Ikääntyneiden asuinpaikat nyt ja tulevaisuudessa Anna Strandell Suomen ympäristökeskus Ikääntyneiden asumisratkaisut -seminaari 17.5.2017
Ikääntyneet yhdyskuntarakenteessa -hanke Ympäristöministeriön ja Suomen ympäristökeskuksen (SYKE) yhteishanke tukee Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelman 2013 2017 toteuttamista Aineistona on käytetty Tilastokeskuksen väestötietoja ja väestöennustetta sekä rekisteripohjaisia paikkatietoaineistoja (Väestörekisterikeskuksen Rakennus- ja huoneistorekisteri RHR) sekä kyselypohjaista Asukasbarometria Ikääntyneillä tarkoitetaan tässä 65 vuotta täyttäneitä Ikääntyneet on osassa analyyseistä jaettu kolmeen ikäryhmään: 65 74-vuotiaat, 75 84-vuotiaat, yli 84-vuotiaat Aluetasoina pääosin toiminnalliset alueluokitukset hallinnollisten alueiden kuten kuntien sijaan Hankkeen loppuraportti kesäkuussa 2017 2
Asumistoiveet Asukasbarometrin mukaan kerrostaloasumisen toiveet alkavat selvästi lisääntyä 60 ikävuoden jälkeen ja kerrostaloasuminen on ikääntyneillä toivotumpaa kuin missään muussa ikäryhmässä Asukasbarometri 2016 -kyselyaineiston pohjalta saatu tuoretta tietoa asumistoiveista Kysely kohdistuu kaupunkimaisiin asuinympäristöihin, yli 10 000 asukkaan taajamiin 3
Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1,1 1,1 3,1 51,7 15,6 31,7 65-74-vuotiaat 41,4 18,1 39,5 59,1 22,6 15,3 asuu nyt ihannetalotyyppi muu toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 4 Lähde: Asukasbarometri 2017
Minkälaisessa talossa halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1,0 0,0 2,9 60,0 16,4 22,6 75-84-vuotiaat 53,6 17,3 29,1 70,0 18,8 asuu nyt ihannetalotyyppi muu toivetalotyyppi nykyisessä elämäntilanteessa kerrostalo pari- tai rivitalo omakotitalo 8,2 5 Lähde: Asukasbarometri 2017
Asumistoiveet Toiveasumismuoto voi olla eri kun huomioidaan nykyinen elämäntilanne Rivitalo koetaan omakotitaloa useammin elämäntilanteeseen sopivana talotyyppinä 65-74-vuotiaista moni kuitenkin asuu ja haluaakin asua omakotitalossa Yli 74-vuotiaista jo 70 % asuisi mieluiten kerrostalossa nykyisessä elämäntilanteessa Kuva: Janne Ulvinen / Ympäristöhallinnon kuvapankki 6
Toteutuneet asumispreferenssit muuttoliike talotyypeittäin 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 0 5 10 15 20 25 30 35 40 45 50 55 60 65 70 75 80 85 90 Ikä Kerrotalojen osuus tulomuutosta Rivitalojen osuus tulomuutosta Erillispientalojen osuus tulomuutosta Kerrotalojen osuus lähtömuutosta Rivitalojen osuus lähtömuutosta Erillispientalojen osuus lähtömuutosta 7
Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 3,7 1,0 1,9 1,7 10,7 8,1 39,9 35,7 13,7 6,2 13,5 65-74-vuotiaat 43,7 29,9 31,2 17,7 41,3 asuu nyt ihanneasuinalue toiveasuinalue nykyisessä elämäntilanteessa muu maaseutu pientalovaltainen alue alakeskus kerrostalovaltainen alue keskusta 8 Lähde: Asukasbarometri 2017
Millaisella asuinalueella halutaan asua? 100% 90% 80% 70% 60% 50% 40% 30% 20% 10% 0% 1,9 1,1 8,4 3,0 1,2 35,0 36,4 18,5 8,7 16,0 75-84-vuotiaat 39,9 32,0 26,2 20,8 48,8 asuu nyt ihanneasuinalue toiveasuinalue nykyisessä elämäntilanteessa muu maaseutu pientalovaltainen alue alakeskus kerrostalovaltainen alue keskusta 9 Lähde: Asukasbarometri 2017
Asuinaluetoiveet Kerrostaloalueet keskustan ulkopuolella ovat ikääntyneiden yleisin asuinalue suurissa taajamissa Tämä ei kuitenkaan vastaa toiveita Keskustat ja pientaloalueet ovat ikääntyneiden toiveasuinalueita Suurissa taajamissa asuvista 65-74-vuotiaista joka kymmenes pitää maaseutua ihanneasuinalueena Nykyisessä elämäntilanteessa keskustat nousevat selkeästi yleisimmäksi toiveasuinalueeksi 10
Ikääntyneiden asumiskriteerit vaivaton ja helppohoitoinen asuminen, asunnon hyvä varustelutaso asunnon, asuintalon ja asuinalueen esteettömyys rauhallisuus ja meluttomuus palvelujen saavutettavuus, kauppaan tulisi päästä kävellen palvelutoiveet: pankki- ja postipalvelut, vanhustenpalvelut ja terveydenhoitopalvelut Ikääntyneet käyttävät pihaa paljon myös kerrostaloissa 65-74-vuotiailla luonnonympäristö ja ulkoilumahdollisuudet 75-84-vuotiailla sosiaaliset kontaktit asuinalueella joukkoliikenteen merkitys kasvaa kun auton käyttö vähenee alueen maine, naapuruston samanhenkisyys ja ympäristön tuttuus ovat ikääntyneille tärkeämpiä tekijöitä kuin muille ikääntyneiden on vaikeampi tottua asuinympäristön muutoksiin 11
Ikääntyneet muuttavat harvoin 500 Muuttojen määrä ikäluokittain 2014 450 400 350 300 250 200 150 100 50 0 0-6 7-14 15-17 18-29 30-49 50-64 65-74 Yli 74 Koko väestö Muuttojen määrä 1000 asukasta kohden 12
Ikääntyneiden muutot ovat suurimmaksi osaksi lyhyitä Ikääntyneiden muuttojen pituus (2010-2014) 65-74-vuotiaat Yli 74-vuotiaat 65 vuotta täyttäneet 0-1 km 1-5 km 5-20 km Etäisyys (km) 0-1 1,1-5 5,1-20 20,1-100 Yli 100 Koko väestö 0 % 10 % 20 % 30 % 40 % 50 % 60 % 70 % 80 % 90 % 100 % 13
Ikääntyneiden asumisen muutokset rakennus- ja huoneistorekisterissä 14
15 Ikääntyneiden asukaspysyvyys ikävuosittain 92% 92% 92% 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 92% 9 9 90% 89% 88% 87% 8 8 82% 80% 78% 7 7 68% 66% 6 6 56% 48% 48% 4 3 3 18% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 2% 6% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 2% 6% 7% 7% 9% 10% 1 1 1 16% 18% 20% 2 27% 30% 3 36% 40% 47% 48% 57% 6 6 79% 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100+ Miehet Asukaspysyvyys Muutto toiseen asuntoon Muutto palvelutaloon, hoitolaitokseen tai ulkomaille ja kuolleisuus 92% 92% 92% 92% 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 9 92% 92% 9 90% 89% 88% 87% 8 8 82% 80% 78% 7 7 68% 6 62% 56% 5 42% 4 40% 19% 8% 8% 7% 7% 7% 6% 6% 6% 6% 2% 2% 2% 2% 6% 7% 8% 9% 1 12% 1 16% 18% 22% 2 28% 30% 3 39% 4 5 5 57% 7 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % 50 51 52 53 54 55 56 57 58 59 60 61 62 63 64 65 66 67 68 69 70 71 72 73 74 75 76 77 78 79 80 81 82 83 84 85 86 87 88 89 90 91 92 93 94 95 96 97 98 99 100+ Naiset
Paikallaan ikääntyminen Paikallaan ikääntymisen mahdollisuuksiin vaikuttavat sekä asunnon ja asuintalon että asuinalueen ominaisuudet Ikääntyneiden asukaspysyvyys on korkeampi omistusasunnoissa kuin vuokra-asunnoissa Herkimmin muutetaan pois harvaan asutun maaseudun vuokra-asunnoista ja harvimmin omistusasunnoista ydinmaaseudulla, maaseudun paikalliskeskuksissa sekä sisemmällä kaupunkialueella Asuinrakennuksen hissittömyys heikentää asukaspysyvyyttä Ikääntyneet asuvat vanhemmissa rakennuksissa kuin väestö keskimäärin, mikä voi hankaloittaa asunnossa pysymistä (remonttitarpeet, hissin puuttuminen jne.) 16
Ikääntyneiden asuminen erityyppisillä alueilla Ikääntyneiden sijaintia, nykytilaa ja ennustetta on tarkastelu paikkatietopohjaisten alueluokitusten avulla Koko maan kattavassa kaupunki-maaseutu-luokituksessa (2010) Suomi on jaettu seitsemään luokkaan, joista kolme on kaupunkimaisia ja neljä maaseutumaisia Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeitä (2015) on kuusi, ja ne kattavat ainoastaan kaupunkiseutujen taajama-alueet (Helsingin toiminnallisella alueella myös muut taajamat) Kuvaavat asukkaiden mahdollisuuksia käyttää eri liikkumismuotoja Ikääntyneistä 62 % asuu yhdyskuntarakenteen vyöhykkeiden alueella 17
18
Ikääntyneiden määrä kasvanut sekä kaupungissa että maaseudulla 65 74-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 75 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Yli 84-vuotiaiden määrä kaupunki-maaseutuluokissa 200000 180000 160000 140000 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 2000 2014 2000 2014 2000 2014 Lähde: Tilastokeskus, SYKE 2010 19
Kaupungeissa eniten ikääntyneitä on sisemmän kaupunkialueen kerrostaloissa (251 000), maaseudulla ydinmaaseudun omakotitaloissa (103 000) 65 vuotta täyttäneet talotyypin mukaan Sisempi kaupunkialue Ulompi kaupunkialue Kaupungin kehysalue Maaseudun paikalliskeskus Kaupungin läheinen maaseutu Erillispientalot Rivi- ja ketjutalot Kerros- ja luhtitalot Muut rakennukset Ydinmaaseutu Harvaan asuttu maaseutu 0 100 000 200 000 300 000 400 000 Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2010 20
Kaupunki- ja maaseutukeskukset saavat muuttovoittoa ikääntyneistä 65-74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain (2010-2014) 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto kaupunki-maaseutuluokittain (2010-2014) 50000 45000 40000 35000 30000 25000 20000 15000 10000 5000 0 Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 21
Väestöennuste Asukasta 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 50-64-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 0 1980 2000 2020 2040 22
Väestöennuste Asukasta 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 65-74-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 0 1980 2000 2020 2040 23
Väestöennuste Asukasta 400 000 350 000 300 000 250 000 200 000 150 000 100 000 50 000 yli 75-vuotiaat sisempi kaupunkialue ulompi kaupunkialue kaupungin kehysalue maaseudun paikalliskeskukset kaupungin läheinen maaseutu ydinmaaseutu harvaan asuttu maaseutu 0 1980 2000 2020 2040 24
Yhdyskuntarakenteen vyöhykkeet 1. Keskustan jalankulkuvyöhyke rajautuu 1 2 km:n säteelle kaupungin kaupallisesta ydinkeskustasta. 2. Keskustan jalankulkuvyöhykettä ympäröi reunavyöhyke, joka ulottuu 2 5 km:n säteelle jalankulkuvyöhykkeestä. 3. Alakeskuksiin muodostuu itsenäinen jalankulkuvyöhyke Joukkoliikennevyöhykkeet sijaitsevat yli 2,5 km:n etäisyydellä kaupunkikeskustoista ja niillä joukkoliikenteen palvelutaso on hyvä tai erinomainen. Kriteerit perustuvat 1. joukkoliikenteen vuorojen määrään ruuhkatuntien aikana 2. kävelyetäisyyteen pysäkille Jalankulku- ja joukkoliikennevyöhykkeiden ulkopuolelle jäävä taajama-alue on autovyöhykettä. Autovyöhykkeellä on jonkin verran joukkoliikennetarjontaa, mutta joukkoliikenteen palvelutaso ei ole yhtä hyvä kuin joukkoliikennevyöhykkeellä.
Lähes 170 000 65 vuotta täyttänyttä asuu autovyöhykkeillä 65 74-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) 75 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) Yli 84-vuotiaiden määrä yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2014) 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 120000 100000 80000 60000 40000 20000 0 Lähde: VTJ/VRK 2015, SYKE 2015 27
Joukkoliikennevyöhyke ja autovyöhyke ikääntyneiden muuttoliikkeen häviäjiä 65-74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2010-2014) 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Yli 74-vuotiaiden lähtö- ja tulomuutto yhdyskuntarakenteen vyöhykkeillä (2010-2014) 20000 18000 16000 14000 12000 10000 8000 6000 4000 2000 0 Lähtömuutto Tulomuutto Lähtömuutto Tulomuutto 28
Vuonna 2030: Autovyöhykkeellä noin 240 000 65 vuotta täyttänyttä 29
Keskeiset havainnot ja kysymykset Ikääntyneitä eniten kaupungeissa suhteellinen kasvu nopeinta kehyskunnissa yli 75-vuotiaiden määrän kasvu 2040 mennessä: sisempi kaupunkialue + 200 000 kaupunkiseutujen autovyöhyke + 50 000 Ikääntyneiden asumispalveluita on suhteessa ikääntyneiden määrään paljon maaseudun paikalliskeskuksissa, mutta vähän kaupunkien kehysalueilla ja autovyöhykkeellä Miten palvelut järjestetään autovyöhykkeellä, jossa ei ole lähipalveluja? Paikallaan ikääntyminen vallitsevaa. Muuttavatko omakotitaloissa asuvat jatkossa enemmän keskustoihin? Riittävätkö keskustojen asunnot? Ovatko alakeskukset kuten Malmi tai Hervanta vaihtoehto ydinkeskustalle? 30
Kiitos! 31