Suometsien hoidon organisointimallit. Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo

Samankaltaiset tiedostot
Suometsien hoidon organisointimallit Koneyrittäjien liitto ry:n metsänparannuspäivä Seinäjoki Sanna Kittamaa, Kari Kannisto, Jori Uusitalo

Suometsien hoidon organisointimallit. Jori Uusitalo ja Sanna Kittamaa

Hankkeen ensisijaiset tavoitteet

Kustannustehokkuutta suometsien hoitoon - tuloksia työajankäytöstä ja työn laadusta

Ojitusalueiden hoito

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Kaakkois-Suomessa

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Metsätalouden investointien kannattavuuden arviointi. Metsäojat

Huuhtoutumisen merkitys metsäojitusalueiden ravinnekierrossa

SUOMETSÄT KERRALLA KUNTOON

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Metsänhoitotöiden koneellistamista tukeva tutkimus- ja kehitystyö

Metsänomistaja-aineisto ja sen luotettavuus

Suomen metsävarat

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

Metsätalouden vesiensuojelupäivät. Saarijärvi

Millaisia suometsät ovat VMI10:n tuloksia soiden pinta-aloista sekä puuston tilavuudesta ja kasvusta

Käytännön kokemuksia tuhkalannoituspalvelusta

Metsävaratietojen ajantasaistusseminaari. Seminaarin järjestäjät: Metsätalouden kehittämiskeskus Tapio

Suometsänhoidon panosten vaikutus puuntuotantoon alustavia tuloksia

Suometsän hoito. Hämeenlinna Miriam Stenvall

Metsätalouden vesiensuojelu. Aluejohtaja Pauli Rintala Metsänomistajien liitto Järvi-Suomi

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Kustannustehokkuutta suometsien hoitoon erilaiset toimintamallit ja kustannusanalyysi

Metsävaratietojen jatkuva ajantasaistus metsäsuunnittelussa, MEJA. Pekka Hyvönen Kari T. Korhonen

Yleistyvät yhteismetsät metsien käytön kannalta

Maanmuokkaus ja kunnostusojitus koneyrittäjien näkökulmasta

Pohjois-Karjalan metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Tukien pääperiaatteita

Kansallisen metsäohjelman toteuttaminen ja metsätalouden ympäristökuormitus

Peltojen ja metsien vesitalous hallintaan OHJELMA Tilaisuuden avaus - Ojat kuntoon hanke: Petra Korkiakoski, Hämeen

Lannoitus osana suometsän kasvatusketjua

Suometsän hoito. Kemera-koulutus

kehittämisverkoston luominen Itä-Suomeen (v )

Metsien monimuotoisuuden turvaamisen politiikka

Taimikonhoidon laatu ja laadun. Kouvola Kustannustehokas metsänhoito seminaarisarja 2011

hinnoitteluun ja puukauppaan

Metsäpalvelumarkkinoiden. Annukka Kotsalainen

Kunnostusojitus pohjavesialueilla -kysely

Lannoiteravinteiden huuhtoutuminen kuormituksen hallinta

Monipuoliset metsänhoitomenetelmät käyttöön suometsissä Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Kestävää metsätaloutta turv la?

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Kainuun metsäkeskuksen alueen metsävarat ja niiden kehitys

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Kunnostusojituksen vesistökuormitus ja -vaikutukset. Samuli Joensuu Jyväskylä

Koneellinen metsänistutus hankkeen tuloksia Taimitarhapäivät Laukaa, Peurunka


Mitä kansallispuisto merkitsee lähialueen yrittäjille ja asukkaille

Maisemanhoito leimikonsuunnittelussa ja puunkorjuussa

Kangasmaiden lannoitus

Hakkuumahdollisuusarviot

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistus

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Yli puolet Suomen soista (n. 5 milj. ha) on ojitettu

Hakkuutähteiden korjuun vaikutukset kangasmetsäekosysteemin ravinnemääriin ja -virtoihin. Pekka Tamminen Metsäntutkimuslaitos, Vantaa 26.3.

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Kestävän metsätalouden rahoituslakikohteiden tarkastukset

Kasvu ja kestävyys paikallisyhteisöjen ja luonnon vastaanottokyky muuttuvalla kalottialueella

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Metsäsuunnittelu verkossa ja verkostoissa

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

MOTTI metsäsuunnittelussa ja siihen liittyvässä tutkimuksessa

Mitätiedetäänmetsätalouden vaikutuksistapohjavesialueilla? Kentänkokemuksia kyselytutkimuksentuloksia. Samuli Joensuu

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsätalouden ympäristöseuranta 2018

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Uudistuvat puutuotearvoketjut ja puunhankintaratkaisut, PUU

Thomas Åman, Metsäkeskus Lars Berggren, Skogsstyrelsen FLISIK-hanke

METSO-keinojen tunnettuus ja hyväksyntä. Metsänomistaja 2010 tutkimusseminaari Terhi Koskela Metsäntutkimuslaitos

Kestävän metsätalouden rahoituslain uudistamisen suuntaviivat

Metsänhoito. Metsänomistajat

Laatuloikka vesiensuojelussa, toimenpiteitä metsätalouden kuormituksen vähentämiseen. Marjo Ahola

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Virtausmalli ja sen käyttö - Pintamalli ja uoman eroosioherkkyys-

Valtion rooli suomalaisessa metsäpolitiikassa

Metsätalouden vesiensuojelu

Metsätalouden ympäristöseuranta 2017

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Metsänkasvatuskelvottomien soiden kasvihuonekaasupäästöt

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kansallispuistokävijät matkailijoina

Kuortaneen metsäsuunnitteluseminaarin. Metsävaratiedon ajantasaistus

Transkriptio:

Suometsien hoidon organisointimallit Seminaari tutkimuksen ensimmäisen vaiheen tuloksista 1.12.2009 Seinäjoki, Etelä-Pohjanmaan Elinkeinotalo Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Tutkimushanke pähkinänkuoressa Tutkimus kuuluu Metlan Metsänhoidon kustannustehokkuuden ja laadun tutkimusja kehittämisohjelmaan (MKL) Käynnissä 2007-2010 Hankkeessa pureudutaan suometsänhoidon ongelmin töiden kustannustehokkuusnäkökulmasta Kustannustehokkuuteen vaikuttaa käytetty työaika sekä kohteen suunnittelun ja toteutuksen laadukkuus Tutkimusmenetelminä eri toimijoiden (metsäkeskukset, metsänhoitoyhdistykset, metsäpalveluyrittäjät) kunnostusojitushankkeiden organisoinnin kuvaus, hankkeisiin käytetyn työajan seuraaminen ja tehdyn työn laadun tarkastus Lisäksi hankkeessa tarkastellaan kolmea vaihtoehtoista toimintamallia kunnostusojitusten toteuttamiseen Sanna Kittamaa 27.11.2009 2

Työajanseurannan taustaa Työajanseurannassa oli mukana kaksi metsäkeskusta, kolme metsänhoitoyhdistystä ja yksi mp-yrittäjä Kunnostusojitushankkeeseen käytettyä työaikaa seurattiin erikseen suunnittelun ja toteutuksen osalta Työajanseurannassa oli mukana 7 hanketta suunnittelun osalta ja 6 hanketta toteutuksen osalta Työajanseurantaa varten sekä suunnittelu että toteutus jaettiin osaprosesseihin Sanna Kittamaa 27.11.2009 3

Työajanseurannan tuloksia - suunnitteluvaihe 1/3 SUUNNITTELU Oja, m tila lkm Vaihe 1. % Vaihe 2. % Vaihe 3. % yht. m/h h/km 100000 60 106 17 486 76 50 8 642 156 6 45916 51 49 18 183 69 32 12 263 175 6 8450 4 6 19 16 54 8 27 30 286 3 6426 3 4 16 10 41 10 43 24 273 4 8936 2 4 7 32 59 19 34 55 164 6 14401 3 7 12 40 67 13 22 60 240 4 6000 4 17 31 12 22 25 46 54 111 9 Vaihe 1: Neuvonta&markkinointi, Esisuunnittelu, Ympäristölausunto, Suunnittelutuen hakeminen. Vaihe 2: Suunnittelun maastotyöt. Vaihe 3: Suunnitelman hyväksyttäminen asiakkaalla, Suunnitelman koostaminen, Hakkuiden&Hoidon markkinointi, Maastosuunnitelman sisätyöt, Laskutukset. Sanna Kittamaa 27.11.2009 4

Työajanseurannan tuloksia - suunnitteluvaihe 2/3 Eri hankkeiden työajan jakaantuminen vaiheisiin 1, 2 ja 3 % 100 90 80 70 60 50 40 Vaihe 1 % Vaihe 2 % Vaihe 3 % 30 20 10 0 100 46 8 6 9 14 6 Hankkeen koko, km Sanna Kittamaa 27.11.2009 5

Työajanseurannan tuloksia - suunnitteluvaihe 3/3 Vaiheeseen 1 käytetyn työajan suhde hankkeen kokoon (km) Vaiheeseen 2 käytetyn työajan suhde hankkeen kokoon (km) 120 600 Käytetty työaika, h 100 80 60 40 20 Vaihe 1 Käytetty työaika, h 500 400 300 200 100 Vaihe 2 0 6 6 8 9 14 46 100 0 6 6 8 9 14 46 100 Hankkeen koko, km Hankkeen koko, km Vaiheeseen 3 käytetyn työajan suhde hankkeen kokoon (km) Eri työvaiheisiin käytetyn työajan riippuvuus hankkeen koosta (km) 60 500 Käytetty työaika, h 50 40 30 20 10 Vaihe 3 Käytetyt työtunnit, h 400 300 200 100 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 0 6 6 8 9 14 46 100 Hankkeen koko, km 0 6 6 8 9 14 46 100 Hankkeen koko, km Sanna Kittamaa 27.11.2009 6

Työajanseurannan tuloksia - toteutusvaihe 1/2 TOTEUTUS Kaivun jälkeiset työt Lopputarkastus, luovutus Laskutukset yht Toteutuksen Toteutuksen Asiakkaiden Oja, m tila lkm m/h h/km Piennartie, m urakointi työnjohto kuuleminen 93161 22 1664 1 844 45 11 56 7873 10 450 2 0 2 11 1 3 1 18 8205 5 547 2 1550 4 7 3 2 15 13227 7 407 2 616 4 16 1 6 6 33 9670 5 537 2 3020 2 9 2 1 4 1 18 8936 2 616 2 1256 3 7 1 3 1 15 Kesken! Sanna Kittamaa 27.11.2009 7

Työajanseurannan tuloksia - toteutusvaihe 2/2 Eri hankkeiden työajan jakaantuminen vaiheisiin 1, 2 ja 3 % 90 80 70 60 50 40 30 20 10 0 93 8 8 13 10 9 Hankkeen koko, km Vaihe 1 % Vaihe 2 % Vaihe 3 % Eri työvaiheisiin käytetyn työajan suhde hankkeen kokoon (km) 50 Käytetty työaika, h 40 30 20 10 Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 0 8 8 9 10 13 93 Hankkeen koko, km Sanna Kittamaa 27.11.2009 8

Toteutettujen ojitushankkeiden laadun tarkastus - tuloksia Tarkastuksessa oli mukana kuusi hanketta, kaksi Etelä-Pohjanmaalta, kolme Keski-Suomesta ja 1 Pirkanmaalta (?) Hankkeista tarkastettiin kaivuutilanne, metsänhoidollinen tila, kunnostusojituskelpoisuus, ojitussuunnittelu&ojituksen tekninen toteutus, vesiensuojeluratkaisut ja kulkuyhteydet Kokonaisuudessa voidaan todeta, että kaikilla toimijoilla oli ongelmia laadun suhteen -> Ilmenneet puutteet eivät johdu niinkään toimijoiden vaan kohteiden välisistä eroista Otos on pieni, yleistettävyys on siksi huono Sanna Kittamaa 27.11.2009 9

Laadun tarkastuksessa havaittua Kaivutilanne Metsänhoidollinen Kunnostusojitus tila kelpoisuus Osa Hanke 1 Hakkuutarvetta Huomauttamista kaivamatta Hanke 2 Ok Hakkuutarvetta Huomauttamista Ojitussuunnittelu ja ojituksen tekninen toteutus Ojien laadussa ongelmia kallioisuudesta johtuen. Kalliokynnys kerää vettä yhdessä kohtaa. Hanke 3 Ok Hyvä Ok Hyvä Vesiensuojelu Kulkuyhteydet Huomauttamista - Ok - Pientä huomauttamista Hanke 4 Ok Hyvä Ok Pääosin hyvä Ok Hanke 5 Ok Hyvä Ok Pääosin hyvä Hanke 6 Ok Hakkuutarvetta Ok Pääosin hyvä, muutamassa ojassa vesi seisoo. Pientä huomauttamista Ok Ok, joitain tukkeutuneita rumpuja. Ok, muutamia turhia läpikaivuja. Ok, muutamia turhia läpikaivuja. Ok, joitain tukkeutuneita rumpuja. Sanna Kittamaa 27.11.2009 10

Yksi iso ongelma on hakkuissa. Puolessa tarkastetuista hankkeista oli puutteita hakkuiden ja muiden metsänhoitotöiden toteutuksessa. Kunnostusojitus on yleensä aina järkevintä linkittää hakkuisiin, jotta kaivettujen ojien kunto pysyy mahdollisimman pitkään hyvänä. Usein on myös niin, että ennen hakkuiden tekemistä ei kunnostusojitukselle ole ylipäätään tarvetta, kasvavan puuston haihdunta riittää ylläpitämään puustolle sopivan pohjavedenpinnan tason. Sanna Kittamaa 27.11.2009 11

Toinen ongelma koskee metsänkasvatuskelvottomien kohteiden rajaamista pois hankkeesta. Liian karuilla soilla ei puunkasvatus onnistu kunnostusojituksesta huolimatta ja nämä kohteet pitäisi osata jättää kunnostusojitushankkeen ulkopuolelle. Sanna Kittamaa 27.11.2009 12

Ongelmia esiintyy myös terveyslannoituskohteiden määrittelyssä. Osalla ojitetuista kohteista ei ravinteita ole riittävästi puuston koko kiertoajalle ja terveyslannoitus on tarpeellista. Jos kohteita ei lannoiteta, hiipuu puuston kasvu väistämättä jossain vaiheessa ja kunnostusojituksen hyödyt jäävät saavuttamatta. Sanna Kittamaa 27.11.2009 13

Yllämainittujen lisäksi pienempiä ongelmia esiintyi mm. ojien laskusuuntien määrittelyssä, kalliokynnysten vaikutuksessa veden virtaamiseen ojissa, vesiensuojeluratkaisuissa ja kulkuyhteyksissä Sanna Kittamaa 27.11.2009 14