Työterveyslaitos www.ttl.fi



Samankaltaiset tiedostot
Mitä uutta kivipölystä? Riitta Sauni, LT, dos., ayl Työterveyslaitos Tampere

Työperäinen COPD - milloin epäilen ja miten tutkin?

Työterveyslaitos Hille Suojalehto

Epidemiologia riskien arvioinnissa

Kemikaalit ja työ internetsivusto

Jukka Vadén Ylilääkäri, keuhkosairaudet KHKS

Hyvinvointia työstä Tomi Kanerva. Työterveyslaitos

Työkyvyn arviointi keuhkosairauksissa

Keuhkoahtaumataudin varhaisdiagnostiikka ja spirometria. Esko Kurttila Keuhkosairauksien ja työterveyshuollon erikoislääkäri

Työperäinen syöpä ja ammattisyöpä Suomessa

Vetovoimainen ja terveyttä edistävä terveydenhuolto. COPD sairautena. Käypä Hoito Minna Virola

Slide 1: Moduuli 1. Keskeiset asiat asbestista. Slide 2: Moduuli 1 tarkastelemme: - Mitä asbesti on? - Miksi asbestia käytetty?

Asbestille altistuminen ja asbestisairaudet

Hyvinvointia työstä. Kosteusvaurioselvityksiä tekevien työntekijöiden hyvinvointi ja altistuminen. Pirjo Jokela ylilääkäri, Työterveyslaitos

Nuorena alkaneen astman vaikutus miesten työkykyyn. Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

Keuhkoahtaumataudin monet kasvot

Mitkä ovat merkityksellisiä työperäisiä kemikaaliriskejä?

Asbestialtistuneen muistilista

Pölykeuhkosairaudet. IAP, Oulu Sisko Anttila, HUSLAB

Asbestialtistuneen muistilista

Kosteus- ja homeongelmat Suomessa

Miksi liikenteen päästöjä pitää. Kari KK Venho

Viljelijäväestön altistuminen, oireet ja hengitystiesairaudet

Toisenkin tupakointi voi tappaa tupakointi ei ole vain tupakoijan oma asia

BI4 IHMISEN BIOLOGIA

Mitä sisäilmaoireet ovat?

Kiertotalouden kemikaalit ja riskit työntekijöille

Tunnista altistumisriskit Mikrobit ja Asbesti. Markus Holm Tehokuivaus OY

Miten selviytyä terveenä työelämässä

Miten selviytyä terveenä työelämässä

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

Työhygieniapalvelut Työterveyslaitoksessa

Keuhkoahtaumatauti 2007

Asbestialtistumisen arviointi ammattitautiepäilyissä

Spirometriatutkimuksen tulkinta. Harri Lindholm, erikoislääkäri Työterveyslaitos Toimintakykylaboratorio

Työterveyshuolto ja sisäilmaongelma

Hyvinvointia työstä Tomi Kanerva. Työterveyslaitos

Liitetaulukko 1/11. Tutkittujen materiaalien kokonaispitoisuudet KOTIMAINEN MB-JÄTE <1MM SAKSAN MB- JÄTE <1MM POHJAKUONA <10MM

Keuhkoahtaumapotilaan ohjaus kuntoon!

Allerginen alveoliitti Työterveyslaitos Esittäjän Nimi

KEMIALLISTEN TEKIJÖIDEN AIHEUTTAMIEN RISKIEN ARVIOINTI (VNa 715/2001)

Pölyt pois yhteistyöllä. Vähennä jauhopölyä leipomossa

AMMATTITAUTIEN PATOLOGIAA

Kemikaalivaarojen arviointi

Terveys, työhyvinvointi ja talous - jokaisen etu. Savuton Suomi Harri Vainio

Keuhkoahtaumatautipotilaan seurannasta

Kemialliset tekijät työpaikoilla

17VV VV Veden lämpötila 14,2 12,7 14,2 13,9 C Esikäsittely, suodatus (0,45 µm) ok ok ok ok L. ph 7,1 6,9 7,1 7,1 RA2000¹ L

17VV VV 01021

Lattian pinnoituksen työturvallisuusopas

Kemialliset tekijät rakentamisessa

SISU-interventiotutkimus kosteusvaurioituneissa kouluissa

203 Krooninen keuhkoastma ja sitä läheisesti muistuttavat krooniset obstruktiiviset keuhkosairaudet

PITKÄAIKAISSEURANTA KOSTEUSVAURIORAKENNUKSEN TYÖNTEKIJÖIDEN NIVELOIREISTA JA -SAIRAUKSISTA

KEUHKOTAUDIT AKUUTIT HENGITYSTEIDEN INFEKTIOT

KÄYTTÖTURVALLISUUSTIEDOTE Sivu 1 / 6 MASTERBOARD 1. AINEEN TAI VALMISTEEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT 2.

Ventilaation huononeminen keuhkojen tilavuuden pienenemisen seurauksena. Ventilaation vaikeutuminen keuhkoputkien ahtautumisen seurauksena 21.9.

KEMIALLISTEN RISKIEN ARVIOINTI TYÖPAIKALLA -TOIMINTA- MALLI

OPAS ASBESTIALTISTUNEILLE JA -SAIRASTUNEILLE

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

RAE- JA HIEKKAPUHALLUS

- työolopalaute AT-tutkimusten jälkeen

Ulkoilmansaasteiden aiheuttamat sairaudet ja annos-vastesuhteet

Elkem Microsilica 920 D

Tupakkalain muutos 2010

TYPPIOKSIDIANALYYSI. Pt-NO-ex. Katriina Jokela bio6sn 2009

Kansainvälinen työturvallisuuspäivä -Tunnista altistumisriskit

Käyttöturvallisuustiedote asetuksen (EY) 1907/2006 mukainen

Puhdas ja turvallinen saneeraustyömaa, esimerkkejä hyvistä ratkaisuista

Hyvinvointia työstä. Työterveyslaitos

KOHTA 1: AINEEN TAI SEOKSEN JA YHTIÖN TAI YRITYKSEN TUNNISTETIEDOT. Piihiekka, Kiteinen piihiekka, Piidioksidi, Kvartsihiekka, Kvartsiitti

Hyvinvointia sisäympäristöstä

Astmaatikko työelämässä Irmeli Lindström Keuhkosairauksien erikoislääkäri Työterveyslaitos

SISÄYMPÄRISTÖÖN LIITTYVÄT OIREET 50 SUOMEN

Tupakoinnin haitat ja lopettamisen hyödyt

Idiopaattinen keuhkofibroosi tunnistaminen, toteaminen ja hoito

Oerlikon Balzers Sandvik Coating OY. VOLVO Terveysriskien välttäminen leikkuunesteitä käytettäessä

Työmaan puhtaudenhallinta

Nanomateriaalit rakennusteollisuudessa

COPD:n diagnostiikka terveydenhuollossa

Suomalaisten lasten altistuminen raskasmetalleille. Johanna Suomi

Kemikaaliriskien hallinta ympäristöterveyden kannalta. Hannu Komulainen Ympäristöterveyden osasto Kuopio

SISÄILMAONGELMIEN TERVEYSVAIKUTUKSET

Keuhkoahtaumatauti pahenemisvaiheen hoito

Sisäilmaongelma tulehdusta elimistössä vai tulehtunut työilmapiiri. LT Riitta-Liisa Patovirta Keuhkosairauksien ja allergologian erikoislääkäri KYS

Astma. Eeva-Maija Nieminen Keuhkosairauksien erikoislääkäri, LT Kliininen opettaja HY HYKS Sydän- ja keuhkokeskus. Astma on

Kansallinen toimintaohjelma radonriskien ehkäisemiseksi

Työterveyslaitos Anneli Kangas

Nanomateriaalit työpaikoilla

COPD MITEN VALITSEN POTILAALLENI OIKEAN LÄÄKKEEN? PÄIVI OKSMAN, TYKS Keuhkosairauksien klinikka

Hyvinvointia edistävät tilat ja terve sisäilma Suomessa Mission possible?

Talousvettä toimittavan laitoksen kokoluokka (m 3 /d)

Työpaikkojen haasteet; altistumisen arviointi ja riskinhallinta

Kemikaalien EU-riskinarviointi ja -vähennys

Sisäilmaoireilevat työterveyden asiakkaina

3D-TULOSTAMINEN: PÄÄSTÖT JA

VALIMOTYÖ: MALLIVEISTÄMÖT, HIEKANVALMISTUS, KEERNANTEKO, KAAVAUS. Tiivistelmä

SISÄILMAOIREIDEN TUNNISTAMINEN. Tuula Putus, Turun yliopisto / IndoorAid

Kemikaaliriskien hallinta kuntoon

Anne Kekkonen Sisäilmatutkija Suomen Sisäilmakeskus Oy

Transkriptio:

Hyvinvointia työstä

Kivipölyn sekä muun pölyn näkyvät ja näkymättömät vaikutukset Riitta Sauni, LT, ylilääkäri Työterveyslaitos Tampere

Keuhkojen rakenne 3

Keuhkorakkulatason kaasujenvaihto 4

Hengitystoiminta Levossa 0,5 l x 10/ min = 2400 l/8 t Raskas työ 2 l x 20 /min = 19200 l/8 t Jos pölyä on 10 mg/m3, on hengitetty pölymäärä raskaassa työssä 192 mg Raskaassa työssä hengitetään pääosin suun kautta, nenän suodattava vaikutus jää pois 5

Hiukkaskoon vaikutus pölyn käyttäytymiseen y y hengityselimissä diffuusio törmäys % laskeutuminen 100 80 60 40 Ylemmät hengitystiet Nenä 20 Keuhkorakkulat 0,01 0,1 1,0 10 100 μm 6

Hiukkasten laskeutumisnopeus Hiukkaskoko k k (μm) Putoamisnopeus 100 50 10 5 1 0,2 0,1 100 cm/s 20 - " - 0,8 cm/s =48 cm/min 0,18 - " -=11 - " - 3,5 cm/h 1,1 - " - 0,8 - " - 7

Keuhkojen puhdistusmenetelmät nenäkarvat ja limakalvo yskänrefleksi värekarvatoiminta syöjäsolut (=makrofagit), imutiet immuunijärjestelmä 8

Kumulatiivinen altistuminen Pölyjen terveysvaikutuksia selvitettäessä huomioidaan usein elinikäinen altistuminen pitoisuus ilmassa mg/m 3 x työssäolo vuodet v = kumulatiivinen altistuminen = mg-vuodet voidaan jakaa HTP-pitoisuudella, jolloin saadaan ns. HTP-vuodet 9

Altistumistasoja pölyille TTL:n mittauksissa 1994-2011 altiste yli HTP, % 94-98 99-03 04-07 08-11 alumiini 23 35 6 11 arseeni 4 19 5 9 epäorgaaninen pöly 17 12 10 10 jauhopöly 49 31 28 * 40 * kromi (VI)-yhdisteet 2 6 2 6 * kvartsi 67 68 47 * 12 * lyijy 25 23 4 2 nikkeli 7 9 8 4 ** orgaaninen pöly - - 12 13 puupöly 17 18 19 * 14 * * HTP-arvo tiukentunut ** vuodet 2008 2009 25.3.2013 10

Presentation heading / Työterveyslaitos 11 / MM / 25.3.2013

Esimerkkejä pölyjen terveyshaitoista Ylä- ja alahengitystieoireet: nuha, kurkun ärsytys, äänen käheys, yskä Pölykeuhkosairaudet Astma Keuhkoahtaumatauti Keuhkosyöpä 12

Astma ja rakennustyö (Sauni ym. 2003) Ikäryhmä Rakennustyöntekijöiden lukumäärä Pirkanmaalla Uusia OR verrattuna astmatapauksia muuhun 1991-19951995 Pirkanmaan väestöön 20-34v 3392 52 1.74 (1.30-2.33) 35-49v 2959 40 1.76 (1.26-2.44) 50-64v 1171 41 2.48 (1.79-3.43) Yhteensä 7513 133 1.81 (1.51-2.16) 13

Pölykeuhkosairaudet Fibrosoivat Hyvänlaatuiset asbestoosi antimoni silikoosi barium kovametallikeuhko boori aluminoosi mangaani beryllioosi rauta talkoosi tina kaoliinipölykeuhko titaani vismutti 14

Asbestin terveysvaikutukset 15

25.3.2013 16

Altistuminen työssä kvartsipölylle (kivipölylle) Kvartsipölylle altistuu Suomessa noin 70 000 työntekijää Altistumista kaivostyöt louhintatyöt kivityöt rakennustyöt (betonityöntekijät, siivoojat, muurarit yms.) keraaminen teollisuus (lasi, posliini, savi, tiili) rauta- ja teräsvalimotyö metallinhionta hiekkapuhallus 17

Altistuminen työssä kvartsipölylle (2001-2003 TTL FINJEM) 18

Työpaikkojen ilman epäpuhtausmittaukset TTL, kvartsi Vuosina 2008 2011 kvartsimittauksista 12 % ylitti HTP-arvon. Edellisellä seurantajaksolla ylityksiä oli peräti 47 %. Kvartsipitoisuuksien pieneneminen voidaan lukea pitkälti vuonna 2007 solmitun eurooppalaisen kiteinen piidioksidi (kvartsi) -sopimuksen ansioksi. Useat työpaikat ovat kartoittaneet perusteellisesti kvartsille altistavat työt ja toteuttaneet altistumista vähentäviä toimenpiteitä. 19

Uusi HTP-arvo kvartsipölylle 2007 Aiemmin Suomessa oli arvona 0,2 mg/m 3 (8h) Nyt HTP-arvo on 0,05 mg/m 3 (alveolijae =keuhkorakkuloihin kulkeutuva hienopöly) Kvartsipöly on hyvin hienojakoista, näkymätöntä Arviointi i vaatii mittauksia i (uusi mittausmenetelmä Työterveyslaitoksella, EU:n mittaukset yhtenäistyvät) 20

Kvartsipölyn aiheuttamat terveyshaitat Silikoosi Keuhkosyöpä Keuhkoahtaumatauti Autoimmuunisairaudet? 21

Silikoosi Kvartsipölyn aiheuttama kivipölykeuhkosairaus Keuhkokudoksen pesäkkeinen fibroosi Altistumisaika pitkä, sairastuminen edellyttää yleensä yli 10 vuoden merkitsevää altistumista kiteiselle piidioksidille 22

Silikoosi Taudin syntyminen: ei tiedetä tarkkaa mekanismia piidioksidi on toksinen makrofageille kollageenikuituja muodostuu ja ne hyalinisoituvat (=sarveistuvat) Silikoosin oireet: aluksi oireeton rasitushengenahdistus Taudin muodot: krooninen pesäketyyppinen tavallisin nopeasti etenevä muoto poikkeuksellisen runsaassa altistuksessa akuutti silikoosi tai silikoproteinoosi 23

Silikoosi Taudinmääritys: röntgenlöydös: 1-2 mm:n nodulaariset pesäkkeet yläkentistä alkaen, sulautuvat yhteen pitkälle edenneessä sairaudessa restriktio riittäväksi arvioitu altistuminen Hoito: spesifistä hoitoa ei ole altistumisen loppuminen tärkeää komplikaatioiden hoito 24

Silikoosin riski Riski ei ole lineaarinen kvartsipölypitoisuus 0,2 mg/m 3 10 vuoden ajan noin 5 %:n riski silikoosiin kvartsipölypitoisuus 0,4 mg/m 3 10 vuoden ajan noin 50 %:n riski silikoosiin Nykyisen HTP-arvon mukainen altistuminen 0.05 mg/m 3 30 vuoden ajan alle 5 %:n riski silikoosiin 25

Krooninen keuhkoputkitulehdus ja keuhkoahtaumatauti Suomessa noin 10%:lla eli noin 400 000 tapausta. Lisäksi piilevää diagnosoimatonta keuhkoahtaumatautia 8-10%:lla. Riskitekijöinä kijöi tupakointi, teollisuuden alojen ilman epäpuhtaudet t (pölyt, kaasut, huurut) Noin 15 % tapauksista arvioitu liittyvän työhön 26

Mitä keuhkoahtaumataudissa tapahtuu? 27

Tupakoinnin lopettaminen kannattaa aina 28

Keuhkoahtaumatauti ja kvartsipöly Hnizdo et. al 2003: A : non-smokers, B : current smokers (1 pack a day), C: current smokers (2 pack a day) 29

Pölyt ja keuhkoahtaumatauti Riski tupakoimattomilla, pölyille, käryille, kaasuille ja huuruille altistuvilla 2,0-2,4-kertainen sairastua keuhkoahtaumatautiin Tupakoivilla ei-altistuneilla työntekijöillä 6,7-7,0-kertainen keuhkoahtaumataudin riski Riski tupakoivilla altistuvilla 14,1-18,3- kertainen FEV1:n alenemisnopeus näyttää korreloivan joko pölyn määrään tai kaasu/huurualtistumisen voimakkuuteen 30

Keuhkosyövän riski ja kvartsipöly Kiteinen piidioksidi on ihmisille syöpää aiheuttava aine (IARC = kansainvälinen syöpätutkimusjärjestö, 1997) Kvartsipölyn aiheuttama keuhkosyöpä on lisätty kvartsiammattitauteihin ammattitautiasetuksen muutoksessa (252/2003, 3, kohta 30) Keuhkosyöpä näyttää useimmin kehittyvän silikoottiseen keuhkoon (2 x riski) Kaikki altistumista vähentävät toimenpiteet pienentävät myös keuhkosyövän riskiä 31

Syöpäriski tutkimuksissa Tutkimusten perusteella on arvioitu kvartsin aiheuttavan noin 45-50 syöpätapausta/vuosi Suomessa (Nurminen&Karjalainen) Asbestin jälkeen tärkein työperäinen keuhkosyövän aiheuttaja Joitakin tapauksia korvattu jo ammattitautina 32

Voisiko kivipölyn vaikutuksia keuhkoissa todeta jo ennen röntgenkuvassa näkyviä muutoksia? Tutkimus TTL 2008-2010: työssään yli 20 v kivipölylle altistuneet työntekijät (kiviteollisuus, maa- ja vesirakennusala sekä rakennustuoteteollisuus, n=779 Kyselyyn vastasi 360 henkilöä (46%) Tutkittuja oli kaikkiaan 258 Tutkittujen keskimääräinen työssäoloaika kivipölylle altistavassa työssä oli 30 vuotta Tutkituista i oli edelleen työssä 59% Tutkittavat täyttivät hengitystieoireita kartoittavan lomakkeen ja heistä otettiin keuhkojen röntgenkuva ja heille tehtiin keuhkojen toimintakokeet (spirometria) 25.3.2013 33

Keuhkojen toimintakoetulokset Keuhkoahtaumatauti 15,9%:lla kaikista tutkituista Krooninen keuhkoputketulehdus 14,6%:lla Alentunut spirometria 23%:lla (FVC<80% tai FEV1<80% tai FEV%<88% viitearvoista) 34

Hengityssuojainten tarve ja käyttö 90 80 70 60 50 40 30 tarve hengitysssuojaimen käyttöön käyttänyt suojainta useimmiten tai aina 20 10 0 kivityö elementti maanrak. louhimo kaikki yht. 35

Thorax-röntgenkuvien ILO- luokitus altistumisen mukaan 100 90 80 70 60 50 40 30 vähiten altistuneet keskinkertaisesti altistuneet eniten alitistuneet kaikki yht. 20 10 0 Normaali thorax (ILO 0/0, 0/- tai 0/1) Pokkeava löydös (ILO 1/0 tai enemmän) 36

Jatkotutkimukset 94 eniten altistunutta ja ne, joilla oli muutoksia tavallisessa keuhkokuvassa, kävi jatkotutkimuksissa, joilla haettiin kivipölyn aiheuttamia varhaisvaiheen muutoksia, jotka eivät välttämättä vielä näy perustutkimuksissa. Jatkotutkimuksiin kuului: - keuhkojen spiraali-ct-tutkimus - uloshengitysilman typpioksidin ja kondensaatin keräys - verinäyte - tarkennetut tiedot kivipölyaltistumisesta koko työhistorian aikana Verrokkiryhmänä ä samanikäiset ei-tupakoivat i t terveet t miehet 37

Johtopäätöksiä Tutkimuksessa ei löydetty piileviä silikooseja, mikä viittaa siihen, että terveydenhoitojärjestelmä löytää silikoosiepäilyt. Keuhkojen ohutleike-tt -kuvausta ei voi suosittaa rutiininomaiseksi seuranta- tai seulontatyökaluksi a u s altistuneille. e Uloshengitysilman fraktioidusta NO-mittauksesta saattaa tulevaisuudessa olla hyötyä seurannassa ja varhaisdiagnostiikassa. Määräaikaisten terveystarkastusten röntgenkuvausten tiheyden voisi kytkeä työntekijän henkilökohtaisen kumulatiivisen kivipölyaltistumisen määrään. Siten vähän altistuvilla voitaisiin röntgenkuvauksia vähentää. Kvartsialtistumiseen, tupakointiin ja niiden yhteisvaikutukseen liittyy kohonnut keuhkoahtaumataudin riski. 38

Kiitos! 25.3.2013 39