Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö

Samankaltaiset tiedostot
Eroauttamisen kehittäminen Vantaalla Erofoorumi

Perheasiain sovittelua koskeva kartoitus Etelä-Suomen aluehallintoviraston kunnat / syksy 2014/ Mauri Ylinentalo, korkeakouluharjoittelija

Lastensuojeluilmoitusten ja yhteydenottojen määrä on Naantalissa kasvanut useana vuonna peräkkäin ja alkuvuoden 2019 perusteella kasvu jatkuu.

Kehitetyt hyvät käytännöt: perhesovittelun prosessimalli ja perhesovittelijan työkalupakki

Nykytila Tavoitetila Ihannetila Toimenpiteet Arviointi Mittari/Seurantata pa

219 Valtuustoaloite koskien lastensuojelun keinoja puuttua huoltokiusaamiseen ja vieraannuttamiseen - Sirkkaliisa Virtanen ym.

Kahden kodin arki lapsen ja vanhemman näkökulmasta

ESITTELYDIAT EROTEMAATTISEN TYÖRYHMÄN TYÖSKENTELYSTÄ per

Perheasioiden sovittelun uudet tuulet: havaintoja ja kokemuksia Fasper-hankkeen pohjalta

Eropalvelut. Erotilanteisiin mahdollisimman nopeasti apua, ettei tilanne kärjisty. Mar

Kaavio: lasten lukumäärä ikäryhmittäin, joista on kirjattu aikavälillä lastensuojeluilmoitus

Valtakunnalliset lastensuojelupäivät

Perheasioiden sovittelun historia ja nykytila Suomessa

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN

LASTENSUOJELU LOIMAALLA ENNALTAEHKÄISEVÄ TYÖ SEKÄ SOSIAALIHUOLTOLAIN MUKAISET PALVELUT - AVO- JA SIJAISHUOLTO - JÄLKIHUOLTO

Eroauttamisen hyvien käytäntöjen pilotit yhteiskehittämisen kohteena Eron Ensiapupisteet

Espoon kaupunki Pöytäkirja 67

ASKOLAN KUNTA PÖYTÄKIRJA 5/

SUOMEN ASIANAJAJALIITON SOVINTOMENETTELYN SOVELTAMINEN PERHEASIOISSA. 1. Lainsäädäntö ja asianajaja perheasioiden sovittelijana

EROAUTTAMINEN JA SEN KEHITTÄMINEN ESPOOSSA. Marjatta Karhuvaara Perheasioiden yksikön esimies

Marjaana Sorokin

Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut. Etelä-Savon alueella

Varjosta valoon seminaari

Oikeushallinto-osasto Tuomioistuinyksikkö OM 1/31/2010 STM 1/2014 ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU VALTAKUNNALLI- SEKSI

Iloa vanhemmuuteen. lapsiperheiden toimiva palvelukokonaisuus

SOVITTELU PALAPELIN KOKOAMISENA?

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Liian kallis ero. Suomen toinen Erofoorumi "Mitä lapsiperheiden ero maksaa?" Helsinki Prof. Juha Hämäläinen Itä-Suomen yliopisto

Vaikeat erotilanteet ja vaativin väkivaltatyö Pirkanmaa, Kanta-Häme ja Etelä- Pohjanmaa

LAPSEN JA VANHEMMAN VÄLISEN YHTEYDEN SÄILYTTÄMINEN

TUUSULAN KUNNAN SÄÄDÖSKOKOELMA SOSIAALI- JA TERVEYSLAUTAKUNNAN TOIMINTASÄÄNTÖ

Sosiaalipalveluiden vaatimusmäärittely Kiilan 2 vaiheessa - tiivistys. Helsinki Antti Mäkelä Kehityspäällikkö Medi-IT

SOVITTELU PERHE- JA LAPSIASIOISSA ASIANTUNTIJA-AVUSTEINEN HUOLTORIITOJEN SOVITTELU

Mies, ero ja käytännön asiat

EROPALVELUT LAPE PIRKANMAA. Marja Olli

Hoitojakso nuorisopsykiatrian osastolla

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Lastensuojelua yhteistyössä varhaiskasvatuksen ja koulun kanssa

Vuorovaikutuksellinen lastensuojelulain perehdytys yhteistyökumppaneille Espoonlahden lastensuojelun avopalveluissa

LASTENSUOJELUN TILANNE KESKI-SUOMESSA

Tapaamispaikkatoiminnan laatukriteerit

KATSELMUS. Lape Pks UM Perhekeskus kehittämisryhmän kokous Kallion virastotalo. Pj. Marjatta Karhuvaara, Espoo

OMAVALVONTASUUNNITELMA. Perhesosiaalityö, Rovaniemi

PERHEHOIDON PÄIVIEN TYÖPAJA 2018

UUDENMAAN SIJAISKOTIYHDISTYS ry

Eropalvelujen ja sovinnollisen yhteistyövanhemmuuden kehittäminen -työryhmä / pj. Marjatta Karhuvaara

Paraisten kaupunki Talousarvio ja -suunnitelma 2015 Sosiaali- ja terveysosasto

Huoltoriita huoltokiusaaminen - vieraannuttaminen. Kuka auttaa kun lapsen oikeutta vanhempaan rikotaan?

Ero konfliktina haaste palvelujärjestelmälle. Vaula Haavisto, FT, projektipäällikkö Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi ry Erofoorumi

LÄNSI-UUDENMAAN PERHEOIKEUDELLINEN YKSIKKÖ. Valmistelusuunnitelma

Lapsiperheiden eroauttamisen palvelut. Etelä-Savon alueella

Sähköiset palvelut Hollannin malli

Kolme taloa kokemuksia tiimin koulutuksesta ja mallin käyttöönotosta Saarikassa

OLETKO ERONNUT TAI EROAMASSA? Tukea arkeen - linkkejä ja yhteystietoja

LASTENSUOJELUN ORGANISOINTI KARVIAISES- SA (sk )

PSYKOLOGITYÖ LAPSIPERHEEN EROPROSESSI- JA TUOMIOISTUINTYÖSKENTELYSSÄ SUOSITUS HYVIKSI KÄYTÄNNÖIKSI

Lapsen paras yhdessä enemmän Miten eroauttamista kehitetään pääkaupunkiseudulla? Riitta Vartio

MITEN TUKEA VANHEMPIA EROTAITOJEN OPETTELUSSA?

Avioero ja lasten asioista sopiminen.

Lapsen/Nuoren kysymykset

OMAVALVONTASUUNNITELMA. Perheoikeudelliset palvelut, Rovaniemi

TILASTOJA SOSIAALILAUTAKUNNAN VAHVISTAMAT SOPIMUKSET

ITÄ-UUDENMAAN PERHEOIKEUDELLISEN YKSIKÖN TOIMINTAKERTOMUS 2017

Espoon kaupunki Pöytäkirja Lausunto aluehallintovirastolle lastensuojelulaissa säädettyjen määräaikojen noudattamisesta

Sosiaaliasiamiehen toiminnan tilastoja vuonna 2015

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Sosiaali- ja terveysvirasto

Lastensuojelun päivystys ja ensiarviotyöskentely avohuollon lastensuojelussa "Ahma"

Lempäälän ennaltaehkäisevä perhetyö. Pippuri/ kohtaamispaikka työryhmä

Lapsen elämää kahdessa kodissa -työpaja

Sosiaalipäivystyksen tapahtumalomake

LAPSIOIKEUS Isyysolettama

KUOPION KAUPUNKI LAPSIPERHEIDEN KOTIPALVELUN PALVELUKUVAUS

Säästöjä vai kustannuksia - lasten suojelun kustannuksista

Eduskunnan lakivaliokunnalle: lisälausunto liittyen lapsen kuulemiseen

Lapsikeskeinen tilannearvio Lastensuojelutarpeen arviointi peruspalveluiden sosiaalityössä

Katsaus Tiedon SOTEratkaisuihin

VIP. Lapsiperheiden sosiaalipalvelut ja yhdyspintatyöskentely Ylöjärvellä. Ylöjärven kaupunki. Vastaava koulukuraattori Tuija Landström

Tuen palvelupolku Kangasalan varhaiskasvatuksessa ja esiopetuksessa. VIP-verkosto Hämeenlinna

TYÖPAJA: LASTENSUOJELUN PERHETYÖ VANKKURI VANHEMMAN KANSSA RINNALLA KULKIEN

Perhepalvelut Kotkassa Iloa vanhemmuuteen. Hannele Pajanen

Lastensuojelun asiakkaana Suomessa

Saako uhri oikeutta?

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Seudullista perheoikeudellista yksikköä koskeva yhteistoimintasopimus

Paremmin puhumalla TYÖYHTEISÖSOVITTELU. - ymmärryksen kautta rakentaviin ratkaisuihin

Perheneuvola lapsiperheen tukena. Mitä ja milloin?

Asiakkaan ja hänen toimintaympäristönsä tueksi jalkautuvat Tays kehitysvammahuollon palvelut

Henkilö, johon asiakas voi ottaa yhteyttä henkilötietojen käsittelyä koskevissa asioissa.

Asiakaspolkuja aikuisten sosiaalityöhön työntekijän näkökulmasta

POHJOIS-SATAKUNNAN PERUSPALVELU- LIIKELAITOSKUNTAYHTYMÄ PERHESOSIAALITYÖ

Ero lapsiperheessä työn lähtökohdat

Sosiaalihuollon palvelutehtäväkohtaiset palveluprosessit

Perheasioiden sovittelua voidaan tarjota eroprosessin eri vaiheissa, myös oikeudenkäynnin aikana.

Ylä-Pirkanmaan lastensuojelun kehittämishanke

3 Lastenvalvojan viran täyttäminen, työavain Päätös

Mitä sovittelu antaa?

Eroauttaminen perhekeskuksissa

Sosiaali- ja terveysvlk/social- och hälsovårdsutsk

TERVETULOA TYÖYHTEISÖSOVITTELUUN. Ei ole olemassa ongelmaa, josta puhumatta jättäminen auttaisi sen ratkaisemisessa. Timo Pehrman

Arviointi asiakkuuden alussa. - Lastensuojelutarpeen arviointi päihdeperheissä

Transkriptio:

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellinen yksikkö Miia Kokko-Pekkola,perheoikeudellisen yksikön päällikkö miia.kokko-pekkola(at)jarvenpaa.fi

Alueen eropalveluiden lähtötilanne Eropalveluiden kokonaisuus oli hajanainen ja alueellisesti epätasapainoinen. Eroperheille tarkoitettujen palvelujen tarjonta Järvenpään, Keravan ja Tuusulan alueella on ollut vähäistä. Esim. alueella ei ole ollut mahdollista järjestää lakisääteistä ja kuntien velvollisuudeksi kuuluvaa avioliittolain 20 :n mukaista perheasioidensovittelua eroa harkitseville tai jo eronneille vanhemmille resurssien vähyyden ja puutteellisen koulutuksen vuoksi. Kuntien lastenvalvojapalvelut olivat painottuneet puhtaasti sopimustyöskentelyyn henkilöstöresurssien vähyyden vuoksi (Järvenpäässä 1,5 lastenvalvojaa, 40 000 as, Tuusulassa 1 lastenvalvoja, n.38 000 as., Keravalla 1 lastenvalvoja, lähes 35 000 as.). Eroperheiden kriisiytyneet tilanteet ovat kuormittaneet lastensuojelua aiheuttaen esim. lastensuojelutarpeen selvitysmäärien lisäystä. Alueen kunnat ovat olleet mukana alusta lähtien Fasper-hankkeessa, jossa on pyritty kehittämään ja edistämään perhesovittelun käyttöä erotilanteessa. Hankkeen tuloksien hyödyntäminen ja hyväksi koetun sovittelumallin kehittäminen ja jatkaminen tuntui tärkeältä ja tarpeelliselta saada osaksi alueen eropalveluja. 2

Järvenpään, Keravan ja Tuusulan yhteisen perheoikeudellisen yksikön palveluiden keskittämisestä laadittiin selvitys (väestöpohja yhteensä 111 182 v.2011). Sosiaali- ja terveyslautakunta päätti ( 44) hyväksyä 30.5.2012 Järvenpään, Keravan ja Tuusulan perheoikeudellisen yksikön perustamisen isäntäkunta- malliin perustuen. 3

Isäntäkuntamalli Perheoikeudellista yksikköä suunniteltaessa on ollut lähtökohtana ns. isäntäkuntamalli, jolla tarkoitetaan sopimusyhteistyötä, jossa kunta hoitaa tehtävän yhden tai useamman kunnan puolesta. Yhteistyö perustuu kuntien väliseen sopimukseen (yhteistoimintasopimus). Isäntäkunta sitoutuu tehtävän hoitamiseen ja vastaa omalla organisaatiollaan tehtävän toteutuksesta. Tällöin yksikkö sijoittuu yhden kunnan alueelle. 4

Resurssit - 1 esimies - 4,5 lastenvalvojaa (siirtyvät: Keravalta 1, Tuusulasta 1, Järvenpäästä 1,5 + uusi vakanssi 1) - 1 sosiaaliohjaaja (uusi vakanssi) - 1 toimistosihteeri (+ oppisopimuskoulutettava/työllistetty) - 2 sosiaalityöntekijää (uudet vakanssit) - yhteensä 9.5 htv Yksikön tilat n. 250m2. 5

Perheoikeudellisen yksikön toimintaprosesseja ovat: 1. isyyden selvittäminen, huolto- ja tapaamissopimuksen ja elatussopimuksen laatiminen ja vahvistaminen ja lapsen edun valvonta ao. tilanteissa 2. käräjäoikeudelle annettavien olosuhdeselvitysten laatiminen 3. sosiaaliohjaajan tarjoama eroneuvonta eroa harkitseville vanhemmille. Eroon liittyvissä asioissa vanhemmilla on mahdollista saada henkilökohtaista tukea ja neuvontaa sosiaaliohjaajalta joko puhelimitse tai sopimalla tapaaminen. Tapaamiseen voi tulla yhdessä puolison kanssa tai yksin. Myös lasten kanssa voi tarvittaessa sopia tapaamisen. Yksikössä järjestetään eroinfo-iltoja ja kehitetään vertaistukiryhmien käynnistämistä. 4. valvottujen ja tuettujen tapaamisten ja valvottujen vaihtojen koordinointi yksikön toiminta-alueella. Ennen tapaamisten aloittamista tapaajavanhempi, lähivanhempi ja lapsi käyvät alkutapaamisessa sosiaaliohjaajan luona, jossa käydään läpi tapaamispaikan käytännöt ja säännöt ja sovitaan ensimmäiset tapaamisajat. Lapselle järjestetään tutustumiskäynti tapaamispaikkaan. Tapaamistoimintaa kehitetään ja tavoitteena on tapaamisten toteuttaminen yhdessä paikassa keikkatyöläisten voimin ja kulut jaetaan kuntien kesken 6

toimintaprosessit jatkuu perheasioiden sovittelun koordinointi. Sovitteluun tullaan perheen aloitteesta. Tavoitteena on perheen sisäisten ristiriitojen ratkaisu ja lapsen aseman turvaaminen. Sovittelijoiden tehtävänä on tukea ja auttaa perhettä ratkaisemaan ristiriitaisia tilanteita. Sovittelut järjestetään pääosin perheoikeudellisen yksikön tiloissa. Sovittelijoita on tällä hetkellä 10 kpl toiminta-alueen kunnista ja ammattikunta koostuu seuraavasti: 2 sosiaalityöntekijää, 2 perheneuvolan pari-ja perheterapeuttia, 2 perheohjaajaa, 1 lastensuojelun erityissosiaaliohjaaja, 1 lastenvalvoja ja 1 erotyöntekijä (Miessakit ry). Lisäksi sovittelijaringissä on mukana 2 perheneuvojaa perheasioiden neuvottelukeskuksesta. Sovittelijoilla oikeus käyttää vuodessa 60 h työajastaan sovitteluihin (4 sovittelua/vuosi). Yhteen sovittelukokonaisuuteen on laskettu 15 h, mikä sisältää sovittelut, matkat, työntekijöiden alku-ja loppu keskustelut, sovittelijoiden yhteiset sparrauspalaverit ym. Itse sovitteluun on laskettu käytettävän aikaa n. 6, 5 tuntia. 7

Perheasioiden sovitteluprosessi perheoikeudellisessa yksikössä Lähettävä taho Yhteydenottotapa Koordinaattori Alku- Sovittelu- Seurantatapaaminen tapaamiset tapaaminen Asiakas itse Lastenvalvoja Lastensuojelu Muu taho Puhelinsoitto Koordinaattorille - ottaa yhteyttä eri osapuoliin - kartoittaa sovittelun mahdollisuuksia ja esteitä - kertoo sovittelusta - sopii aikatauluista asiakkaiden ja sovittelijoiden kanssa - Erilliset tapaamiset tai yhteinen alkutapaaminen - Mistä vanhemmat haluavat sopia? - Onko sovittelulle esteitä? - Kaksi sovittelijaa -Vanhemmat neuvottelevat - Tavoitteena ratkaisu lasten asioiden järjestämiseen ja arjen käytäntöihin -Miten sovitut käytännöt ovat toimineet? - Onko uusia sovittelulla ratkaistavia asioita? Palaute - Soitto 1-2 kk seurantatapaa misen jälkeen

Yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Perheoikeudelliseen yksikköön on varattu tilaa sidosryhmäyhteistyön toteuttamiseen. Erotyöntekijä Jouni Linnankoski Miessakit ry:stä on saanut aluehallintoviraston luvan antaa perheasioiden sovittelua maksutta perheoikeudellisen yksikön jäsenkuntien palvelun tarvitsijoille. Sovittelun lisäksi hän pitää vastaanottoaan maanantaisin perheoikeudellisessa yksikössä. Perheasioiden sovitteluun liittyvä yhteistyö ns. sovittelijoiden vertaistyön ohjauspalavereissa, johon osallistuu perheasianneuvottelukeskuksen perheneuvojia, käräjäoikeus tuomareita ja paikallisia asianajajia. Palavereissa keskustellaan sovitteluun liittyvistä asioista yleisellä tasolla ja asiat tuodaan esiin omana ammatillisena pulmana. 9

Yhdelle perheelle tarjottavan sovittelun kustannukset 2 sovittelijaa x 10 tuntia x 75 = 1 500 1 sovittelija = 750 * 75 euron hinta perustuu taksaan, jota professori Juha Hämäläinen käyttää Kalliit erot selvityksessä sosiaalitoimen vaativan asiantuntijatyön laskennallisena henkilötyötuntitaksana.

Perheasioiden sovittelun tuottamat mahdolliset säästöt Oikeudenkäynnin välttäminen Vältetty olosuhdeselvitys säästö työparin 100 tunnin työpanos, jolla voi tarjota sovittelun 10 perheelle Eroriidasta johtuvien tai kiusaamistarkoituksessa tehtyjen lastensuojeluilmoitusten väheneminen esimerkki: Keskisuuressa kunnassa oli viime vuonna 10 huoltoriidasta johtuvaa ilmoitusta; taustatekijänä se oli useissa kymmenissä ilmoituksissa Huolto- ja tapaamisriidoista johtuvien sijoitusten väheneminen esimerkki: Keskisuuressa kunnassa tehtiin viime vuonna 3 kiireellistä sijoitusta akuutin huoltoriidan vuoksi (sijoitus 70 000 100 000 /vuosi/lapsi) Eroriitoihin liittyvän palvelutarpeen väheneminen perheneuvoloissa, perhetyössä, lastenvalvojalla, poliisilla jne.