Yritysvastuuraportti 2012. Governia-konserni

Yritysvastuuraportti 2012 Governia-konserni

1 Sisällys 1 Johdanto... 3 2 Organisaation kuvaus, hallinto ja toimintaperiaatteet... 4 2.1 Organisaation perustiedot... 4 2.2 Yritysvastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet... 5 2.3 Yritysvastuun mahdollisuudet ja riskit... 7 2.4 Sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus... 8 2.5 Vastuullisuuden olennaisuusarvio ja yhteiskuntavaikutukset... 9 3 Taloudellinen vastuu... 10 3.1 Taloudellisen vastuun johtaminen... 10 3.1.1 Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen tilikaudella... 11 3.2 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut... 13 3.2.1 Taloudelliset rahavirrat sidosryhmille... 13 3.2.2 Välilliset taloudelliset vaikutukset... 14 4 Henkilöstö... 15 4.1 Henkilöstöjohtaminen... 15 4.2 Henkilöstön määrä, rakenne ja uudelleenjärjestelytilanteet... 16 4.3 Tasa-arvo... 17 4.4 Palkitseminen... 18 4.5 Osaamisen kehittäminen ja koulutus... 18 4.6 Työhyvinvointi... 19 4.7 Työterveys ja -turvallisuus... 19 5 Yhteiskunta... 20 5.1 Paikallisyhteisöt... 20 5.2 Lahjonta ja korruptio sekä poliittinen vaikuttaminen... 21 5.3 Kilpailun rajoitukset ja määräystenmukaisuus... 21 6 Ihmisoikeudet... 21 KRUUNUASUNNOT OY... 22 7 Tuotevastuu... 22 7.1 Asiakastyytyväisyys... 24 7.2 Tuotteiden ja palveluiden terveys ja turvallisuus... 25 7.3 Tuote- ja palvelutiedot ja markkinointiviestintä sekä asiakastietojen suojaaminen... 26 8 Toimitusketju... 26 8.1 Toimitusketjun hallinta... 26

2 9 Ympäristö... 27 9.1 Ympäristöjohtaminen... 27 9.2 Ympäristötunnusluvut... 29 EASY KM OY... 34 10 Tuotevastuu... 34 10.1 Asiakastyytyväisyys... 34 10.2 Tuotteiden ja palveluiden turvallisuus sekä tuotetiedot... 34 11 Toimitusketju... 35 11.1 Toimitusketjun hallinta... 35 12 Ympäristö... 35 12.1 Ympäristöjohtaminen... 35 12.2 Ympäristötunnusluvut... 36 13 Raportointi- ja laskentaperiaatteet... 39 RAPORTIN RAKENNE:

3 1 Johdanto Governia Oy on valtion erityistehtäviä hoitava yhtiö, joka hallinnoi ja kehittää omistuksiaan ja luo omistajalle edellytyksiä strategisiin valintoihin tulevaisuudessa. Konsernin keskeiset toiminnot ovat Kruunuasunnot Oy:n alla tapahtuva vuokra-asuntokannan hallinnointi ja kehittäminen sekä Easy Km Oy:n alla tapahtuva hyötyajoneuvojen rahoitus- ja hallinnointipalvelujen tuottaminen. Vuokraasuntokannan merkittävin käyttäjä on puolustusvoimat. Ajoneuvorahoituspalveluissa fokus on julkisessa sektorissa ja hyötyajoneuvoissa, suurin yhteistyötaho on Itella-konserni. Tämä yritysvastuuraportti kohdistuu Governia-konsernin tilikauteen 1.1. 31.12.2012. Raportti sisältää konsernin molempien operatiivisten yhtiöiden Easy Km Oy:n ja Kruunuasunnot Oy:n tiedot, joiden alla konsernin toiminta pääasiassa tapahtuu. Emoyhtiö Governia Oy:n rooli konsernissa vastuuasioissa liittyy hyvien johtamis- ja hallinnointikäytäntöjen edistämiseen, niiden valvontaan ja taloudelliseen vastuuseen: emoyhtiön vakavaraisuus ja vahva pääomarakenne mahdollistavat osaltaan taloudellisesti vastuullisen ja vakaan toiminnan konsernin operatiivisille yhtiöille ja sen merkitys korostuu rahoituksen hankkimisessa ja rahoituksen hankintakustannusten alentamisessa. Taloudellisesti vastuullinen toiminta - joka Governian tapauksessa tarkoittaa tuottohakuisesti ja riskejä halliten tapahtuvaa omaisuuserien hallinnoimista ja kehittämistä - luo edellytykset konsernin toiminnalle. Taloudellinen vastuun olennaisimpia elementtejä ovat kannattava toiminta sekä vastuullinen luotto- ja investointipolitiikka. Sosiaalisen vastuun osalta Governia-konsernissa keskeisiä tekijöitä ovat työntekijät. Osaava, motivoitunut ja suorituskykyinen sekä eettisesti oikein toimiva henkilöstö on avainasemassa, jotta yhtiön strategian toteuttaminen on mahdollista. Tuotevastuun osalta merkittävimmässä roolissa on vuokraasuntokannan perusparannusohjelma, jonka myötä asuntoja kehitetään niin, että ne tarjoavat asukkaille turvallisen, terveellisen ja viihtyisän asumisympäristön. Ympäristövastuun keskiössä ovat Kruunuasunnot Oy:n hallinnoiman asuinkiinteistökannan osalta perusparannusinvestoinnit, joilla vaikutetaan talojen energiatehokkuuteen. Sillä taas on suora yhteys taloudellisesti kannattavan toimintaan, koska suuri osa tämän liiketoiminnan kuluista liittyy talojen energiankulutukseen. Easy Km Oy:n ajoneuvokannan päästöt eivät ole varsinaisesti konsernin vaikutuspiirissä, koska ne riippuvat asiakkaiden hankintapäätöksistä ja valinnoista. Hankintakonsultoinnilla voidaan kuitenkin merkittävästi vaikuttaa ajoneuvokannan päästöarvojen kehitykseen erityisesti työsuhdeajoneuvojen osalta, jossa erityisesti hiilidioksidipäästöillä on suora yhteys hankinnan kustannuksiin. Hyötyajoneuvoihin liittyy myös laajempia välillisiä vastuullisuusnäkökohtia: logistiikka-, sairaankuljetus- ja joukkoliikennepalvelut ovat tarpeellisia ja haittavaikutukset yhteisöön ja ympäristöön ovat pienemmät verrattuna muihin toimintatapoihin. Emoyhtiön ympäristövastuuasiat liittyvät sen erityistoimeksiantojen ja -vastuiden hoitoon. Tällä hetkellä ainoa tällainen ympäristöön liittyvä vastuu on Mikkelin Setrinmäen entisen kreosoottikyllästämön maaalueen puhdistaminen, jossa yhteistyökumppaneina toimivat Liikenneviraston rautatieosasto, urakoitsija Ekokem-Palvelu Oy ja konsulttina Ramboll Finland Oy. Käynnissä oleva toinen puhdistusvaihe toteutetaan pohjaveden pumppauksen avulla. Raportin koostamista ja laatimista ovat koordinoineet ja konsultoineet HTM Miki Lehtomäki ja KTK Aki Pennanen Tuokko Tilintarkastus Oy:stä. Konsernin yhtiöt ja erityisesti niiden taloushallinnon henkilöstö on tuottanut raportoitavat tiedot.

4 2 Organisaation kuvaus, hallinto ja toimintaperiaatteet 2.1 Organisaation perustiedot Governia-konsernin muodostavat emoyhtiö Governia Oy ja sen kokonaan omistamat tytäryhtiöt Kruunuasunnot Oy ja Easy Km Oy (näitä kutsutaan jäljempänä myös nimellä operatiiviset yhtiöt). Kruunuasunnot Oy muodostaa edelleen alakonsernin, johon kuuluu 97 pääosin 100 prosenttisesti omistettua asuntoyhtiötä sekä A-Kruunu Oy. Konsernin pääliiketoimintoja ovat asuinkiinteistöliiketoiminta ja hyötyajoneuvojen rahoitusliiketoiminta. Governia Oy, konsernin emoyhtiö, on valtion kokonaan omistama valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ohjauksessa toimiva erityistehtäviä hoitava yhtiö, jonka tehtävänä on hallinnoida ja kehittää omaisuuttaan tuottohakuisesti ja riskejä halliten. Governia Oy perustettiin Solidium Oy:n kokonaisjakautumisessa vuonna 2009 jatkamaan jakautuvan yhtiön erityistehtäviä ja kiinteistöliiketoimintaa. Kruunuasunnot Oy (jäljempänä Kruunuasunnot) on asuntojen ja asumisen kehitysyhtiö. Yhtiö perustettiin vuonna 1999 hallinnoimaan ja tervehdyttämään puolustusvoimien taloteknisesti heikkoa asuntokantaa. Kruunuasunnot-konserniin kuuluu 97 asunto-osakeyhtiötä, 27 erillishuoneistoa, 18 suoraan omistettua kiinteistöä ja A-Kruunu Oy, joka on valtion asuntorahaston nimeämä yleishyödyllinen aravavuokra-asuntoja omistava yhtiö. Asuntoja on 2890 kpl yhteensä 29 paikkakunnalla Raaseporin Dragsvikista Sodankylään. Kruunuasunnot Oy omistaa, vuokraa ja kehittää asuntokantaa. Kehitys tehdään perusparantamalla, myymällä, purkamalla ja rakentamalla omille tonteille uusia asuntoja. Puolustusvoimat on yhtiön merkittävä yhteistyötaho, ja 58 % (edellisenä vuonna 60 %) Kruunuasuntojen omistamista asunnoista on puolustusvoimien henkilökunnan käytössä. Easy Km Oy (jäljempänä Easy Km) on ajoneuvojen rahoitus- ja hallinnointipalveluja tarjoava yhtiö. Hyötyajoneuvot muodostavat pääalueen, mutta työsuhdeajoneuvojen osuus on kasvamassa. Käytettyä autokantaa myydään yhtiön oman autokaupan kautta. Yhtiön fokus on julkisen sektorin yrityksissä ja

5 yhteisöissä, mutta merkittävänä vuokraajatahona ovat myös yksityisen sektorin toimijat. Easy Km:n juuret ovat posti- ja telelaitoksen ajoneuvokannan hallinnassa. Itella Oyj on edelleen merkittävä Easy Km:n yhteistyötaho. Yhtiön toimipisteet sijaitsevat Vantaalla, Lahdessa ja Vaasassa. 2.2 Yritysvastuun johtaminen ja toimintaperiaatteet Konsernin vastuuasioiden johtamisesta huolehtii emo- ja tytäryritysten toimiva johto. Konsernin hallitus päättää ja hyväksyy linjaukset. Konserni noudattaa toiminnassaan lakien lisäksi valtio-omistajan periaatepäätöksiä, omistaja-ohjausyksikön ohjeistusta, hyvää hallintotapaa sekä konsernissa hyväksyttyjä eettisiä ohjeita, avoimuutta ja läpinäkyvyyttä. Konsernissa noudatettavat eettiset ohjeet käsittelevät liiketoimintaperiaatteita, ihmisoikeuksia, syrjimättömyyttä ja tasa-arvoa, työskentelyä, terveyttä ja turvallisuutta sekä ympäristöasioita. Eettiset ohjeet myös kieltävät epäeettiset kauppatavat, lahjukset sekä poliittisen toiminnan rahoittamisen ja tukemisen. Konserni noudattaa YK:n ihmisoikeuksien yleismaailmalliseen julistukseen kirjattuja periaatteita. Työnantajana konserni toteuttaa Kansainvälisen työjärjestön (ILO) määrittelemiä työntekijän perusoikeuksia. Konsernin yhtiöiden tavoitteena on tarjota asiakkailleen tuotteita ja palveluita, jotka ovat kestäviä niin ympäristön, yhteiskunnan kuin tuotevastuunkin näkökulmasta. Työntekijöilleen konserni haluaa olla luotettava työnantaja, joka edistää työhyvinvointia ja jonka toiminta on ammatilliseen kehittymiseen kannustavaa. Konsernin yhtiöissä ei ole erillistä yritysvastuun johtamiseen tarkoitettua organisaatiota eikä yritysvastuuta seurata ja johdeta keskitetysti. Erillistä yritysvastuuohjeistusta tai yritysvastuustrategiaa ei ole. Konsernin kannalta tärkeimmät yritysvastuun elementit ovat osa yhtiöiden strategiaa. Esimerkiksi Kruunuasunnoissa strategia sisältää asumisviihtyvyyteen, energiankulutuksen hallintaan ja asukastoimintaan sekä -viestintään liittyviä tavoitteita ja toimenpiteitä. Governia-konsernin yhtiöiden sisäinen tarkastus, joka on ulkoistettu, toteutetaan hallitusten ja toimitusjohtajien valvonnassa. Sisäistä valvontaa suoritetaan kaikilla organisaation tasoilla esimiesten toimesta. Yritysvastuun piiriin kuuluvien asioiden noudattamista valvotaan sisäisen valvonnan yhteydessä. Tulospalkkaus koskee yhtiöiden koko henkilöstöä, mukaan lukien toimiva johto. Hallitusten jäsenet eivät ole tulospalkkauksen piirissä. Tulospalkkaukseen liittyy yritysvastuuseen sisältyviä avaintavoitteita erityisesti taloudellisen vastuun osalta. Kruunuasunnoissa palkitsemisjärjestelmään liittyy myös ympäristövastuun piiriin kuuluvia kiinteistöjen energian ja veden kulutukseen liittyviä tavoitteita, joista tärkeimpänä on lämmön ominaiskulutus. Vuonna 2012 asuntokohteiden isännöinti järjesteltiin uudelleen ja uusien sopimusten solmimisten yhteydessä ulkopuolistenkin isännöitsijöiden sopimuksiin sisällytettiin (vuodesta 2013 alkaen sovellettava) tulospalkkiojärjestelmä, jossa olennaisina elementteinä ovat lämmön ja sähkönkulutuksen pienentäminen.

6 Governia-konsernin yritykset ovat jäseninä seuraavissa toimialajärjestöissä ja edunvalvontaorganisaatioissa: Kauppakamari Kiinteistöliitto Suomen Isännöintiliitto Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI Suomen Luotto-osuuskunta Autoalan keskusliitto (2013 alkaen) Suomalaisen Työn Liitto (2013 alkaen) Koska konsernissa on toisiinsa nähden hyvin erilaisia toimialoja, yritysvastuun osa-alueet korostuvat konsernin yhtiöissä eri lailla toimialasta riippuen. Rahoitusyhtiönä Easy Km:n kohdalla korostuu taloudellinen vastuu, joka kulminoituu luotto- ja korkoriskin hallintaan sekä sopimuskannan kannattavuuteen. Yhtiöllä on luottopäätöksiin liittyvät tarkat toimintaperiaatteet ja -ohjeet. Luottopäätökset tekee luottokomitea, jonka jäsenet eivät ole mukana asiakashankinnassa tai myynnissä. Näin varmistetaan luottopäätösten objektiivisuus. Rahoitusalan luonteen vuoksi ympäristövastuun merkitys ei ole yhtiölle itselleen suoranainen, vaikka autoilulla sinänsä on merkittäviä ympäristövaikutuksia erityisesti hiilidioksidipäästöjen muodossa. Tämä johtuu siitä, että asiakkaat tekevät lopulliset hankintapäätökset samoin kuin ajoneuvovalinnat ja Easy Km toimii vain rahoittajana. Ajoneuvojen ympäristövaikutuksilla on kuitenkin merkittävä ja suora taloudellinen vaikutus Easy Km:n asiakkaisiin: polttoaineen kulutus vaikuttaa suoraan polttoainekuluihin ja hiilidioksidipäästöt ajoneuvoveroon. Siksi rahoittajan asiantuntemus asiakkaan ajoneuvokannan polttoaineen kulutuksen ja hiilidioksidipäästöjen laskemisessa on sille itselleen myös kilpailuetu, koska ajoneuvokannan ympäristöystävällisyys tuo asiakkaille taloudellista lisäarvoa. Tärkeimpiä työkaluja tässä ovat hankintaneuvotteluissa annettava asiantuntijakonsultointi sekä käyttöraportointi. Asuinkiinteistöjen kehitysyhtiönä Kruunuasuntojen yritysvastuussa korostuvat enemmän sosiaalisen vastuun ja ympäristövastuun asiat. Sosiaalinen vastuu liittyy asuntojen kehittämisessä erityisesti turvalliseen, terveelliseen ja viihtyisään asumisympäristöön. Ympäristövastuu taas konkretisoituu talojen energiatehokkuudessa, millä on myös suoranaisia taloudellisia vaikutuksia. Konsernin merkittävimmät paikallistason vaikutukset liittyvät asuntojen sijaintipaikkakuntiin, jossa konsernilla on vaikutusta paikalliseen asuntotarjontaan sekä alueen yleiseen asumisviihtyvyyteen. Kruunuasunnot on myös monella paikkakunnalla kiinteistönhoitoalan yritysten paikallisesti merkittävä asiakas. Asuntokannan kehittämistä koskevissa asioissa Kruunuasuntojen vaikutusmahdollisuudet ovat kuitenkin osin sidoksissa puolustusvoimien omiin ja puolustusvoimia koskeviin poliittisiin päätöksiin, joista olennaisimpia olivat vuoden 2012 aikana varuskuntien lakkautuksia koskevat päätökset. Konserniyhtiöiden hallitukset valvovat yhtiöiden kannalta merkittävimpien yritysvastuuasioiden kehitystä. Esimerkiksi Easy Km:ssä kaikki luottopäätökset raportoidaan hallitukselle. Kruunuasunnoissa hallitus valvoo muun muassa ympäristövastuun toteutumista investointipäätöksissä.

7 2.3 Yritysvastuun mahdollisuudet ja riskit Yritysvastuun merkittävimmät mahdollisuudet konsernissa liittyvät ympäristövastuuseen. Asiantuntemuksellaan Easy Km voi vaikuttaa merkittävästi asiakkaidensa autoilun päästöihin erityisesti työsuhdeautojen osalta. Painottamalla asuntokannan kunnostamisessa ja ylläpidossa ekotehokasta rakentamista ja energiaa säästäviä ratkaisuja Kruunuasuntojen on mahdollista vaikuttaa asumisesta aiheutuvaan vedenkulutukseen, lämmön- ja sähköntuotannon päästöihin sekä matalaenergiarakentamisen yleistymiseen ja kehittymiseen. Näillä asioilla on suora liiketaloudellinen vaikutus: Easy Km voidaan asiantuntemuksensa vuoksi nähdä haluttavana yhteistyökumppanina ja Kruunuasunnot taas pystyy huolehtimaan asuntokannasta taloudellisemmin ja pitämään siten vuokrat kilpailukykyisinä. Riskienhallinta on osa konsernin yhtiöiden jatkuvaa operatiivista toimintaa. Kummassakin tytäryhtiössä on riskienhallintaprosessi, ja kullekin riskialueelle on nimetty vastuuhenkilö. Tytäryhtiöt päivittävät vuosittain riskianalyysinsa ja raportoivat hallitukselleen riskien toteutumisesta, muutoksista ja kehittymisestä. Näistä riskeistä vastuullisuuden kannalta tunnistettuja keskeisiä riskejä ovat: Taloudellisen vastuun osalta sekä leasing-toimintaan että asuntojen vuokraustoimintaan liittyvä luottoriski. Vaikka tätä riskiä voidaan hallita vastuullisella luotonannolla, se ei ole täysin eliminoitavissa, koska riski riippuu osaksi myös asiakkaiden taloudellisen tilan kehityksestä. Leasing-toiminnassa olennaisimpia riskejä ovat rahoitussalkun rahoituskatteeseen keskeisimmin vaikuttavan korkomarginaalin riski (nk. korkospread), huoltoriski ja jäännösarvoriski. Asuntojen korjausinvestoinneissa riskinä on kannattavuusarvion toteutuminen. Tuotevastuun osalta autojen huoltoon ja ylläpitoon liittyvät riskit. Huoltoon ja ylläpitoon liittyy myös taloudelliseen vastuuseen linkittyvä hintariski, koska markkinoilla tai viranomaisten toimesta voi sopimuskaudella tulla yllättäviä hinnoitteluun vaikuttavia muutoksia. Hankintaketjuun liittyy rakennusalan toiminnassa korostuva harmaan talouden riski. Kruunuasunnoilla on tähän liittyen rakennuttajana valvontavastuu. Lakisääteisten velvoitteiden noudattamatta jättämisestä voi seurata sakkoja, vahingonkorvauksia tai huonoa mainetta. Riskinä on, että kontrolli ei olisi riittävä. Sosiaalisen vastuun osalta tuotevastuu ja -turvallisuusasioissa ovat riskinä erityisesti perusparantamattoman asuntokannan sisäilma-, kosteus-, mikrobi- ja muut kunto-ongelmat, mitkä voivat johtaa asumisviihtyvyyden laskuun, asukkaiden terveyshaittoihin ja sitä kautta vuokralaisten vähenemiseen ja vahingonkorvauksiin. Nämä riskit on otettu huomioon perusparannusprojekteissa, joten perusparannusohjelman edetessä tämä riski tulee pienenemään.

2.4 Sidosryhmät ja sidosryhmävuorovaikutus Kruunuasunnot Oy Asukkaat Puolustusvoimat SIDOSRYHMÄ ODOTUKSET KONSERNIA KOHTAAN VUOROVAIKUTUKSEN VÄLINEET ASIAKKAAT Easy Km Oy Julkishallinnon asiakkuudet Hyötyajoneuvojen leasingasiakkaat Työsuhdeajoneuvojen leasing-asiakkaat Ajoneuvojen käyttäjät Palautuneiden ajoneuvojen ostajat Kruunuasunnot Oy Asuntojen turvallisuus ja terveellisyys Asumisviihtyvyys Vuokrasuhteen luotettavuus Kohtuuhintaisuus Asukkaiden vaikutusmahdollisuus Asuntojen saatavuus Easy Km Oy Ajoneuvokannan kokonaistaloudellisuus Ajoneuvojen toimivuus Ajoneuvojen turvallisuus Ajoneuvokannan hallinnoinnin tehokkuus Henkilökohtainen yhteydenpito nimettyjen yhteyshenkilöiden ja asiakaspalvelun kautta Internet-sivut ja niihin liitetyt asiakassivustot Sosiaalinen media Porraskäytävänäytöt Tiedotteet Asiakastilaisuudet (mm. asukasillat) Avaimet-lehti Edustus hallituksessa (Puolustusvoimat/Kruunuasunnot) VALTIO-OMISTAJA Omistajaohjausyksikkö HENKILÖSTÖ RAHOITTAJAT Leasing-toiminnan jälleenrahoittajat Hanke-investointien rahoittajat Valtion asuntorahasto ARA (korkotukilainat) TOIMITTAJAT JA ALIHANKKIJAT Kruunuasunnot Oy Rakennusliikkeet Suunnittelijat Isännöitsijät Huoltoyhtiöt Vuokrauspalveluyhtiöt YHTEISKUNTA PAIKALLISYHTEISÖT Kunnat Varuskunnat Paikallinen elinkeinoelämä Easy Km Oy Ajoneuvotoimittajat Korjaamot IT-palveluiden toimittajat Oman pääoman tuotto Hyvä taloudellinen ja yhteiskunnallinen kokonaistulos Omaisuusarvon kasvattaminen ja omaisuuserien taloudellinen hallinnointi Liiketoimintaan ja kasvuun liittyvien riskien kokonaishallinta Konsernille annettujen erityistehtävien toteuttaminen Pitkäjänteinen taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti kestävä toiminta Eettinen ja läpinäkyvä toiminta Selkeät tavoitteet Oikeudenmukaisuus Pitkäaikaiset ja luotettavat työsuhteet Työhyvinvointi ja -turvallisuus Mahdollisuus kehittymiseen Kilpailukykyiset työsuhteen ehdot Kannattava toiminta Luottoriskin ja muiden liiketoimintariskien hallinta Raportoinnin oikeellisuus ja oikea-aikaisuus Luotettavat ja pitkäaikaiset toimittajasuhteet Avoin vuorovaikutus Yhteistyön sujuvuus Määräystenmukaisuus (erityisesti kilpailutuksissa) Ympäristövaikutusten minimointi Määräystenmukaisuus erityisesti rakennustoiminnassa Oman toimialan parhaiden käytäntöjen kehittäminen (kuten hyvä vuokratapa) Eettinen toiminta Yhteistyö asuinalueiden kehittämisessä Avoin ja tiivis yhteistyö paikallisyhteisöissä Toimivien ja houkuttelevien asumismahdollisuuksien tarjoaminen työvoimalle Neuvottelut vastuullisten virkamiesten kanssa Omistaja nimittää hallituksen Omistajaohjausyksikön ohjeistukset Kehityskeskustelut Palaverit Päivittäisessä toiminnassa tapahtuva viestintä Henkilöstökyselyt Taloudellinen raportointi sovitussa aikataulussa ja muodossa Tilikauden aikaiset tilintarkastukset jatkuvan oikeellisuuden varmentajana Neuvottelut Tapaamiset Lakisääteinen raportointi Kulutusarvojen raportointi käyttäjille Aktiivinen toiminta toimialajärjestöissä Muu viestintä Säännölliset tapaamiset varuskuntien ja kuntien edustajien kanssa Osallistuminen yhteisten asioiden edistämiseen

9 Sidosryhmien raportointikaudella esittämistä huolenaiheista voidaan nostaa esille seuraavat: Puolustusvoimille tärkeä huolenaihe on sen käytössä olevien perusparantamattomien asuntojen kunto. Uusien vuokrasopimusten myötä puolustusvoimien asuntokantaa on vuoden 2012 aikana saatu lisää perusparannusohjelman piiriin. Konsernin rahoitusasemaan vaikuttaa vuonna 2014 erääntyvä 48 miljoonan euron pääomalaina, jonka takaisinmaksu saattaa edellyttää kiinteistöomaisuuskannan osittaista realisointia. Henkilöstön näkökulmasta huolta aiheuttaa konsernin erityistehtäväluonteesta johtuva riski toiminnan jatkuvuudelle. 2.5 Vastuullisuuden olennaisuusarvio ja yhteiskuntavaikutukset Vaikutus sidosryhmiin Valtion kokonaisedun huomioiminen ja omistaja-arvon kasvattaminen Ajoneuvojen alhainen kulutus Ajoneuvojen toimivuus, kunto ja turvallisuus Asuntojen saatavuus Määräystenmukaisuus hankintaketjussa Vaikutus alueelliseen toimintaan Paikallistason yhteistyö ja vaikuttaminen Ympäristövaikutukset hankintaketjussa Asukkaiden vaikutusmahdollisuudet Asuntojen hinta- / laatusuhde Avoin viestintä Johdon sidonnaisuudet Työterveys ja -turvallisuus Yleinen riskienhallinta Määräystenmukaisuus Toiminnan kannattavuus Asuintalojen energiatehokkuus ja alhainen kulutus Asuintalojen turvallisuus ja viihtyisyys Vakaat työsuhteet Hyvä hallintotapa Asiakas- ja käyttäjätyytyväisyys Oikein mitoitettu kiinteistönhoito Laadun ja toimittajuuden hallinta Omaisuuden elinkaaren hallinta Henkilöstön osaaminen ja motivoituneisuus Luottoriskien hallinta Toimialan kehittämiseen osallistuminen Tehokkuus (esim. materiaali-) rakennushankkeissa Korko-, jäännösarvo- ja huoltoriski Asuntokannan riskien hallinta Vaikutus Governia-konserniin Oheisessa olennaisuusmatriisissa on esitetty ne asiat, jotka ovat yritysvastuuseen liittyen olennaisimpia konsernille ja sen sidosryhmille arvioitaessa nimenomaan Governia-konsernin vastuullisuutta ja sen vaikutusta toisaalta konserniin itseensä ja toisaalta sen sidosryhmiin. Tarkoituksena on tunnistaa konsernille ja sen sidosryhmille keskeisimmät vastuullisuusnäkökohdat. Erillistä sidosryhmätutkimusta ei ole tehty, vaan olennaisuusarvio perustuu konsernin johdon käsitykseen, joka nojautuu toimialan ja sidosryhmien tuntemukseen, sidosryhmien normaalin toiminnan yhteydessä esille nostamiin asioihin, asiakas- ja henkilöstötutkimusten tuloksiin, asiakaspalautteisiin ja vastaaviin tietolähteisiin. Merkittävyys

10 on määritelty arvioimalla näkökohtien vaikutusta konserniin ja sen sidosryhmiin, sidosryhmien niitä kohtaan osoittamaan kiinnostukseen sekä konsernin rooliin ja vaikutusmahdollisuuksiin niiden kehittämisessä. Merkitystä sidosryhmille on arvioitu kokonaisuutena ja siksi yksittäisen sidosryhmän näkökanta tai painotus ei kuvastu matriisista. Matriisi ei kuvasta asioiden merkittävyyttä suhteessa toisiinsa, vaan suhteessa konsernin toiminnan ja toimialan luonteeseen, toimintaympäristöön ja vaikutusmahdollisuuksiin. Kaikki matriisissa mainitut asiat ovat tärkeitä, mutta matriisi kuvastaa yhtiön käsitystä siitä, miten eri asioiden merkitys on korostunut verrattuna siihen, mitä kaikilta yrityksiltä yleensäkin odotetaan. 3 Taloudellinen vastuu 3.1 Taloudellisen vastuun johtaminen Tavoite Taloudellisen raportoinnin taloushallinnon prosessien kehittäminen (Kruunuasunnot) Toteutus ja tulokset Taloushallinnon järjestelmien uusiminen (jatkuu 2013). Kirjanpidon sekä konsernilaskennan tehostaminen (Kruunuasunnot) Asuntoyhtiöiden kirjanpitojen hoitoa keskitettiin enemmän konsernin omaan hoitoon ja konserniraportointijärjestelmää kehitettiin (jatkuu 2013). Luotonhallinnan kehittäminen (Easy Km) Luotonhallintajärjestelmän ja toiminnanohjausjärjestelmän uusiminen, panostukset luottovalmisteluun, asiakasarviointiin ja valintaan sekä valvontaan. Toiminnanohjausjärjestelmien kehittäminen (Easy Km) Uuden toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönottoprojektin aloitus (jatkuu 2013). Valtion erityistehtäviä hoitavana yhtiönä konsernin emoyhtiön Governia Oy:n tavoitteena on hoitaa sille asetettuja, usein erityistä hallinnointia tarvitsevia omaisuuseriä tavoitteellisesti ja tehokkaasti siten, että kokonaistaloudellinen positiivinen lopputulos saavutetaan. Governia Oy hallinnoi ja kehittää omaisuuttaan tuottohakuisesti ja riskejä halliten. Yhtiö tavoittelee omistaja-arvon kasvua, hankkii tuottoja likvideille varoille rajatuin riskein ja johtaa omistamiensa tytäryhtiöiden toimintaa ja kehittämistä. Kruunuasuntojen visiona on olla vuonna 2016 taloudellisesti ja toiminnallisesti vahva yritys. Visiota lähestytään kehittämällä yhtiötä investointien kautta. Se sisältää perusparantamista, uudisrakentamista, purkamista, myyntiä ja korjausta. Yhtiön tulevaisuutta suunniteltaessa kiinnitetään huomiota alueittaiseen, tulevaan vuokra-asuntojen kestävään kysyntään ja omien asuntojen kilpailukykyyn. Vaikka puolustusvoimia koskevat päätökset ja rakenneratkaisut vaikuttavat Kruunuasuntoihin, kaiken kiinteistönkehittämisen ohjenuorana toimii yleinen vuokra-asuntojen kysyntä, ei pelkästään

11 puolustusvoimien. Vuonna 2012 tehdyillä varuskuntien lakkauttamisia koskevilla päätöksillä ei siten ole olennaista vaikutusta. Strategian mukaisesti joistakin kohteista oli luovuttu tai tehty luopumispäätös jo ennen varuskuntien lakkauttamispäätöksiä. Easy Km:n visiona on olla johtava hyötyajoneuvojen leasingyhtiö Suomessa. Fokus on julkisen sektorin yrityksissä ja yhteisöissä. Easy Km:n tavoitteena on olla luotettava ja tunnettu yhteistyökumppani, joka tarjoaa merkkiriippumatonta hyötyajoneuvojen rahoitus- ja hallinnointipalvelua. 3.1.1 Taloudelliset tavoitteet ja niiden toteutuminen tilikaudella (milj. ) 2012 2011 (milj. ) 2012 2011 Liikevaihto 121,3 122,4 Liikevoitto 5,4 6,0 Bruttoinvestoinnit asuntojen uustuotantoon 1,8 4,6 Bruttoinvestoinnit asuntojen perusparannus- ja korjaushankkeisiin 11,8 8,9 Liikevoitto % 4,5 % 4,9 % 13,6 13,5 Tilikauden voitto 0,7 2,4 Omavaraisuusaste (%) 34,2 39,7 Oman pääoman tuotto % 0,7 1,6 Sijoitetun pääoman tuotto % 2,0 2,4 Bruttoinvestoinnit ajoneuvokantaan 75,6 63,5 Leasingtoiminnan luottotappio % (suhteessa saatavakantaan) 0,1 % 0,3 % Asuntojen vuokraustoiminnan luottotappio % (suhteessa perittyihin vuokriin) 0,3 % 0,1 % Quick Ratio 1,3 1,1 Current Ratio 1,6 1,4 Nettovuokratuotto laskettuna kiinteistösijoitusten historialliselle tasearvolle 9,4 (6,3 %) 9,1 (6,2 %) Rahoitustulos 31,6 24,3 Koko asuntokannan tyhjäkäynti 9,4 % 7,4 % Lainojen hoitokate 0,62 0,92 Vuokrattavana olevan asuntokannan tyhjäkäynti 2,5 % 1,9 % Konsernin liiketulos pieneni hieman edellisestä vuodesta. Tulosta rasittaa Itella-konsernin kanssa aiempina vuosina tehtyihin ajoneuvoleasingsopimuksiin liittyvät vuokranantajan vastuulle kuuluvat huoltovelvoitteet. Vuosikuluksi kirjattujen kulujen ja taseen omaa pääomaa vastaan tehtyjen varausten yhteismäärä oli 4,2 miljoonaa euroa. Uusia vastaavia sopimuksia ei ole tehty vuoden 2009 jälkeen. Tulosta rasittavat myös Kruunuasuntojen asuinrakennusten perusparannusohjelmasta vuosikuluksi kirjatut 3,7 miljoonaa euroa ja purettavaksi sovittujen rakennusten arvonalennukset 0,4 miljoonaa euroa. Rahoitusliiketoiminnassa korkoihin ja lainoihin liittyvä suojaus toteutettiin suunnitelman mukaisesti. Onnistumista mitataan rahoitusliiketoiminnan rahoitussalkun rahoituskatteella eli hankintarahoituksen koron ja asiakasrahoituksen koron korkomarginaalin (nk. korkospread) kehityksellä. Se parantui tilikaudella 2012.

12 Uusien leasing-rekisteröintien määrällä tarkasteltuna markkina-asema rahoitusliiketoiminnassa kehittyi erinomaisesti ja erityisen hyvin suhteessa markkinoiden yleiseen kehitykseen. Easy Km:n kohdalla uusien leasing-rekisteröintien määrä nousi edellisestä vuodesta ainoana toimijana toimialan kymmenen suurimman joukossa. Easy Km:n rekisteröintien kasvu edelliseen vuoteen oli 57 %, kun samaan aikaan Suomen kaikkien uusien leasing-rekisteröintien kokonaismäärä laski 16 %. Easy Km Rekisteröinnit 2011 Osuus 2011 Rekisteröinnit 2012 Osuus 2012 Muutos Kaikki leasingrekisteröinnit yht. muutos Henkilöautot 556 2 % 980 5 % 76 % -16% Pakettiautot 131 3 % 111 4 % -15% -19% Kuorma-autot 38 5 % 45 6 % 18 % 4 % Yhteensä 725 3 % 1136 5 % 57 % -16% Uusia asiakkuuksia on saatu, mutta kehitys on seurausta erityisesti siitä, että leasing-toiminnassa on onnistuttu uusimaan päättyviä sopimuksia sen sijaan, että vanhoja olisi jatkettu. Juuri tämä on ollut yhtiön tavoitteena, koska näin ajoneuvokantaa saadaan kehitettyä ja uudistettua, sillä se alentaa suoranaisesti huoltoriskiä, joka on vanhemmissa ajoneuvoissa suurin ja muuttuu suorassa suhteessa ajoneuvokannan ikään. Huoltoriskin alentaminen on taloudellisen vastuun osalta keskeisessä roolissa ja sopimuskannan uusiminen on yksi työkalu tämän tavoitteen toteuttamiseen. Raskaan kaluston huoltoriskiä hallitaan myös erilaisilla yhteistyöjärjestelyillä. Asuntojen ja asumisen kehittämisliiketoiminnassa kiinteistökannan kehitystyö eteni suunnitelman mukaan lukuun ottamatta myyntejä, jotka toteutuivat hieman odotettua hitaammin. Tässä liiketoiminnassa ei varsinaisesti tavoitella kasvua. Tavoitteena on nykyisen asuntokannan perusparantaminen, mikä nostaa asiakastyytyväisyyttä ja vaikuttaa myönteisesti vuokraustoimintaan ja sen kannattavuuteen.

13 3.2 Taloudellisen toiminnan tunnusluvut 3.2.1 Taloudelliset rahavirrat sidosryhmille Seuraavassa on esitetty koko konsernin taloudelliset rahavirrat sen sidosryhmille suoriteperusteisesti (luvut miljoonaa euroa): Tavaroiden ja palveluiden toimittajat Sidosryhmä 2012 2011 Kiinteistönhuolto/-hoito ja isännöinti 2,6 2,3 Asuintalojen vesi- ja jätevesimaksut 0,6 0,6 Ajoneuvojen huoltopalveluiden toimittajat 17,3 18,4 Muut toimittajat 38,7 47,2 59,3 68,6 Henkilöstö (sisältäen sivukulut) 4,7 4,4 Julkinen sektori Kunnat: kiinteistövero 0,5 0,4 Valtio: ajoneuvoverot ja viranomaismaksut 0,9 1,6 Valtio: tuloverot 1,4 1,4 2,8 3,4 Omistajat 0,0 0,0 Rahoittajat (netto) 3,2 2,7 Investoinnit Asuntokannan perusparantamiseen liittyvät 13,5 13,5 Ajoneuvoihin liittyvät 75,6 63,5 Muut investoinnit 2,0 9,3 91,1 86,3 Tavaroiden ja palveluiden toimittajissa kiinteistönhuolto/-hoito ja isännöintikulut muodostuvat pääosin kiinteistönhuolto-, siivous- ja isännöintiyrityksille maksetuista maksuista. Nämä yhtiöt ovat mahdollisuuksien mukaan alueellisia toimijoita. Vesi- ja jätevesimaksut maksetaan pääosin paikallisille kunnallisille vesilaitoksille. Näin ollen kyseiset rahavirrat sekä kunnille maksetut kiinteistöverot kuvaavat viitteellisesti konsernin paikallistason taloudellisen vaikutuksen kehitystä. Julkisen sektorin osalta on huomattava, että esitetyt luvut sisältävät vain verojen muodossa julkiselle sektorille maksetut maksut. Julkiselle sektorille maksettavia eriä ovat myös erilaiset lupamaksut ja muut vastaavat maksut kunnallisille vesi- ja energialaitoksille yms. Nämä sisältyvät kohtaan Tavaroiden palvelut ja toimittajat. Konserniyhtiöt maksavat kaikki veronsa Suomeen. Valtion tuloveron lisäksi merkittävän erän muodostavat kunnille maksettavat kiinteistöverot. Easy Km:n maksamat ajoneuvoverot peritään erillisenä läpilaskutuseränä, joten ne ovat luonteeltaan enemmänkin Easy Km:n kautta tilitettyjä eriä. Rakentamiseen liittyvät investoinnit muodostuvat pääosin rakennusliikkeille ja suunnittelijoille maksetuista korvauksista. Ajoneuvoihin liittyvät investoinnit taas muodostuvat pääosin automyyjille maksetuista maksuista.

14 Konsernin yhtiöt eivät saa valtiolta taloudellisia tukia. Kunnilta saatiin energia-, korjaus- tms. avustuksia yhteensä 52 tuhatta euroa vuonna 2012. Lisäksi osa Kruunuasunnot-konsernin rakentamiseen liittyvistä lainoista on Valtion asuntorahaston korkotukilainoja. Konsernin yhtiöt eivät anna yleishyödyllisiä tukia. 3.2.2 Välilliset taloudelliset vaikutukset Governia-konserni on tunnistanut toiminnallaan seuraavia välillisiä taloudellisia vaikutuksia sidosryhmiinsä: Kruunuasuntojen toiminnalla on välillisiä paikallistason työllisyyttä edistäviä vaikutuksia. rakennusinvestoinnit ovat parantaneet hankepaikkakuntien rakennusalan työllisyyttä ja tuoneet rahaa näille paikkakunnille. Perusparannushankkeiden työllistävä vaikutus on suurempi kuin uustuotannon. Pienissä kunnissa ja Etelä-Suomen ulkopuolella asuntokannan kehittäminen edesauttaa alueen elinvoimaisuutta. Tällä taas on positiivisia taloudellisia vaikutuksia asuntopaikkakunnilla. Koska kiinteistönhuolto ja -hoito tapahtuvat aina paikkakunnalla, sillä on suoran työllistävän vaikutuksen lisäksi myös välillisiä työllistäviä vaikutuksia paikkakunnalla. Kruunuasunnot on myös perusparannuksen kehittäjä ja vauhdittaa siten perusparannusrakentamisen kehittymistä. Easy Km:n palvelut taas vähentävät asiakasyhteisöjen sitoutuneen pääoman tarvetta. Ajoneuvokannan hallinnointipalveluilla voidaan tehostaa hallinnollista työtä.

15 4 Henkilöstö 4.1 Henkilöstöjohtaminen Konserni noudattaa henkilöstön suhteen työehtosopimuksia ja paikallisia sopimuksia. Konsernin eettiset ohjeet sisältävät henkilöstöasioihin liittyviä määräyksiä. Henkilöstöasiat on otettu osaksi yhtiön riskienhallintajärjestelmää erityisesti riittävän resursoinnin, henkilöstön jaksamisen ja osaamisen näkökulmasta. Osassa konsernia on käytössä erillinen henkilöstökäsikirja, johon on koottu käytännön tietoa työsuhteeseen liittyvistä asioista. Henkilöstökyselyn pohjalta Easy Km:ssä on todettu tarve esimiesvalmennukselle ja tämä on päätetty ottaa vuoden 2013 ohjelmaan. Yhtiö aikoo käyttää ulkopuolista konsulttia analysoimaan koulutustarpeet, joiden pohjalta päätetään tarkemmat kehittämistoimet. Seuraavassa on esitetty vuoden 2012 keskeisimpiä tavoitteita ja toimenpiteitä: Tavoite Toteutus Toimenkuvien ja prosessien selkeyttäminen - Pääprosessien kuvaus ja kehittyminen - Tietoisuuden lisääminen koko yhtiön toiminnasta ja muiden toimenkuvista - Easy Km:ssä toimenkuvakuvausten tekeminen (aloitettu 2011 ja jatkunut 2012) - Kruunuasunnoissa yhteistyöseminaari oman henkilöstön ja merkittävien yhteistyökumppaneiden kesken ja toimenkuvien kehittäminen tavoiteasetannan kautta Työssä kehittyminen Kehityskeskustelujen järjestäminen kattavasti koko konsernissa Tavoitteiden tuntemuksen lisääminen Tavoitteista viestiminen yksikköpalavereissa ja kehityskeskusteluissa Työkyvyn ylläpito ja työilmapiiri Tyky-päiviä järjestetty konsernin koko henkilöstön kattavasti Ammatissa kehittyminen Työtehtäviin liittyvä koulutus Palkitsemisen kehittäminen Tulospalkkiojärjestelmän uusiminen tilikauden 2012 aikana

16 4.2 Henkilöstön määrä, rakenne ja uudelleenjärjestelytilanteet Seuraavat luvut kattavat koko konsernin henkilöstön. Luvut eivät sisällä hallituksen jäseniä. Henkilöstön määrä ja rakenne 2012 2011 Henkilöstön määrä tilikauden lopussa 63 59 Henkilöstön määrä keskimäärin 63 59 Vakituisten työsuhteiden osuus 89 % 88 % Kokoaikaisten työsuhteiden osuus 98 % 97 % Tulovaihtuvuus kpl (%) 17 (27%) 19 (32%) Lähtövaihtuvuus kpl (%) 7 (11%) 14 (23%) Keskimääräinen työsuhteen pituus (vuotta) 5 5 Henkilöstön keski-ikä 45 47 Eläkkeelle jääneiden lkm 2 2 Irtisanottujen työsuhteiden lkm 0 3 Lomautettujen työntekijöiden lkm ja keskim. kesto 0 0 Easy Km Oy on merkitty kaupparekisteriin 28.4.2004. Easy Km:n osalta työsuhteet on katsottu alkaneeksi aikaisintaan 1.5.2004, vaikkakin osa työntekijöistä on siirtynyt tuolloin yhtiön palvelukseen vanhoina työntekijöinä Itellan palveluksesta. Pisin työsuhde on alkanut jo 1.8.1967. Konsernin henkilöstön ikäjakauma on seuraava: Konsernin henkilöstöstä yli 90 % työskentelee pääkaupunkiseudulla, jossa myös kaikkien konserniyhtiöiden pääkonttorit sijaitsevat.

17 Henkilöstön jakautuminen yhtiöittäin on käytännössä sama kuin jakautuminen toimialoittain (Easy Km = ajoneuvoleasing-toiminta ja Kruunuasunnot = kiinteistöjen kehitys- ja vuokrausliiketoiminta): 2011 2012 Kruunuasunnot Easy Km 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Jakauma toiminnoittain oli seuraava: 2011 2012 Muut, kiinteistöliiketoiminta Muut, ajoneuvoleasing - liiketoiminta Hallinto ja taloushallinto 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 % Asiakaspalvelu Konsernissa pidettiin vuoden 2012 aikana yhdet YT-neuvottelut, jotka eivät johtaneet irtisanomisiin. Henkilöstön eläköitymiseen varaudutaan nuorentamalla henkilökunnan ikärakennetta mahdollisuuksien mukaan rekrytointien yhteydessä. Myös nykyisen henkilökunnan osaamispohjaa laajennetaan. 4.3 Tasa-arvo Konsernin yhtiöissä ei ole laadittu kirjallista tasa-arvosuunnitelmaa. Eettiset ohjeet sisältävät vaatimuksen syrjimättömyydestä. Henkilöstövalinnat perustuvat ammatillisiin ominaisuuksiin ja osaamiseen. Sukupuolijakauma on esitetty alla. Se kattaa Governia Oy:n, Kruunuasunnot Oy:n ja Easy Km Oy:n hallitukset, mutta ei Kruunuasuntojen omistamien asunto-yhtiöiden ja A-Kruunun hallituksia (joiden jäsenet on valittu Kruunuasuntojen henkilöstöstä työtehtävän perusteella):

18 4.4 Palkitseminen Koko konsernin henkilöstö hallituksia lukuun ottamatta kuuluu palkitsemisjärjestelmän piiriin. Vuonna 2012 konserniyhtiöissä oli käytössä omat erilliset palkitsemisjärjestelmänsä. Vuoden 2012 aikana on laadittu uusi koko konsernin kattava yhtenäinen palkitsemisjärjestelmä ja uusittu järjestelmä otetaan käyttöön ensi kertaa vuonna 2013. Uusitussa järjestelmässä palkitseminen perustuu ylimmän johdon osalta yhtiötasoisten (ja yhtiökohtaisesti määriteltyjen) taloudellisten tavoitteiden ja strategisten tavoitteiden saavuttamiseen. Muun henkilöstön osalta palkitseminen perustuu osittain viimeksi mainittuihin ja osittain henkilökohtaisella tasolla asetettaviin tavoitteisiin, jotka riippuvat kunkin henkilön toimenkuvasta, vaikutusmahdollisuuksista sekä ko. osaston tavoitteista. Vuosina 2011 ja 2012 konsernissa on maksettu tulospalkkioita (taulukossa tuhansia euroja): Maksetut tulospalkkiot 2012 2011 Toimihenkilöt 74 9 Päälliköt 73 7 Johto 47 25 Kaikki yhteensä 194 41 Tiedot on esitetty maksuperusteisesti eli vuonna 2012 maksetut palkkiot koskevat vuotta 2011 ja vuonna 2011 maksetut palkkiot vuotta 2010. Hallitukselle ei konsernissa makseta tulospalkkioita. 4.5 Osaamisen kehittäminen ja koulutus Koko konsernin henkilöstö kuuluu säännöllisten vuotuisten kehityskeskustelujen piiriin. Keskustelussa esimiehen ja alaisen välillä kartoitetaan kehittymis- ja koulutustarpeet ja tehdään näitä koskevat suunnitelmat. Keskusteluissa käydään läpi yhtiön sekä henkilön oman yksikön taloudelliset ja toiminnalliset tavoitteet. Konsernin henkilöstö on osallistunut työtehtäviinsä liittyvään koulutukseen kunkin tarpeiden mukaan. Konsernin henkilöstön koulutustausta on seuraava: 2011 Ylempi korkeakoulu Alempi korkeakoulu 2012 Opistotaso Muut 0 % 20 % 40 % 60 % 80 % 100 %

19 4.6 Työhyvinvointi Molemmissa konsernin operatiivisissa yhtiöissä järjestettiin vuonna 2012 henkilöstötyytyväisyyskysely. Vastausprosentti oli 88 %. Henkilöstötyytyväisyyskyselyjen kokonaispisteet olivat 10 % korkeammat vuonna 2012 kuin oli vuonna 2011. Positiivisina seikkoina kyselyssä nousivat esille esimiesten toiminta, oman työn hallinta ja työssä jaksaminen. Kehittämiskohteina nähtiin tehtävien ja toimenkuvien määritteleminen selvemmin, henkilöstön mukaan ottaminen toiminnan kehittämiseen, mahdollisuus kehittymiseen ja tiedonkulku työpaikalla. Alhaisimmat pisteet sai uusien työntekijöiden perehdyttäminen. Vuoden 2011 henkilöstötyytyväisyyskyselyyn verrattuna tulokset olivat parantuneet hieman kaikilla osa-alueilla molemmissa konsernin operatiivisissa yhtiöissä. Työterveyden ja ammatillisen kehittymisen edistämiseen liittyvät toimet tukevat myös yleistä työhyvinvointia sekä työkyvyn ylläpitoa. Näiden toimien lisäksi konsernissa oli käytössä vuonna 2012 muun muassa seuraavia asioita: tyky-päivät, virkistystoiminta sekä liikunta- ja kulttuurisetelit. Suuri osa työtehtävistä on toimistotyötä, jonka osalta henkilöstön hyvinvoinnista pidetään huolta asianmukaisilla työtiloilla, -laitteilla ja työvälineillä sekä tarjoamalla tarvittaessa ergonomia-opastusta. Johdon tietoon tuli yksi tapaus liittyen väitettyyn esimiehen epäasianmukaiseen käytökseen henkilöstöä kohtaan. Ylimmän johdon puututtua asiaan tilanne saatiin selvitettyä. Molemmissa operatiivisissa yhtiöissä toteutettiin vuoden 2012 aikana mittava järjestelmien ja taloushallinnon prosessien uudistus, johon liittyen aiemmin ulkoistettuja hallinnon tehtäviä keskitettiin yhtiön omaan hoitoon. Tämä muutos kuormitti henkilöstöä ja nosti työpainetta. 4.7 Työterveys ja -turvallisuus Koko konsernin henkilöstö on lakisääteisen työterveyshuollon piirissä. Työterveyshuolto on järjestetty Mehiläisen ja Terveystalon kanssa. Kruunuasunnoilla on lisäksi käytössä vapaaehtoinen 40-vuotiaille viiden vuoden välein ja yli 50-vuotiaille kolmen vuoden välein tehtävä terveystarkastus. Easy Km:n vakituisella henkilöstöllä työterveyshuoltoon kuuluvat myös erikoislääkärin palvelut sekä normaalit ikäryhmätarkastukset. Työsuojelutoiminta on järjestetty lainsäädännön vaatimalla tavalla ja työpaikoille on valittu työsuojelupäälliköt ja työsuojeluvaltuutetut. Urakointikohteissa työturvallisuudesta huolehditaan noudattamalla voimassaolevia säännöksiä. Urakoitsijat turvallisuusmääräysten noudattamista valvotaan. Urakoitsijoilta edellytetään, että turvallisuusasiakirjat, työmaan turvallisuussuunnitelmat, työntekijöiden perehdyttäminen ja henkilökohtainen suojaus on toteutettu asianmukaisesti. Työturvallisuuteen liittyen urakoitsijoilta vaaditaan urakkaohjelmissa tulitöiden suorittamiseen tulityökortin suorittanut henkilö. Tulityöstä tulee ennen aloitusta laatia tulityösuunnitelma. Pääurakoitsija laatii hankkeelle tulityövalvontasuunnitelman, turvallisuussuunnitelman sekä työmaasuunnitelman. Urakkakohteelle tehdään valvojan johdolla yhteistyössä pääurakoitsijan kanssa valvontasuunnitelma, jonka tekemiseen osallistuvat myös kaikki kohteen suunnittelijat. Urakoitsijoiden on valvottava oman ja