Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli

Kestävän kasvun ja hyvinvoinnin Mikkeli Mikkelin kaupunkistrategia 2014 2017 Kuva: Jere Lauha Kuva: Jere Lauha 1

Johdanto: Mikkeli tähtää parempaan hyvinvointiin kestävällä tavalla Mikkelin kaupunkistrategia on kiteymä siitä, mihin valtuusto tähtää kaudella 2014-2017. Se on kuvaus tärkeimmistä tavoitteista. Strategia luo pohjan myös arvioida onnistumista. Olemmeko Mikkelissä kyenneet tuottamaan asukkaille, elinkeinoille sekä luonnolle ja ympäristölle parempaa hyvinvointia? Kaupunkistrategia on valtuuston tärkein ohjenuora. Se luo perustan kaikelle kaupungin toiminnalle ja taloudenpidolle. Valtuusto linjaa isoimmat kehittämistarpeet ja varmistaa että edellytykset päästä tavoitteisiin ovat kunnossa. Kaupunkien tilanne Suomessa on haasteellinen. Epävarmuutta aiheuttavat monet rakenteelliset muutokset, joita Suomessa on valmisteltu. Kuntarakenneuudistus ja sosiaali- ja terveystoimen uudistus ovat näistä merkittävimpiä. Mikkelissä epävarmuuden ei kuitenkaan ole annettu ohjata strategiavalmistelua. Pikemminkin on ajateltu, että Mikkelin on tärkeää luoda omista lähtökohdistaan sellaista tulevaisuuden kuvaa, jolla varmistamme menestymisemme. Kyse ei ole sattumanvaraisesta reagoinnista eteen tuleviin tilanteisiin. Kyse on määrätietoisesta johtamisesta. Tärkeää on tarttua mahdollisuuksiin, joita on avautumassa. Mikkelin kaupungin strateginen johtaminen lähtee valtuustostrategiasta. Strategian edellyttämät käytännön toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelmat. Ne sisältävät tärkeimmät toimenpiteet, jotka tarvitaan tavoitteisiin pääsemiseksi. Toimialojen ja yksiköiden toimintaa ohjataan myös tuloskorteilla. Tuloskorteissa otetaan kantaa siihen miten kaupungin toimintatavat, prosessit, rakenteet ja johtaminen saadaan tukemaan valtuuston asettamien tavoitteiden saavuttamista. Strategian ohjaavuutta parannetaan edellyttämällä toimialojen ja tulosalueiden ottavan kantaa valtuuston määrittelemiin tavoitteisiin ja indikaattoreihin. Näin ollen toiminta saadaan tiukasti sidottua valtuuston määrittelemään tahtotilaan. Strategiaa on valmisteltu poikkeuksellisen laajalla yhteistyöllä. On toteutettu kuntalaiskuulemisia, sidosryhmäkuulemisia, valtuusto- ja hallitusseminaareja, sekä esimiesten perspektiivipäivät. Kaikki kuulemisissa saadut kommentit, lausunnot ja muu anti on viety www.minunmikkelini.fi verkkoalustalle ja jatkossa materiaali löytyy uusilta Mikkelin kaupungin kotisivuilla. Näin on toteutettu avoimen digitaalisen kaupungin ideaa myös strategiavalmistelussa. Valtuusto toteuttaa strategian puoliväliarvioinnin. Silloin pystymme sanomaan, onko uusi strategiamalli lunastamassa sille asetettuja odotuksia. Mallilla itsellään ei ole arvoa jos se ei tuota sitä mitä tavoitellaan kestävää kasvua ja hyvinvointia Mikkeliin ja mikkeliläisille. 2

1. Strategiamalli Strategian punaisena lanka on kulkenut ajatus yhteiskunnassa olevien pahoinvointi-ilmiöiden vähentämisestä lisäämällä hyvinvointia. Tämän ajatuksen pohjalta kaupunkistrategian valmistelu perustui kolmeen näkökulmaan, jotka ovat asukkaiden hyvinvointi, elinkeinojen hyvinvointi ja luonnon ja ympäristön hyvinvointi (kuvio 1): Kuvio 1. Strategiavalmistelua ohjannut malli Näkökulmat eivät ole toisistaan erillisiä, vaan leikkaavat toisiaan. Asukkaiden osallistamisella on haluttu korostaa asukkaiden aktiivista osallistumista hyvinvoinnin tuottamiseen. Mikkelin kaupunki on ollut edelläkävijä erilaisten osallistamismuotojen kokeilussa ja käyttöönotossa Suomessa. Tavoitteena on saada näin lisää hyvinvointia Mikkeliin. Osallisuutta voidaan toteuttaa eri tavoin ja hyödyntäen myös verkkopalveluita. Digitaalisuus on siten tärkeä hyvinvoinnin mahdollistaja. 3

2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi Mikkelin toimintaympäristö ja sitä koskeva analyysi muodostaa strategian kivijalan. On tärkeää tietää, mitkä asiat Mikkelissä ovat hyvin, ja missä riittää eniten parannettavaa. Toimintaympäristöä tarkasteltaessa on tärkeää tunnistaa ne ongelmat, joihin kaupungin tulisi omalla toiminnallaan kyetä myönteisessä mielessä vaikuttamaan. Tällaisia isoja ongelmia ovat esimerkiksi hyvinvointierojen kasvu, väestörakenteen muutos erityisesti kuntatalouteen ja palvelutarpeisiin vaikuttaen, pitkät etäisyydet, työttömyys ja nuorten osattomuus. Samalla katse on kohdennettava avautuvien mahdollisuuksien suuntaan. Näitä ovat Mikkelissä muun muassa vapaa-ajan asutus ja matkailullinen vetovoima, yritysten ja elinkeinojen menestys, hyvä sijainti ja muun muassa Venäjän läheisyys, kaupungin parantunut mainekuva ja uudistumiskyky, korkeatasoiset kouluttautumismahdollisuudet sekä vahva osaaminen tietyillä erityisalueilla kuten bioenergiassa, ympäristöturvallisuudessa, digitaalisuudessa ja palveluissa. Mikkelin toimintaympäristöä tarkasteltiin valtuustoseminaarissa. Valtuutettujen näkemys toimintaympäristölle ominaisista piirteistä voidaan kuvata seuraavasti (kuvio 2). Kuviossa sanojen koko ilmaisee sitä kuinka monta kertaa sana seminaarissa mainittiin. Kuvio 2. Mikkelin toimintaympäristön analyysi tiivistetysti (perustuu tammikuun 2013 valtuustoseminaarin aineistoon). 4

3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus ja visio Mikkelin kaupungin toiminta-ajatuksena on: Mikkeli rakentaa vastuullisesti asukkaidensa, elinkeinojensa sekä luonnon ja ympäristönsä hyvinvointia (kuvio 3). Kuvio 3. Mikkelin kaupungin toiminta-ajatus. MIKKELIN KAUPUNGIN VISIO ON: DIGITAALINEN MIKKELI KESTÄVÄSTI UUDISTUVA KASVUKESKUS SAIMAAN RANNALLA. Visio on toimintaohje kaupunkikonsernille siitä, mihin Mikkelin kaupunki tähtää. Visio konkretisoidaan kolmen näkökulman kautta yhdeksäksi strategiseksi päämääräksi. Näille päämäärille on asetettu indikaattorit ja näitä koskevat lähtö- ja tavoitetasot. Tärkeimmät strategian toteutumiseen tarvittavat toimenpiteet kootaan ohjelmiin. Ohjelmia on kolme: asukkaiden hyvinvointiohjelma, elinkeinojen hyvinvointiohjelma sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiohjelma. 5

4. Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen Asukkaiden osallistaminen hyvinvoinnin tuottamiseen sisältää kolme päämäärää. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 1. Lasten, nuorten ja perheiden osallistaminen ja voimavarojen vahvistaminen Koulutuksen ulkopuolelle jääneet 17-24-vuotiaat, %-osuus Ei yhtään läheistä ystävää, %-osuus 1) 8-9-lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 9.1 (koko maa 11.4 ) 7.5 1) 9.6 (koko maa 9.1) 1) 6.5 2) 7.2 (koko maa 7.8) 2) 5.8 3) 6 (koko maa 7.4) 3) 5 Vanhemmuuden puutetta, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset Koulukiusattuna vähintään kerran viikossa, %-osuus 1) 8-9-lk:t, 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 20 (koko maa 22.3) 2) 27.3 (26.1) 3) 21.5 (koko maa 21.7) 1) 8 2) 4.5 3) 1.9 1) 19 2) 24 3) 18 1) 0 2) 0 3) 0 2. Päihteiden käytön vähentäminen terveitä valintoja ja elämänarvoja vahvistamalla Alkoholin kokonaiskulutus asukasta kohti 100 % alkoholina, litraa Humalajuominen, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 11.3 (koko maa 10.1) 10 1) 12 1) 7 2) 40 2) 30 3) 26 3) 20 Tupakointi päivittäin, %-osuus 1) 8-9 lk:t 2) ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 15 2) 42 3) 10 1) 10 2) 32 3) 5 6

Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Kokeillut laittomia huumeita %-osuus 1) 8-9 lk:t 2)ammattikoululaiset 3) lukiolaiset 1) 8 2) 23 3) 12 1) 5 2) 15 3) 8 3. Terveyden ja hyvinvoinnin lisääntyminen Sairastavuusindeksi 106,1 PYLL (maan keskiarvo 100) Alkoholin ja tupakoinnin aiheuttamat kuolemat suurin ennenaikaista kuolleisuutta aiheuttava tekijä 100 Alkoholin ja tupakan aiheuttamat ennenaikaiset kuolemat vähenevät, laskee koko maan keskiarvotasolle Kulttuuri- ja liikuntapalveluiden käyttö: 1) kirjaston käyttö/kävijät 2) museot/kävijät 3) orkesteri/kuulijamäärä 4) yleiset kulttuuripalvelut 4.1) Kävijämäärä omissa ja muiden kanssa yhteistyössä järjestetyissä tapahtumissa 4.2) Kävijämäärä tapahtumissa, joihin myönnetty kohdeavustusta 4.3) Säännöllistä kulttuuriavustusta saavien kävijä- /osallistujamäärä 5)Uimahallikäynnit 6)Teatterin kävijämäärät 1) kirjasto: 467 157 2) museot: 28 024 3) orkesteri: 11 494 4.1) 21 340 4.2) 30 015 4.3) 20 665 5) 166 276 6) 51 567 1)kirjasto: 500 000 2) museot: 30 000 3) orkesteri: 17 000 4.1) 24 000 4.2) 32 000 4.3) 22 000 5) 230 000 6) 55 000 7

5. Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima Elinkeinojen hyvinvointi ja kaupungin elinvoima muodostuu kolmesta päämäärästä, ja näitä koskevista indikaattoreista. Strategiset päämäärät 1. Mikkelin vetovoiman, liiketoimintaympäristön ja aluetalouden kehittäminen Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Yritysten nettolisäys 122 yritystä/vuosi 140 yritystä/vuosi tai 560 ajalla 2014-2017 Työpaikkakehitys Työvoimaomavaraisuusaste, %-osuus 23 506 104 24 500 106 Mikkelin mainekuvan kehitys Imagotutkimuksen 7. sija Yleinen yritysilmasto 3.12 4. 3,5 Mikkelin väkiluvun kehitys Huoltosuhde +65 54,4 + 250 52,9 2. Osaavan työvoiman saatavuuden edistäminen Työttömyysaste, %-osuus - alle 25-vuotiaat - alle 30-vuotiaat valmistuneiden osuus 12,3 15 32,7 8,3 10 27 3. Kärkialueiden liike- ja kehittämistoiminnan kasvu 15-64-vuotiaiden työllisten %-osuus samanikäisestä väestöstä Asukkaiden koulutustaso: tutkinnon suorittaneiden %-osuus Kärkialueiden tutkimus, kehittämis- ja innovaatio- rahoituksen määrä miljoonaa euroa 60 70 69,9 75 22 34 Työllisten määrä kärkialayrityksissä - teknologia/hlö - palvelut/hlö - matkailu/yritystä 1 400 23 500 400 3 000 24 600 440 Matkailun yöpymisten määrä/vuosi 216 500 280 000 8

6. Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Luonnon ja ympäristön hyvinvoinnissa tähdätään kolmeen keskeiseen päämäärään. Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 1.Monipuolisen ja puhtaan luonnon vetovoimaisuuden hyödyntäminen Asemakaavoitetuilla alueilla virkistysalueiksi (VL) merkittyjen alueiden pinta-alan osuus (%) 69 70 Hoidettujen ja opastettujen retkeilyreittien ja luontopolkujen pituus (43 km) Osin opastamaton eikä ole tuotteistettu Opastettu ja tuotteistettu 100 % 2. Ekologisuuden ja ekotehokkuuden lisääminen Vesistöistä hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien luokiteltujen vesimuodostumien määrä %-osuus Luokitelluista pohjavesimuodostumista hyvässä tai erinomaisessa kunnossa olevien muodostumien osuus (%) Koululaisten luontopäivien määrä/koululainen/vuosi Kasvihuonekaasupäästöt (t CO2-ekv./as) Ekologinen jalanjälki (gha / as) Etelä-Savon Energia Oy:n uusiutuvilla energianlähteillä tuotetun energian osuus koko energiantuotannosta (%) Kaatopaikalle penkkaan loppusijoitetun jätteen määrä asukasta kohden laskettuna (kg/asukas) 90 90 33 50 2,5 3,5 6,2 5,5 5,9 5,5 68 85 107 75 9

Strategiset päämäärät Indikaattorit Lähtötaso Tavoite 2017 Luomumaatilojen %-osuus kaikista maatiloista 8,7 15 Luomussa olevan peltopinta-alan %-osuus kaikesta peltopinta-alasta 11,9 18 3. Rakennetun ympäristön laatu Korjausvelka kaupungin omistamien kiinteistöjen osalta (euroa/as) 1 109 1 000 Todetuista sisäilmaongelmista kärsivien kaupungin omistamien kiinteistöjen osuus kaupungin koko kiinteistökannasta Asiakastyytyväisyystutkimus - puistojen hoito - liikenneväylien hoito Kouluja Mikkelissä 30 kpl, sisäilmaongelmia todettu 12 koulussa (40 %). Päiväkoteja 27 kpl + ryhmäperhepäiväkoteja 15 kpl. Sisäilmaongelmia tiedossa 5 päiväkodissa (12 %). Yhteensä 72 rakennusta, joissa sisäilmaongelmia 17 rakennuksessa eli 24 %. 3,51 3,29 Sisäilmaongelmaisten rakennusten määrä vähenee 20 %:a. 4 4 Hoidettuja kevyen liikenteen väyliä Mikkelin kaupungin alueella (km) 184 200 10

Loppusanat:Toteutamme strategian yhdessä Valtuusto vastaa Mikkelin kaupungin toiminnasta ja taloudesta. Kansalaiset ovat antaneet uusille valtuutetuille valtuudet vaikuttaa asioihin ja odottavat, että vaalilupaukset laitetaan sanoista teoiksi. Äänestäjien kannalta aina uusi valtuusto on muutoksentekijä ja mahdollisuus parempaan tulevaisuuteen. Valtuustokaudelle tehtävä strategia on kaupungin punainen lanka, joka antaa päättäjille keinot edellyttää kaupunkiorganisaatiolta johdonmukaista asioiden valmistelua ja pitkäjänteistä työtä valtuuston yhteisen tahdon mukaisesti. Hyvää strategiaa ei tarvitse jalkauttaa, sillä se saa automaattisesti kaupungin henkilökunnan innostumaan ja työskentelemään tavoitteiden toteuttamiseksi. Strategiaa tehdessä olennaista on katsoa tulevaisuuteen ja ennakoida. Meidän on määriteltävä äärimmäinen onnistuminen vuodelle 2017 eli mietittävä mitä haluamme Mikkelin kaupungin parhaimmillaan olevan tämän valtuustokauden lopussa ja edettävä sitten toimillamme sitä kohti. Oma näkemykseni on, että tavoitteena on aina oltava ensisijaisesti kuntalaisten hyvinvointi sekä veronmaksajien etu. Kaupunki on olemassa asukkaitaan varten. Strategian valmistelumme on ollut uudenlaista ja vuorovaikutteisempaa kuin aiemmin. Hyvän strategian valmistelussa on tarvittu valtuutettujen arkipäivän asiantuntemusta ja näkemystä. Kuntalaisetkin ovat aktiivisia ja heiltä tulee hyviä ideoita, kun vain on tarpeeksi monia eri kanavia, joiden kautta kehittämisideat saadaan otettua vastaan. Pelkkä sähköisyys ei riitä vaan pitää olla ihmisten välisiä kohtaamisia. Vanhanaikaiset toimintatavat julkisessa päätöksenteossa pitää muuttaa. Kaupungin luottamuselinten työn tulee olla avointa ja vuorovaikutteista alueen asukkaiden kanssa. Toivon, että jatkossakin toteutamme porinapajapäiviä säännöllisesti torilla, kaupunginosissa ja pitäjissä. Kuluneen 175 vuoden aikana on Mikkelistä ponnistettu maamme ja maailman huipulle politiikan, kulttuurin, taiteen, tieteen, urheilun ja elinkeinoelämän aloilla. Meidän on pidettävä huolta siitä, että mikkeliläisillä on tähän mahdollisuus myös jatkossa. Haluan valaa uskoa tulevaisuuteen. Uskotaan itseemme ja uskotaan Mikkelin kaupungin hyvään tulevaisuuteen! Valtuuston puheenjohtaja Satu Taavitsainen 11

Liite 1. Valmisteluprosessi Strategiavalmistelu käynnistyi kun yhdistymishallitus linjasi elokuussa 2012, että Mikkeli laatii kestävän kasvun ja hyvinvoinnin strategian. Strategia eteni vaiheittain seuraavasti: Mainekuvan kuntalaiskysely: Mikä Mikkelissä on parasta. Kuntalaispalaute ja tutkimustulokset. Sidosryhmä- ja neuvosto- ym. kuulemiset Avoin Mikkeli www.minunmikkelini.fi Tammikuu Maaliskuu Toukokuu Kesä-syyskuu 13 14.1. Valtuustoseminaari I Painopisteiden valinnat teemoittain Kaupunginhallituksen seminaari Valtuustoseminaari II Strategian hyväksyminen Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Johtoryhmän ja kaupunginhallituksen käsittelyt Kuvio 4: Strategiaprosessi 12

Strategiaprosessi haluttiin toteuttaa vuorovaikutteisesti. Strategia on arviointia yhdessä, kuten kuvio 5 havainnollistaa: Kerätään kuntalaisten ratkaisuesitykset siitä miten hyvinvointia voidaan parantaa Mikkelissä. Mahdollisuus seurata strategian toteutumista ja tuoda omia näkemyksiä jatkuvaan strategiatyöhön. Kaupungin henkilöstö, lautakunnat, nuorisovaltuusto, aluejohtokunnat, vanhusneuvosto ja vammaisneuvosto. Kauppakamari, seudun yrittäjäjärjestö, Mikkelin ammattikorkeakoulu, maakuntaliitto ja Ely-keskus. Kerätään ryhmien näkemykset minunmikkelini.fi - sivustolle. Kuka tahansa voi kommentoida visualisoitua strategialuonnosta ja ryhmien näkemyksiä Minunmikkelini.fi sivustolla. Kuvio 5. Strategia on arviointia yhdessä. Strategian valmistelua johti kehitysjohtaja Soile Kuitunen. Strategiaryhmän muodosti taloussuunnittelupäällikkö Kirsi Ollikainen, kehityspäällikkö Aki Kauranen, hyvinvointikoordinaattori Arja Väänänen ja ympäristöpäällikkö Hanna Pasonen. Strategiaryhmän tueksi perustettiin kolme teemaryhmää, joiden kokoonpanot olivat seuraavat: Asukkaiden hyvinvointi Arja Väänänen Pekka Patama Hans Gärnström Niina Helminen Nikke Isomöttönen Niina Kaukonen Seija Manninen Marja Anttalainen Seppo Lokka vs. hyvinvointikoordinaattori, teemaryhmän pj. palvelukoordinaattori, Mikkelin kaupunki johtaja ylilääkäri, Mikkelin kaupunki psykososiaalisten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki kaupunginorkesterin intendentti, Mikkelin kaupunki vanhusten palveluiden johtaja, Mikkelin kaupunki koulutusjohtaja, Mikkelin kaupunki osaamisjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy pelastusjohtaja, Mikkelin kaupunki 13

Elinkeinojen hyvinvointi Aki Kauranen kehityspäällikkö, teemaryhmän pj. Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Ilkka Tarkkanen kaavoituspäällikkö, Mikkelin kaupunki Timo Rissanen projektipäällikkö, Mikkelin kaupunki Vesa Sorasahi toimitusjohtaja, Miktech Oy Kyösti Ylijoki toimitusjohtaja, Miset Oy Matti Malinen pääsihteeri, Mikkelin yliopistokeskus Kalevi Niemi kehitysjohtaja, Mikkelin ammattikorkeakoulu Oy Arja-Leena Saastamoinen hallinto- ja talousjohtaja, Etelä-Savon ammattiopisto Oy Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Hanna Pasonen ympäristöpäällikkö, teemaryhmän pj. Sari Iivonen tutkimuskoordinaattori, Ruralia instituutti Saara Ryhänen luonnonhoidonneuvoja, ProAgria Etelä-Savo Heikki Silvennoinen ohjelmakoordinaattori, Miktech Oy SafeSaimaa-hanke Reijo Turkki vesilaitoksen johtaja, Mikkelin Vesiliikelaitos Maisa Häkkinen matkailujohtaja, Miset Oy Jouni Riihelä tekninen johtaja, Mikkelin kaupunki Heikki Manninen kaavoittaja, Mikkelin kaupunki Arja Holopainen terveysvalvonnan johtaja, Mikkelin kaupunki Strategiavalmistelun ohjausryhmänä toimi kaupungin johtoryhmä. Konsulttina strategityössä toimi Broad Scope Management Consulting Oy:stä Senior Partner HTM Timo Ojala. 14

Liite 2. Valtuustoseminaarit ja digidelfoin tulokset Mikkelin kaupunginvaltuuston ensimmäisessä seminaarissa strategian laadinnassa toteutettiin ensimmäisenä suomalaisena valtuustona digidelfoi-menetelmää. Kyse on Otavan opiston liikelaitoksen kehittämästä menetelmästä, jolla voidaan tarkastella tulevaisuuden näkymää erilaisten väittämien avulla. Digidelfoissa kartoitettiin laajasti erilaisia teemoja, kuten työpaikkojen määrän kehitystä, digitaalisuuden mahdollisuuksia, etätyötä ja terveyskustannusten kehittymistä. Alla on koottu digidelfoissa käsitellyt teemat ja valtuutettujen näkemykset teemoja koskeviin väittämiin. ASUKKAIDEN HYVINVOINTI Työllinen väestö Aluksi osa ikääntyvistä jatkaa työssään, joten työllisten määrä laskee hitaammin. Muutaman vuoden kuluttua hekin lopettavat ja työllisten määrä laskee nopeasti. Etelä- Suomesta sekä ulkomailta saattaa tulla muuttoliikettä kun työpaikkoja vapautuu. Vaikka eläkeikää jouduttaisiin nostamaan se ei riitä kompensoimaan laskua, koska todellinen eläkkeellesiirtymisikä ei merkittävästi nouse. Verokehityksen kannalta koetaan, että Mikkeli voisi olla myös eläkeparatiisi, sillä nykyajan eläkeläiset ovat myös ideaaliolosuhteissa nettoveronmaksajia. Rakenteellinen työttömyys pysyy ennallaan. Valtuusto kuitenkin näkee että toimenpiteet työikäisen väestön muuton lisäämiseksi Mikkeliin tuottavat tulosta ja työllistämistoimenpiteet purevat. Uusia työpaikkoja syntyy suunnitellusti - nettolisäys 500 työpaikkaa. Opiskeluajat myös lyhenevät ja työmarkkinoille tulee nuoria nopeammassa tahdissa. Tapoja toimia pitää kehittää, jotta jaksetaan olla töissä. Nykyisin koetaan toiminnan olevan liikaa sidottu 8-16 ajatteluun. Töitä pitäisi pystyä tekemään oma elämäntilanne huomioiden. Työpaikkojen määrä Elämän laatutekijät vetävät globaaleja työpaikkoja Mikkeliin syntyy uusia työpaikkoja olemassa olevien vahvuuksien mahdollistamana: metsät/puuraaka-aine, luomu, puhdas vesi, houkutteleva luonto/matkailu. Uusia työpaikkoja on synnyttävä digitaalisuuteen, matkailuun, ympäristöpuolelle. Usko matkailun lisääntyvään vetovoimaan on vahva. 15

Mikkelin vetovoima tehoaa yrittäjiin, jotka siirtävät kaupunkiin toimipaikkojaan. Syntyy myös uusia yrityksiä. Valtuutetut kuitenkin epäilevät että omilla ja valtiovallan eväillä suunnan muuttaminen on hyvin vaikeaa. Samalla kuitenkin uskotaan myös palvelusektorin kehittymiseen ja palvelualat nähdään mahdollisuutena, samoin väestön ikääntyminen ja hoivatarve luovat lisää työpaikkoja. Eriarvoistuminen Diabetes eriarvoistuminen lisääntyy jossain määrin, sillä uusia työpaikkoja syntyy paljon aloille, joita voidaan pitää pienpalkkaisina. Entistä pienempi joukko pitää yhteiskuntaa pystyssä ja nuoret töissä olevat joutuvat maksamaan eläkekulut ja rahaa lapsiperheiden tukemiseen jää entistä vähemmän. Hintojen nousu suhteessa kehitykseen tulee lisäämään aineellista köyhyyttä, koska samalla rahalla saa aina vähemmän ja tuet eivät nouse suhteessa elinkustannuksiin Mikkelin seudulla on mahdollisuus tarttua voimakkaasti tähän ongelmaan, koska syrjäytyvien perheiden lukumäärät ovat pieniä, ne kaikki voidaan käsitellä. Eriarvoistuminen lisääntyy. On panostettava tulevaisuuteen ja ennaltaehkäiseviin palveluihin. Mikkeli julistautuu liikkuvaksi alueeksi. Diabetes on lisääntyvä kansantauti. Suomi lihoo ja laiskistuu. Diabetes on avainindikaattori ja se on ajallemme tyypillinen ongelma, jonka syntymekanismit tunnetaan ja johon näin ollen voimme myös vaikuttaa. Elämäntavat ovat syvälle juurtuneita ja tilannetta ei helpota, että kulttuurisesti vastuu palautuu yksikölle. Kuitenkin halutaan uskoa, että ihmiset alkavat kantaa aktiivisemmin huolta hyvinvoinnistaan ja sen myötä diabetesta sairastavien osuus kääntyy laskuun. Mikkelin tulee panostaa liikkumisen lisäämiseen. Ruoka tulee nähdä osana kuntalaisten kokonaisvaltaista hyvinvointia, ja myös diabeteksen ennaltaehkäisyä. Toimeentulotuki per asukas Periytyvää vai ennaltaehkäisevää. Jos työttömyyttä ei saada kuriin ja luoda työpaikkoja, seurauksena on entistä enemmän väliinputoajia. Elintasokuilu on kasvanut köyhien ja rikkaiden välillä. Eriarvoistuminen ja syrjäytyminen lisääntyvät, eivätkä valtuutetut 16

näe että kaikilla positiivisilla toimilla voidaan päästä negatiivisen toimeentulotuen kehitykseen puuttumaan Toisaalta uskotaan, että samoin kuin diabeteksen kasvussa tässäkin käänne tapahtuu 2015 jälkeen ja perusteena on, että työtä on tarjolla enemmän vuoteen 2020 mennessä, koska väkeä on niin paljon eläkkeellä Ihmisten vastuu omasta itsestään ja lähimmäisestään korostuu. Kansalaisten osallisuus kasvaa, kolmannen sektorin rooli kasvaa ja ihmiset pystyvät vaikuttamaan omaan hyvinvointiinsa ja toimeentuloonsa yhä enenevissä määrin itse. Terveyskustannukset hallinnassa 2020 Mutta tuleeko digitaalisuus vasta vuonna 2025? Yhtenäisillä potilastietojärjestelmillä palvelut paranevat. Se säästää monia käyntejä ja kustannuksia. Toisaalta pelätään, että nuorten ja ikäihmisten tietojen hallinnassa on eroja ja ikäihmiset haluavat tavata edelleen lääkärin ja nuoret haluavat enemmän hyödyntää nettiä. Valtuusto ei ole valmis tarkastelemaan terveydenhoitoa muutosprosessina, jossa kuntatalouden keskeisiin kustannushaasteisiin rakennettaisiin kehittäjäpositiota. Kehityspolku on toivottavaa, mutta miten se saadaan koko väestön käyttöön, jotka ovat eniten hoidon tarpeessa esim. vanhukset? Kaupungin maine kestävää kehitystä tukevana kaupunkina pitää taata pitkäjänteisellä työllä ELINKEINOJEN HYVINVOINTI JA MIKKELIN ELINVOIMA Satama-alue 2020 Herrojen huaveet? Koetaan, että tärkeä hanke, mutta ei ehdi toimeenpanoon vielä aikoihin. Saadaanko yksityistä rahoitusta? Onko ladattu liikaa odotuksia? Kuitenkin nähdään, että Mikkelin Satamalahden hankkeen toteuttaminen vie uudelle tasolle Mikkelin keskusta-alueen kehityksen ja luo kaupungista erityisen viihtyisän ja toimivan kokonaisuuden Ihan mahdollinen, mutta sataman/saimaan rantoja ei saa asuinrakentaa täyteen. Mikkelin keskustan rannat on oltava julkisessa ja sopivassa yrityskäytössä. Etätyö tulevaisuudessa Etätyö tuli hiipimällä ja täällä olet töissä kuin lomalla. Eniten pohdittiin, miten potentiaalista hyötyä Mikkeli saisi etätyön lisääntymisestä? 17

Etätyö ei edellytä taloja, konttoreita eikä senttejä. Etätyön pitäisi olla hajautettua ja tarvitaan hyvän elämänympäristön ja etätyömahdollisuuksien markkinoijia ja verkkojen/verkostojen hyvää kuntoa. Toisaalta veronmaksajien tulisi olla Mikkelissä. Pääkaupunkiseudun palveluverkko ei kestä sitä, että kaikki asuvat Etelä-Suomessa. Energiatuotanto ulkoistuu 2020 Tuottavaa toimintaa ei kannata myydä. Valtaosaltaan kannatetaan oman yhtiön säilyttämistä kaupungin käsissä. Energiakysymyksellä on yhteys maakunnan luonnonvaroihin. Aurinkoteknologia ja sähköteknologian klusterit luovat tulevaisuudessa uusia mahdollisuuksia, unohtamatta metsäraaka-aineen hyödyntämistä Digitaalinen Mikkeli 2020 Kaupungin oma koneisto on kaukana tavoitteesta. Haaveet, tavoitteet ja todellisuus eivät aina ulotu kohtaamaan toisiaan. Siinä jännitteessä muutostulevaisuus lymyää. LUONNON JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINTI Mikkeliläisen ekologinen jalanjälki Ajatukset luovat tekoja. Luonto ja siihen liittyvät asiat tulevat olemaan Mikkelin tärkeitä myyntivaltteja ja menestystekijöitä. Toistaiseksi ollaan edellisten vuosien tasolla ja jopa nousussa. Tulevaisuudessa mm. digitaalisten palveluiden ym. myötä jalanjäljen on pakko pienentyä huomattavasti. Tekniikan kehittyminen teollisuudessa vähentää ekologista jalanjälkeä Mikkelistä Suomen Ekokaupunki. Mikkeli nähdään ekokaupunkina jo Uki Voutilaisen ajoista alkaen, joten ajatuksena ei mikään uusi ajatus. Mikkelillä on hyvät mahdollisuudet profiloitua ekologisesti vastuullisten yritysten kaupunkina ja luoda edelleen edellytyksiä ns. cleantech--yrityksille. Luontomatkailua ja siihen tukeutuvia elinkeinoja tulee kehittää ekologisesti kestävällä tavalla. Valtuustoseminaarin aineisto on laaja ja moniulotteinen, mutta yllättävänkin paljon yhtenevä sen kanssa, mitä kolmessa teemaryhmässä asukkaiden, elinkeinojen sekä luonnon ja ympäristön hyvinvointiryhmissä on valmisteltu. Tämä kertonee siitä, että Mikkelissä voidaan selvästi tunnistaa melko laajallakin yksimielisyydellä asioita, joihin kuluvalla valtuustokaudella tulisi tarttua ja jotka eniten haittaavat ja toisaalta edistävät hyvinvointia. 18

Isoja, hyvinvointia uhkaavia tekijöitä ovat syrjäytyminen/osattomuus, eriarvoistuminen, liikkumattomuus ja päihteet. Toisaalta Mikkelin vahvuuksiksi ja hyvinvoinnin lähteiksi tunnistetaan varsin laajasti uudet ja jo olemassa olevat kasvualueet, erityisesti digitaalisuus ja matkailu, sekä luonto ja siihen liittyvät palvelut ja ruoka. Mikkeli on ollut ekologisuudessa edelläkävijä nyt tästä on tullut megatrendi, jossa Mikkelillä riittää edelleen annettavaa ja josta Mikkeli voi saada itselleen merkittävää etua suhteessa moniin muihin kaupunkeihin. Valtuustoseminaarin aineisto ja sitä pohjustanut asiantuntijatyö luo tulevaisuuden uskoa ja osoittaa että Mikkelillä on monia mahdollisuuksia menestyä. Kestävä kasvu ja hyvinvointi ovat sitä tukirankaa jonka pohjalta Mikkeli voi suuntautua tulevaisuuteen. YHTEENVETO VALTUUSTOSEMINAARISTA Asukkaiden hyvinvointi lasten ja nuorten syrjäytymis/osattomuuskehitys. Työttömyys nousi hyvin tärkeäksi taustatekijäksi syrjäytymisessä. Ennaltaehkäisevät palvelut ovat avainroolissa. Mikkelin kaupungin mittakaava voi mahdollistaa tehokkaan toiminnan osallisuuden vahvistamiseksi. liikkumattomuus nousi kolmen tärkeimmäksi katsotun asian joukkoon. Liikunnan lisääminen ja liikkumiselle hyvän ja turvallisen infrastruktuurin aikaansaaminen ruoka ruokatottumuksilla voidaan vaikuttaa myönteisesti ihmisten kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin, ei ainoastaan sairauksien syntyyn. Ruoka on myös osa Mikkelin elinvoimaa lähellä tuotettu ruoka ja luomu rakentavat Mikkelin menestystä mm. vapaa-ajan asukkaille ja matkailijoille. päihteet liittyvät olennaisesti pahoinvointiin, osattomuuteen ja työttömyyteen kulttuurin ja rakennetun ympäristön hyvinvointivaikutukset eriarvoistuminen hyvinvointi jakautuu epätasaisesti ja kehitys on mennyt huonompaan suuntaan Elinkeinojen hyvinvointi ja Mikkelin elinvoima työvoima väkiluvun kasvu tärkeää. yrityksille toimiva infra yhden luukun yrityspalvelut yhteys myös digitaalisiin palveluihin palvelutyytyväisyys ja vaikutelma kunnasta: puhdas luonto, kaupungin uudistuvat alueet käyntikortteina, jatkuva uudistuminen, hyvät palvelut kärkialueet luovat kaupungin vetovoimaa ja uusia työpaikkoja tulee panostaa hankintojen kehittämiseen koska niillä on tiivis yhteys yritysten menestymiseen ja kehittymiseen Luonnon ja ympäristön hyvinvointi Monipuolinen, puhdas luonto Monipuolinen ja puhdas luonto kaupungin keskeiseksi vetovoimatekijäksi 19

Monipuoliset ulkoilu- retkeily- ja liikuntamahdollisuudet Kattava viheralueverkosto Puhtaat pinta- ja pohjavedet Luonnonvarojen kestävä käyttö ja luonnon monimuotoisuuden vaaliminen Vihreä teknologia (clean tech) ja uusiutuva energia Materiaalitehokkuus, kierrätys innovatiiviset logistiikkaratkaisut vihreät työpaikat vähäpäästöinen liikenne ja energian tuotanto energiatehokkuus ja ekologinen rakentaminen Luomu- ja lähiruoka lähellä tuotetun ruoan suosiminen ja lähiruoan tuotannon tukeminen elinvoimainen maaseutu Viihtyisä ja terveellinen rakennettu ympäristö terveellinen sisäilma, hoidetut rakennukset Kattava viheralueverkosto hoidettuine reitteineen Toimiva, viihtyisä ja houkutteleva kevyen liikenteen verkosto Toisessa valtuustoseminaarissa esitetyt ryhmäpuheenvuorot ovat nähtävillä osoitteessa www.minunmikkelini.fi sivustolla ja jatkossa Mikkelin kaupungin uudistuneilla kotisivuilla. 20