1 Markku Gardin SINIKELTAINEN TIE MAAILMAN HUIPULLE (BLÅGULA VÄGEN) Ruotsin hiihtoliiton tavoitteena on, että Ruotsi tulevaisuudessakin on yksi maailman johtavista maastohiihtomaista: Paras maailmassa kaikki hiihtävät. Ruotsin hiihtoliitto valmistelee maastohiihdolle tähän tähtääviä suuntaviivoja. Suunnitelmaluonnosta käsitellään parasta aikaa hiihtoväen piirissä. Suuntaviivat sisältävät ehdotuksia periaatteiksi ja toimenpiteiksi kohdennettuina niin lasten (13- v.) kuin nuorten ja aikuistenkin hiihtäjien kehityksen ja menestymisen varmistamiseksi. Ohjelma koskee niin fysiikkaa, tekniikkaa kuin mentaalista toimintaakin. Blågula vägen -suuntaviivat löytyy kokonaisuudessaan seuraavasti: www.skidor.com /utbildning. Olen kääntänyt vapaalla otteella suomen kielelle johtamista/ohjaaamista ja mentaalista kehitystä koskevia osia suuntaviivoista. Tämä käännös on alla. Markku Gardin Pori markku.gardin@gmail.com JOHDATTELUA: MIKSI? Kehittämisohjelman suunnittelu lähtee hiihdon vaativuustekijöistä. Se perustuu myös hiihdon valmentajien ja aktiiviurheilijoiden kokemuksiin sekä korkeakouluissa ja yliopistoissa tehtyihin tutkimuksiin. Suuntaviivojen on tarkoitus olla opas eli antaa tietoa ja ohjausta. Se ohjaa toimimaan niin, että koetaan luottamusta ja turvallisuutta sekä innostusta, uteliaisuutta ja mielenkiintoa kehitettäessä kutakin henkilöä yksilönä. On tärkeää, että toiminnassa on mukana koulutettuja ohjaajia /valmentajia sekä uteliaita hiihtäjiä. Strategian kohderyhmänä ovat 13- vuotiaista lapsista aina aikuisiin huipulla kilpaileviin aktiiviurheilijoihin sekä mm. heidän valmentajansa ja vanhempansa. Raportissa painotetaan pääasioita, valmennuksen punaista lankaa. Tärkeää on korostaa myös johtamisen/ohjauksen/valmennuksen merkitystä aktiiviurheilijan kehitykselle hänen urheilunsa eri vaiheissa. Maastohiihdon ja se harjoittajien avainsanat ovat: - hyvinvointi - iloisuus, hauskuus - oma vastuu - asenne, suhtautuminen ja itseluottamus - arviointi, keskustelu ja kehittyminen - avoimuus, eteenpäin suuntautuneisuus ja ammattimaisuus - kuormitus ja rasitus - jatkuvuus - harjoittelun asteittainen kehittyminen
2 JOHTAMINEN/OHJAAMINEN/VALMENTAMINEN JA MENTAALINEN KEHITYS Yksi Ruotsin Hiihtoliiton visioista on, että toiminta luo sellaisen myönteisen ja iloisen toimintaympäristön, että kaikki ne, jotka osallistuvat toimintaamme, kehittyvät myös ihmisinä. Aktiivihiihtäjälle luodaan sellaiset edellytykset, että hän kehittyy sekä hiihtäjänä että ihmisenä. Ohjaajan keskeisenä tehtävänä on olla mukana ja tukea hiihtäjää hänen tavoitetietoisessa toiminnassaan: hiihtäjä voi saavuttaa unelmansa ja tavoitteensa. Kaikkien toiminnassa mukana olevien tulisi saada sellaista koulutusta ja kehittyä niin, että kukin voisi jonakin päivä katsoa taakseen ja todeta: Olipa onni, että sain olla mukana sellaisessa toiminnassa ja oppia sellaisia asioita, joista minulla oli hyötyä muussakin elämässäni. Kaikilla niillä, jotka ovat mukana, pitää olla mahdollisuus kehittää arvostuksiaan ja taitojaan sekä viihtyä toiminnassa. Tällöin kukin pystyy parhaaseen suoritukseensa silloin, kun sitä tarvitaan. Toimintamme visio ja tavoite on: Maailman Huippueliittiin. Otamme herkällä korvalla vastaa sellaisia rakentavia ehdotuksia, joka parantavat hiihtourheilun toimintaedellytyksiä ja jotka luovat parhaat ajateltavissa olevat edellytykset urheilijoillemme kehittyä hiihtäjinä. Huipun tavoitteleminen tähtää siihen, että aikuisiässä päästään suorituksiin, joilla menestytään maailman parhaiden joukossa. Kun hiihtäjämme menestyvät maailman huipulla, se luo positiivista mielikuvaa mm. tiedotusvälineissä. Se puolestaan vahvistaa mahdollisuuksiamme kehittää hiihtourheilua Ruotsissa. Yksilö ja joukkue menestyksen takana Ihminen JA suoritus ovat tärkeitä. Tavoitteemme on auttaa ja tukea nuorta hiihtäjää niin, että hän kehittyy yksilönä ja niin, että hän saavuttaa aikoinaan maailman hiihtoeliitin. Tämän vuoksi on tärkeää suhtautua jokaiseen aktiiviseen harrastajaan tasa-arvoisesti riippumatta siitä, miten hän menestyy mm. kilpailuissa. Kysymys on nuoresta ihmisestä, joka hiihtää, ei pelkästään hiihtäjästä, joka on myös ihminen. Matkalla huippueliittiin urheilija tulee kohtaamaan myös sellaisia ihmisiä, jotka arvostavat hiihtäjää sen mukaan, miten he menestyvät. Hiihtäjät kohtaavat sekä onnistumisia että vastoinkäymisiä. Ohjaajan/valmentajan tehtävä on löytää sellaisia keinoja ja toimintatapoja, joiden avulla niistä selvitään. Kun nuori oppii käsittelemään onnistumisensa ja epäonnistumisensa, voi hän hyvin riippumatta siitä, miten hän menestyi ladulla. Mitä paremmin urheilija oppii tuntemaan itsensä ja mitä paremmin hän hallitsee tällaiset tilanteet, sitä paremmat mahdollisuudet hänellä on kehittyä sekä ihmisenä että urheilijana. Kilpailun tulos on aina erotettava henkilöstä. Kilpailussa epäonnistuminen ei tee urheilijasta huonompaa ihmistä. On tärkeää, että ohjaaja/valmentaja tukee urheilijaa. Tärkeää on myös, että koulutoverit ja urheilukaverit tukevat häntä. Kaikki mukana olevat urheilija ja valmentaja, voitelija ja hieroja.. luovat positiivista ilmapiiriä. Tällaisessa ilmapiirissä vallitsee avoimuus, eteenpäin suuntautuneisuus, ammattimaisuus ja tekemisen ilo. Tällaisessa ilmapiirissä ryhmän jäsenet kunnioittavat ja tukevat toisiaan. Porukka, oli se sitten maajoukkue, piirijoukkue tai urheiluseura antaa voimaa ja tahtoa panostaa täysillä itsensä ja joukon kehittämiseksi. Monille juuri joukkue tai seura on se suurin motivaattori, joka kannustaa jatkamaan urheilemista.
3 Muutama kysymys aktiiviselle hiihtourheilijalle: - mikä on sinulle sopivaa ja mikä saa sinut viihtymään? - miten sinä toimit onnistumisissa ja vastoinkäymisissä? - miten sinä voit panostaa omassa porukassasi sen hyvään yhteishenkeen? Omaan kehitykseen panostaminen Jokainen voi kehittyä lähtemällä vain omista edellytyksistään. Onko tavoitteesi päästä vaativaan tavoitteeseesi tai jopa maailman parhaaksi? Yleensä se ei toteudu, jos tehdään aina niin kuin muutkin tai kopioimalla se, mitä aikaisemmin on tehty. Aina kuitenkin tarvitaan kovaa työtä sekä omaa intoa ja uskoa itseensä. Tavoitteiden saavuttaminen vie aina paljon aikaa ja voimavaroja. Menestymisessä on kyse myös siitä, että urheilija ottaa itse vastuuta harjoittelustaan ja kilpailemisestaan ja että hän keskittyy oikeisiin asioihin. Kyse on niistä asioista, jotka saavat urheilijan viihtymään lajinsa parissa ja pyrkimään yhä paremmaksi urheilijaksi. Kaikkien, jotka toimivat hiihtourheilun piirissä, urheilijat mukaan lukien, tulee vaikuttaa siihen, että jokainen on saman arvoinen sukupuolesta, kilpailumenestyksestä, seksuaalisesta suuntautumisesta, uskonnosta, yhteiskunnallisesta asemasta jne. riippumatta. Tavoitteet ja niiden asettaminen Tehokas tapa selvittää se, mihin kukin pyrkii, on oppia asettamaan tavoitteita oikealla tavalla. Missä nuori on nyt? Mitä hän haluaa olla myöhemmin? Millä tavalla hän oppii realistisella, innostavalla ja motivoivalla tavalla harjoittelemaan tavoitteidensa saavuttamiseksi? Valmentajan tehtävänä on olla mukana tavoitteiden asettamisessa sekä toimenpiteiden suunnittelussa ja niiden toteuttamisessa. Samalla tavalla kuin kävelemään opetteleva lapsi, urheilijan on hyvä olla itsepäinen, utelias ja periksi antamaton. Tärkeätä on tehdä kussakin tilanteessa parhaansa ja taistella eteenpäin. On tärkeää osata epäonnistua ja hyväksyä se. On tärkeää tulkita tulosta ja suoritusta, arvioida omaa tekemistä. Sen perusteella voidaan jatkaa entisellä linjalla tai muuttaa toiminnan suuntaa. Huono tulos ei välttämättä ole epäonnistuminen. Se osoittaa, mihin kannattaa panostaa tavoitteiden toteuttamiseksi. Jos on sellaisia huolta herättäviä asioita, joihin ei voi vaikuttaa, on hyvä muuttaa omia asenteitaan niitä kohtaan. Jos taas on kyse asioista, joihin voi itse vaikuttaa, niihin kannattaa panostaa. Ehkä pitää harjoitella enemmän tai toisella tavalla, muuttaa joitakin toimintatapoja, muuttaa suhtautumista tai yrittää vielä kerran entisellä tavalla. Avainasia on panostaa aina täysillä, joka päivä ja kaikissa tilanteissa On syytä muistaa, että aina ei ole kyse tuloksiin liittyvistä tavoitteista. Pikemminkin on hyvä asettaa tavoitteita sille toiminnalle, joka johtaa hyviin tuloksiin. Tavoitteena voi olla esim. se, miten selviän eri tilanteista, miten pitkälle voin päästä, miten tekniikkani paranee jne. Hyviä suorituksia koskevat tavoitteet ovat yksilöllisiä. Kukin asettaa ne itselleen. Muutama kysymys urheilijalle: - mitkä ovat minun tavoitteeni? - mitä niiden saavuttaminen minulta vaatii? - millaista panostusta ne minulta vaativat? - ja mitä minun tulee tehdä, jotta toteutan nuo vaatimukset?
4 Huipulle pääseminen edellyttää runsasta ja laadullisesti hyvää harjoittelua Maastohiihto on yksi maailman vaativimpia kestävyysurheilulajeja. Huipulle pääseminen vaatii pitkäaikaista ja kovaa harjoittelua. Maailman huipulla olevat ovat kovakuntoisimpia urheilijoita. Laji antaa paljon mahdollisuuksia nähdä ja kokea. Myös harjoittelu on monipuolista. Samalla harjoittelu edellyttää jatkuvaa vuosittaista kehittymistä. Hyvä laadullinen harjoittelu edellyttää, että ajatus on mukana jokaisessa harjoituksessa riippumatta siitä onko kyseessä kestävyys-, tekniikka-, voima- tai muu harjoitus. Tämä yhdessä itsensä kuuntelemisen ja harjoitusjärkevyyden kanssa tuo harjoitukseen laatua. Jokainen harjoitus vie lähemmäksi tavoitetta. Jokainen harjoitus antaa jotakin. Ei luonnollisesti ole takuita siitä, että näin tekemällä aina menestytään. Oma vastuu ja oman toiminnan arviointi niin harjoituksissa kuin elämässäkin on kuitenkin osoittautunut avaimeksi menestykseen. Loppujen lopuksi oma tahto ja asenne ovat ne tärkeimmät tekijät, joista riippuu, saavuttaako urheilija tavoitteensa. YHTEENVETO johtamisesta ja mentaalisesta kehittymisestä 1. On joitakin peruskiviä siihen, pystyykö urheilija parhaaseen mahdolliseen omaan suoritukseensa ja saavuttaako hän hiihdossa maailman huipun: Turvallinen sosiaalinen ympäristö On tärkeää, että hiihtoa harjoittelevalla on ympärillään sellaisia hänelle tärkeitä ihmisiä, joista hän pitää ja joiden kanssa hän viihtyy ja voi hyvin. On tärkeää myös se, että hän löytää olosuhteet ja toimintapuitteet, joissa hän viihtyy. Valmentajille ja kavereille ohjeeksi: kannusta, älä painosta. Motivaatio, halu hiihtää Mikä tahansa harrastus vaatii siihen innostumista, motivaatiota. On tärkeää, että urheilija pohtii sitä, miksi hän on mukana ja harrastaa hiihtoa, mikä saa hänet harjoittelemaan ja kilpailemaan. Valmentajan on hyvä tietää, mikä on urheilija motiivi osallistua. Uskalla kysyä! Ole utelias! Iloisuus Motivaatioon liittyy usein iloisuus ja hauskuus. Pidä hauskaa ja säteile iloisuutta ympärillesi. Se tarttuu! Hyvä itsensä tunteminen Itsetuntemus on urheilijan käsitys itsestään, mitä hän ajattelee itsestään. Tunne siitä, että kelpaa riippumatta urheilutuloksista. Itseluottamus Hiihdon parissa viihtyminen edellyttää, että luotamme kykyihimme selvitä siinä ja siitä, mitä harrastus meiltä vaatii. Sen vuoksi on tärkeää ylläpitää ja vahvistaa urheilijan itseluottamusta. Tämä tapahtuu mm. niin, että hiihtäjä itse ja hänen myös lähimpänsä huomaavat, missä urheilija onnistuu (kiitosta, tunnustusta) ja kuinka hän kehittyy. Itseluottamus liittyy tavoitteen asettamiseen. Tavoitteen saavuttaminen lisää automaattisesti itseluottamusta.
5 2. On joitakin avaimia siihen, kehittyykö henkilö sekä ihmisenä että urheilijana: Itsensä tunteminen Menestyvät urheilijat analysoivat systemaattisesti itseään ja toimintaansa. He ovat tietoisia omista vahvuuksistaan, mutta myös heikkouksistaan. He kehittävät jatkuvasti itseään tullakseen vielä paremmiksi. Huippu-urheilija harkitsee toimintaansa, tekee kysymyksiä ja miettii sitä, mikä on hyväksi juuri hänelle. Näin hän kehittyy. Omasta tekemisestä päättäminen Me yleensä haluamme tehdä itse valintojamme. Se, mitä teemme, teemme omasta tahdostamme. Haluamme hallita tilanteet, joissa olemme. Urheilijan on hyvä ottaa hyödykseen valmentajan, urheilukavereiden, asiantuntijoiden kokemukset ja tiedot mutta samalla ottaa itse vastuu siitä, mitä tekee. Kova ja pitkäaikainen harjoittelu Hiihdon huipputasolle pääseminen edellyttää monien vuosien fyysistä, taidollista ja mentaalista harjoittelua. Kehitys (jatkuva ja koveneva harjoittelu ja kehittyminen) yhdessä pitkäjänteisyyden kanssa ovat avainasioita. On monia ja erilaisia tapoja harjoitella. Kannusta urheilijaa kokeilemaan uusia asioita, mutta pidä päälinjoista kiinni ja korosta täysillä panostamista. MUUTAMIA AVAINJUTTUA LASTEN JA NUORTEN (13-16 V.) URHEILUSSA: Lasten ja nuorten kehittyminen Nuoruusiässä kehittyminen on nopeaa. Tapahtuu paljon paitsi fysiologisesti myös psyykkisellä puolella. Kehityksessä on suuria henkilökohtaisia eroja. Murrosikä alkaa 10-16 vuoden iässä ja jatkuu yleensä n. neljän vuoden ajan. Valmentajan ja muidenkin on hyvä tietää, että samana vuonna syntyneiden lasten fyysinen kehitys saattaa vaihdella usean vuoden ajan. On tärkeää tietää, että tyttöjen ja poikien kehitys on erilaista ja -tahtista. Näillä asioilla on vaikutusta siihen, miten murrosikäiset lapset/nuoret kehittyvät ja suoriutuvat harrastuksessaan. Verratessaan nopeasti fyysisesti kehittynyttä nuorta hitaammin kehittyvään valmentajan on otettava huomioon kehitystasoero. Tehtävien tulee perustua kunkin omaan lähtötasoon. Valmentajan tulee myös auttaa nuoria arvioimaan harjoittelunsa vaikutuksia ja kilpailujen tuloksia. Nuoruusiässä lapset/nuoret etsivät identiteettiään. Tässä vaiheessa vanhemmilla, valmentajilla ja kavereilla on suuri merkitys. Tärkeää on, että he auttavat lasta kokemaan turvallisuutta, yhteisöön ja porukkaan kuulumista sekä iloa ja kehittymistä. Vanhempien on hyvä kuunnella ja olla hyvä esikuva murrosikäiselle. Lasten ja nuorten toiminnassa avainsanat ovat: - ilo ja leikki - normit, pelisäännöt ja arvostukset: opitaan myös elämää varten - jatkuva valmiuksien kehittäminen - anna nuorille mahdollisuus tuntea, että hän osaa, oppii ja selviytyy - monipuolinen harjoittelu, vaihtelu, mukana useissa urheilulajeissa - toiminnan sopeuttaminen kehittymisvalmiuden mukaisesti - nuoren tulee elää aktiivista elämää
6 - eri taitojen (tasapaino, kestävyys, voima, koordinaatio, tekniikka, liikkuvuus jne.) tasapainoinen kehittäminen - kehitä urheilijaa tuntemaan itseään - huolehdi palautteesta: sisäinen (urheilijan oma palaute toiminnastaan) ja ulkoinen (muilta henkilöiltä) palaute on tärkeä jatkuvan oppimisen kannalta nuorille on tärkeää, että he tuntevat olevansa huomattuja, kiinnostavia ja arvokkaita Nuorilla on suuri tarve - tulla huomatuiksi sekä kaada kehumista ja kiitosta - saada kannustusta - että valmentaja luo pelisääntöjä ja asettaa rajoja - kuulua ryhmään ja tulla siellä hyväksytyksi - huomata oma kehittymisensä tuntea oma pätevyytensä ja osaamisensa - ottaa askeleita aikuisten elämään - tuntea olonsa turvalliseksi - ja tulla hyväksytyksi sellaisena, kuin hän on Vanhempien, valmentajien, johtajien tulisi ottaa huomioon nuorten osalta seuraavia asioita: - ole toiminnassasi tukeva, ei vaativa anna nuorten ottaa vastuuta - ole odotuksissasi realistinen ja aseta tulokset ja menestys oikeaan yhteyteen ja suhteeseen - kannusta nuorta etsimään haasteita ja kokeilemaan muitakin urheilulajeja ja harjoittelutapoja - opeta nuorille pelisääntöjä ja oikeita arvostuksia - ole itse rauhallinen kilpailujen aikoina, osoita välittämistä ja tue tuloksesta riippumatta Urheilijan oma panostaminen, asenne ja suhtautuminen sekä vastuu luovat perustan kehitykselle, lisäävät toimintakykyä sekä parantavat tuloksia. Yksi tärkeä palikka siinä, että nuoret viihtyvät harrastuksessaan on se, että heitä kannustetaan kehittymään. On tärkeää, että valmentajat, seurat ja muut mukana olevat luovat kaikille nuorille positiivisen ilmapiirin ja hyvät toimintaedellytykset. Tässä vaihtelevalla ja viisaasti toteutetulla valmennuksella on suuri merkitys. Kaikkien nuorten tulisi voida kehittyä omasta tasostaan ja lähtökohdistaan edeten. Yritä kannustaa niitä, jotka kehittyvät nopeassa tahdissa, niitä jotka kehittyvät hitaammin, niitä jotka tarvitsevat jotakin ylimääräistä harjoitusta tms. ja niitäkin jotka haluavat olla mukana vähemmällä omalla panoksellaan (nuorten kehitys saattaa olla hyvin eritahtista monesta eri syystä). Valmentajalla on suuri mahdollisuus auttaa nuorta kehittymään harrastuksessaan. On tärkeää muistaa, että kaikki mukana olevat ovat yhtä tärkeitä ja että kukin on kuitenkin yksilönä erilainen. URHEILUPSYKOLOGIASTA Myös mentaalisten taitojen kehittämisessä on edettävä strategisesti: panostettava oikeisiin asioihin oikeassa vaiheessa ja yksilöllisten tarpeiden mukaan. Silloin on kysymys siitä, miten - parantaa ja ylläpitää itseluottamusta - hallitsee jännittämisensä - osaa rauhoittua ja rentoutua - selviytyy vastoinkäymisistä - näkee (uusia) mahdollisuuksia
7 - hallitsee sisäistä puhetta - hallitsee kilpailurutiinit - valmistautuu henkisesti siihen, mitä on tulossa - hyödyntää mielikuvien mahdollisuudet (mielikuvaharjoittelu ja valmistautuminen) Jotkut urheilijat käyttävät ulkopuolista asiantuntijaa (urheilupsykologi tms.). Toiset toimivat mentaalisten taitojen osalta itsenäisesti omalla tavallaan. Tärkeää on, että valmentaja on avoin urheilijan toiveille ja antaa hänelle mahdollisuuden kehittää mentaalisia valmiuksiaan.