Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Samankaltaiset tiedostot
Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

Maaseudun arjen palveluverkosto Enemmän vähemmällä verkostot hyvinvointipalvelujen toteuttajina

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi

PUDASJÄRVEN KAUPUNKI Hyvinvointi- ja turvallisuustyö OULU Tomi Timonen

Arjen turvaa kunnissa

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Veli-Matti Ahtiainen järjestökoordinaattori Punainen Risti Lapin piiri. Lapissa

Laaja-alainen hyvinvointi- ja turvallisuusyhteistyön toimintamalli Torniossa

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Yhteistyön tiivistäminen uusissa maakunnissa Kumppanuuspäivä

Monialainen hyvinvoinnin edistäminen tulevaisuuden kunnan menestystekijänä

Arjen turvaa kunnissa -hanke

Elinvoimasopimus kuntien hyte-työtä tukemassa - Arjen turvaa toimintamalli Pohjois- Pohjanmaalla

Järjestöt lapsiperheiden hyvän arjen ja elämän tukena. Pasi Laukka ja Sanna etunimi.sukunimi(a)popmaakunta.fi

Tyrnävän kunnan laaja hyvinvointikertomus Toimenpiteet ja suunnitelma

Yhteistyötä ja yhteisten resurssien hallintaa koskevat toimenpiteet kunnissa

THL Raija Hynynen Rakennetun ympäristön osasto

Hilkka Halonen. toimitusjohtaja Meriva sr.

PÄIJÄT-HÄME: SIVISTYSTOIMEN JA SOTE- PALVELUIDEN YHTEISTYÖ

PIRKANMAALLE LAADITAAN KULTTUURIHYVINVOINTISUUNNITELMA!

Dina Solatie Kehittämispäällikkö Itä-Lapin kuntayhtymä LAPIN SOSIAALI- JA TERVEYSTURVAN SYYSPÄIVÄT 6.9.

Sote ammattilainen ennaltaehkäise ja toimi asiakasta kuullen. POPmaakunta

SAIRAAN HYVÄLLE MAAKUNNALLE

Arjen turvaa kunnissa

Hyvinvointijohtamisella onnistumisen poluille ja hyvään arkeen Lapissa

Arjen turvaa kunnissa -toimintamalli

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiiri Perusterveydenhuollon yksikkö

Pohjois-Pohjanmaan osallisuusvalmistelu. Helena Liimatainen Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne - hanke

Hankasalmi, Konnevesi, Äänekoski elinvoimapaja

Keuruu, Multia ja Petäjävesi elinvoimapaja

Opetus- ja kulttuuripalvelujen näkökulma yhteistyöhön ja yhdyspinnoille

Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Uurainen elinvoimapaja

Työssä ympäristöalalla - oma tarinani

Mitä kunnassa pitää tapahtua, että väestön hyvinvointi ja terveys paranevat?

Hyvinvointijohtaminen Salossa. Marita Päivärinne

Elinvoimasopimus edistää tasavertaista kumppanuutta myös työllisyydessä! - Arjen turvaa toimintamalli Pohjois-Pohjanmaalla

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen nykytila Lapissa

Toiminnan arviointi: omistajaohjaus

Sähköinen hyvinvointikertomus strategisen hyvinvointijohtamisen välineenä

Hyvinvoitityö kuntien vahvuudeksi - seminaari Vuokatti, Katinkulta

Järjestöedustamo ja Kumppanuus ohjelma

Toiminnassa hyödynnetään Vaalan paikallisia vahvuuksia: luontoa, lähipalveluja, yrityksiä ja kulttuuriympäristöä. Tarja Karjalainen

Ajankohtaista hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Hyvinvoinnin rakenne Satakunnassa (ehdotus) Piia Astila Hyvinvoinnin asiantuntija, TtM Satakuntaliitto Hytevertaisfoorumi THL 25.4.

Laaja hyvinvointi osana tulevaisuuden kunnan hyvinvointijohtamista

PÄIJÄT-HÄMEEN HYVINVOINTIYHTYMÄ

Liikunta tulevaisuuden kunnassa?

Kinnula, Pihtipudas ja Viitasaari elinvoimapaja

Arjen turvaa ja huolenpitoa kylissä - Järjestöt kylässä hankkeen kokemuksia. Veli-Matti Ahtiainen projektipäällikkö Punainen Risti Lapin piiri

Sosiaali- ja terveyspalvelut mega-luokan muutoksessa avaimet onnistumiseen luodaan yhdessä

Arjen turvaa kunnissa

2 Hyvinvointi talousarvio 2017 ja henkilöstömäärä

Keskiyön Savotta Vaattunkiköngäs. Ylijohtaja Timo E. Korva. Lapin aluehallintovirasto, ylijohtaja Timo E. Korva

Kuntien ja itsehallintoalueiden vastuu ja roolit hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

Mikä ihmeen hyvinvointi?

Projektitutkijat Mari Kattilakoski ja Niina Rantamäki

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen. Turvallisen ja sujuvan arjen tarjoaminen. Kasvun ja vanhemmuuden tukeminen

Jämsän ja Kuhmoisten elinvoimapaja

Mitä sote-uudistus tarkoittaa? Hallinto ja toimintatavat muutoksessa

Väkivaltatyön osaamisen kehittäminen ja verkostointi LAPE:n perhekeskushankkeissa. THL:n toimintamallit, koordinaatio ja tuki

Mitä sote- ja maakuntauudistus tarkoittaa hyvinvoinnin ja terveyden näkökulmasta?

Kunnan ja maakunnan yhteistyö hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä

KYKYVIISARI-keskeiset käsitteet. Mitä on työkyky? Mitä on toimintakyky? Mitä on sosiaalinen osallisuus? Työterveyslaitos SOLMU

LAPSISTA JA NUORISTA ELINVOIMAA KUNTIIN HYVINVOINTIARJEN EDISTÄMINEN KUNNAN PERUSPALVELUISSA

HYVINVOINTIJOHTAMINEN MIKKELIN KAUPUNKI

KUNTASTRATEGIA HONKAJOKI / VALT.SEMINAARIT ,

Hyvinvointikertomus ohjaustyökaluna kunta - sote yhteistyössä

Nordia-ilta Eriarvoistuminen ja arjen turvallisuus. Arjen turvaa Resurssien järkevää käyttöä ja voimavarojen kokoamista uudessa kunnassa

HYVINVOINNIN JA TERVEYDEN EDISTÄMINEN KUUSAMOSSA - ONKO LIIKUNNALLA ROOLIA?

Tulevaisuuden kunta ja Kunnat ohjelma. Sini Sallinen,

Pohjois-Pohjanmaan järjestörakenne hanke järjestöjen ja maakunnan sekä kuntien yhteistyön tukena. Maire Vuoti Vs.Toiminnanjohtaja

AJANKOHTAISTA KULTTUURI TEA HANKKEESTA. Kuntien kulttuuritoiminnasta annetun lain infotilaisuus 1

Kasvu, oppiminen, perheet

Kunnat, maakunnat ja palvelut ovat muutoksessa - kuinka käy heikoimmassa asemassa olevien? Tornio, Joentalo

Terveydenhuoltolaki - viitekehys terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Suunnitelma ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi ja tukemiseksi Sotesin toiminta-alueella

VI Valtakunnallinen depressiofoorumi ja IV Lapin mielenterveys- ja päihdepäivät Levillä

Toimintakyky ja arjen sujuvuus

Sosiaalinen kuntoutus liikkeessä Jyväskylä

Maakuntauudistuksen ajankohtaiskatsaus. Erityisavustaja Sami Miettinen Seinäjoki

MITEN MAAKUNTAUUDISTUS EDISTÄÄ ELINVOIMAA?

MAASEUDUN ARJEN PALVELUVERKOSTO. hankesuunnitelma

Vaski Pohjois-Suomen vammaispalvelujen kehittämisyksikkö. Jari Lindh

Hevosharrastuksen merkitys ja ratsastuskouluyrittäjän mietteitä kuntayhteistyöhön Minna Martin-Päivä. Forssa

POHJOIS-POHJANMAAN MAAKUNTASUUNNITELMA 2040 JA MAAKUNTAOHJELMA : MAAKUNTAOHJELMAN KYSELYTUNTI

Terveempi Pohjois Suomi 2 (TerPS2) hanke

Hyvinvoinnin monet kasvot mitä kohti mennään?

Kulttuuri kantaa sivistyskuntaa!

Joutsa, Luhanka ja Toivakka elinvoimapaja

Sähköinen hyvinvointikertomus rikosten ehkäisyn työvälineenä. Ville Nieminen, Suomen Kuntaliitto

Tulevaisuuden kunta on tekemisen asia! Sini Sallinen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen Etelä-Savossa. Eeva Häkkinen

Tarjolla herkkuja PaKasteesta seminaari Oulu. Terveyden edistämisen suunnittelija Terveyden edistämisen suunnittelija

Sähköisen hyvinvointikertomus

Tampereen strategian lähtökohdat hyvinvointipalvelujen näkökulmasta

AIKAA LAPSELLE. Keski-Pohjanmaan kuntien ja Kruunupyyn kunnan lasten ja nuorten hyvinvointisuunnitelma

Tulevaisuuden kuntaa tekemässä - Hallituksen Tulevaisuuden kunta-reformi

Hyvinvointikertomukset ja -strategiat elämään

Transkriptio:

Maaseudun arjen palveluverkosto - Paikallisten ja alueellisten resurssien järkevää käyttöä kuntalaisten hyväksi 30.1.2017 Pirjo Nikula Verkostokoordinaattori Lapin liitto

Yhteys kunta-, maakunta- ja sote-uudistukseen Maakunta vastaa sote-palveluista, pelastustoimesta, ympäristöterveydenhuollosta ja alueellisista kehittämistehtävistä sekä muista laissa annetuista tehtävistä Kunta vastaa Opetus-, sivistys-, liikunta- ja kulttuuripalveluista. Paikallisesta elinkeinopolitiikasta, maankäytöstä, rakentamisesta ja kaupunkisuunnittelusta Työllisyyden hoidosta nykyisen lain mukaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä Tulevaisuuden kunnan rooli: elinvoimasta, työllisyydestä, osallisuudesta sekä hyvinvoinnin ja terveyden edistämisestä huolehtiminen

Arjen turvan toimintamalli Hyvinvointia ja turvallisuutta kuntalaisille - taloudellisuutta ja tehokkuutta kunnille Mikä? Arjen turvan toimintamalli on Lapissa kehitetty toimintamalli, jonka avulla eri tahot saadaan toimimaan organisoidusti yhdessä, yhteisen tavoitteen saavuttamiseksi. Toimintamallia on käytetty hyvin tuloksin kuntien ennaltaehkäisevän hyvinvointi- ja turvallisuustyön tehostamiseen ja työllisyyden lisäämiseen. Toimintamalli pilotoitiin Kemijärvellä, Pelkosenniemellä, Posiolla, Pudasjärvellä ja Torniossa vuosina 2012-2014. Toimintamalli on valittu Euroopan parhaaksi alueelliseksi toimintamalliksi vuonna 2013. European Public Sector Award EPSA 2013.

Muutos Nyt -toiminta konkretisoituu hyvinvointiohjelman kolmannessa vaiheessa vuosina 2016 ja 2017, jolloin tavoitteena on saada aiemmin kehitetyt hyvät käytännöt levitettyä kuntien ja muiden toimijoiden tietoisuuteen sekä tukea niiden käyttöön ottoa ja juurruttamista. Kolmannen vaiheen painopisteet ovat kuntalaiset parempaan kuntoon ikääntyneiden kotona pärjääminen lapsiperheiden tuki nuorten syrjäytymisen ehkäisy työhyvinvointi, työkyky ja terveyden edistäminen taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (sisältyy edellisiin) vireyttä luonnosta (sisältyy edellisiin) http://www.pohjoispohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/hyvinvointiohjelma_2007-17 Kunta voi myös valita kehittämisteeman esimerkiksi sähköisestä hyvinvointikertomuksesta tai kuntastrategiasta.

Elinvoimasopimus Pilotoidaan 2017 Hyvinvointiohjelman seuraavana vaiheena Pohjana Arjen turvaa toimintamalli

Arjen turvan toimintamallin prosessi kuntatasolla Sitoutuminen Kunnan johto sitoutuu + nimetään koordinaattori 2 vk Kehittämiskohteen valinta Koordinaattori kartoittaa, laaja-alainen työryhmä valitsee 1 kk Paikallisten ja alueellisten resurssien hallinta Kartoitetaan toimijat, toiminnat ja palvelut, sovitaan tapaaminen Rakennetaan palveluverkosto Toteutetaan toimenpiteitä yhteisin resurssein 1-2 kk 6 9 kk Palveluverkoston kattavuuden arviointi Laaja-alainen työryhmä toteaa kattavuuden kokous Vuodessa läpi ja kohti seuraavaa haastetta

Hankkeen tuki kunnille 1. Prosessin ohjaus ja tuki 2. Hyvien käytäntöjen levittäminen kuntien välillä 3. Alueellisten resurssien ohjaus kuntien tarpeisiin yhteistyössä PPL:n kanssa laadittava sähköinen toimijakartoituskysely järjestöavustusprototyyppi koetun hyvinvoinnin arvioiminen/ mittaaminen sähköiseen hyvinvointikertomukseen toimijatapaamisten organisointiin liittyvä tuki Jokaisessa kunnassa mallia sovelletaan paikallisten tarpeiden ja olemassa olevien rakenteiden mukaan

Muutos Nyt -toiminta konkretisoituu hyvinvointiohjelman kolmannessa vaiheessa vuosina 2016 ja 2017, jolloin tavoitteena on saada aiemmin kehitetyt hyvät käytännöt levitettyä kuntien ja muiden toimijoiden tietoisuuteen sekä tukea niiden käyttöön ottoa ja juurruttamista. Kolmannen vaiheen painopisteet ovat kuntalaiset parempaan kuntoon ikääntyneiden kotona pärjääminen lapsiperheiden tuki nuorten syrjäytymisen ehkäisy työhyvinvointi, työkyky ja terveyden edistäminen taiteesta ja kulttuurista hyvinvointia (sisältyy edellisiin) vireyttä luonnosta (sisältyy edellisiin) Kunta voi myös valita kehittämisteeman esimerkiksi sähköisestä hyvinvointikertomuksesta.

Lähtökohtia ymmärrys toimintaympäristöjen vaikutuksista sekä hyvinvointitarpeiden että niihin vastaavien resurssien muotoutumisesta. Jokaisen kunnan/ kylän/ taajaman paikallisen rajat määrittävät alueen asukkaat omasta arjestaan käsin Täytyy myös tunnistaa ja huomioida paikalliset sosioekonomiset ja kulttuuriset olosuhteet Eri toimijoiden ja toimintojen keskinäinen yhteistyö, jonka kautta palvelutasoa sekä parannetaan että monipuolistetaan Kolmannen sektorin toimijoiden keskeinen rooli

Niina Rantamäki, Chydenius-instituutti

Kumpp Kumppanuuspäivä 19.10.2016

KOETTU HYVINVOINTI - toiminto/ palveluverkon rakentaminen asukaslähtöisesti, mitkä ovat tarpeet? - mitä toimintoja ja palveluita on jo tarjolla, mitä pitää kehittää? - paikallisten toimijoiden kartoitus, alueellisten toimijoiden osaaminen - koettu hyvinvointi indikaattorit sähköiseen hyvinvointikertomukseen - taloudellinen tilanne - opiskelumahdollisuudet: vapaa sivistystyö - sosiaalietuudet Kuntalaisten palvelut työ- ja toimeentulo, opiskelu elintavat ja elämänlaatu (fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen hyvinvointi) - Lähipalvelut: kauppa, posti, apteekki, kirjasto - Kotipalvelut, ateriapalvelu - Kuljetuspalvelut (julkinen liikenne, muu) - Asiointiapu - Liikuntapalvelut - Kulttuuripalvelut - Turvallisuus, kaatumisen estäminen, turvalaitteet, valaistus, kodin muutostyöt - Korjausneuvonta, liikuntaesteiden kartoitus - Talvikunnossapito, nurmikonleikkuu jne - Mahdolliset muut kotipalvelut - Omaishoito Fyysinen hyvinvointi ja sen ylläpitäminen: - päivittäiset toimet, arkirutiinit - kuntoutus, kuntouttaminen - Erityiset ongelmat: päihteet, kognitiiviset kuten muistiongelmat Kodin ylläpitotyöt, kodinhoito, ruoanlaitto, asiointiapu, kodin korjaus- ja muutostyöt, apu hätätilanteissa, osallisuus, sosiaalinen verkosto asuminen, elinympäristö, turvallisuus Koettu hyvinvointi - Sosiaalinen verkosto - Yksinäisyys - Mielen hyvinvointiin vaikuttavat muut tekijät - ->psyykkisen hyvinvoinnin edistäminen - tuki eläköitymisen jälkeen - Päiväkeskustoiminta (matalan kynnyksen kohtaamispaikka) ja kerhot - virkistys, keskustelu, ulkoilu, harrastukset - aktivointi ja hyvinvointi - kulttuuri ja liikuntapalvelut - luontopalvelut - vapaaehtoistoiminta - naapuriapu

Toimintojen kokoaminen toimeksi.fi/ ihimiset.fi sivustolle. Uusien sivujen julkaisu helmikuussa 2017

Toimintamalliin sitoutuneet kunnat Lapissa 20 kuntaa Pohjois-Pohjanmaalla 7/30 (tilanne 30.1.2017) Pohjois-Pohjanmaan verkostokoordinaattori Pirjo Nikula, puh.040-7014811 Pohjois-Pohjanmaan kuntien rekrytointi

Lähteet http://www.pohjoispohjanmaa.fi/aluesuunnittelu/hyvinvointiohjelma_ 2007-17 http://www.maaseutupolitiikka.fi/kumppanuus Niina Rantamäki, julkaisemattomat luentodiat (lupa käyttöön on), projektitutkija, Chydeniusinstituutti, Kokkola http://pohjois-pohjanmaa.mll.fi/perheverkkotoimintamalli/ http://www.soste.fi/media/esko_kirja.pdf