Sote-uudistus ja valinnanvapaus Eetu Salunen Toimitusjohtaja Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä 23.5.2017
Maakuntien rahoitus 1 (1/2) Valtio rahoittaa maakuntien toiminnan. Lisäksi maakunnat saavat asiakas- ja käyttömaksutuloja. Maakunnat voivat ottaa myös lyhytaikaista lainaa. Maakunta päättää itsenäisesti yleiskatteellisen rahoituksensa käytöstä. Maakunnat saavat laskennallista valtion rahoitusta asukasmäärän ja asukkaiden sote-palvelutarpeiden sekä olosuhdetekijöiden perusteella. Maakunnat saavat rahoitusta myös hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen. Vuosina 2019 2023 valtion rahoituksessa siirrytään menoperusteisesta rahoituksesta tarveperusteiseen rahoitukseen. Rahoituksen määräytymisperuste muuttuu toteutuneista kustannuksista laskennallisiin kustannuksiin. Maakuntien valtion rahoitusta tarkistetaan vuosittain ja kohdentamisperusteita arvioidaan vähintään neljän vuoden välein 23.5.2017
Maakuntien rahoitus vuoden 2017 tasossa Sote-, pelastustoimen ja ympäristöterveydenhuollon tehtävien rahoituslaskelma Sote-tehtävät: rahoitus maakunnille ja siihen liittyvät muutokset siirtymäkauden jälkeen Nimi As (2015) Nykyinen jako (2017) /as Laskennallinen jako /as Muutos/% (siirtymän jälkeen) Muutos, /as (siirtymän jälkeen) Muutos, (siirtymän jälkeen) Uusimaa 1 620 261 4 637 804 622 2 862 4 576 706 370 2 825-1,3 % -38-61 098 252 Varsinais-Suomi 474 323 1 548 264 300 3 264 1 499 556 803 3 161-3,1 % -103-48 707 497 Satakunta 226 006 767 899 058 3 398 751 725 157 3 326-2,1 % -72-16 173 901 Kanta-Häme 174 710 552 630 686 3 163 558 376 368 3 196 1,0 % 33 5 745 682 Pirkanmaa 505 399 1 563 313 325 3 093 1 560 735 212 3 088-0,2 % -5-2 578 113 Päijät-Häme 208 525 644 789 487 3 092 683 932 662 3 280 6,1 % 188 39 143 175 Kymenlaakso 171 778 611 311 847 3 559 598 795 747 3 486-2,0 % -73-12 516 100 Etelä-Karjala 131 155 445 914 327 3 400 448 180 681 3 417 0,5 % 17 2 266 354 Etelä-Savo 141 621 524 129 427 3 701 529 757 666 3 741 1,1 % 40 5 628 239 Pohjois-Savo 253 239 922 336 252 3 642 902 144 535 3 562-2,2 % -80-20 191 717 Pohjois-Karjala 168 329 579 981 014 3 446 612 647 036 3 640 5,6 % 194 32 666 022 Keski-Suomi 273 446 853 959 471 3 123 900 061 889 3 292 5,4 % 169 46 102 418 Etelä-Pohjanmaa 197 371 688 749 157 3 490 691 110 487 3 502 0,3 % 12 2 361 330 Pohjanmaa 176 894 571 984 978 3 233 571 791 949 3 232 0,0 % -1-193 029 Keski-Pohjanmaa 69 032 228 168 144 3 305 225 508 083 3 267-1,2 % -39-2 660 061 Pohjois-Pohjanmaa 406 980 1 309 472 272 3 218 1 323 902 847 3 253 1,1 % 35 14 430 575 Kainuu 78 398 300 523 926 3 833 300 495 017 3 833 0,0 % 0-28 909 Lappi 180 858 692 380 951 3 828 680 184 734 3 761-1,8 % -67-12 196 217 5 458 325 17 443 613 244 3 196 17 415 613 243 3 191-28 000 000 VM / STM, 10.3.2017 http://alueuudistus.fi/maakuntien-rahoitus-ja-ohjaus
Päijät-Hämeen toteutuneet sotekustannukset TP2014-TA2017 Soterahoitus v.2019-v.2024 800 000 700 000 600 000 500 000 400 000 300 000 200 000 100 000 - v. 2014 v. 2015 v.2016 v.2017 v.2018 v.2019 v.2020 v.2021 v.2022 v.2023 v.2024
2018 hankala vuosi Tilapäisesti matalat sote-menot kasvattavat pysyvästi kuntien valtionosuuksia Samalla täytyy pystyä nostamaan palvelutasoa ja investoimaan Ratkaisu valinnanvapauspiloteista?
Laki asiakkaan valinnanvapaudesta HE 9.5.2017
Maakunta vastaa siitä, että valinnanvapaus toteutuu
Neljänlaista valinnanvapautta
Maakunnan käytettävä uusia järjestämistapoja 1. Suoran valinnan palvelut 15% menoista 2. Asiakassetelit 9% menoista 3. Henkilökohtainen budjetti 8% menoista 4. Entinen raamibudjetti liikelaitoksessa 68% - menoista Alihankinta entiseen malliin
Kolmasosa sotesta markkinoille?
Markkinaehtoisuudesta Suoran valinnan palveluissa ja asiakassetelin piirissä olevissa palveluissa oma tuotanto yhtiöitettävä ja kilpailuneutraliteettia kunnioitettava Omaa tuotantoa ei voi suojella niukoilla korvaustasoilla, koska oma tuotanto elää samalla rahalla kuin yksityinen Asiakkaan valinnan seuraukset rahavirroissa näkyvät välittömästi Toimintaa pystyttävä sopeuttamaan alas ja ylös todella nopeasti
Monikanavarahoitus pysyy Yksityinen terveydenhuolto pysyy vaikka kela-korvaukset pienenevät Työterveyshuolto pysyy Terveysvakuutuksien määrä kasvaa
Valtio velvoittaa Suoran valinnan minimitasoon Asiakassetelin käyttömäärään, pystyykö? Henkilökohtaisen budjetin käyttöön Maakunta päättää kevät 2018 Laajennetaanko valinnanvapautta Korvausperusteet ja korvaustason Valinnan vapauden palvelujen tuottajia ei kilpailuteta vaan kaikki jotka täyttävät kriteerit voivat ilmoittautua
2017 Raha kerätään maakunnasta Rahan käytöstä päätetään PHHYKY:n valtuustossa ja hallituksessa Järjestäminen on hallinnollista suunnittelua Nykyinen tuotanto ohjaa voimakkaasti tekemistä Yksityinen alihankkijan asemassa, hankintalaki säätelee Asiakas voi valita julkisen tuotannon sisällä Ennustettavaa ja muutokset hitaita Tulokset kansainvälisesti hyviä
2019 Raha tulee maakunnan ulkopuolelta Raha jaetaan maakunnassa Maakunta päättää valinnanvapauden soveltamisesta ja laajentamisesta Palveluvalikolla ja korvaustasoilla ohjataan monituottajaverkostoa Asiakas voi valita suoraan yksityisen palveluntuottajan Asiakkaan valinta ratkaisee mitä palveluja tuotetaan ja paljonko rahaa kuluu Muutokset nopeampia ja vaikeammin ennakoituja Palveluliikelaitokseen jää vanha malli
Yhtymän toiminnot pilkotaan
Maakuntien välinen kilpailu
2014 alkaen kiireettömän erikoissairaanhoidon valinnanvapaus julkisten toimijoiden kesken tautikohtaisesti Pikkuhiljaa kiihtymässä, meidän asukkaitamme hakeutuu mm yliopistosairaaloihin ja Coxaan Päivystysasetus kiihdyttää muutosta Julkiset sairaalat tulevat erikoistumaan ja kilpailemaan potilaista
Lakiehdotus lisää kilpailua Lakiehdotuksen mukaan asiakas voi valita valtakunnallisesti Liikelaitoksen perustason Liikelaitoksen erityistason hammashoitolan sote-keskuksen Seuraus kesäasukkaita sisään ja työmatkalaisia ulos?
Uusia vaatimuksia meille kaikille 2019
Poliittisille päättäjille Ajateltava maakunnallisesti Ajateltava pitkällä tähtäimellä Siedettävä epävarmuutta uudella tavalla
Virkamiesjohdolle Palvelutarpeen arviointia johdettava Monituottajaverkoston ohjaaminen Liiketoimintaosaaminen ja toiminnan ohjaus
Henkilöstölle Töitä riittää ja henkilöstömäärä kasvaa Määräaikaisuus, osa-aikaisuus, vuokratyö ja alihankinta kasvaa Työantajat vaihtuvat Asiakkaat päättävät palveluverkon
Sote-valmistelussa tärkeää Maakunnan järjestäjäpuolesta piirrettävä riittävän vahva ja itsenäinen Maakunnan konsernirakenne piirrettävä niin, että rahavirtoja ja palveluntuotantoa pystytään ohjaamaan s
Minne olemme menossa?
Sote muutakin kuin kustannuksia 23 mrd palvelusektori, joka kasvaa ainakin seuraavat 30 vuotta Sipilän hallituksen tavoite hillitä sote-menojen reaalikasvu 3%:iin 2020-2030
Tahtotila 2025? 1. Perustason palvelut kasvavat 2. Keskussairaala kasvaa ja hoitaa muiden maakuntien potilaita 3. Laitoshoidon ja palveluasumisen kasvua hillitään. Tämä edellyttää, että ihmisten toimintakyvystä huolehditaan.
Kiitos!