3 21 SUOMEN TALOUDEN KASVU VAUHDITTUU VASTA VUONNA 215 Suomen kokonaistuotanto on pienentynyt yhtäjaksoisesti vuoden 212 toisesta neljänneksestä lähtien. Kevään 21 aikana on kuitenkin jo näkynyt merkkejä suhdannetilanteen piristymisestä. Kansainvälisen kasvun kiihtymisen myötä tuotannon kasvun odotetaan käynnistyvän vuoden 21 aikana. Suomen Pankin kokonaistaloudellisen ennusteen mukaan kokonaistuotannon määrä pysyy tänä vuonna silti vielä viimevuotisella tasolla. Vuonna 215 talouskasvu kiihtyy 1, prosenttiin ja edelleen 1,5 prosenttiin vuonna 216. KASVU ON VIENTIVETOISTA Viennin kasvu nopeutuu, kun maailmantalous ja kansainväliset investoinnit vauhdittuvat ennustejakson loppua kohti. Kotimaista kysyntää pitää yllä erityisesti tuotannollisten investointien lisääntyminen vuonna 215. Asuntomarkkinoilla kysyntä on heikkoa, ja asuntoinvestoinnit alkavat kasvaa uudestaan vasta vuonna 216. Yksityinen kulutus elpyy hitaasti, ja kulutuksen kasvu jatkuu hitaana ennustejakson loppuun saakka. Kotitalouksien ostovoima kohenee reaalisesti vasta vuonna 216, joten yksityisen kulutuksen kasvu perustuu säästämisasteen alenemiseen.
Tiivistelmä TYÖLLISYYSTILANNE KOHENEE HITAASTI Työvoiman kysyntä lisääntyy vain vähän. Talouskasvu on heikkoa, ja kun tuotannon kasvu painottuu vientiin, se on keskimääräistä vähemmän työllistävää. Palveluihin syntyy vain vähän työpaikkoja, kun yksityinen kulutus kasvaa hitaasti ja kunnissa on paineita työvoiman määrän vähentämiseen. Työllisten määrä lisääntyy vuosina 21 216 vain muutamalla tuhannella. Työttömyysaste nousee vielä 21, mutta laskee 8 prosentin alle vuoteen 216 mennessä. JULKISEN TALOUDEN ALIJÄÄMÄ SUPISTUU Julkisen talouden alijäämä pysyy 2½ prosentin tuntumassa suhteessa BKT:hen vielä vuonna 21. Vuonna 215 valtiontalouden tila vahvistuu selvästi, kun hallituksen maaliskuussa 21 päättämät sopeutustoimet tulevat voimaan. Koko julkisen talouden alijäämä on vuosina 215 ja 216 noin 1½ %. Julkisen talouden keskipitkän aikavälin ½ prosentin rakenteellisen alijäämän tavoitteen saavuttaminen on ennustejaksolla epävarmaa. Valtion velka-asteen nousu hidastuu, mutta kuntien velkaantuminen jatkuu. Koko julkisen talouden velka-aste nousee 63 prosenttiin BKT:stä vuonna 216. INFLAATIO JATKUU HITAANA Heikko työllisyystilanne ja työllisyys- ja kasvusopimuksen mukainen sopimuspalkkojen maltillinen nousu hillitsevät hintaja kustannuskehitystä vuosina 21 ja 215. Työvoimakustannusten nousu kiihtyy kysynnän edelleen elpyessä vuonna 216. Inflaatio on yhdenmukaistetulla kuluttajahintaindeksillä mitattuna 1,2 % vuonna 21, nopeutuu 1,3 prosenttiin vuonna 215 ja kustannusten kasvaessa 1,5 prosenttiin vuonna 216. JULKISEN TALOUDEN SOPEUTUSTOIMET VÄLTTÄMÄTTÖMIÄ Ennusteeseen aiheuttavat erityistä epävarmuutta kansainvälisen talouden kehityksen ohella Suomen talouden rakennemuutos ja talouspolitiikan lähiajan valinnat. Jos kehysriihessä tehdyistä julkista taloutta vahvistavista toimista ei pidetä kiinni, riski julkisen talouden ylivelkaantumisesta kasvaa. Jos rahoitusmarkkinoiden luottamus Suomen maksukykyyn horjuu, julkisen velan kustannukset suurenevat. Tämän seurauksena yleiset rahoitusolot voivat kiristyä. Rahoitusolojen kiristyminen kasvattaisi pankkien varainhankinnan kustannuksia ja vaikuttaisi negatiivisesti luotontarjontaan ja varallisuushintoihin. Nämä tekijät yhdessä vähentäisivät yritysten investointihalukkuutta ja yksityistä kulutusta ja hidastaisivat tuotannon kasvua merkittävästi.
Tiivistelmä 18 16 1 12 Kokonaistuotannon määrä Prosenttimuutos edellisvuotisesta (oikea asteikko) Viitevuoden 2 hinnoin (vasen asteikko) Mrd. euroa % 1 5-5 Kokonaistuotanto jää vuonna 21 edellisvuotiselle tasolle. Kasvu käynnistyy jo kuluvan vuoden toisella puoliskolla, ja vuonna 215 BKT kasvaa 1, %. Vuonna 216 kasvu vauhdittuu 1,5 prosenttiin eli lähelle pitkän aikavälin kasvuvauhtia. 1 22 27 212-1 1 13 12 11 1 9 8 7 Suomen vienti ja vientimarkkinat Tavaroiden ja palveluiden vienti Suomen vientimarkkinat Indeksi, 27/I = 1 27 29 211 213 215 Lähteet: Tilastokeskus, eurojärjestelmä ja Suomen Pankki. Kasvu käynnistyy vientikysynnän vetämänä, kun kasvu euroalueella ja muilla Suomen tärkeimmillä vientimarkkinoilla kiihtyy. Viennin kasvu jää kuitenkin hitaammaksi kuin vientimarkkinoiden kasvu. Ulkoinen tasapaino kohenee ennustejaksolla, kun tuonnin kasvu jää hitaaksi vaimean kotimaisen kysynnän vuoksi.
Vientikysynnän kasvua hidastaa Suomen kustannuskilpailukykyongelma. Maltillisesta palkkaratkaisusta huolimatta yksikkötyökustannuksilla mitattu kilpailukyky muuhun euroalueeseen nähden kohenee hitaasti. 1 8 6 2 Yksikkötyökustannukset, palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti ja tuottavuus Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti Yksikkötyökustannukset Tuottavuus työllistä kohti Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Tiivistelmä -2 - -6 2 29 21 Kotimaista kysyntää vauhdittaa tuotannollisten investointien lisääntyminen vuonna 215. Vientiteollisuuden näkymien parantuminen, alhainen korkotaso, rahoituksen hyvä saatavuus ja yhteisöveron alennus tukevat investointien kasvua. Asuntoinvestoinnit elpyvät vasta vuonna 216. 1 13 12 11 1 9 8 Investointien määrä Yksityiset investoinnit Yksityiset investoinnit pl. asuinrakennukset Asuinrakennukset Indeksi, 2 = 1 2 25 21 215
Tiivistelmä 6 2-2 Kotitalouksien käytettävissä olevat tulot, kulutus ja säästäminen % Säästämisaste Kotitalouksien käytettävissä olevat reaalitulot* Yksityisen kulutuksen määrä* Yksityinen kulutus elpyy hitaasti. Kotitalouksien ostovoima heikkenee vielä vuonna 21. Talousnäkymien parantuminen vauhdittaa kulutusta vuonna 215, kun kotitaloudet vähentävät varautumissäästämistä. Vuonna 216 yksityisen kulutuksen kasvu on edelleen vaimeaa. - 2 29 21 Kotitaloudet = kotitaloudet ja kotitalouksia palvelevat voittoa tavoittelemattomat yhteisöt. * Prosenttimuutos edellisestä vuodesta. 26 25 2 23 Työttömyys ja työllisyys: trendi Työlliset (vasen asteikko) Työttömyysaste (oikea asteikko) 1 henkeä % 12 1 8 6 Työllisten määrä jää vielä kuluvana vuonna pienemmäksi kuin vuonna 213. Työllisyys alkaa hitaasti kasvaa vuonna 215. Työttömyysaste nousee 8,6 prosenttiin vuonna 21 ja laskee ennustejaksolla alle 8 prosenttiin. 22 25 27 29 211 213 215
Julkisen talouden alijäämä pienenee, kun valtiontalouden sopeutustoimet tulevat voimaan vuonna 215. Vajaa puolet sopeutuksesta tehdään verotusta kiristämällä, ja veroaste kasvaa lähes 6 prosenttiin. Kuntatalouden tila säilyy vaikeana. Julkisen velan kasvu hidastuu, mutta velka kasvaa lähes 63 prosenttiin suhteessa BKT:hen. 7 6 5 3 2 1 Julkisyhteisöjen EDP-velka sekä valtion ja kuntien rahoitusjäämä Julkisyhteisöjen EDP-velka (vasen asteikko) Valtion ja kuntien rahoitusjäämä (oikea asteikko) % BKT:stä % BKT:stä 2 25 21 215 2-2 - -6-8 Tiivistelmä Inflaatio hidastuu 1,2 prosenttiin vuonna 21 ja säilyy hitaana ennustevuosina. Välillisten verojen korotukset lisäävät inflaatiota vielä vuonna 215. Vuonna 216 inflaatio vauhdittuu 1,5 prosenttiin. 5 3 2 1 YKHI-inflaatio ja inflaatio ilman välillisten verojen muutoksia YKHI YKHI kiintein veroin Prosenttimuutos edellisestä vuodesta 27 29 211 213 215 YKHI = yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi.
Tiivistelmä Taulukko 1. Ennusteen keskeiset tulemat Kysyntä ja tarjonta 213 212 213 21 e 215 e 216 e Käyvin hinnoin, mrd. euroa Määrän prosenttimuutos edellisestä vuodesta Bruttokansantuote 193, 1, 1,, 1, 1,5 Tuonti 77,8,7 1,8 1,,1 5, Vienti 77,6,2,3 2,1,8 5, Yksityinen kulutus 19,,3,8,7,8 1, Julkinen kulutus 9,7,5,8,5,8,2 Yksityiset investoinnit 31,2 1,2 6,,7 5,2 6, Julkiset investoinnit 5, 1,7 6,8,6 1,1 1,3 Talouden keskeiset tasapainoluvut 212 213 21 e 215 e 216 e Prosenttimuutos edellisestä vuodesta Yhdenmukaistettu kuluttajahintaindeksi 3,2 2,2 1,2 1,3 1,5 Kuluttajahintaindeksi 2,8 1,5 1, 1,5 1,6 Ansiotaso 3,2 2, 1,1 1,6 2, Palkansaajakorvaukset palkansaajaa kohti 3,5 1,8 1, 1,5 2, Tuottavuus työllistä kohti 1,,3,5 1,1 1, Yksikkötyökustannukset 5, 2,2,, 1, Työlliset, 1,1,6,3,5 Työllisyysaste, 15 6-vuotiaat, % 69, 68,5 68, 68,8 69, Työttömyysaste, % 7,7 8,2 8,6 8,3 7,8 Tavaroiden ja palveluiden viennin hinta 1,2,9 1,5,6 1,1 Vaihtosuhde (tavarat ja palvelut) 1,2,1,6,1,2 % BKT:stä, kansantalouden tilinpidon käsittein Kansantalouden veroaste, 5,5 5,6 5,7 5,6 Julkisyhteisöjen nettoluotonanto 2,2 2, 2,6 1,6 1, Julkisyhteisöjen velka (EDP) 53,6 57, 6,3 61,6 62,9 Tavaroiden ja palveluiden tase 1,,1,6,9,8 Vaihtotase 1, 1,1,6,2,3 e = ennuste.