Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista

Samankaltaiset tiedostot
Kiinteistöpalvelujen hankintastrategioiden kehittäminen

Kiinteistöpalvelujen hankinta

SiSällyS Kirjoit tajat termistöä johdanto 1.1 Kilpailutuksen lähtökohdat 1.2 Osaava kilpailuttaja 1.3 Tavoitteiden selvittäminen

Isännöinnin laatu ja sen mittaaminen? - taloudellinen näkökulma

Lähi- ja luomuruoan käytön edistäminen julkisissa hankinnoissa

Kehittämisen tiekartta. Ryhmätyöt iltapäivä

Nolla tapaturmaa Kulmakivet (luonnos) Tilannekatsaus Etera Ahti Niskanen

TAVOITTEENA NOLLA TAPATURMAA RAKENNUSTEOLLISUUDESSA 2020 Rakennusteollisuus RT ry:n kannanotto

Elinkeinoelämän ja viranomaisten yhteistyö miten lisää PPP:tä

Kysely kuntien ja maakuntien Venäjä-yhteistyöstä

IPT-työpaja # Kysely kehitys- ja toteutusvaiheissa oleville hankkeille

Espoon loppuraportin keskeiset löydökset ja kehittämisideat tiedonkulun parantamiseksi

JOHTAMISEN ARKKITEHTUURI

Elinvoima edellä tulevaisuuden kuntaan seminaari

kumppanuus Järjestöjen, kuntien ja maakuntien Mistä oikein on kysymys?

Työssäoppimisen ohjausprosessin kehittäminen. koulutuspalvelujen tilaajan ja. palveluiden tuottajan. näkökulmista

Hankkijasta ihanneostajaksi. VISO-workshopin kooste

Selvitys vammaispalveluiden (palveluasumisen ja henkilökohtaisen avun) hankinnoista kunnissa.

Kuntien ja Liikenneviraston hankintojen yhteinen kehittäminen kohti julkisten hankintojen yhteistä portaalia

MARKKINAVUOROPUHELUN ONNISTUMISEN AVAIMET Mitä markkinavuoropuhelu on ja miten sitä pitäisi toteuttaa?

Hankintaosaaminen kasvun tukena projekti Tietoisku: Hankintahenkilöstön osaaminen ja sen hyödyntäminen organisaatiossa

Innovatiivisten hankintojen työkalupakki

Tietojärjestelmien hankinta ja ICT-projektit

Vaikutusajattelu, Jaana Merenmies

MITEN TYÖTURVALLISUUDEN TASO SAADAAN NOUSEMAAN RAKENNUSALALLA. L S Kiinteistö ja rakennuspäivä Juha Suvanto

Visiona innovatiivisuus, ammattitaitoisuus ja kustannustehokkuus hankintojen hallittu haltuunotto

Hankinnoilla työllistämisen malli

Tulos workshop (OPAS II) CEM.

Joensuun seudun hankintatoimen strategia

PK-hallitusbarometri Kysely PK-yritysten hallitustyöskentelystä ja hallinnoinnin kehittämisestä


Miten ja miksi rakennetaan onnistunut hankintatoimi?

Ajankohtaista KEINOsta Kuntamarkkinat KEINOlaiset

Hankintaklinikka. Foorumi ja työkalu kiinteistö- ja rakennusalan vuorovaikutus- ja kehittämishaasteisiin

RANUAN KUNNAN HENKILÖSTÖN Työhyvinvointikyselyn tulokset

Tampere 2017 Tampereen toimintamallin uudistamisprojekti. Henkilökunnan osallistuminen, osa 3.

Pyhäjärven kaupungin 100 % tytäryhtiö Rekisteröity 6/2013 Yhtiön toiminta-ajatuksena on omistaa, vuokrata ja rakentaa tietoliikenneverkkoja ja

Ajankohtaista yhteistestauksesta

<<PALVELUN NIMI>> Palvelukuvaus versio x.x

2 Kuinka montaa suoritusmittaria toimipaikassa seurattiin vuosina 2011 ja 2016?

SELVITYS MAL-AIESOPIMUSTEN SITOUTTAMISEN TEKIJÖISTÄ PROJEKTISUUNNITELMA

Yrityspuiston konsepti ja johtaminen

Puhtaus- ja kiinteistöpalvelualan erikoisammattitutkinto Elina Oivanen

Fingrid Oyj Omaisuuden hallinnan teemapäivä. Näkökulmia urakoitsijan laadunhallintaan / Kimmo Honkaniemi, Mikko Luoma

TARKASTUSLAUTAKUNTA ARVIOINTIKERTOMUS Tiina Larsson tarkastuslautakunnan puheenjohtaja

Lastensuojelun sijaishuollon vaativan laitoshoidon kehittäminen ja vaikuttavuuden arviointi

Työkykyä parannetaan yhteistyöllä. Valtioexpo Anni Vepsäläinen Toimitusjohtaja Diacor terveyspalvelut Oy

Sanoista tekoihin turvallisuutta yhteiselle työpaikalle

Päättyvien sopimusten uusiminen ennen maakunta- ja sote-uudistuksen voimaantuloa Sanna Rättyä ja Kalle Pinni

Hankintalainsäädännön uudistamista kartoittava kysely

Savonlinnan kaupunki 2013

Elinkaarimallien taloudelliset arviointiperusteet ja analyysit

Verkottumisen mahdollisuudet

Itsearviointi Osakokonaisuus 1: Raportointi ja ennakkoarviointi (IVA)

RAKENNUSAUTOMAATION KILPAILUTTAMINEN. Kristian Stenmark Hepacon Oy

Yleisiä väärinkäsityksiä markkinavuoropuhelusta

Kärkihankeallianssi. Suurien- ja vaativien hankkeiden toteutusmalli. Sähköurakoitsijapäivät. Tuomme tilalle ratkaisut

1. Vastuullinen kumppani

Järjestämisosaaminen - kasvupalvelu

Aikuisopiskelijan viikko - Viitekehys alueellisten verkostojen yhteistyöhön

Ei näyttöä tai puheen tasolla

Kunnalliset hankinnat Kotkan-Haminan seutukunnassa

KESTÄVÄT JA INNOVATIIVISET PIMA KUNNOSTUKSET -TYÖPAJA

Millaisia rooleja ja tehtäviä on esimiehellä yhteiskehittämisessä?

Toimittajahallinta Tilaajan ja tuottajan roolit palveluiden laadun ja taloudellisuuden varmistamisessa

Avaimet arviointiin. Museoiden arviointi- ja kehittämismalli. Avaimet arviointiin

Asiakaskyselyn 2014 tulokset

PALVELUKUVAUS järjestelmän nimi versio x.x

TETS-tilannekatsaus Mikko Östring Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

Tilaajien yhteiset tavoitteet ja kehittämisen tiekartta

Kysely sote-päättäjille sertifioinnista Kiwa Inspecta 2018

Kiinteistö- ja rakentamisfoorumi. Suunnittelu- ja konsulttitoimistojen liitto SKOL ry

Palveluasumisen järjestäminen ja hankinnat Tampereella Kuntatalo

Ei aina se halvin julkisen hankinnan tarjouskilpailun monet vaihtoehdot Ilpo Peltonen Asunto-, toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry

OBN UUDEN INNOVAATION KAUPALLISTAMINEN - PIENEN JA SUUREN TOIMIJAN KUMPPANUUS. Mikko Pesonen

Laki alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista. Maku- ja sote-uudistuksen projektiohjausryhmä Piia Rekilä ja Jarkko Tonttila

Kustannustehokkuus. pj. Tarja Majuri siht. Liisa Lepola

Hämeenlinnan kaupunki Asiakastyytyväisyys 2013 Ikäihmisten palvelut kotihoidon palvelut

Kiinteistö- ja rakennusalan toimijat ja sidosryhmät - roolit, päätöksenteon ja ansainnan logiikka

Hankintaklinikan kokemukset markkinavuoropuhelusta

RAIN Työpaketti 1 Projektisysteemi

Toimitilojen energiatehokkuuden kärjet tilaisuus ENERGIATEHOKKUUSTOIMINNAN ONNISTUMISET JA HAASTEET

Tutkimus: Verkkolasku, automaatio ja liikekumppanien kanssakäynti avoimessa verkossa. Ajankohta helmikuu 2012

Kasvupalveluilla työllisyyttä ja hyvinvointia Päijät-Hämeeseen

Lähiruokaa kilpailutuksella ammattikeittiöihin. Katja Laukkanen, hankinta-asiamies

Helsingin kaupungin terveyskeskuksen näkökulma yhteistyöhön. Erja Snellman

Vapaaehtoiset Green Deal - sopimukset. Rakentamisen kiertotalouden ajankohtaispäivät , ympäristöministeriö Asiantuntija Leena-Kaisa Piekkari

VIRPA C-PROJEKTIN ESITTELY

Henkilöstöjohtamisen rooli reformin

Sote-uudistuksen kriittisiä onnistumisen edellytyksia Jari Stenvall HTT Hallintotieteen professori Johtamiskorkeakoulu/Tampereen yliopisto

BUSINESS FINLAND KUMPPANINA SUURILLE YRITYKSILLE

Yhteiskunnallisen yrityksen merkki ja muut menestymisen edellytykset

Kuntien markkinointitutkimus vs. markkinointipäällikkö Päivi Lazarov

KOHTI UUTTA KUMPPANUUTTA KIIHTELYSVAARAN PITÄJÄSSÄ

Pyrkimyksenä varmaankin nostaa alan jalostusarvoa

KAUPUNGINJOHTAJA JUKKA-PEKKA UJULA. Kaikkien aikojen Porvoo Alla tiders Borgå

Alueellinen toimija Pirkanmaalla ja TAYSin erityisvastuualueella

Onko ketterää hankintaa olemassa? Johanna Sorvettula Johtaja, VT, emba

IPT 2 Kehitysvaihe

Opetustoiminnan johtaminen Opetuksen asema ja arvostus

Transkriptio:

Kysely kiinteistöpalvelujen hankinta- ja yhteistyösuhteista tilaaja: Suomen toimitila- ja rakennuttajaliitto RAKLI ry ajankohta: 12. - 19.1.2005 toteutus: kyselyyn kutsuttiin 50 merkittävintä kiinteistönhoidon tilaajaa RAKLIn jäsenistöstä ja näistä 33 vastasi kyselyyn (66%) M e a s u r i n g B u s i n e s s

1.1 Mikä on edustamanne näkökulma? Kiinteistöjohtamisen palveluyritys (management) 18% Muu 3% Kiinteistöjen käyttäjä/käyttäjäomistaja 46% Osio 1: Taustatiedot

2.1 Organisaatiollamme on yhteisesti sovittu hankintapolitiikka (yhteiset hankinnan tavoitteet ja käytännöt) 7 Kyllä 64% 87% 83% 21% Ei 13% 36% 17% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Osio 2: Hankintojen johtaminen

2.2 Organisaatiollamme on kirjallisesti laadittu hankintastrategia Kyllä 47% 64% Ei 5 53% 91% 3% Eos 17% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Osio 2: Hankintojen johtaminen

2.3 Miten kiinteistöpalvelujen hankintatoimi on järjestetty organisaatiossanne? Paikallisesti 3 Alueellisesti 36% 67% Valtakunnallisesti 55% 1 2 3 4 5 6 7 8 Osio 2: Hankintojen johtaminen

2.4 Onko kiinteistöpalveluiden osalta yhteistyökumppaneidenne määrä muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana? Määrä on vähentynyt 4 21% Ei muutoksia 13% 36% 17% Määrä on lisääntynyt 36% 45% 47% 5 1 2 3 4 5 6 Osio 2: Hankintojen johtaminen

2.5 Onko kiinteistöpalveluiden hankinnasta ja johtamisesta vastaavien henkilöiden määrä muuttunut viimeisen viiden vuoden aikana? Määrä on vähentynyt 18% 47% 42% Ei muutoksia 2 73% 24% Määrä on lisääntynyt 1 2 3 4 5 6 7 8 Osio 2: Hankintojen johtaminen

2.6 Onko käytössänne ensisijainen palveluntuottaja (preferred supplier) järjestelmä? 36% Kyllä 36% 5 61% Ei 55% 67% 5 3% En osaa sanoa 1 2 3 4 5 6 7 8 Osio 2: Hankintojen johtaminen

2.8 Oletteko ulkoistaneet kiinteistöpalveluihin liittyviä toimintoja viimeisen viiden vuoden aikana? 67% Kyllä 55% 87% 5 3 Ei 13% 36% 5 En osaa sanoa 3% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 Osio 2: Hankintojen johtaminen

3.1 Oletteko siirtyneet viimeisen 5 vuoden aikana suurempiin hankintakokonaisuuksiin niputtamalla aiempaa useamman kiinteistön tietyn palvelun osalta yhden palveluntuottajan vastuulle? 67% Kyllä 67% 82% 5 Ei, hankintakokonaisuudet ovat ennallaan 18% 5 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Osio 3: Hankintakokonaisuudet

3.3 Oletteko siirtyneet suurempiin hankintakokonaisuuksiin niputtamalla useampia palveluja yhden palveluntuottajan vastuulle? Kyllä, kiinteistökohtaisesti 15% Kyllä, useamman kiinteistön osalta 13% 3 64% 67% Ei 36% 42% 47% En osaa sanoa 3% 7% 1 2 3 4 5 6 7 8 Osio 3: Hankintakokonaisuudet

3.4 Onko kiinteistöpalveluntuottajien kanssa solmimienne sopimusten kestossa tapahtunut muutoksia viimeisten vuosien aikana? Sopimukset ovat pidentyneet 18% 5 Ei muutoksia 61% 6 82% 17% Sopimukset ovat lyhentyneet 12% 13% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Osio 3: Hankintakokonaisuudet

3.5 Teettekö nykyään aiempaa useammin sopimuksia ennestään palveluksessanne olevien palveluntuottajien kanssa? 45% Kyllä 55% 67% 42% Ei 6 17% 12% En osaa sanoa 7% 18% 17% 1 2 3 4 5 6 7 8 Osio 3: Hankintakokonaisuudet

3.6 Oletteko siirtyneet tai asettaneet tavoitteeksi siirtyä kohti verkosto- tai kumppanuusmallisia yhteistyösuhteita joidenkin kiinteistöpalvelujen tuottajien 67% Kyllä 55% 73% 83% Ei 17% 6% En osaa sanoa 18% 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Osio 3: Hankintakokonaisuudet

4.1 Mitkä seuraavista asioista ovat vaikuttaneet siihen eniten, että olette siirtyneet tai asettaneet tavoitteeksi siirtyä kohti verkosto- tai kumppanuusmallisia yhteistyösuhteita joidenkin kiinteistöpalvelujen tuottajien kanssa? Valitse enintään kaksi tärkeintä. Toiminnan kehittäminen 36% 58% 67% 83% Palvelun laadun paraneminen 45% 4 36% 83% Kustannussäästöt 24% 17% Palveluntuottajien lukumäärän karsiminen 7% 17% Säännöllisestä kilpailuttamisesta aiheutuvan työmäärän vähentäminen 2 1 2 3 4 5 6 7 8 9 Osio 4: Yleiset tavoitteet kumppanuudelle

4.2 Mitkä seuraavista tekijöistä vaikuttavat kumppanin valintaan?valitse enintään kaksi tärkeintä. Aiemmat kokemukset ko. palveluntuottajasta Hinta 45% 4 45% 45% 47% 45% 5 67% Huolellisesti laadittu tarjous, joka osoittaa palveluntuottajan räätälöineen palvelupaketin ko. kilpailutukseen 67% Palveluntuottajan maine ja imago 15% Henkilösuhteet 6% 7% 1 2 3 4 5 6 7 8 Osio 4: Yleiset tavoitteet kumppanuudelle

4.3 Missä seuraavissa tilanteissa koette tarpeelliseksi pyrkiä kumppanuusmalliseen yhteistyösuhteeseen? Valitse enintään kaksi tärkeintä. Laaja, suuren ostovolyymin hankintakokonaisuus Ydinliiketoiminnan tai käyttäjän menestymisen näkökulmasta merkittävä palvelu Oman organisaation hankintaresurssien vähäisyys 18% 21% 3 3 4 5 5 Palvelu, jossa palveluntuottajalle joudutaan luovuttamaan strategisesti tärkeitä tietoja 7% 15% 17% Räätälöity, monimutkainen hankintakokonaisuus 12% 13% 17% Markkinoilla olevien vaihtoehtoisten palveluntuottajien vähäisyys 7% Ei mikään edellä mainituista 6% 7% 1 2 3 4 5 6 Osio 4: Yleiset tavoitteet kumppanuudelle

4.4 Onko organisaatiollanne kumppanuutta koskeva kirjallisesti laadittu riskianalyysi? 6% Kyllä 7% 55% Ei 45% 6 67% En osaa sanoa 6% 7% 17% 1 2 3 4 5 6 7 8 Osio 4: Yleiset tavoitteet kumppanuudelle

5.1 Mikä on seuraavien yhteistyön tavoitteellisuuteen liittyvien tekijöiden merkitys kumppanuuden onnistumiselle? Yhteisesti asetetut ja hyväksytyt tavoitteet Yhteinen tahtotila ja arvot 4,6 4,6 4,5 4,6 4,4 4,3 4,5 4,4 8 6 4 2 8 6 4 2 Molemmat osapuolet osallistuvat ja panostavat toiminnan kehittämiseen 3,8 4,3 4,4 4,8 6 4 2 Asetettuja tavoitteita seurataan ja päivitetään 3,7 4,2 4,4 4,4 6 4 2 Selvät käskytyssuhteet ja vastuunjako 3,4 3,7 4,1 4,6 6 4 2 Yhteinen toimintasuunnitelma Joustavuus ja valmius tehdä investointeja, joita ei voida hyödyntää ko. suhteen ulkopuolella 3,4 3,4 3,2 3,7 3,6 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=Ei merkitystä - 5=Erittäin suuri merkitys 3,9 3,8 4,1 6 4 2 6 4 2 Osio 5: Yhteistyön tavoitteellisuus

6.1 Mikä on seuraavien taloudellisten tekijöiden merkitys kumppanuuden onnistumiselle? Kustannusten ja hinnoittelun avoin tarkastelu 3,4 4,3 4,6 4,5 6 4 2 Palveluntuottajalla on mahdollisuus vaikuttaa toiminnallaan palkkioonsa 3,8 3,6 4,0 4,0 8 6 4 2 Molemmat osapuolet ovat valmiit ottamaan riskejä 3,4 3,2 3,5 3,8 6 4 2 Yhteistyöstä syntyvien hyötyjen jakaminen suhteessa osapuolten panostuksiin 3,4 3,5 3,2 3,6 6 4 2 Yhteistyöstä syntyvien hyötyjen jakaminen muilla sovituilla perusteilla 3,0 3,4 3,6 3,4 6 4 2 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=Ei merkitystä - 5=Erittäin suuri merkitys Osio 6: Taloudelliset tekijät

7.1 Mikä on seuraavien laadullisten tekijöiden merkitys kumppanuuden onnistumiselle? Kohdetason henkilöstön asiakaspalvelukyvykkyys 4,7 4,6 4,5 5,0 8 6 4 2 Palveluntuottajan omaaloitteisuus huonosta palvelusta johtuvissa henkilöstövaihdoksissa 4,6 4,6 4,5 4,8 8 6 4 2 8 Palveluntuottaja reagoi välittömästi poikkeamiin ja reklamaatioihin 4,2 4,6 4,7 4,6 6 4 2 Palveluntuottaja huolehtii käyttämiinsä alihankkijoihin liittyvistä ongelmista 3,8 4,4 4,5 4,8 6 4 2 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=Ei merkitystä - 5=Erittäin suuri merkitys Osio 7: Laadulliset tekijät

7.1 Mikä on seuraavien laadullisten tekijöiden merkitys kumppanuuden onnistumiselle? Positiivinen käyttäjäpalaute Palveluntuottaja huolehtii uusien henkilöiden perehdyttämisestä tehtäviinsä 4,4 4,5 4,2 4,4 4,3 4,3 4,0 4,8 6 4 2 6 4 2 Kohdetason henkilöstön tekninen osaaminen 4,3 4,4 4,2 4,2 6 4 2 Lisälaskutuksen määrä on onnistuttu minimoimaan 3,4 3,7 3,9 4,2 6 4 2 Ei laatuvaihteluja eri kohteiden välillä 3,6 3,5 3,3 4,0 6 4 2 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=Ei merkitystä - 5=Erittäin suuri merkitys Osio 7: Laadulliset tekijät

8.1 Mikä on seuraavien osapuolten väliseen vuorovaikutukseen liittyvien tekijöiden merkitys kumppanuuden onnistumiselle? Kohdetason tapaamiset 4,2 4,5 4,5 5,0 8 6 4 2 Molemminpuolinen osallistuminen ongelmien ratkaisuun 4,2 4,1 4,3 4,4 6 4 2 Poikkeamista ja muutostarpeista raportoidaan välittömästi 3,5 4,2 4,2 5,0 6 4 2 Henkilökemioiden toimivuus 4,1 4,1 4,2 4,0 8 6 4 2 Sähköisten tietojärjestelmien yhteensovittaminen (esim. reklamaatioiden kulku ja kiinteistötiedot) 4,0 4,0 4,0 4,0 8 6 4 2 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=Ei merkitystä - 5=Erittäin suuri merkitys Osio 8: Osapuolten välinen vuorovaikutus

8.1 Mikä on seuraavien osapuolten väliseen vuorovaikutukseen liittyvien tekijöiden merkitys kumppanuuden onnistumiselle? Tiedon tuottaminen sovittu / määritetty yhdessä 3,3 3,9 4,1 4,0 6 4 2 Keskijohdon tapaamiset 3,3 3,8 3,9 4,0 6 4 2 Tapaamisten sisältö, taajuus ja osallistujat määritelty 3,3 3,7 3,7 4,0 6 4 2 Ylimmän johdon tapaamiset 2,8 3,2 3,3 3,6 6 4 2 1,0 2,0 3,0 4,0 5,0 1=Ei merkitystä - 5=Erittäin suuri merkitys Osio 8: Osapuolten välinen vuorovaikutus

M e a s u r i n g B u s i n e s s