Ensihoitopalvelun muutos PSHP:ssa 2017-2019 12.4.2017 Kaius Kaartinen PSHP ensihoitopalvelusta vastaava lääkäri
2017: Alueuudistuksen ensihoidon tiekartta Tärkeä osa esivalmisteluvaihetta on huolellinen nykytilan analyysi, joka sosiaali- ja terveydenhuollossa sisältää muun muassa: Ensihoitopalveluiden tuottajat ja palvelukartat alueen eri palveluista Henkilöstöanalyysi huomioiden ensihoitopalvelun tehtävänkuvan mukainen osaamisprofiili ja potilaiden tarpeet 2019 jälkeen Toimitila-analyysi (asemapaikkaverkosto) Tietojärjestelmien kokonaiskuva huomioiden kansalliset ratkaisut Palveluiden hankinta- ja muiden sopimusten selvittely Nämä selvitykset on tuotettava sote-esivalmistelun aikana (ennen 1.7.2017). Selvitykset käsitellään ja yhteen sovitetaan sosiaali- ja terveysministeriön johdolla. Esivalmistelun status 12.4.2017: Selvittely kesken, valmistuu ERVA-alueen sairaanhoitopiirien valmistelun koordinointi toistaiseksi niukkaa
2017: päivystykselliset sos-ter lähipalvelut Ensihoitopalvelu on suunniteltava ja toteutettava yhteistyössä päivystävien terveydenhuollon toimipisteiden kanssa siten, että nämä ja muut sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaan kotona annettavat päivystykselliset lähipalvelut yhdessä muodostavat alueellisesti toiminnallisen kokonaisuuden. (laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 1516/2016) Jatkohoidon osalta on osattava myös arvioida sekä terveydenhuollon että sosiaalihuollon mahdollisuuksia järjestää potilaalle palvelua potilaan kotiin sen sijaan, että potilas kuljetettaisiin arviointia varten terveydenhuollon päivystyspisteeseen. (asetusluonnoksen muistio 30.3.2017) Valmistelussa on otettava aikaisempaa vahvemmin huomioon myös alueen muut lähipalveluna toteutetut sosiaali- ja terveydenhuollon kotiin viedyt palvelut. (terveydenhuoltolakiluonnos, muistio 30.3.2017) Kehittämistarve: ensihoitopalvelun rajapinta kotona annettavien päivystyksellisten sos- ja ter-lähipalveluiden kanssa
2017: ensihoidon palvelutasopäätös 1.1.2018? Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä tekee ensihoidon palvelutasopäätöksen. Erityisvastuualueen ensihoitokeskus valmistelee tavoitteet ajasta, jossa väestö eri alueluokissa tavoitetaan. (laki terveydenhuoltolain muuttamisesta 1516/2016) Palvelun rakentamisjärjestys on se, että riskianalyysin (EHK) jälkeen asetetaan tavoitteet väestön tavoittamiselle eritasoisille ensihoitopalvelun yksiköille eri riskialueilla (EHK), minkä jälkeen päätetään millä järjestelyillä päästään asetettuihin tavoitteisiin (sairaanhoitopiiri). (asetus- ja lakiluonnokset ja muistiot 30.3.2017) FinnHEMS Oy valmistelee STM:n toimeksiannosta nyt valtakunnallisesti riskianalyysin EHK valmistelee ERVA:n yhteiset tavoittamisaikatavoitteet Jokainen sairaanhoitopiiri tekee v. 2017 uuden palvelutasopäätöksen 1.1.2018 alkaen (riskiluokituksen ja tavoitteiden uudistus, palvelutasopäätöksen rakenne)?
2017: ensihoidon määritelmä Ensihoitopalveluun sisältyvät äkillisesti sairastuneen tai loukkaantuneen potilaan hoidon tarpeen arviointi ja kiireellinen hoito ensisijaisesti terveydenhuollon hoitolaitoksen ulkopuolella,, tarvittaessa potilaan kuljettaminen lääketieteellisesti arvioiden tarkoituksenmukaisimpaan hoitoyksikköön ja äkillisesti sairastuneen tai vammautuneen potilaan jatkohoitoon liittyvät siirrot, silloin kun potilas tarvitsee siirron aikana vaativaa ja jatkuvaa hoitoa tai seurantaa. (laki 1516/2016) Ensihoitopalveluun kuuluvien ja kuulumattomien tehtävien rajanveto korostuu merkittävästi. Aiempi jako perustui tehtävän kiireellisyyteen, nyt hoidon tai seurannan vaativuuteen. Muuttaa rajapintaa ensihoitopalvelun ja kiireettömän puolen välillä sekä hoitolaitossiirroissa että kansalaistehtävissä Hoitotaso (ensihoitopalvelu) vs perustaso (siirtokuljetusyksiköt)
2018: Sosiaalipäivystyksen ja terveydenhuollon yhteistyö Alueen sosiaalipäivystyksen tehtävänä on yhteistyössä ensihoitokeskuksen kanssa: 1) sovittaa yhteen Hätäkeskuslaitokselle annettavat paikalliset ja alueelliset sosiaalitoimen hälytysohjeet ottaen huomioon terveystoimen hälytysohjeet; 2) osallistua alueellaan varautumis- ja valmiussuunnitelmien laatimiseen häiriötilanteiden ja suuronnettomuuksien varalle yhdessä muiden viranomaisten, toimijoiden ja erityisvastuualueiden kanssa siten, että suunnitelmat muodostavat kansallisen kokonaisuuden. (Sosiaalihuoltolaki (1517/2016), 29a ) Ensihoitokeskuksen koordinoiva rooli ERVA:n sairaanhoitopiirien sosiaalitoimen ja terveystoimen varautumis- ja valmiussuunnittelijana ja hälytysohjeiden yhteensovittajana. Rooli tarkentuu edelleen terveydenhuoltolakiluonnoksessa (sote-valmiuskeskus).
2018: Ensihoitopalvelun sairaanhoitopiirin ja ERVA-rajat ylittävän toiminnan koordinointi Ensihoitokeskuksen on yhteen sovitettava ensihoitopalvelun toiminta yhdessä muiden ensihoitokeskusten ja terveydenhuoltolain 50 :ssä tarkoitettujen kiireellisen hoidon yksikköjen kanssa siten, että ne muodostavat tarkoituksenmukaisen toiminnallisen kokonaisuuden. Ensihoitokeskusten verkottunut kansallinen rakenne häivyttää sekä sairaanhoitopiirien että ERVA-rajoja ensihoidon valmiussiirroissa, hoitolaitossiirroissa, hoito-ohjeistuksissa ja hoitoonohjauksessa. Esim. aivohalvaus trombektomiakandidaatti Vaasa- TAYS ERVA/yhteistoimintaalueen järjestämissopimus?
2018: Ensihoitopalvelu on viranomaistoimintaa Tuottamistavasta riippumatta palvelun tuottamisessa tulee noudattaa samoja kriteerejä koko sairaanhoitopiirin kuntayhtymän alueella. Tuottamissopimuksessa tulee olla määritelty muun muassa palvelun taso ja säännöt palvelun ohjauksesta, valvonnasta, varautumisesta normaaliaikojen häiriötilanteisiin ja poikkeusoloihin sekä mahdollisista sanktioista sopimusrikkomusten varalta. (asetusluonnos ja muistio 30.3.2017) Varautumisvelvoitteet sisällytettävä jatkossa sekä yksityispuolen että pelastuslaitoksen sopimuksiin
2019: Ensihoitokeskus -> sote valmiuskeskus Nykyisten viiden yliopistollisen sairaalan rakenteen pohjalle muodostetaan viisi uudistettua ensihoitokeskusta, joilla on aikaisempaa laajempia tehtäviä toimialan päivystystoiminnan ja varautumis- ja valmiustehtävien ohjauksessa. Tehtäväalueen laajentumisen myötä keskuksesta on tarkoituksenmukaista käyttää ensihoitokeskuksen sijaan nimitystä sosiaali- ja terveydenhuollon päivystystoimintojen valmiuskeskus (sote valmiuskeskus). Ensihoitokeskus sijoittuu hallinnollisesti yliopistollisen sairaalan yhteyteen, mutta se ei ole yliopistosairaaloiden johtamista varten perustettava rakenne. Viisi keskusta muodostaa verkottuneesti toimivan yhden valtakunnallisen toimijan. (terveydenhuoltolakiluonnos ja muistio 30.3.2017, 46 ) Sote-valmiuskeskus on yhteistoiminta-alueen ja kansallisen tason toimielin, erotettava käsitteenä ensihoidon maakunnan tehtävistä ja toiminnoista
2019: Ensihoitopalvelun johtaminen osana moniviranomaistoimintaa Ensihoitopalvelu on kokonaisuus, joka sisältää muun muassa valmius- ja varautumistehtäviä, ensivastetoiminnan sekä ensihoitopalvelun johtamis- ja suunnittelutehtäviä yhteistyössä muiden turvallisuusviranomaisten kanssa, mitkä ovat luonteeltaan viranomaistehtäviä. Viranomaistehtäviä ei ole mahdollista hankkia muilta palveluntuottajilta. Ensihoitopalvelun toiminta järjestelmänä perustuu jatkuvaan arviointiin siitä, että saatujen tehtävien lisäksi ylläpidetään valmius hoitaa ruuhka- ja muita poikkeavia häiriötilanteita hyödyntäen ylimaakunnallisia ja kansallisia resursseja. Ensihoitovalmiuden ylläpidossa tehdään tiivistä yhteistyötä pelastustoimen kanssa. (terveydenhuoltolakiluonnos ja muistio 30.3.2017, 39 ja 40 ) Sote-valmiuskeskuksen suunnittelussa on huomioitava yhteistyö muiden viranomaisten, erityisesti pelastustoimen kanssa niin valmiussuunnittelun kuin jatkuvan operatiivisen johtamisen tasolla
2019: operatiivinen johtaminen kenttäjohtajan ja sotevalmiuskeskuksen suhde Maakunnan ensihoidon kenttäjohtajan tehtävänä on ylläpitää toimintaalueensa ensihoitopalvelun tilannekuvaa johtaa resursseja, tukee hätäkeskusta, osallistuu tehtäville ympärivuorokautinen tehtävä Sote-valmiuskeskus pitää yllä sosiaali- ja terveystoimen kansallista ja ylimaakunnallista päivystyksellistä tilannekuvaa tukee maakuntien kenttäjohtajia reagointikyky ympärivuorokautisesti, erityisesti poikkeustilanteissa (suuronnettomuudet, kansalliset uhkakuvat, poikkeusolot) jakaa tilannekuvaa sekä sosiaali- ja terveysministeriöön että muille viranomaisille, maakuntiin ja niiden toimijoille. Maakunnan kenttäjohtaminen ja yhteistyöalueen sote-valmiuskeskus ovat täysin eri toimintoja!
2018 ja 2019: Ensihoitokeskuksen tietojärjestelmät Erityisvastuualueen sairaanhoitopiirien kuntayhtymien on sovittava ensihoitokeskuksen tehtävien järjestämisestä erikoissairaanhoidon järjestämissopimuksessa. Ensihoitokeskuksen tehtävänä on: 7) vastata sosiaali- ja terveystoimen kansallisten korkean varautumisen viestintä- ja tietojärjestelmien aluepääkäyttötoiminnoista sekä osaltaan järjestelmien ylläpidosta; Erica-, KEJO- ja VIRVE-toiminnat muodostavat ytimen, mutta tilannekuvan ylläpito, raportointi yms sisältää useita muitakin tietoteknisiä ratkaisuja (mm Krivat, Tableau, Codea) TAYS EHK ja ERVA ensihoidon YTR ollut näiden käyttöönotossa jo nyt aktiivinen, mutta vakavia kehittämistarpeitakin on shp-tasolla
2019: Terveystoimen päivystysneuvonta Ensihoitokeskuksen tehtävänä on koordinoida kansallisesti yhtenäisen toimialan päivystysneuvonta- ja ohjauspalvelun kehittämistä ja osallistua sen toimintaan osaltaan korkean varautumisen tietojärjestelmien avulla. Tavoitteena on kehittää asukkaiden näkökulmasta nykyistä selkeämpi ja tehokkaampi palvelujärjestelmä siten, että olisi olemassa yksi kansallinen lyhyt puhelinnumero, johon asukkaat soittavat kysyessään ohjausta toimialan päivystyspalveluja koskevissa asioissa. (terveydenhuoltolakiluonnos ja muistio 30.3.2017, 46 ) kun potilas ei tarvitse 112:ta -> kansallinen, verkottunut päivystyspalvelujen terveysneuvontanumero Sijoittuminen fyysisesti sote-valmiuskeskukseen? Vastaajan oltava kokenut terveydenhuollon ammattihenkilö, pääsy Kanta-järjestelmään
2019: Kiireetön ambulanssipalvelu ja potilaiden siirtokuljetukset Kiireettömillä ambulanssipalveluilla tarkoitetaan maakunnan laatiman asiakassuunnitelman perusteella toteutettavien palveluiden edellyttämiä palveluita, kuten asiakkaan palvelutarpeen mukaisia kuljetuksia ammattihenkilön vastaanotolle, diagnostisiin tutkimuksiin tai kuntoutuspalveluihin ( ) Potilaiden siirtokuljetukset ja kiireetön ambulanssipalvelu ovat toimintavolyymiltään paljon ensihoitopalvelua laajempi kokonaisuus, ja sen osuuden määrä tulee tulevaisuudessaan kasvamaan, kun ensihoitopalveluun kuuluvien potilassiirtojen rajaus tehdään. Koska aiemmin lainsäädännössä ensihoitopalvelun ja potilassiirtojen rajaus ei ole ollut niin tarkka kuin tulevassa lainsäädännössä, ei ole olemassa luotettavia valtakunnallisia tilastoja potilassiirtojen tehtävämääristä. Näissä potilaiden kuljetuspalveluissa tarvitaan erilaisten kuljetusmuotojen kehittämistä vastaamaan asukkaiden palvelutarvetta. (terveydenhuoltolakiluonnos ja muistio 30.3.2017, 73 ) Ei vain kiireettömiä hoitolaitossiirtoja Muutokset resursoinnissa sekä ensihoitopalvelussa että kiireettömän puolella
12.4.2017: Miten tästä eteenpäin? Nykytilan kuvaus alueuudistuksen esivalmistelun tiekartan mukaisesti Ensihoidon tiekartta väliaikaishallintojaksolle? Eteneminen esivalmistelujakson jälkeen ohjautuu pitkälti ensihoito asetuksen ja terveydenhuoltolain linjausten mukaisesti sote valmiuskeskuksen suunnittelu maakunnan toimintojen suunnittelu