja öljyn korkeaksi noussut hinta vähentää öljystä suuresti riippuvaisten Aasian maiden kasvumahdollisuuksia. Kotimaiset edellytykset tuotannon kasvulle ovat edelleen tyydyttävät kilpailukyvyn, rahoitusrakenteiden yms. perustekijöiden suhteen. Viennin kasvun ennakoidaan nopeutuvan ensi vuonna 4½ prosenttiin, sillä kysynnän odotetaan vilkastuvan viennillemme tärkeällä euroalueella ja matkapuhelinvienti elpynee hieman uusien mallien markkinoille tulon myötä. Perinteisempikin vientimme hyötyy kulutuksen ja investointien voimistumisesta Euroopassa. Vaihtotaseen ylijäämä noussee tästä vuodesta.
Kotitalouksien ostovoiman lisäys jää selvästi pienemmäksi kuin tänä vuonna, sillä monien ostovoimaa tänä vuonna tukeneiden tekijöiden vaikutus ei ulotu enää ensi vuoteen. Myös velkaantuneisuuden nousun ja korkojen asteittaisen kohoamisen arvioidaan hillitsevän yksityistä kulutusta, jonka kasvun odotetaankin hidastuvan pariin prosenttiin. Investointien kasvu pysynee ensi vuonnakin loivana, vaikka hyvät rahoitusmahdollisuudet ja kapasiteettitilanne sinänsä luovat investoinneille tyydyttävän lähtökohtatilanteen. Kokonaistuotannon ennakoidaan lisääntyvän 2,7 % eli jo hieman vähemmän kuin kuluvana vuonna. Kasvu on sikäli tasapainoisempaa kuin muutamana viime vuonna, että niin nettovienti, kulutus kuin investoinnitkin tuovat kasvuun positiivisen panoksen. Uusia työpaikkoja odotetaan syntyvän ensi vuonna ensisijaisesti palveluelinkeinoissa, mutta teollisuudessakin työpaikkojen väheneminen jo lähes pysähtyy, ja työllisten määrä lisääntyy kaikkiaan 12 :lla. Työllisyysasteen odotetaan palautuvan vuoden 23 tasolle, 67,3 prosenttiin. Vaikka työvoiman tarjontakin lisääntyy hieman, työttömyysaste laskee 8,5 prosenttiin. Hintojen nousu nopeutuu, kun inflaation tänä vuonna liki pysäyttäneen alkoholijuomien veronalennuksen vaikutus jää pois. Valtiontalous painuu tulojen kasvun pysähtymisen ja menolisäysten vuoksi alijäämäiseksi, mutta työeläkelaitoksiin kertyvä ylijäämä pitää koko julkisen talouden ensi vuonnakin yli 2 % ylijäämäisenä suhteessa kokonaistuotantoon. Suhdeluku on ensi vuonnakin euromaiden korkein. Lisätietoja antavat: Finanssineuvos Eero Kallio, puh. 16 34865 Neuvotteleva virkamies Harri Kähkönen, puh. 16 33194 http://www.vm.fi/julkaisut/julkaisusarjat
Keskeiset ennusteluvut 23* 21 22* 23* 24** 25** mrd. euroa määrän muutos, prosenttia Bruttokansantuote markkinahintaan 143 1,1 2,3 2, 2,9 2,7 Tavaroiden ja palvelusten tuonti 44,2 1,9 2,6 2,3 3,2 Kokonaistarjonta 186,9 2,2 2,2 2,8 2,8 Tavaroiden ja palvelusten vienti 53 -,8 5,1 1,1 2,9 4,5 Kulutus 16 2, 2,2 3,5 2,9 1,9 yksityinen 75 1,8 1,5 4,3 3,5 2,1 julkinen 32 2,4 3,8 1,6 1,4 1,5 Investoinnit 26 3,9-3,1-2,1 1,8 2,6 yksityiset 22 3,3-4,6-3, 2,2 3,1 julkiset 4 8,1 6,6 2,7 -,3 -,2 Varastojen muutos 1) (ml. tilastollinen ero) 1 -,5 -,1,3,, Kokonaiskysyntä 186,9 2,2 2,2 2,8 2,8 kotimainen kysyntä (ml. tilastollinen ero) 133 1,7,8 2,7 2,7 2, 1) Mrd. euroa ja vaikutus kokonaiskysynnän muutokseen, prosenttiyksikköä. 21 22* 23* 24** 25** Tehdasteollisuus, määrän muutos, % -,2 2,1,3 3,7 4,8 Työllisyysaste, % 67,7 67,7 67,3 67, 67,3 Työttömyysaste, % 9,1 9,1 9, 8,8 8,5 Kuluttajahintaindeksi, muutos, % 2,6 1,6,9,2 1,8 Ansiotasoindeksi, muutos, % 4,5 3,5 4, 3,5 3,5 Vaihtotase, mrd. euroa 9,4 1,3 7,4 7,3 7,3 Vaihtotase, % BKT:sta 6,9 7,4 5,2 4,9 4,8 Ulkomainen nettovelka, % BKT:sta 5,6 2, -6,1-3,5-8,2 Lyhyet korot (Euribor 3 kk), % 4,3 3,3 2,4 2,1 2,6 Pitkät korot (valtion obligaatiot, 1 v), % 5, 5, 4,1 4,4 4,7 Julkisyhteisöjen menot, % BKT:sta 49,2 5,1 51,1 51, 5,9 Veroaste, % BKT:sta 45,8 45,8 44,8 44,8 44,8 Julkisyhteisöjen rahoitusjäämä, % BKT:sta 5,2 4,3 2,1 2,3 2,2 Valtion rahoitusjäämä, % BKT:sta 2, 1,4,2,2 -,3 Julkisyhteisöjen bruttovelka (EMU), % BKT:sta 43,8 42,6 45,6 44,9 43,7 Valtionvelka, % BKT:sta 45,6 42,4 44,4 43,3 41,9 Lähteet: Tilastokeskus, Suomen Pankki, EU, OECD Ennusteet: Valtiovarainministeriön kansantalousosasto
% 7 6 5 4 Bruttokansantuote määrän muutos, % USA 2 18 16 Kysyntä ja tarjonta 1995 = 1 Vienti Tuonti 3 2 1 Suomi Euroalue 97 98 99 1 2* 3* 4** 5** 14 12 1 BKT Kotimainen kysyntä 97 98 99 1 2* 3* 4** 5** 14 Työttömyysaste prosenttia 4 Inflaatio prosenttia Suomi 12 3 Euroalue 1 Euroalue 2 8 Suomi 1 6 97 98 99 1 2* 3* 4** 5** 97 98 99 1 2 3* 4** 5** Julkisyhteisön rahoitusjäämä suhteessa BKT:een, prosenttia Julkisyhteisöjen EMU-velka ja valtionvelka suhteessa BKT:een, prosenttia 8 8 4 Sotu-rahastot 6 Valtionvelka -4 Valtio Paikallishallinto 4 2 EMU-velka -8 97 98 99 1 2 3* 4** 5** 97 98 99 1 2* 3* 4** 5**