Taimikonhoito kitkemällä

Samankaltaiset tiedostot
Tulisijojen puutuhka metsälannoitteeksi

Kevytrakenteisen metsätien rakentaminen

Kitkevä perkaus työmenetelmän esittely ja tutkimustuloksia onnistumisesta

Omistusmuotona yhteismetsä

Koneellinen taimikonhoito

Koneellisen taimikonhoidon menetelmät ja niiden kilpailukyky

Koneellisen taimikonhoidon nykytila ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Kouvola, 2.11.

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Joensuu,

Metsänomistajan omatoimisuuslaskuri

Koneellisen taimikonhoidon nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät. Kustannustehokas metsänhoito-seminaarisarja Heidi Hallongren Oulu,

Metsänhoitotöiden koneellistamisen nykytilanne ja tulevaisuuden näkymät

Metsän uudistaminen. Mänty. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

Metsään peruskurssi, luento 4 Taimikonhoito ja taimikon varhaishoito

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Ulkolaitaan: Naarva konekitkentä, Tehojätkä taimikonhoito tai MenSe taimikonharvennus

Metsän uudistaminen. Kuusi. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Tuottava taimikko- seminaarit Iisalmi/Joensuu

Taimikon koneellisen varhaisperkauksen onnistuminen

Metsän uudistaminen. Raudus ja hieskoivu. Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu Sykettä Keski Suomen metsiin

Koneellinen kitkentä. Timo Tomperi Arto Väänänen

Taimikonhoito. Elinvoimaa Metsistä- hanke Mhy Päijät-Häme

KUSTANNUSTEHOKAS TAIMIKONHOITO kevät 2016

Pöllönpöntöt myyrätuhojen torjunnassa

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

KUUSEN TAIMIKOIDEN KONEELLISEN KITKENNÄN JÄLKEISEN KEHITYK- SEN SEURANTATUTKIMUS

Taimikonhoidon omavalvontaohje

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Päättäjien 35. Metsäakatemia LUUMÄKI. Hakkuu- ja taimikonhoitokohde

Taimikonhoito. Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsän suojelua metsätalouden ympäristötuella ja Metso-ohjelman kautta

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma

Koneellinen kitkentä taimikon varhaisperkauksessa työajanmenekki, kustannukset ja työjäljen laatu

Taimikonhoidon perusteet.

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Motit liikkeelle Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

METSÄNHOITO Tero Ojarinta Suomen metsäkeskus

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kuopio

Metsän uudistaminen. Ohjeita omatoimiseen istutukseen Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Mikä on taimikonhoidon laadun taso?

Motit liikkeelle. Etelä- ja Keski-Pohjanmaan metsänomistajille osaamista yrittäjämäiseen metsätalouteen

Metsänhoidon koneellistamisen visio ja T&K ohjelma

KONEELLINEN TAIMIKONHOITO

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Koneellisen taimikonhoidon kilpailukyky

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

RAIVAUSSAHAKURSSI 2016 Sisältö:

Metsänhoitotyöt kuvioittain

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimikonhoidon ajoituksen kustannus ja kannattavuusvaikutukset

Metsänhoito. Metsänomistajat

Metsänuudistamisen laatu Valtakunnan Metsien Inventoinnin (VMI) tulosten mukaan

Taimikonhoidon ajoitus ja sen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja

JOHTOALUEIDEN VIERIMETSIEN HOITO

Pituus: % havupuita 50 % lehtipuita. Koivukuitua 0,0 Lehtikuitua 0,0 Sellupuuta 0,0 0,0

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa. Kajaani Kustannustehokas metsänhoito -seminaarisarja 2011

Maanmuokkauksen omavalvontaohje

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Kuvioluettelo. LAPPEENRANTA / Alue 358 / Metsäsuunnitelma 1 / MÄNNISTÖ / Lohko ,1 Kuivahko kangas ,9 kangasmaa Rauduskoivu 6 2 4

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

Koneellisen taimikonhoidon kustannustehokkuuden parantaminen

TAIMIKONHOITO. Metsän kiertokulku Tero Ojarinta. Metsään Peruskurssilta opit oman metsän hoitoon

KARELIA-AMMATTIKORKEAKOULU Metsätalouden koulutusohjelma. Niko Korhonen KITKENTÄPERKAUKSEN LAATU METSÄHALLITUKSEN LIEK- SAN JA NURMEKSEN TIIMEILLÄ

KUUSENTAIMIKON KITKENTÄPERKAUS: TYÖN SUUNNITTELU, TOTEUTUS JA LAADUNSEURANTA

Päivän teemat. Metsäiset lait Kehitysluokka Kiertoaika Metsänhoito- ja hakkuu-toimenpiteitä

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. MMT Timo Saksa

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

Tehokkuutta taimikonhoitoon

Metsänhoitoa kanalintuja suosien

ENNAKKORAIVAUS JA ENERGIAPUUN HAKKUU SAMALLA HAKKUULAITTEELLA. Alustavia kokeita

Puunkorjuun koneellistaminen on vähentänyt

Varhaisperkauksen merkitys kuusen uudistamisketjussa. Karri Uotila Jyväskylä

HIRVI-INFO Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä. Heikki Kuoppala

Energiapuun korjuun ja kannon noston vaikutukset uudistamisketjuun: maanmuokkaus, uudistamistulos, taimikonhoito. Timo Saksa Metla Suonenjoki

METSÄTALOUDEN HIRVIVAHINGOT Uusi hirvivahinkojen korvausjärjestelmä

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

TAIMIKON KÄSITTELYN AJOITUKSEN VAIKUTUS TYÖN AJANMENEKKIIN

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

20 % havupuita 80 % lehtipuita 50 % havupuita 50 % lehtipuita. Rauduskoivu, kuusi, kataja, tukevarakenteiset lehtipensaat

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

Mäntytukkipuu 58,5 48,1 11,8. Mäntykuitupuu 18,5 15,5 11,8. Kuusitukkipuu 60,2 48,7 11,1. Kuusikuitupuu 19,1 15,5 11,1. Koivutukkipuu 45,8 37,7 11,6

Kuusi ja lehtikuusi. - pääranka katkaistu toisen vuosikasvaimen kohdalta. kohdalta - pieni kuorivaurio. - pieni kuorivaurio

15 Taimikonhoito ja harvennusbiomassan tuottaminen kuusen taimikossa

Eri-ikäisrakenteinen metsän kasvatus

Taimikonhoito. Jari Hynynen, Karri Uotila, Saija Huuskonen & Timo Saksa

Putkilokasveilla juuret ottavat veden. Sammalet ottavat vettä koko pinnallaan.

Koneellisen istutuksen ja taimikonhoidon kilpailukyky

MenSe -raivauspää. sähkölinjojen tehokkaaseen ja turvalliseen raivaukseen. Käyttöpäivä Marja-Leena Mentula MenSe Oy

ORIMATTILA, PENNALAN ITÄOSAN OSAYLEISKAAVAN MUUTOS

Metsänuudistaminen nyt ja tulevaisuudessa

Antti Rantala. Männyn varhaisperkauksen tarve ja ajankohta. kivennäismailla

, Joensuu Suomen metsäkeskus 1

Mäntytukkipuu 55,9 46,3 11,3. Mäntykuitupuu 17,8 15,0 11,3. Kuusitukkipuu 57,2 46,6 10,6. Kuusikuitupuu 18,1 14,8 10,6. Koivutukkipuu 44,2 36,7 10,9

hallinta Ville Kankaanhuhta Joensuu Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

Transkriptio:

Taimikonhoito kitkemällä Taimikonhoitoa voi tehdä kitkemällä joko käsin tai koneellisesti. Kitkennässä siis vesakkoa poistetaan repimällä ne maasta juurineen, jolloin seuraavina vuosina ei tapahdu niin paljon lehtipuiden vesomista. Kitkeminen käsin Käsin kitkeminen kannattaa tehdä silloin, kun lehtipuuston pituus on alle 30 senttimetriä. Tällöin kitkettävät puut lähtevät vielä helposti irti maasta. Kun lehtipuuston pituus on yli 30 cm, juuret ovat tiukemmin maassa, jolloin kitkentä on jo vaikeampaa. Kitkemisen työajan menekki on noin 10 15 tuntia per hehtaari. Käsin kitkennässä kannattaa käyttää työhanskoja, ja selkää kannattaa lepuuttaa välillä työn lomassa, sillä käsin kitkeminen on enimmäkseen selkää rasittavaa kyyristelyä ja kumartelua. Käsin kitkeminen sopii parhaiten o sellaisille kylvö- ja luontaisesti syntyneille aloille, joissa pienet havupuun taimet ovat jääneet lehtipuuston alle ja raivaussahalla niiden vapauttaminen on vaikea ja hidasta. o alueelle, jossa poistettava vesakko on koivu- ja leppävaltaista ja vesakon joukossa on vähän haapaa ja pihlajaa. Haavalla ja pihlajalla on isot juuret, jotka ovat tiukasti kiinni maassa. Niitä on hankala kitkeä. Käsin kitkeminen sopii esimerkiksi tehtäväksi talkoilla. Talkoilla tehtäessä saa tehtyä nopeammin kitkemisen kuin yksin, ja lisäksi metsänhoitotyöt ovat loistavaa ulkoilua perheen tai ystävien kesken. 1 1

Kuvassa punaisen ympyrän sisällä näkyy taimet, jotka on alunperin kylvetty kuviolle. Tässä vaiheessa kitkentä on helppo tehdä käsinkin, kun poistettavat lehtipuut ovat pieniä ja niitä ei ole paljon. (Kuva: Veli-Pekka Kauppinen) 2

Taimikko kitkemisen jälkeen. 3

Koneellinen kitkentä Myös koneellisessa kitkennässä poistettava vesakko kitketään pois juurineen. Toki sellaisiakin koneellisia laitteita on ollut markkinoilla, jotka katkaisevat vesakon, mutta tällöin seuraavina vuosina voi tapahtua vesomista, ja raivausta on tehtävä uudelleen. ² Samoin kuin käsin kitkennässä, myös koneellista kitkentää kannattaa tehdä sellaisilla alueilla, joissa kasvaa vähän pihlajaa ja haapaa. ¹ Naarva-laite on kehitetty Kari Kurun idean pohjalta juuri kitkemään vesakkoa. Ensimmäisissä malleissa oli kylläkin katkaisevat terät, jotka poistivat vesakon, mutta nykyään mallit ovat kitkeviä versioita. asetetaan kitkettävän vesakon päälle niin, että taimi jää laitteessa keskellä olevaan reikään. ² Kitkettävä vesakko puristuu laitteessa leukojen väliin, ja kun laitetta nostetaan, lähtee vesakko juurineen maasta. ³ Laite soveltuu reikäperkaukseen sekä totaaliseen kitkemiseen. ² Reikäperkaus tarkoittaa sitä, että kasvatettavan taimen lähimmät kilpailijat valosta ja ravinteista poistetaan noin 0,5 1 metrin päästä taimesta. Naarva-laitteita valmistaa Pentin Paja (http://www.pentinpaja.fi/fi/etusivu/). ³ Naarva-laitteiden P25-malli on tarkoitettu kitkevään taimikonhoitoon, ja se voidaan kiinnittää harvestereihin ja 8 15 tonnin painoisiin kaivinkoneisiin. ³ Työajanmenekki on tuottavuustutkimuksissa vaihdellut taimikoissa 4 9 tunnin välillä per hehtaari. Keskiarvoksi työajanmenekille on saatu 6,2 tuntia per hehtaari. ³ 4

Kitkemisen jälkeen taimilla on tilaa kasvaa. 5

Vesakosta puhdas taimikko. Taustalla siemenpuiksi jätettyjä mäntyjä. 6

Lisätietoa konekitkennästä: https://www.youtube.com/watch?v=osst- SccAz1c Lähteet: 1. Metsänomistaja Veli-Pekka Kauppisen haastattelu. Haastattelu 11.10.2016. 2. Tapion Taskukirja. 2008. Toim. S. Rantala. 25. uud. painos. Metsäkustannus Oy. Hämeenlinna. 3. P25 Perkaaja. N.d. Pentin Pajan verkkosivu. Naarva-tuotteiden esittely. http://www.pentinpaja.fi/app/product/list/-/id/11/set_language/fi Teksti: Niina Näriäinen & Laura Vertainen Kuvat: Niina Näriäinen Tämän omatoimisen ja aktiivisen metsänomistajan infokortin on koostanut Jyväskylän ammattikorkeakoulu osana NEEFO Network for Educated European Forest Owners - hanketta, jota on osarahoittanut EU:n Erasmus+ -ohjelma (Agreement No.2015-1-LV01- KA204-013437). Lisätietoa hankkeesta sekä lisää infokortteja löydät Internet-osoitteesta: jamk.fi/infokortit. 7