ITÄ-UUDENMAAN PERHEOIKEUDELLISEN YKSIKÖN TOIMINTAKERTOMUS 2017

Transkriptio

1 ITÄ-UUDENMAAN PERHEOIKEUDELLISEN YKSIKÖN TOIMINTA 2017 Visio; Uusi yksikkö, palvelujen saatavuus, matalan kynnyksen eropalveluja, laadullista ja varhaista apua eroon, sovinnollisuutta edistävä työote Sisällys 1. Yksikön perustaminen Johdanto Toimintakertomus: perustoiminta Peruspalvelut Isyysasiat Sopimusasiat Perheasioiden sovittelu Olosuhdeselvitykset Adoptiopalvelut Tapaamispaikkatoiminta Jalkautuminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Kehittämistyö Lape-kehittäminen ja ketterät kokeilut Kotisivujen ja asiakaspalvelun kehittäminen Koulutus, työnohjaus, jne Talous Arvio tulevasta kehityksestä... 12

2 2 (13) 1. Yksikön perustaminen Itä-Uudenmaan perheoikeudellinen yksikkö aloitti toimintansa Porvoon, Loviisan, Askolan ja Lapinjärven perheoikeudelliset palvelut yhdistettiin yhdeksi yksiköksi. Toiminnan suunnitteluvastuu oli Porvoon kaupungilla. Yhdistäminen tehtiin nk. LAPE-kärkihankkeen hengessä ja tulevan SOTEuudistuksen innoittamana. Kuntien eropalveluiden yhdistämisen tavoitteena oli parantaa palveluiden laatua kehittämällä erovanhempien sovittelu- ja neuvontapalveluja. Sen lisäksi tavoitteena oli mm. toiminnan haavoittuvuuden vähentäminen. Juha Sipilän (kesk.) hallituksen kärkihankeen Lapsi ja perhepalvelujen muutosohjelman (LAPE) tavoitteena on sovittaa yhteen lapsi- ja perhepalvelut kunnissa ja maakunnissa. Eropalveluiden parantaminen on yksi LAPEkärkihankkeen tavoitteista. 2. Johdanto Itä-Uudenmaan perheoikeudellinen yksikkö (jäljempänä myös perheoikeudellinen yksikkö) sijaitsee Porvoon Taidetehtaalla. Palveluja on kuitenkin mahdollista tarvittaessa saada myös lähipalveluina Loviisassa ja Lapinjärvellä. Yksikön toiminta-alueeseen kuuluu lisäksi Askola. Loviisan lastenvalvoja siirtyi Porvooseen. Yksikön henkilökuntaan kuuluu kolme lastenvalvojaa, yksi lastenvalvoja/sosiaalityöntekijä sekä osa-aikainen (50 %) toimistosihteeri. Henkilöstön vaihtuvuus on vuoden 2017 aikana tuonut haasteita kehitteillä olevaan yksikköön. Perheoikeudellisen yksikön toimintaa ohjaa ym. kuntien palvelupäälliköistä/- johtajista koostuva ohjausryhmä (pj. Porvoon kaupungin palvelupäällikkö Annika Immonen. Loviisan kaupungin sosiaalityöstä vastaava Pamela Stenberg, sekä Askolan kunnan perusturvajohtaja palvelupäällikkö Ilona Lehtinen). Ohjausryhmä kokoontui kahdesti kuluneen vuoden aikana. Ohjausryhmän tehtävänä on seurata ja ohjata yksikön toimintaa ja taloutta. Jo ennen perheoikeudellisen yksikön perustamista Itä-Uudenmaan kuntien lastenvalvojat ovat tehneet vahvaa yhteistyötä mm. yhteisen työnohjauksen ja yhteisten tapaamisten muodossa. 3. Toimintakertomus: perustoiminta 3.1 Peruspalvelut Perheoikeudellisen yksikön palveluihin kuuluu lakisääteiset eropalvelut ja siihen liittyvä neuvonta. 2

3 3 (13) Lakisääteisiä eropalveluita on mm.: - sopimusten vahvistaminen. Lastenvalvoja vahvistaa lapsen huoltoa, asumista, tapaamista ja elatusta koskevia sopimuksia, kun vanhemmat ovat yhdessä niiden sisällöistä sopineet. (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983; Laki lapsen elatuksesta (704/1975) - olosuhdeselvitykset (Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983) Muita lakisääteisiä palveluita, joita perheoikeudellinen yksikkö hoitaa: - isyyden selvittämiset (Isyyslaki 11/2015) - perheasioiden sovittelu (Avioliittolaki 234/1929) - adoptioneuvonnan järjestäminen (Adoptiolaki 24 ). Tilastollista vertailukohtaa ei yksikön toiminnasta ole vielä saatavissa, koska yksikkö on toiminut vasta vuoden. Yleisellä tasolla voi kuitenkin yhtyä Porvoon kaupungin Lapsiperheiden sosiaalityön toimintakertomukseen vuodelta 2016 siltä osin, että eroperheiden määrä kasvaa, eropalveluiden tarve lisääntyy ja monimutkaistuu. Lastenvalvojien työssä tämä näkyy lisääntyvänä määränä asiakkaita, käyntejä ja yhteydenottoja. Tilastointi on vuoden aikana aiheuttanut haasteita, koska käytössä olevasta ohjelmasta (Effica) puuttuu erikseen hankittava tilasto-osuus, ja isyyksien osalta kaikkia tarvittavia toimenpiteitä ei ole ohjelman taustoissa tehty. Tästä johtuen tilastoja sopimusten ja isyysasioiden osalta on jouduttu laskemaan käsin. Työaikaa on vuoden aikana kulunut myös manuaaliseen tietojen syöttöön, koska vuoden alussa tilattu VTJ online-ohjelmaa ei ole vieläkään saatu. Täten kaikkien Askolalaisten, Loviisalaisten, Lapinjärveläisten ja muulta Suomea olevien asiakkaiden henkilö- ja ositetiedot on haettava väestötietorekisteristä erikseen ja syötettävä manuaalisesti Efficaan Isyysasiat Yksikössä on vuoden 2017 aikana selvitetty yhteensä 358 isyyttä. Porvoolaisista lapsista tehdyistä isyyden selvittämisistä 79 % on ollut neuvolassa tunnustettuja isyyksiä. Isyyden selvittämisistä lastenvalvoja tekee aina selvittämispöytäkirjan, myös neuvolassa tunnustetuista isyyksistä. Suurin osa isyyden tunnustamisista tehdään nykyään neuvolassa. Isyyden tunnustamisen yhteydessä, vanhemmat voivat myös sopia yhteishuoltajuudesta. Neuvola lähettää asiakirjat lastenvalvojalle. Asiakirjat säilytetään lastenvalvojan luona kunnes maistraatti ilmoittaa lapsen syntymästä. Lastenvalvoja laatii isyyden selvittämispöytäkirjan ja lähettää isyysasiakirjat maistraattiin vahvistettavaksi, kun on kulunut 30 arkipäivää lapsen syntymästä. Maistraatti antaa tiedoksi päätöksen isyyden vahvistamisesta vanhemmille ja lastenvalvojalle. Lastenvalvoja kirjaa maistraatin päätöksen tietojärjestelmään. 3

4 4 (13) Lastenvalvoja vahvistaa vanhempien tekemät yhteishuoltosopimukset, antaa ne tiedoksi vanhemmille ja sähköisesti väestörekisterinpitäjälle. Isyyden selvittämiset 2017 Porvoo % Loviisa % Lapinjärvi 8 2 % Askola 23 6 % yhteensä % Porvoon osalta laskettu myös: Isyyden selvittäminen neuvolassa % Isyyden selvittäminen lastenvalvojalla % Lastenvalvojan päätöksellä keskeytettyjä isyyden selvittämisiä oli vuoden aikana yhdeksän kappaletta ja isyysasioita on virka-apupyyntöjen perusteella hoidettu kolme kappaletta. Käräjäoikeudessa vahvistettu yksi isyys ja DNA-testejä on vuoden aikana suoritettu n. seitsemäntoista lapsen kohdalla. Yksi isyys on kumottu lastenvalvojan selvittämisen ja tunnustamisen perusteella. Vuoden aikana on ollut useampia monimutkaisia ja paljon työtä vaatineita isyyden selvittämisiä, joissa on mm. tarvinnut saada äidin siviilisäädystä asiakirjoja hänen kotimaastaan tai äidin vakuutuksen siitä, että hän ei ole naimisissa. Sen lisäksi on ollut kansainvälisiä isyyden selvittämisiä, joissa toinen vanhemmista on asunut ulkomailla. Perinteisten isyyden selvittämisien määrä on vähentynyt lastenvalvojan luona tehtävien isyyden selvittämisien osalta. Isyyden selvittämisen lisäksi isyysasioita: DNA-tutkimuksia 17 Virka-avulla isyyden selvittämisiä 3 Käräjäoikeuden päätös isyydestä 1 Keskeytettyjä isyydenselvittämisiä 9 Isyyden kumoaminen tunnustamisen perusteella Sopimusasiat Lastenvalvojien luona pienten lasten vanhemmat ovat vuoden aikana olleet vahvasti edustettuina eroavien perheiden kesken. Trendinä on myös näkynyt se, että perheiden tilanteet ovat yhä monimutkaisempia, pitkäaikaisempia ja yhä enemmän tukea ja palveluita vaativia. Perheillä on samanaikaisesti saattanut olla useita eri tukipalveluita (lapsiperheiden sosiaalityö, lastensuojelu, maahanmuuttopalvelut, aikuissosiaalityö, KELA, oikeusavustaja, käräjäoikeus) sekä moniulotteisia ongelmia (taloudellisia ongelmia, vuorovaikutusongelmia, kulttuurisia erimielisyyksiä jne.). Perheet ovat tarvinneet useampia käyntejä päästääkseen sopimukseen, ja yhä useamman perheen on arvioitu hyötyvän lastenvalvojien parityöskentelystä. Niistä asioista, joita on käsitelty myös oikeusaputoimistoissa ja käräjäoikeuksista, yhä useampi palaa uudestaan 4

5 5 (13) lastenvalvojan luokse muuttamaan sopimuksia tyytymättömyyttään tai nopeasti muuttuvien elämäntilanteiden vuoksi. Haasteena on myös nähty maahanmuuttajien kanssa työskentely. Tulkkeja on käytetty neuvotteluissa, mutta kuitenkin monen asiakkaan on vaikuttanut olevan vaikeuksia ymmärtää lastenvalvojan ja muiden viranomaisten roolia ja tehtäviä, sopimusten oikeusvaikutuksia ja Suomen yhteiskuntaa. Kulttuuri- ja kielierot aiheuttavat myös sen, ettei samoja käsitteitä löydy eri kielillä, joten voi olla vaikea selittää ja ymmärtää käsitteitä. Sen lisäksi tulkki ei aina ole esim. sopimus- ja lakiasioihin perehtynyt. Sopimusasioista kerätään materiaalia eri kielillä asioinnin helpottamiseksi. Vuonna 2017 toimeentulotuki siirtyi kunnilta Kelaan. Uutena työtaakkana osoittautui tämän myötä Kelan toimeentulotukeen vaatimat tapaamissopimukset tapaamisista aiheutuvien kustannusten + luonapitojen korvauksia varten. Myös elatustuen maksamiseksi tai elatussopimuksen täytäntöön pantavaksi KELA:ssa vaaditaan edelleen virallisesti vahvistettu elatussopimus. Huolto-, asumis-, elatus ja tapaamissopimuksia on yhteensä vahvistettu 1328 kpl. Suurin osa asiakkaista oli Porvoolaisia. Tilastoista ei käy ilmi asiakasmäärät, eikä lapsi- ja perhemäärät. Myöskään asiakaskäynnit eivät tilastoidu, joten ne käynnit, jotka eivät ole johtaneet sopimuksiin, eivät tilastossa näy. Niiltä asiakaskäynneiltä, jolloin sopimuksia ei synny, lastenvalvojat toteuttavat käytännössä työtä, jota tilastoissa jää näkymättömäksi työksi. Sopimukset (huolto, asuminen, elatus, tapaamiset) Porvoo % Loviisa % Lapinjärvi 37 3 % Askola % yhteensä % joista vahvistamatta jättämispäätös: 3 kpl Asiakkaille on sopimusasioissa myös pystytty tarjoamaan ns. allekirjoituspalvelu Taidetehtaan sosiaalitoimen neuvonnassa. Täten asiakkaat ovat voineet käydä allekirjoittamassa valmiit jo neuvotellut sopimuksen neuvonnassa ilman ajanvarausta arkisin klo 8 15 välisenä aikana Perheasioiden sovittelu Perheasioiden sovittelua on vuoden 2017 aikana järjestetty yhteensä 11 perheelle. Tarjolla olisi ollut yhteensä 14 kpl ns. sovittelupakettia, joista kolme jäi käyttämättä. Sovittelun koordinointi on tapahtunut perheoikeudellisessa yksikössä, kun taas koulutetut sovittelijat ovat Porvoon kaupungin muissa 5

6 6 (13) yksikössä töissä pääsääntöisesti. Sovittelijoiden työnohjaajana on toiminut Jari Kekäle neljä kertaa vuoden aikana. Yhteistyötä on kehitetty Perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa sovittelun osalta ensi vuodelle. Sovittelu 2017 Porvoo 8 Loviisa 0 Askola 2 Lapinjärvi 1 yhteensä 11 Tarjolla olleet sovittelupaketit: Olosuhdeselvitykset Yksiköstä on vuoden 2017 aikana palautettu 18 kpl huoltolain 16 mukaista selvitystä käräjäoikeuksille, suurin osa yhteistyössä jonkun muun kunnan kanssa. Kuntien välinen yhteistyö on osittain lisännyt selvitystyöntekijöiden työmäärää ja työmatkoja, osittain vähentänyt työn määrää. Yhteistyökuntia ovat olleet Helsinki, Espoo, Vantaa, Hattula, Kitee, Joensuu, Mäntsälä ja Lahti. Myös olosuhdeselvityksissä on käytetty tulkkauspalveluita maahanmuuttajaasiakkaiden kanssa työskennellessä. Kuitenkin monen asiakkaan on ollut vaikea ymmärtää eri palveluiden osuuksia heidän elämässään, varsinkin jos ovat monen eri palvelun samanaikaisia käyttäjiä. Useammalle olosuhdeselvityskäynnille toimistolla on turvallisuussyistä (esim. vanhemman lähestymiskielto tai aikaisempi väkivaltainen käytös) tilattu vartija ja kotikäynneille otettu mukaan viranomaispuhelin (Virve). Olosuhdeselvitykset 2017, joista yhteistyössä toisen kunnan kanssa Porvoo 13 7 Loviisa 4 3 Lapinjärvi 1 1 Askola 0 0 yhteensä Adoptiopalvelut Päätöksiä adoptionpalveluiden myöntämisestä ostopalveluna Pelastakaa lapset ry:ltä on tehty yhteensä 11 perheelle. Ostetut palvelut ovat olleet adoptioneuvontaa, adoptioseurantaa sekä muut adoptioon liittyvät palvelut, esim. kotiselvitykset, adoptiolupien uusiminen ja adoptioasiakirjoihin tutustuminen. 6

7 7 (13) Adoptiot 2017 Päätökset ostopalvelusta Porvoo 10 Loviisa 1 Lapinjärvi 0 Askola 0 yhteensä 11 Perheoikeudellisessa yksikössä on edelleen jatkettu adoptioperheissä jo aloitettuja seurantaraportteja. Yksikössä hoidetaan myös jatkossa perheen sisäisiä adoptioita, jotka sisällöstään poikkeavat kansainvälisistä adoptioista. Adoptiot 2017 Yksikössä tehdyt Yksikössä tehdyt Yksikössä adoptioneuvonta; seurantaraportit perheen sisäiset adoptiot lupien uusiminen, lisäselvitys Porvoo 7 Porvoo 1 Porvoo 3 Loviisa 0 Loviisa 0 Loviisa 0 Lapinjärvi 0 Lapinjärvi 0 Lapinjärvi 0 Askola 0 Askola 0 Askola 0 yhteensä 7 yhteensä 1 yhteensä Tapaamispaikkatoiminta Porvoon kaupungilla tapaamispaikkatoimintaa on käynnistetty kunnan tuottamana palveluna jo vuonna Perheoikeudellisen yksikön perustamisen yhteydessä, tapaamispaikkatoimintaa ruvettiin tarjoamaan kaikille yksikköön kuuluville kuntalaisille vanhempien tekemän ja lastenvalvojan vahvistaman tapaamissopimuksen tai oikeuden päätöksen perusteella. Tapaamispaikan valvojille on järjestetty kuukausipalaveri kuukausittain toiminnan ylläpidon ja kehittämisen vuoksi. Porvoo tapaamispaikka toimi Nordenskiöldinkadulla 20, Porvoo asti (Itä-Uudenmaan sosiaalipäivystyksen tilat) toiminta siirtyi Taidetehtaankadulle 4A, Porvoo (Päihdeklinikan tilat) toiminnan laajentamiseksi ja turvallisuuden lisäämiseksi. Tapaamispaikkatoiminta järjestää valvottuja tapaamisia, tuettuja tapaamisia sekä valvottuja vaihtoja. Tapaamisiin on myös järjestetty tulkkipalveluita ja vartija tarpeen mukaan. Tapaamispaikassa on tarjottu asiakkaille kahvia, teet ja keksiä, sekä lapsille pillimehua. Leluja, pelejä ja hoitotarvikkeita on hankittu tapaamispaikkaan turvakodin lahjoitustavaroista sekä joululahjoituksista. 7

8 8 (13) Lapsen ja vanhemman välisten tapaamiset valvonta, päätökset Myönnetään Ei myönnetä Yhteensä Porvoo 17 Porvoo 1 18 Loviisa 14 Loviisa 1 15 Lapinjärvi 0 Lapinjärvi 0 0 Askola 0 Askola 0 0 Yhteensä 31 yhteensä 2 33 Valvottuja ja tuettuja tapaamisia on toteutettu yhteensä 88 kpl, á 1-2 h. Valvottuja vaihtoja on vain toteutettu muutama. Osa myönnetyistä tapaamisista on jäänyt toteuttamatta asiakkaiden taholta tapahtuneiden peruttamisten vuoksi. Valvotut tapaamiset järjestetyt toteutuneet toteutus% ,20 % ,10 % Valvotut vaihdot järjestetyt toteutuneet toteutus% % % Tuetut tapaamiset järjestetyt toteutuneettoteutus% % 2016 Valvotut skype-tapaamiset järjestetyt toteutuneet toteutus% % Tapaamispaikassa on vuoden aikana asioinut 15 perhettä, joissa yhteensä 26 lasta. Lasten ikä on vaihdellut 0 ikävuodesta 17 ikävuoteen. Tapaamispaikan asiakkaat Tapaamispaikkaa käyttäneet lapset: joista Porvoolaisia joista Loviisalaisia 10 Tapaamispaikkaa käyttäneet perheet: joista Porvoosta 9 10 joista Loviisasta 6 Lasten ikähaarukka lasten ikien keskiarvo 6,5 4,9 Noin puolet tapaamispaikkatoiminnasta on perustunut vanhempien tekemään ja lastenvalvojan vahvistamiin sopimuksiin. Noin puolet on perustunut tuomioistuinten päätöksiin ja lastensuojelun asiakassuunnitelmiin. Peruste tapaamisten järjestämiselle: 2017 määrä määrä 2016 vanhempien tekemä tapaamissopimus 48 % % 12 käräjäoikeuksien väliaikaismääräyksiä 24 % 6 käräjäoikeuksien päätöksiä 20 % 5 käräjäoikeuksien vahvistamia sovintoja 4 % 1 lastensuojelun asiakassuunnitelma 4 % 1 täytäntöönpanopäätös 8 % 1 8

9 9 (13) Syyt tapaamisten järjestämiselle tapaamispaikassa on ollut erinäisiä, ja monessa tapauksessa syitä on ollut useampia. Syy tapaamisten järjestämiselle: 2017 määrä määrä 2016 päihteet 21 % 5 31 % 4 väkivaltaa lasta kohtaan 21 % 5 15 % 2 väkivaltaa toista vanhempaa kohtaan 12,50 % 3 8 % 1 mielenterveysongelmat 12,50 % 3 23 % 3 tutustuminen lapseen 12,50 % 3 23 % 3 kaappausuhka 8,30 % 2 0 % 0 muu, esim. kärjistynyt huoltoriita 8,30 % 2 23 % Jalkautuminen ja yhteistyö muiden toimijoiden kanssa Loviisaan jalkautumispäiviä oli vuoden aikana 13 kpl, joista ½ oli Lapinjärvellä. Asiakasmäärä Loviisan vastaanotolla oli yhteensä 85 asiakasta, eli keskimäärin 7 asiakasta per kerta. Sen lisäksi on käynyt asiakkaita allekirjoittamassa sopimuksia ilman varsinaista ajanvarausta. Lapinjärven vastaanotolla kävi yhteensä kolme asiakasta. Loviisan vastaanotolla on myös tarpeen mukaan ollut kaksi työntekijää paikalla haastavissa asiakastapauksissa. Salute-päivällä 9.2. ja Kick off-päivällä 9.3. esiteltiin yksikön toimintaa pienellä videopätkällä Interpedia ry piti yksikön työntekijöille pienen koulutustilaisuuden adoptioneuvontaan liittyen Porvoon Taidetehtaalla. Yhteistyön merkeissä koko yksikön henkilökunta vieraili ja esittäytyi Loviisassa ja Askolassa Yhteistyötapaamisiin osallistui kuntien neuvoloiden ja sosiaalitointen henkilökuntaa. Porvoon neuvoloiden kanssa pidettiin yhteistyötapaaminen 25.9., jolloin keskusteltiin yhteistyöstä isyyden tunnustamisissa, perhevalmennuksessa ja muissa eroon liittyvissä asioissa. Sosiaalityön ammattilaisia Maarianhaminasta, Ahvenanmaalta kävi tutustumassa sosiaalihuoltolain mukaisiin palveluihin Porvoossa , jolloin yksikön toimintaa esitetty. Yhteistyötapaaminen Porvoon turvakodin kanssa oli sovittu 7.11., mutta se peruttiin turvakodin taholta. Perheasiain neuvottelukeskuksen (jäljempänä myös Panks) kanssa on suunniteltu yhteistyötä perheasioiden sovittelun osalta vuodelle Panksista työntekijä liittyy sovittelijarinkiin, jolloin sovitteluihin saadaan yksi työntekijä lisää. Yhteistyötä on vuoden aikana tehty myös Sipoon lastenvalvojan kanssa mm. yhteisten tapaamisten ja yhteisen työnohjauksen muodossa. 9

10 10 (13) 3.3 Kehittämistyö Kehittämispäiviä perheoikeudellinen yksikkö on pitänyt (kaksi tuntia), (koko päivän), (koko päivän) ja (koko päivän). Näinä päivinä on suunniteltu yksikön toimintaa, tulevia yhteistyötapaamisia sekä hallituksen kärkihankeen (LAPE - lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelma) mukaisia ketteriä kokeiluja. Perheoikeudellinen yksikkö on vuoden aikana osallistunut erinäisiin Lapetyöryhmiin (Porvoon, Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun vanhemmuuden tuki ja eropalveluiden kehittäminen työryhmät, THL:n vetämään lastenvalvojat ja olosuhdeselvityket työryhmään sekä pitkittyneiden huoltoriitojen osaamis- ja tukikeskuksen suunnitteluryhmään). Perheoikeudellisen yksikön henkilökunta on osallistunut perhekeskuksen kehittämiseen, vanhemmuuden ja parisuhteen tukemisen kehittämiseen sekä eropalveluiden kehittämiseen perheoikeudellisen yksikön henkilökunta osallistui Lape-hankkeen koulutuspäivään Kulttuuritalo Grandissa ja Siuntiossa pidettyyn ketterien kokeilujen Puimala-työpajaan. Yksikössä on myös koko henkilökunnan kanssa yhdessä suoritettu verkkokoulutus Luo luottamusta, suojele lasta. Yksikön sisällä on myös tarkennettu turvatoimia, sen jälkeen kun yhden kotikäynnin jälkeen jouduttiin tekemään ilmoitus läheltä piti tilanteesta. Tällöin on muun muassa tarkennettu kollegojen informointi kotikäynnistä (päivitetty käyntiosoite ja puhelinnumerot tiedossa), yhteydensaanti kotikäynnin aikana (puhelimessa ääni päällä), kotikäynnin ajankohta (ettei työpäivä pääty kotikäynnillä) sekä kellokortin leimaaminen ennen ja jälkeen kotikäynnin Lape-kehittäminen ja ketterät kokeilut Perheoikeudellinen yksikkö valitsi osana Lape-kärkihanketta kehittämiskohteikseen sovinnollisuutta edistävän työotteen sekä ns. eron ensiavun. Sovinnollisuutta edistävä työote-kehittämisen tarkoituksena oli edistää sovinnollisuutta lastenvalvojan luona tehtävissä neuvotteluissa, lisätä palveluiden saatavuutta ja madaltaa eropalveluihin hakeutumisen kynnystä. Sen lisäksi eron ensiavun tavoitteena oli palveluiden nopea ja kätevä saatavuus sekä avun ja neuvojen saatavuus oikeaan aikaan. Käytännön tasolla aloitettiin Walk in-palvelu syyskuussa, kokeiltiin soittoaikojen varaamista sekä kehitettiin yksikön nettisivuja informatiivisemmiksi ja luettavammiksi. Työotteen osalta lisättiin parityötä ja otettiin käyttöön julkaistiin tiedote, jossa Walk in-palvelua ja Vanhempien eron ABCiltoja mainostettiin osana Uudenmaan lapsi- ja perhepalveluiden muutosohjelmaa (LAPE). Tiedotteen tavoitteena oli myös lisätä tietämystä 10

11 11 (13) perheoikeudellisen yksikön olemassa olosta, palveluiden saatavuudesta ja keskitetystä ajanvarauksesta. Walk in kokeilun tarkoituksena on mahdollistaa varhaista ja oikeanaikaista tukea ja neuvontaa erotilanteissa. Ajatuksena oli myös tarjota nopeaa asiakaspalvelua ilman ajanvarausta tai vaihtoehtona ajanvaraukseen. Walk inpalvelussa sopii hyvin hoitaa esim. lyhyet ja selkeät sopimusasiat. Sitä kautta voi myös saada neuvontaa alkuun pääsemiseen erotilanteen hoitamiseksi. Lastenvalvojien walk in:iin on tullut muutamia selkeitä lastensuojeluasioita, joita lastenvalvoja on pystynyt suoraan ohjaamaan tai viemään lastensuojelun päivystävälle työntekijälle. Walk in-palvelua on käyttänyt 47 asiakasta syksyn 2017 aikana ( ). Walk in:ssä on keskimäärin käynyt kolme asiakasta per kerta. Walk in-päiviä on ollut yhteensä 17 kpl, 4 h / kerta. Palvelua suunnitellaan jatkettavan vuonna 2018, koska siihen satsattua resurssia ovat asiakkaat käyttäneet tehokkaasti. Vanhempien eron ABC-iltoja on vuoden 2017 aikana järjestetty ensimmäistä kertaa, yhteensä neljä kertaa: helmi-, huhti-, syys- ja marraskuussa. Illat on järjestetty yhdessä Yhden vanhemman perheiden liiton, ja syksystä 2017 alkaen, yhdessä Porvoon perheneuvolan kanssa. Osallistujia on ollut yhteensä 12 henkilöä, joista yhdeksän on ollut asiakkaita, kaksi alan opiskelijoita ja yksi perhetyöntekijä. Palvelua suunnitellaan jatkettavan vuonna Suunnitelmissa on ollut perheoikeudellisen yksikön osallistuminen perhevalmennukseen pienellä juridisella tietopaketilla. Tämän toteuttaminen jää vuodelle Kotisivujen ja asiakaspalvelun kehittäminen Asiakaspalvelua puhelimitse on vuoden aikana kehitetty palvelemaan asiakkaita entistä paremmin. Ajanvaraus on keskitetty toimistosihteerin puhelimeen, johon sihteeri vastaa yhteensä 12h viikossa. Lastenvalvojien puhelinaikoja vähennettiin tämän seurauksena, jotta saataisi lisää asiakasaikoja varattaviksi. Keskitettyyn ajanvaraukseen uutena palvelukäytäntönä asiakkailla on ollut totuttelemista ja moni on edelleen, varsinkin alkuvuodesta, yrittänyt tavoittaa lastenvalvojia ajan varaamiseksi. Toimistosihteeri on n. neljän kuukauden aikana tilastoinut ( , josta hän oli kolme viikkoa lomalla) vastaanottaneensa 481 kpl yksikön neuvonta- ja ajanvarauspuhelua. Keskitetyn ajanvarauksen ja neuvonnan kautta sihteeri on palvellut asiakkaita monella tavalla, ja he ovat saaneet tarvittavat tiedot valmistautuakseen lastenvalvojan ajanvaraukselle. Tämän palvelun avulla on myös vähentynyt asiakkaiden kokemus lastenvalvojan puolueellisuudesta silloin kun toinen vanhempi on varannut ajan suoraan lastenvalvojalta, ja siten puhunut lastenvalvojan kanssa etukäteen. Sihteeri on myös pystynyt vaikuttamaan 11

12 12 (13) asiakkaiden käsityksiin ja odotuksiin lastenvalvojapalveluista sekä lisäämään asiakkaiden tietoisuutta mm. sopimusasioista. Perheoikeudellisen yksikön kotisivuihin on panostettu paljon, ja niitä on pyritty tekemään asiakasystävällisimmiksi ja luettavimmiksi. Niihin on lisätty linkkejä mm. hyödyllisille sivustoille, ohjeille sekä esimerkkisopimuksiin. Haasteena on kuitenkin noussut tietojen liiallinen saatavuus internetissä ja asiakkaiden jaksamattomuus tutustua olemassa oleviin tietoihin internetissä. Asiakkaat ovat monesti mieluummin soittaneet yksikön sihteerille päästääkseen asioissa alkuun, saadakseen vastauksia kysymyksiinsä tai saadakseen tärkeimmistä tiedoista suorat linkit sähköpostitse. Yksikön palveluista on tiedotettu myös apuaeroon.fisivustoilla. 3.4 Koulutus, työnohjaus, jne. Perheoikeudellisen yksikön lastenvalvojat osallistuivat vuoden aikana muiden koulutusten lisäksi muutamaan ammatillista osaamista tukevaan koulutukseen; lastenvalvojien neuvottelupäivät Helsingissä (kaksi osallistujaa) ja Erofoorumi 2017 Helsingissä (koko henkilökunta, eli viisi osallistujaa). Perheoikeudellisen yksikön henkilökunnan ja Sipoon lastenvalvojan työnohjaajana on koko vuoden toiminut psykologi Tarja Janhunen, Psykologipalvelu Miellestä, Vesilinnankatu 31 as 7, Helsinki. 3.5 Talous Perheoikeudelliselle yksikölle asetettua budjettia ei ole ylitetty. Menoihin kuuluu henkilöstön palkat sekä tapaamispaikkatoiminnan ja perheasioiden sovittelun kulut. Vuoden loppuun mennessä 90 % yksikön budjetista oli käytetty. Tähän ei kuitenkaan sisältynyt tapaamispaikan valvojien palkat, jotka vuoden 2017 aikana teknisten ja palkkapoliittisten haasteiden vuoksi ovat menneet Porvoon nuorisokodin sijaismäärärahoista. Asiaa on useamman kerran käsitelty lautakunnassa ja sen jälkeen palkkatoimistossa. Asiaan ei ole vielä löydetty ratkaisua, joten valvojille maksettavista korvauksista pidetään yhteistyöneuvottelu tapaamispaikan kuukausipalaverissa Koulutusten osalta yksikön budjettia on ylitetty (170 %). Tuloja yksiköllä oli muista kunnista yhteensä n euroa. 4. Arvio tulevasta kehityksestä Perheoikeudellinen yksikön toimintasuunnitelma 2018 sisältää toiminnan kehittämisen, työprosessien päivittämisen, työkäytäntöjen yhtenäistämisen, 12

13 13 (13) Yhteistyötä kehitetään edelleen muiden eropalveluita antavien tahojen ja yksikön alueeseen kuuluvien kuntien kanssa mm. yhteistyötapaamisten muodossa. LAPE-kärkihankkeen osalta arvioidaan vuonna 2017 alkaneet ketterät kokeilut, ja juurrutetaan sitä kautta käyttöön otetut toimivat käytännöt yksikön toimintaan. Sähköisten palveluiden kehittämistä ja yhteistyö muiden perustason, erityistason- ja vaativan tason palveluiden kanssa jatketaan perheiden eroauttamisen edistämiseksi. Työhyvinvointi ja jaksaminen ovat edelleen painavina tavoitteina, joihin panostetaan mm. kuormittavuutta vähentävin työtavoin (esim. asiakasmäärä päivässä sekä perjantaisin paperityö) sekä parityön voimalla. Esimiehen osallistuminen yksikön tiimikokouksiin kerran kuukaudessa jatkuu. Ammattitaidon ylläpitoon, työn mielekkyyteen ja ammatilliseen kasvun panostetaan osallistumalla työhön sisällöllisesti sopiviin koulutuksiin sekä kehittämispäivien avulla. Suunniteltuja koulutuksia ovat FCG:n järjestämä isyyskoulutus, Valviran järjestämä adoptiokoulutus, Lastenvalvojien neuvottelupäivät sekä Erofoorumi Pyritään kouluttamaan neljä uutta perheasioiden sovittelijaa vuoden 2018 aikana. Sovittelun työnohjaus jatkuu. Vuodesta 2018 alkaen kaikki uudet adoptioasiat järjestetään ostopalveluna Pelastakaa lapset ry:ltä. Tapaamispaikkapalveluiden osalta on keskusteltu tapaamisten ja vaihtojen tuotteellistamisesta, koska kyselyjä tapaamisten ostamisesta on tullut kuntien lastensuojelusta ja käräjäoikeudesta. Uusien valvojien rekrytoinnille on tarvetta, ja ensisijaisesti pyritään huolehtimaan yksikön alueella asuvien lasten tapaamispaikkatarpeista. Tapaamispaikan osalta tulisi tehdä turvasuunnitelma. Työntekijäresurssit yksikön alueella ovat käytännössä vähäisemmät kuin ennen yksikön perustamista. Kaikissa kunnissa osallistui myös lapsiperheiden sosiaalityöntekijöitä ja sosiaaliohjaajia olosuhdeselvitysten tekemiseen, sovittelun koordinointiin sekä adoptioneuvontaan ennen yksikön perustamista, ja tapaamispaikkatoiminta oli silloin Porvoossa vähäistä. Siten nämä tehtävät siirtyivät yksikön perustamisen yhteydessä kokonaan lastenvalvojille. Yksikkö sai lisäresurssikseen puoliaikaisen toimistosihteerin, joka auttaa asiakaspalvelussa tuntuvasti. Silti vuoden loppua kohden jääviyshaasteet, työnkuvan pirstaleisuus ja tehtävänjako on koitunut haasteelliseksi. Työntekijöiden roolit ovat pienessä helposti menneet sekaisin, jotta jääviyttä on voitu välttää. Kuitenkin on loppuvuodesta jouduttu pyytämään työparia muista yksiköistä olosuhdeselvityksiin, kun monimutkaisten perheiden asioista on jo hoitanut useampi työntekijä yksikössä aikaisemmin. Yhden työntekijän osa-aikaeläke on myös aiheuttanut lisäresurssien tarvetta. Tehtävänjaon selkeyttämisellä on tilannetta pyritty ratkomaan, mutta työtehtävien toimiva jako ja sen ylläpitäminen vaatisi lisähenkilöitä. Vuodelle 2018 on suunniteltu osa-aikaisen ja määräaikaisen sosiaaliohjaajan palkkaaminen mm. olosuhdeselvittäjän työpariksi sekä tapaamispaikan koordinoimiseksi. 13