Pienten keskusten kehittämiskampanja Pike kampanja 2014-2016 www.esavo.fi/pike 5 kokemusperäistä havaintoa pike-yhteisöjen ja kohteiden kehittämisen käynnistämiseksi 1. Pike-kohteiden (kirkonkylien) kehittäminen ei onnistu hankevetoisesti irrallaan kunnan muusta strategisesta kehitystyöstä. 2. Maaseutukeskuksen kehittäminen on pitkäjänteinen ja päämäärätietoinen prosessi, jota voi verrata Jukolan viestiin. Prosessin alkuvaiheen, ensimmäisen rastin merkitystä ei voi korostaa liikaa. 3. Ensimmäinen rasti. Selvitä aluksi avaintoimijoiden kokemukset ja tee tilannearvio: Mikä on kunnan ja yhteisön (asukkaiden ja yrittäjien) todellinen tahtotila ja yksimielisyys kehittää omaa cityä? Valitse sen mukaisesti oikea suunnitteluote ja panosta kunnan johdolla työn organisointiin ja ohjelmointiin. 4. Varsinainen keskuksen kehittäminen ja uusiutuminen on aloitettava omasta tekemisestä, yhteisöllisyydestä ja yhteisömuotoilusta (sosial planning). 5. Luo tilaa ja mahdollisuus keskuksen uusiutumiselle ydinkeskuksessa esimerkkinä Mäntyharju.
Pike-kohteiden (kirkonkylien) kehittäminen ei onnistu hankevetoisesti irrallaan kunnan muusta strategisesta kehitystyöstä. - Jukolan viesti vertausta soveltaen Etelä-Savon Pike-tilanteen voisi kiteyttää seuraavasti: 9 hankkeesta ja 16 pike-kohteesta huolimatta Etelä-Savossa ollaan todellisuudessa edelleen metsässä etsimässä ensimmäistä rastia. - Pike-hankkeissa/kohteissa on rynnitty vanhaan malliin eteenpäin hankeaikataulun ja budjetin puitteissa, irrallaan kunnan muusta strategisesta kehittämisestä. Lopputulos. Kun hanke loppuu, kehitys loppuu. - Kaikissa kohteissa todettiin runsaasti kehittämismahdollisuuksia, mutta silti kuntapäättäjien todellinen kehittämistahto, jatkuvuuden turvaaminen ja todelliset kehittämis- ja investointipäätökset jäivät epäselviksi. - Asukkaiden, yrittäjien ja kuntapäättäjien ajatukset paikalliskeskusten kehittämisestä eivät kohtaa. Sen vuoksi asukkaat eivät sitoudu kirkonkylään ja luota sen tulevaisuuteen. - Uudet asukkaat jäävät saamatta, ja yrittäjä ihmettelee, miksi investoida kirkonkylään.
Maaseutukeskuksen kehittäminen on pitkäjänteinen ja päämäärätietoinen prosessi, jota voi verrata Jukolan viestiin. Prosessin alkuvaiheen, ensimmäisen rastin merkitystä ei voi korostaa liikaa. - Kunnan (kunnanjohtajan) on heti alusta asti aidosti sitouduttava ja johdettava mutta asiakaslähtöisesti (asukkaat, yrittäjät, päättäjät, muut toimijat) keskuksen kehitys- ja uusiutumistyötä. - Maaseutukeskuksen kehittäminen on osa kuntastrategiaa, elinkeino- ja maankäyttöpolitiikkaa. Kunnan tulisi määrittää, mikä on keskuksen asema, profiili ja kehityskuva kuntarakenteessa ja toimintaympäristössä. Mikäli kuntastrategiassa ja maankäyttöpolitiikassa on tältä osin puutteitta, ne on korjattava, koska kuntastrategia ohjaa osaltaan myös keskuksen kehittämistyötä.
Ensimmäinen rasti. Selvitä aluksi avaintoimijoiden kokemukset ja tee tilannearvio: Mikä on kunnan ja yhteisön (asukkaiden ja yrittäjien) todellinen tahtotila ja yksimielisyys kehittää omaa cityä? Valitse sen mukaisesti oikea suunnitteluote ja panosta kunnan johdolla työn organisointiin ja ohjelmointiin. - Näin työ saadaan nopeasti ja kustannustehokkaasti liikkeelle ja kestävään ohjaukseen. - Toteuttamisessa on syytä edetä vaiheittain periaatteella joka vuosi jotain. Valitse ensin vain yksi kehittämistoimenpide, jonka toteuttamiseen on todellista valmiutta. Jos resursseja jää yli, valitse toinen jne. - Jos kehittämisvalmiutta on, riittääkö optimointi ja sopeuttaminen täsmätoimenpitein vai tarvitaanko kokonaisvaltaisempi strategia sekä visio elinvoimaisuuden turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. - Ilman todellista uusiutumisvalmiutta, uutta profilointia ja kestävää tulevaisuuden kehityskuvaa ja tulevaisuuden uskoa (mielikuvaa) kehitys jää helposti saattohoidoksi. - Myös 0-ve on mahdollinen, ellei yhteistä tahtotilaa ja kehittämisvalmiutta nykytilanteessa ole.
Varsinainen keskuksen kehittäminen ja uusiutuminen on aloitettava omasta tekemisestä, yhteisöllisyydestä ja yhteisömuotoilusta (sosial planning). - Keskuksen, oman cityn, kehittäminen ja uusiutuminen on kunnan, yrittäjien ja asukkaiden tehtävä. - Keskusten kehittäminen on usein aluksi enemmän yhteisön kehittämistä, kunnan, asukkaiden ja yrittäjien sektorirajat ylittävän yhteistyön kehittämistä (yhteisömuotoilua) kuin rakennetun ympäristön, tapahtumien, yms. kehittämisestä. Onko toimivaa yhteisöä ja mikä on sen valmius (kokemus) sektorirajat ylittävään yhteistyöhön ja keskuksen strategiseen kehittämiseen? Toimiva yhteisö ei ole vain (kunnan) hallinnointia vaan yhdessä tekemistä ja sopimista yli sektorirajojen. Ellei toimivaa yhteisöä ja yhteistä toimintatapaa ole, se on rakennettava ja sen jatkuvuus on turvattava.
Kokemusten mukaan jokainen maaseutukeskus (kirkonkylä), Pikekohde, on erilainen ja sen vuoksi toimintamallin pitää mukautua paikallisiin olosuhteisiin. Yhteisen toimintatavan pitää olla selkeä, helppo ja kustannustehokas sekä joustava. Hyödynnä digitaalisuutta ja rakenna avoin ja yhteinen digitaalinen työpöytä yhteisön ja keskuksen kehittäjien käyttöön.
- HUOM! Vastakkain asettelun sijaan (kaupunki)keskuksen, pike-kohteiden (kirkonkylien) ja maaseudun kehittämisessä ja elinvoimaisuuden turvaamisessa on paljon yhteistä. - Keskusten kehittäjät ja maaseudun kehittäjät yhteiseen pöytään. Elinvoimaisuuden turvaaminen on yhteinen intressi. Kysymys on elinvoimasta = ihmisiä, toimintaa ja ympäristöresursseja (luonto ja rakennettu ympäristö) ISON toimintaympäristön muutoksen ja kaupungistumisen myötä elinvoimaisuus on hiipumassa paitsi maaseudulla myös ydinkeskuksissa (sekä kaupungeissa että kirkonkylissä). Keskuksissa on ylimitoitettu rakennettu ympäristöresurssi (tyhjää tilaa), mutta ihmisistä, toiminnasta ja etenkin yhteisöllisyydestä on puutetta. Maaseudulla on runsaasti luonnon ympäristöresursseja ja perinteistä yhteisöllisyyttä/yhteistyöosaamista, mutta ihmisistä, työpaikoista ja palveluista (toiminta) on puutetta. Kaupunkien, kirkonkylien ja niitä ympäröivän maaseudun elinvoimaisuuden turvaamiseksi tarvitaan elinvoimaista omaa cityä (paikallista keskittämistä) sekä yhteisöllisyyttä (yhteisömuotoilu/sosial planning) ja verkostoitumista yli sektorirajojen.
Luo tilaa ja mahdollisuus keskuksen uusiutumiselle ydinkeskuksessa esimerkkinä Mäntyharju - Mitoita ja rajaa elinvoimaisuus ja keskus kestävästi: Millaisiin asukas- ja asiakasvirtoihin, palveluihin ja toimintoihin keskuksen olemassaolo voi tulevaisuudessa perustua ja millaisen, myös minkä kokoisen keskuksen niiden varaan voi kestävästi rakentaa? - Aloita ytimestä. Määritä olemassa olevan taajamarakenteen ydin (keskipiste). - Hyödynnä olemassa olevaa rakennetta ja todellisia asiakasvirtoja, joissa on kasvupotentiaalia. - Luo vetovoimaista tilaa ja mahdollisuus keskuksen uusiutumiselle ydinkeskuksessa (tilapäiskäyttö, peruskorjaus, uusiokäyttö, purkaminen ja uudisrakentaminen). - Esimerkkinä case Mäntyharjun kirkonkylä ja Salmela sekä Mäntyharjun uusi keskusta.
Uusiutuminen alkaa ytimestä taas on pitäjäntupa keskeisessä roolissa Mäntyharjussa Taidekeskus Salmelan, entisen pitäjäntuvan ja kirkonkylän tarina on hyvä esimerkki hiipuvan kirkonkylän uusiutumisesta, uudesta liikeideasta, mitoituksesta ja kasvusta. Pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti Salmelan kasvutarina on jatkunut jo 25 vuotta. Kehitys heijastuu selvästi koko kirkonkylän, Mäntyharjun kulttuurikeskuksen elinvoimaisuuteen ja tulevaisuuden uskoon. Olemme tottuneet jatkuvaan kasvuun ja rakentamiseen tyhjille tonteille, metsään tai pellolle, entisen rakenteen jatkoksi. Myös Salmelan tapauksessa hiipuvan kirkonkylän uusiutuminen perustuu kasvuun mutta uusiutuminen ja kasvu alkoivat olemassa olevan rakennetun ympäristön ytimestä ja olemassa olevan rakennuskannan hyödyntämisestä. Mäntyharjussa historia toistaa itseään hauskalla tavalla. Taas pitäjäntupa (nykyinen kunnanvirasto) on huonon kuntonsa takia tärkeässä roolissa keskuksen kehittämisessä. Mahdollisuus luoda tilaa uusiutumiselle ydinkeskustaan. Kunnanviraston alue kytkeytyy luontevasti ydinkeskustaan, Asemanlammen alueeseen ja rautatieasemaan. Helsinkiin on 2 tunnin ja Mikkeliin 0,5 tunnin matka.
Esimerkki sopeuttamisesta ja uusiutumisesta 1 Salmela/tuomas hoikkala per kirkonkylä riittää! Mäntyharjun kirkonkylä Taidekeskus Salmelan johdolla esimerkkinä uusiutumisesta - Uusi alku ja liikeidea: ent. kirkonkylästä ja kunnantalosta kulttuurikeskus - Uusi mitoitus: kaikki alkoi ytimestä ja yhdestä rakennuksesta (Salmelan ja päärakennus 1989) - Uusi käyttötarkoitus olemassa olevalle rakennuskannalle ja ympäristölle - Kasvutarina. Toiminta ja ympäristö kasvanut pikkuhiljaa 25 v ja kasvaa edelleen - Yritystoimintaa, noin 0.5 milj. euron investoinnit/v - Aluekokonaisuuteen kuuluvat myös mm. Iso-Pappila ja kirkonkylän koulu - Kansainvälinen verkostoituminen, Viipurin residenssi 2010 Mäntyharjun kuntakeskuksen taajamarakenteen kehitys poikkileikkausvuosittain 1940 1970 2000 Kirkonkylä/Salmela Uusi keskus
Mäntyharjun keskuksen uusiutumispotentiaalia Tilaa uusiutumiselle ydinkeskustaan! 100 000 kävijää/v Mäntyharju-Repovesi reitistö Vuoden retkikohde 2015 Savonrata ja 0,7 milj. matkustajaliikenne/v Kunnanvirasto Salmela vuoden kulttuurikäyntikohde 2000 30 000 kävijää/v Reilu 6000 pysyvää asukasta 5000 vapaa-ajan asuntoa/ 9000 osa-aikaista asukasta Helsinki 2 tuntia ja Mikkeli 0,5 tuntia
- Pike-esiselvitysdemo ja palvelukuvaus, www.esavo.fi/pike - Enonkoski, Heinävesi, Kittilä, Taipansaari, Mänttä - Tietopohja ja realistinen tilannekuva, seuranta-, vertailu- ja ennakointitieto, EKK elävyysluku (www.kaupunkikeskustat.fi) > Pike elävyysluku ja Pike-barometri (tekeillä)