Hulevedet ja biohiilen merkitys



Samankaltaiset tiedostot
HULEVESIEN LAADUNHALLINNAN KASVAVA MERKITYS

Hulevesikuormitusten arviointi ja hulevesien seurannan suunnittelu kaupunkimittakaavassa

Huleveden pitoisuuksien ajallinen ja alueellinen vaihtelu Maija Taka University of Helsinki 1

HULEVESIEN HALLINTA VIHERKATOILLA JA MUILLA VIHERRAKENTEILLA

Rakentamisen aiheuttamat valuntamuutokset asuinalueilla ja vaihtoehtoisten hulevesijärjestelmien mallinnus

BIOHIILI BIOSUODATUSRAKENTEISSA:

Lentoaseman maanalainen kosteikko

Heikki Setälä ja URCA-konsortio

Vantaan pienvaluma-alueiden luokittelu vettä läpäisemättömän pinnan osuuden perusteella

BIOSUODATUSRAKENTEILLA PUHTAAMPAA HULEVETTÄ?

Hulevesien hallinnalla kestäviä kaupunkiympäristöjä?

5 Yksityiskohtaiset laskentatulokset Aurajoelle

Hulevesien määrän ja laadun vaihtelu Lahden kaupungin keskusta- ja pientaloalueilla

Hulevesien laadun hallinta

Asuinalueen rakentamisen vaikutukset veden laatuun, virtaamaan ja ainekuormitukseen - Esimerkkinä Espoon Suurpelto

Miten maatalouden vesiensuojelutoimien tehoa voidaan mitata? Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Kaupunkiluonto ja ekosysteemipalvelut

Maija Taka Pienvesitapaaminen

Peltolohko. Kuivatusalue. Vaikutusten havaitseminen Seurantarooli. Vesistöjen tila Kokonaiskuormitus Maatalouden osuus Kokonaisvaikutukset

Ainevirta-analyysi esimerkki Suomen typpi- ja fosforivirroista

Peltojen ravinnekuormituksen vaikutus Itämeren elinkeinoihin (blue growth) Petri Ekholm SYKE

Hulevesien hallintaratkaisut tänään mitoitus ja menetelmät

Jatkuvatoiminen ravinnekuormituksen seurantaverkosto Kirmanjärven valumaalueella

äärä ja laatu Suomessa

Biohiilen merkitys kasvualustassa tulossa Maanhoitoremontti

Valuma-alue kunnostuksen prosessit ja menetelmät. Björn Klöve, Vesi- ja ympäristötekniikka, Teknillinen tiedekunta, Oulun yliopisto

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

Hulevesien hallinta tiivistyvällä pientaloalueella

Hulevesien hallinta, miksi ja millä keinoin? Leena Sänkiaho Pöyry Finland Oy

Hulevesijärjestelmän mitoitus laadun hallinnan näkökulma. Hulevesien hallinta vesistön ehdoilla seminaari DI Perttu Hyöty, Sitowise Oy

EU:N ITÄMERISTRATEGIA POLITIIKKA-ALA: BIOTALOUS Maatalouden ravinteiden kierrätys. Leena Anttila Maa- ja metsätalousministeriö

Typen ja fosforin alhainen kierrätysaste Suomessa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

lmastonmuutos ja paikalliset ratkaisut - mitä Ilmasto-opas.fi tarjoaa

Suodatusarkku pilottina hulevesien puhdistuksessa

Keskitetty käsittely biosuodattimessa

Maatalouden ravinnehuuhtoumien mallintamisen luotettavuus

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut (Hule S&C)

Vesiensuojelukosteikot

XM1001 JOKIEN MEREEN KULJETTAMIEN AINEMÄÄRIEN SEURANTAOHJELMA

Tuotantopanosten valmistus ja käyttö osana ympäristövastuuta. Viestintäpäällikkö Seija Luomanperä, Yara Suomi Oy

CLASS projekti vettä läpäisevillä pintamateriaaleilla hulevedet paremmin hallintaan

Vesijärven hulevesikuormitus Lahden kaupunkialueelta

Mitattua tutkimustietoa ekosysteemipalveluista metropolialueen kestävän kasvun tueksi (EKO-HYÖTY)

TASO-hankkeen esittely

Työpaketti 5: Taajamien rankkasadetulvien hallinnan parantaminen

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

HULEVESIOPAS Menetelmät hulevesien ja taajamatulvien hallintaan

Peltokuivatuksen tarve

Vesiensuojelutoimenpiteiden vaikutusten mittaaminen vesistössä. Pasi Valkama Vantaanjoen ja Helsingin seudun vesiensuojeluyhdistys ry

Viides ulottuvuus -viherkatot osaksi kaupunkia

URAJÄRVEN LLR-KUORMITUSVAIKUTUSMALLINNUS

BIOHIILI; Biohiilen vaikutus metsämaan hiilen ja typen virtoihin

Stormwater filtration unit

Kaupunkien hulevedet vaarallisten ja haitallisten aineiden päästölähteinä. Nora Sillanpää palvelupäällikkö, TkT Vesipalvelut

Nummelan hulevesikosteikon puhdistusteho

Maatalouden ravinnekuormituksen vaihtelun arviointi jokivesissä

Miksi ja millaista hulevesikohteiden seurantaa tarvitaan? Uudet hulevesien hallinnan Smart & Clean ratkaisut Kick Off

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

Teollisuuden sivuvirrat vesiensuojelurakenteessa Marko Sjölund. Kaupunkivesistö kuntoon

Jatkuvatoiminen vedenlaadunmittaus tiedonlähteenä. Pasi Valkama

IGS-FIN allasseminaari Hulevesialtainen hydrologinen mitoitus Heli Jaakola

Hulevedet uhka vai mahdollisuus?

Riittääkö hapetus järvien kunnostamiseen? Jukka Horppila

LÄPÄISEVÄT PINNOITTEET. Mika Tulimaa Rudus Oy

Kosteikot virtaaman ja ravinteiden hallinnassa

Muuttuvan ilmaston vaikutukset vesistöihin

Vesistöjen tila ja kuormituksen kestokyky

Mitä hulevesi on? - hulevesien vaikutus pinta- ja pohjavesiin. Limnologi Eeva Nuotio Espoon ympäristökeskus

Luonnontieteiden kandidaatin tutkinto (LuK)

Vesi- ja Ympäristötekniikan Tutkimusryhmä

LUONNONHUUHTOUMA Tietoa luonnonhuuhtoumasta tarvitaan ihmisen aiheuttaman kuormituksen arvioimiseksi Erityisesti metsätalous

Ravinteiden kierrätys alkutuotannossa ja sen vaikutukset vesien tilaan KiertoVesi ( )


N-SINK Life+ hanke (EU) Reduction of waste water nitrogen load: demonstrations and modelling (N-SINK)

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Juankosken kaupungissa

Fungi infecting cultivated moss can also cause diseases in crop plants

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Socio-cultural valuation of ecosystem services provided by Baltic Salmon. Timo P. Karjalainen Thule Institute/University of Oulu Oulun yliopisto

Vesien- ja merenhoidon toimenpiteiden suunnittelu ja toteutuminen

Biopidätys (viherpainanteet, sadepuutarhat, biosuodatus)... 2

VAAHTERANMÄEN ALUE HULEVESISELVITYS

Valuma-alueen merkitys vesien tilan parantamisessa. Vanajavesikeskus-hankkeen Vesistöasiantuntija Suvi Mäkelä

Espoon hulevesiohjelma. Katariina Peltola

Rantamo-Seittelin kosteikon vedenlaadun seuranta

Lumetuksen ympäristövaikutukset

Viides ulottuvuus. - viherkatot osaksi kaupunkia. Tieteidenvälinen tutkimus- ja kehittämishanke

Ilmastonmuutos ja Itämeri Vaikutukset ekosysteemille?

Biohiiltä uudella tavalla hulevesiratkaisuja tiiviiseen. kaupunkiympäristöön. Kaupunkivesistöt kuntoon hanke. Miitta Rantakari Helsingin kaupunki

Katsaus hulevesien käsittelymenetelmiin ja niistä saatuihin tuloksiin

MITEN AMMATTIKORKEAKOULUJEN JA YLIOPISTOJEN UUDET RAHOITUSMALLIT VAIKUTTAVAT KORKEAKOULUJEN KV-TOIMINTAAN NYT JA TULEVAISUUDESSA?

Turun Ammattikorkeakoulun Vesitekniikan tutkimusryhmän hulevesitutkimuksia Turun seudulla. Heidi Nurminen

Neuvonta uudistuu: kuormitustarkastelulla laajennetaan perspektiiviä. Henri Virkkunen LUVY ry

Periodimenetelmä. Ainevirtaama. Paimionjoki t a 1. Arvioitu kiintoainepitoisuus (mg/l) Virtaama (m 3 /s) Virtaama Kiintoaine

GREEN STORMWATER INFRASTRUCTURE -Hulevesiesimerkkejä Pohjois-Amerikasta. Mervi Vallinkoski, maisema-arkkitehti, Jyväskylän kaupunki

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

Pajupuhdistamo matalaravinteisten vesien käsittelyssä. Vihreä infrastruktuuri

Veikö syksyn sateet ravinteet mennessään?

Monitieteiset ympäristöopinnot, kurssitarjonta

Transkriptio:

ViherTek-seminaari torstaina 14.11.2013 klo 9.30-15, Helsingin Messukeskus VIHERKATTOSEMINAARI III - STRATEGIASTA KÄYTÄNTÖÖN Hulevedet ja biohiilen merkitys Kirsi Kuoppamäki Ympäristötieteiden laitos, Niemenkatu 73, LAHTI 19.11.2013 1

Hulevedet ILMASTONMUUTOS kaupunkirakenteen eheyttäminen Lahti, kesäkuu 2013 19.11.2013 2

Hulevesien hallinta hulevesien muodostumisen estäminen hulevesien määrän vähentäminen eli käsittely ja hyödyntäminen syntypaikalla Kuntaliitto (2012) 19.11.2013 3

Helsingin messukeskus Opaskartan mukaan 500 m 2 20 mm sade 10 000 l = 10 m 3 Bio- ja ympäristötieteellinen tiedekunta / Henkilön nimi / Esityksen nimi 19.11.2013 4

Itä-Pasilassa virtaama noudattaa hyvin tarkasti sadantaa (Taka 2012) Kumpulanpuroon ja sieltä Itämereen laskeva valuma-alue: 67 % päällystettyä pintaa, josta kattojen osuus 56 % hulevesien muodostumisen estäminen hulevesien määrän vähentäminen eli käsittely ja hyödyntäminen syntypaikalla Taka (2012) 19.11.2013 5

Pienet sateet pidättyy viherkattoihin ei viherkattoa syksy 2012 kesä 2012 Kuoppamäki et al. (in prep.) 19.11.2013 6

Entä kylmä vuodenaika? 19.11.2013 7

Viherkattokoe Lahdessa 20 kpl 2 m 2 koekattoja Jatkuvatoiminen mittaus: Sadanta, valunta Kasvualustan kosteus, lämpötila iherkattomateriaalit: Envire Oy 19.11.2013 8

14.8.2013 Sadepäivä: 62 mm/vrk Edellisestä (10 mm) sateesta kulunut 4 vrk Valunta viherkatolta 40 mm 35 % pidättyi viherkaton kasvualustan kosteus sadanta valunta viherkatolta 8 tunnin viive 19.11.2013 9

Jäätyminen, sulaminen? 19.11.2013 10

Veden laatu? Viherkatot: uusi vesistökuormituksen lähde Obendorfer et al. (2007), Berndtsson (2010), Pataki et al. (2011) 19.11.2013 11

Helsingin alueen viherkatoilta valuvassa vedessä enemmän ravinteita kuin ns. normaalikatoilta valuvassa vedessä Näytteitä Helsingistä 2011 viherkatolta: normaalikatolta: Kokonaisfosfori Kokonaistyppi N = 12 N = 12 viherkatto normikatto hanavesi viherkatto normikatto hanavesi Narayanasamy (2013) 19.11.2013 12

Vuosikuormitus kg / km 2 viherkatoilta ja eri maankäytön alueilta viherkatto Lähteet: Narayanasamy (2013) Sillanpää (2013) Melanen (1981) Granlund et al. (2005) Vuorenmaa et al. (2002) 19.11.2013 13

Helsingin seudulla inventoitu 9443 m 2 viherkattoja 19.11.2013 14

Viherkattoja yli 9443 m 2 ~ 10 000 m 2 = 0,01 km 2 Maa-alue 770 km 2 19.11.2013 15

Kokonaisvuosikuormitus eri maankäytön alueilta ja viherkatoilta olettaen että 50 % sateesta pidättyy viherkattoihin viherkatto Viherkatot silti uusi vesistökuormituksen lähde 19.11.2013 16

Hajakuormitus yksi vesiensuojelun suurimmista haasteista Kaikki keinot käyttöön rehevöittävän kuormituksen vähentämiseksi Voidaanko ravinteiden valuminen viherkatoilta jotenkin estää vai mitä tehdä? Lannoitusta vältettävä Kasvualusta: mm. vähemmän orgaanista ainetta Valumavedet ohjattava hyötykäyttöön Muita ideoita? BIOHIILI? 19.11.2013 17

Biohiili Pyrolyysi: biomassaa kuumennetaan (400-500 o C) suljetussa, hapettomassa tilassa Biohiilellä suuri adsorptiokyky! 19.11.2013 18

Kuva:Priit Tammeorg, Helsingin yliopisto Sovellus viherkatoilla? Kuva: www.bigbiocharexperiment.co.uk 19.11.2013 19

Alustavat tulokset lupaavia 19.11.2013 20

Kirjallisuus Berndtsson, J. 2010. Green roof performance towards management of runoff water quantity and quality: A review. Ecol. Engineering 36: 351 360 Granlund, K., Räike, A., Ekholm, P., Rankinen, K. & Rekolainen, S. 2005. Assessment of water protection targets for agricultural nutrient loading in Finland. J. Hydrol. 304: 251-260. Kuntaliitto 2012. Hulevesiopas (http://shop.kunnat.net/product_details.php?p=2714) Melanen, M. 1981. Quality of runoff in urban areas. Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 42: 123-188. Narayanasamy, K. 2013. Characteristics of green roofs which affect the quality and water retention capacity of stormwater runoff. University of Helsinki, Department of Environmental Sciences, Master s Thesis. Obendorfer, E. et al. 2007. Green roofs as urban ecosystems: ecological structures, functions and services. BioScience 57:823-833. Pataki, D.E. et al. 2011. Coupling biogeochemical cycles in urban environments: ecosystem services, green solutions and misconceptions. Front. Ecol. Environ. 9: 27 36 Sillanpää, N. 2013. Effects of suburban development on runoff generation and water quality. Aalto University Publication Series, Doctoral Dissertations 160/2013. Taka, M. 2012. Maankäytön vaikutus pohjoisten alueiden hulevesiin esimerkkinä Helsingin valuma-alueet. Helsingin yliopisto, geotieteiden ja maantieteen laitos, pro gradu tutkielma. Vuorenmaa, J., Rekolainen, S., Lepistö, A., Kenttämies, K. & Kauppila, P. 2002. Losses of nitrogen and phosphorus from agricultural and forest areas in Finland during the 1980s and 1990s. Environ. Monit. Assess. 76: 213-248. 19.11.2013 21

Lisää viherkattoja Suomeen mutta millaisia? Tutkitaan ennen kuin hutkitaan Kysymyksiä? Kiitos kirsi.kuoppamaki@helsinki.fi Esityksen kuvat K. Kuoppamäki ellei toisin mainita 19.11.2013 22