PUUPÄÄ- KAUPUNKI Turku tulevaisuuden arboretum

Samankaltaiset tiedostot
Luonto kaupunkisuunnittelussa

1 Kaupunkipuulinjaus

Sami Kiema puunhoidon työnjohtaja Helsingin kaupungin Stara, Läntinen kaupunkitekniikka Viikki

Vantaan kasvillisuuden käytön periaatteet

Ulkoilumetsien hoidossa käytettävien toimenpiteiden kuvaukset Keskuspuiston luonnonhoidon yleissuunnitelma

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. Turun kaupungin yleinen ohjeistus

MAINOSLAITTEIDEN SIJOITTAMINEN KADUILLE JA MUILLE YLEISILLE ALUEILLE. - Turun kaupungin yleinen ohjeistus

TERVETULOA Linnankankaan ja Metsärinteen pientalorakentajat. RAKENTAJAINFO Kunnanpuutarhuri Sari Palo

OHJE PUIDEN ISTUTTAMISEEN LIITO-ORAVIEN KULKUREITEILLE JA ELINALUEILLE ESPOON YMPÄRISTÖKESKUS Kuva: Heimo Rajaniemi, Kuvaliiteri

Helsingin kaupunki Lausunto 1 (5) Kaupunginmuseo Kulttuuriympäristöyksikkö Yksikön päällikkö

Nuorallatanssia Nuorallatan kaupunkimetsis kaupunkim etsis

Kasvualustat. Helsingin kaupunkitilaohje

Kaupunkisuunnittelun keinot viherympäristön luomisessa

± ± ± ± ±± ± ± ƒ ± ; ±± Ι [ [

Ilmastonmuutos ja käytännön metsätalous, miten hallita riskejä?

KAUPUNGINPUUTARHAN ALUEEN KASVILLISUUSINVENTOINTI

Hyvinvointi kaupunkiympäristössä: ekosysteemipalveluiden hyödyntäminen kestävän kaupunkisuunnittelun työkaluna

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (9) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Viherkerroin alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa - kokemuksia Helsingistä

Maisematyöluvat. KAAVOITUS JA METSÄTALOUS Pori

KAUPUNKIPUIDEN tulevaisuuden haasteet

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS

Helsingin luonnon monimuotoisuuden turvaamisen toimintaohjelman (LUMO) tavoitteiden toteutuminen luonnonhoidossa

VIHERALUEIDEN HOITOLUOKITUS ELI ABC-LUOKITUS ÄÄNEKOSKEN KAUPUNGISSA. Tähän tarvittaessa otsikko

23312 Katupuut. InfraRYL / TK242/TR7, Päivitys /KM 1 JULKAISTAAN

OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

RAKENNUSPAIKKA: Kaupunginosa: 5 Kortteli: 57 Tontti: 15 Osoite: Mäntymäentie 16 Kaava: Voimassaoleva asemakaava (v.1964 )

Kaupunkivalaistuksen suunnittelu

H e l s i n g i n l u o n n o n m o n i m u o t o i s u u s. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 28/ (7) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Maankäyttö- ja rakennuslain 128 :n mukainen maisematyölupapäätös / Huonokuntoisten ja vaarallisten puiden kaato / Kuopion kaupunki / Väinölänniemi

Kaivopuiston puukujanteen uusinta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1/ (5) Kaupunginvaltuusto Kaj/

Ojala I. Rakentamistapaohje. Luonnos Asemakaava nro 8637

Lähtökohdat ja tarpeet täydennysrakentamisen kehittämiselle. Ympäristöneuvos Antti Irjala Ympäristöministeriö Rakennetun ympäristön osasto

Maisemaraivaus Maisemat Ruotuun -hanke Aili Jussila

TOURULA-KEIHÄSKOSKI

Mikkelin valtuustostrategia Visio, strategiset päämäärät ja ohjelmat

Asemakaavan sisällöstä. VARELY / Ympäristövastuualue / Alueiden käyttö / Maarit Kaipiainen

STRATEGINEN YLEISKAAVA KESKUSTAN KAUPUNKIKUVA JA VIHERVERKOSTO -TARKASTELU RAUMAN KAUPUNKI ERIKSSON ARKKITEHDIT OY ERIARC FORUM 27.8.

Kylämaiseman ja kulttuuriympäristön hoito. Auli Hirvonen Maisemasuunnittelija ProAgria Häme/ Maa- ja kotitalousnaiset

Helsingin luonnon monimuotoisuus. Kääpien merkitys luonnon toiminnassa. Kaarina Heikkonen, Sami Kiema, Heikki Kotiranta

Luontoarvot ja luonnonsuojelu Jyväskylässä. Katriina Peltonen Metsäohjelman yhteistyöryhmä

TURUN KAUPUNKIPUULINJAUS

MAISEMAAN SOVELTUVUUDEN ARVIOINTI KAUTTUAN LOHILUOMAN asemakaavan muutos

Kuopion kaupunki Vastine 1 (6) Tehtävä Rakentamisen ja kunnossapidon palvelut Asianro 3193/2012 Ismo Heikkinen

MAANKÄYTTÖ- JA RAKENNUSLAIN MUKAISEN MAISEMATYÖLUVAN TARPEEN ARVIOINTI; TAPIOLAN LUONNON- JA MAISEMANHOITOSUUNNITELMA

Kompostin käyttö maanparannuksessa aktivoi maaeliöstön kehittymistä. (Huom. jätevesilietekompostin raskasmetallipitoisuudet).

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 14/ (7) Kaupunginvaltuusto Kj/

Vastineet koskien Taipalsaaren kirkonkylän asemakaavan muutosta tila Ahjo (Kirkonkylän koulun tontin asemakaavan muutos)

Myllypuron, Puotinharjun ja Roihupellon aluesuunnitelman luonnonhoidon osuus

KORPILAHTI RAKENTAMISTAPAOHJE. KIRKKOLAHDEN ETELÄPUOLI AO ja AO-1 tontit YLEISTÄ

Uudet valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VATit)

Miltä elinympäristöjen heikkeneminen näyttää Suomen kannalta? Viestejä päätöksentekoon?

2.080 Urheilutoimintaa palvelevien rakennusten korttelialue Liike- ja toimistorakennusten korttelialue.

Luonnonsuojelu ja luonnon monimuotoisuuden edistäminen kunnassa

Lahopuu ja sen lisääminen metsiin Yksi merkittävin ero luonnonmetsien ja talousmetsien välillä on lahopuun määrässä.

Korttelit osana viherrakennetta Kaupunkiluennot l l Mari Ariluoma

TILKONMÄEN LÄHIMETSÄ PELTOLAMMILLA

MUNKKINIEMI, TIILIMÄKI 22 ASEMAKAAVAN MUUTOS OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA

KAUPUNKIKUVA ja rakennussuunnittelijan kelpoisuus. Arkkitehti Sofia Amberla

Myllypuro 2, asemakaava 8189 RAKENTAMISTAPAOHJE

Espoon ympäristöyhdistys Sini Miettinen

Kulttuuriympäristöjen huomioiminen kyläalueilla

LUONNONLÄHEISTÄ JA RAUHALLISTA ASUMISTA SAIMAAN ÄÄRELLÄ

TEKNINEN OSASTO TALOUSARVIO KÄYTTÖSUUNNITELMA 2015 TOHOLAMMIN KUNTA

Rakennusten sujuva suojeleminen Marja-Leena Ikkala

Aloite Juhannuskukkulan kallioketojen suojelusta

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 37/ (5) Yleisten töiden lautakunta Ka/

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 12/ (5) Ympäristölautakunta Ypst/

1.01 Asuinkerrostalojen korttelialue Erillispientalojen korttelialue Yleisten rakennusten korttelialue.

Helsingin puistojen kääpiä. Sami Kiema, Heikki Kotiranta ja Kaarina Heikkonen

VAUHTITIEN HULEVESIKOSTEIKKO Puistosuunnitelmaluonnos nähtäville

ARKKITEHTUURIPOLIITTINEN OHJELMA

Monimuotoinen metsäluonto

Metsätuhojen torjunta monimuotoisuutta tukien. Sini Eräjää, Metsätuholakityöpaja,

Vapaudenpuiston yleissuunnitelma

kansi Luku 19 Kaavoituksella ohjataan kaikkea rakentamista KM Suomi Luku 19

Johdanto. 2) yleiskaava-alueella, jos yleiskaavassa niin määrätään; eikä

Green Fact Viherkerroin kortteleiden vihertehokkuuden mittarina. Ympäristö & Omavaraisuus, Vaasa, , Mari Ariluoma

Ihmisen paras ympäristö Häme

Hoidon periaatteet ja yksityiskohdat

Helsingin kaupunki Kirje 1 (1) Ympäristökeskus

Hyvää Helsinkiä rakentamassa

HULEVESIEN KESTÄVÄ HALLINTA

KAUPPAKATU 13. asemakaavan muutos ASUKAS- TILAISUUS Mauri Hähkiöniemi, kaavasuunnittelija (Jyväskylän kaupunki)

As Oy Mäkärä Hakamaankuja 1

Hajalan asukaskysely. Kyläsuunnittelija Sarita Humppi Hajalan koulu

MITEN? Tutustu kaupunkitilaohjeeseen osoitteessa

KIHINTÖYRÄÄN ASEMAKAAVA-ALUE

RESURSSIVIISAUDEN TIEKARTTA

9: :13 11:0 9:1 2: m

Yhdistysten hoitokohteet lajisuojelun ja luontotyyppien näkökulmasta. Millaisia kohteita ELYkeskus toivoo yhdistysten hoitavan

1. PERUS- JA TUNNISTETIEDOT

Luontopalvelut luonnonhoitajana ja ennallistajana

Kaupunkivalaistus. Joensuu Leena Kaanaa. Ympäristösi parhaat tekijät

NIVALAN-HAAPAJÄRVEN LEHTOJEN LUONNONHOITOHANKE

MAMA-TYÖRYHMÄN KANNANOTTO

KOTONA, KOULUSSA JA KAUPUNGISSA

MAMA-kysely Tuloksia. Koonnut Hanna Tajakka

Transkriptio:

PUUPÄÄ- KAUPUNKI Turku tulevaisuuden arboretum

2 Sisältö 4 Esipuhe 6 Turun nykyinen kaupunkipuusto ja tulevaisuus 12 Kulttuurihistoria ja kaupunkikuva 14 Monimuotoisuus 16 Puulajivalikoima 18 Suunnittelu 20 Rakentaminen 22 Puiden hoito 24 Luvat 26 Omaisuuden hallinta TURUN KAUPUNKIPUULINJAUS Julkaisija Turun kaupunki, Yliopistonkatu 27, 20100 Turku Kuvat: Aki Männistö, Samuli Saarinen, Tuuli Vesanto

Kaupunkipuulinjauksen päätavoitteena on tietämyksen lisääminen sekä puiden hyvinvoinnin ja arvojen turvaaminen. Linjausta on tehty poikki hallinnollisella työryhmällä, jonka jäsenet ovat: MARI HELIN pj., ylläpitopäällikkö AKI MÄNNISTÖ, puuasiantuntija ANU NUORA siht., vastaava rakennuttaja JOHANNA SALMELA, maisemasuunnittelija IINA PAASIKIVI, kaavoitusarkkitehti TUULI VESANTO, maisema-arkkitehti ANNE HUTTUNEN, hortonomi KAARIN KURRI, tutkija JARMO LAINE, luonnonsuojelutarkastaja Lisäksi työryhmään ovat osallistuneet: ANNA-KAISA KAUKOLA, vastaava rakennuttaja EMMA KOSONEN, luonnonsuojelutyöntekijä KIMMO SAVONEN, ympäristötarkastaja JUHA KYLLIÖ, kaupunkikuva-arkkitehti ANNA RÄISÄNEN, erityisasiantuntija PIRKKO KUNNARI, rakennusmestari JAANA SARASTE, arboristi OUTI SANTONEN, viestintäsuunnittelija ANRI NISKALA, osallisuuden erityisasiantuntija RISTO LAHTINEN, tiedottaja Kiinteistöliikelaitos Kiinteistöliikelaitos Kiinteistöliikelaitos Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Kaupunkisuunnittelu Rakennusvalvonta Museopalvelut Ympäristönsuojelu Kiinteistöliikelaitos Ympäristönsuojelu Ympäristönsuojelu Rakennusvalvonta Kaupunkisuunnittelu Kiinteistöliikelaitos Kuntec Oy Kiinteistöliikelaitos Hallintoryhmä Ympäristötoimiala

4 Esipuhe Puut ovat kaupunkiympäristön erityisominaisuus, joka pitää ottaa huomioon kautta linjan eri hallintokuntien toimenpiteissä. Puiden hyvinvoinnin turvaaminen kuuluu meille kaikille, niin kaupungin eri hallintokunnille kuin kaupungissa toimiville muille tahoille.

Turun kaupunkipuulinjaus on kaupungin yhteinen tahtotila, jonka päätavoitteena on tietämyksen lisääminen sekä puiden hyvinvoinnin ja arvojen turvaaminen. Linjauksessa puita on tarkasteltu kulttuurihistorian, kaupunkikuvan, monimuotoisuuden, puulajiston, rakentamisen ja ylläpidon sekä omaisuuden rahallisen arvon ja hyötyjen näkökulmista. Linjaus päivitetään kokonaisuudessaan 15 vuoden välein. Linjaus koskee Turun kaupungin omistuksessa ja Kiinteistöliikelaitoksen vastuulla olevien rakennettujen viheralueiden katu- ja puistopuita, joita on yli 30 000 kappaletta. Linjaus ei koske metsiä, metsityksiä ja kaavoittamattomia alueita. Linjauksessa ei käsitellä myöskään muiden tahojen omistamia tai hallinnoimia puita tonteilla. Kaupunkipuulinjaus on meidän kaikkien turkulaisten hyödynnettävissä, vaikka linjaus on tarkoitettu pääasiassa eri hallintokunnille kaavoituksen, suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon käyttöön. Kaupunkipuulinjaus nostaa Turun kaupunkipuiden arvostusta, lisää tietoisuutta niiden hyödyistä ja turvaa hyvinvoivien puuistutusten säilymisen muuttuvassa kaupunkiympäristössä.

6 Turun nykyinen kaupunkipuusto ja tulevaisuus Puilla on parhaimmillaan voimakas vaikutus kaupungin yleisilmeeseen. Turun ilmettä voisi kuvailla vehmaaksi, mikä on arkkitehtuurin lisäksi suurten, komeasti taivasta kohti kurkottavien vanhojen jalopuiden ansiota. TURUN NYKYISET KAUPUNKIPUUT Turun nykyiseen kaupunkikuvaan vaikuttaa suuresti vuoden 1827 suur palo. Tämä Pohjoismaiden suurin kaupunkipalo tuhosi suurelta osin silloisen Suomen suurimman kaupungin. Tässä yhteydessä tuhoutui myös paljon kaupunkirakenteen puuistutuksia. Saksalaistaustaisen arkkitehdin Carl Ludvig Engelin laatimassa uudessa asemakaavassa vuodelta 1827 valtaosa tulevasta kaupunkivihreästä sijoitettiin rakennettaville tonteille palokujannepuiksi. Näin ollen suuria puu kujanteita ja katupuusommitelmia ei juurikaan sijoittunut kaupungin yleiselle liikenneverkostolle. Sen sijaan puustoa sijoitettiin runsaasti keskustaa ympäröiville kivisille mäille, Aurajokirantaan ja Vanhan Suurtorin ja Tuomiokirkontorin ympäristöön. Nyt, lähes 200 vuotta myöhemmin, voi-

Rakennetuilla viheralueilla kasvaa yhteensä 33 637 puuta. daan todeta tilanteen olevan vastaavanlainen. Aurajokiranta reunustavine puineen ja vanhan keskusta-alueen puistot kuuluvat tärkeänä osana suomalaiseen kansallismaisemaan. Paljaat mäet on rakennettu puistoiksi. Puolalanmäki, Vartiovuori, Samppalinnan vuori ja Urheilu puisto ovat Turun merkittävimpiä julkisia viheralueita ja samalla myös valtakunnallisesti arvokkaimpia rakennettuja puistoja. VANHOISTA TONTTIPUISTA OSA kasvaa edelleen nykyisessä katutilassa. Tällaisia ovat mm. Julinin vaahtera (Eerikinkatu 4) ja saarnit Eerikinkatu 31:ssä ja Puolalankatu 3:ssa. Näitä puita pyritään säilyttämään katumaisemassa niin pitkään kuin suinkin mahdollista. Ne ovat osa Turun elävää kulttuurihistoriaa. Turun nykyinen keskustan puulajisto ilmentää kaupungin historian kehitystä. TURUN RAKENNETUILLA VIHERALUEILLA kasvaa 1.1.2016 yhteensä 33 637 puuta. Näistä on lehtipuita 27 330 kpl ja havupuita 6 307. Katujen varsilla katupuina kasvaa yhteensä 11 538 puuta ja puistoissa 22 099 puistopuuta. Luvut eivät sisällä suojaistutuksia.

8 Kulttuurihistoria ja kaupunkikuva Jokirannan puurivit loivat Turun ytimen Turun keskustan kaupunkirakenne perustuu vuoden 1827 suuren kaupunkipalon jälkeen laadittuun asemakaavaan, niin sanottuun Engelin asemakaavaan. Ruutukaava oli ajan tapa järjestää kaupunkiasutusta. Uutta oli se, miten paljon kaavan ja rakennusjärjestyksen määräysten mukaan kaupunkiin tuli kasvillisuutta ja miten väljästi kaupunki rakennettiin.

Tavoite Kulttuurihistoriallinen ympäristö säilyy elävänä ja puut ovat osa Turun ja turkulaisten identiteettiä. Kaupunkipuut korostavat eri alueiden omaleimaisuutta. Keinot Hoidetaan suojeltuja ja maisemallisesti merkittäviä puuryhmiä ja -kujanteita mahdollisimman pitkään Tehdään uusintasuunnitelmat ennakoivasti Muutetaan alkuperäistä suunnitelmaa vain perustelluista syistä Palautetaan ja ylläpidetään arvokkaita avoimia maisemia ja näkymiä Vältetään historiallisten puistojen täydennysrakentamista Vaalitaan puukujanteita ja tarvittaessa ennallistetaan kujanne toiseen kohtaan Vältetään sijoittamasta sähkökaappeja, mainostauluja tai muita rakenteita vanhoihin puukokonaisuuksiin ja kujanteisiin Hyödyt Valtakunnallisesti merkittävät historialliset viheralueet säilyvät Turkulaiset arvostavat omaa ympäristöään Kulttuurihistoriallinen ympäristö puuistutuksineen luo viihtyisyyttä asukkaille ja matkailijoille Puut ovat oleellinen osa Turun kansallista kaupunkipuistoa Täydennysrakentaminen tuo uudet haasteet ruutukaava-alueen kulttuurihistoriallisesti ja kaupunkikuvallisesti merkittävälle puustolle. IINA PAASIKIVI, kaavoitusarkkitehti, kaupunkisuunnittelu Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus

10 Monimuotoisuus Hyvät oltavat puille ja monille eliöille Vasta viime vuosina on ymmärretty, että hoidetuilla puistoilla saattaa olla suuri merkitys runsaslukuisen eliöjoukon elinympäristönä. Lajiston säilymistä voidaan auttaa hyvällä istutussuunnitelmalla, jossa vanhojen puiden läheisyyteen istutetaan riittävän ajoissa samaa lajia olevia nuoria puita. Näin eliölajistolle annetaan mahdollisuus asettua uuteen elinympäristöön ennen vanhojen puiden poistamista.

Tavoite Monimuotoisuuden hyödyt ja haitat ymmärretään. Turun viheralueet säilyvät monimuotoisina ja eliöstöltään rikkaina. Keinot Puut toimivat ekologisena viherkäytävänä tiivistyvässä kaupunkiympäristössä Säilytetään laho- ja onkalopuita mahdollisuuksien mukaan Huomioidaan maisemalupapäätöksissä sieni-, hyönteis- ja nisäkäslajisto Jätetään kaadettujen puiden runkoja maapuiksi, ei kuitenkaan hoidettaville nurmikkoalueille Kerrotaan maapuiden tarkoituksesta ja hyödyistä infokyltein Seurataan haitallisten vieraslajien tilannetta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Hyödyt Geneettinen monimuotoisuus säilyy Riskienhallinta tautien ja tuholaisten varalta paranee Luonnon monimuotoisuus lisää asukasviihtyisyyttä Turvaa lahopuissa eläville lajeille elinolosuhteet Säästää kaadetuista puista johtuvia kuljetuskustannuksia Turun puistoissa tiedetään elävän useita uhanalaisia eliölajeja, mutta havainnot perustuvat satunnaisiin tapaamisiin. Jotta puistojen hoito-ohjeistuksessa voitaisiin ottaa huomioon lajiston monimuotoisuus, tulee tutkimusta lisätä. JARMO LAINE, luonnonsuojelutarkastaja, Ympäristönsuojelu Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus

12 Puulajivalikoima Vanhoja puita vaalien, uusia kokeillen Turun nykyinen kaupunkipuusto kohtaa tulevaisuudessa uusia haasteita. Ilmastonmuutos on muuttamassa kaupunkien olosuhteita puustonkin kannalta haasteellisemmaksi samalla kun kaupunkirakenne tiivistyy. Kaupunkipuuston tulee elää ajassaan ja reagoida uusiin haasteisiin ja uhkakuviin ennakoivasti. Siksi Turussa on päätetty laajentaa käytettävää puulajivalikoimaa määrätietoisesti.

Tavoite Turun kaupunkipuusto on ekologisesti ja ilmastollisesti kestävää sekä monimuotoista niin lajistoltaan kuin geneettisesti. Turku on suurin kaupunkipuuarboretum. Uusia puulajeja ja -lajikkeita kokeillaan systemaattisesti eri puolilla kaupunkia. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaissa kohteissa puulajistoa käytetään aina historiaa kunnioittaen. AKI MÄNNISTÖ, puuasiantuntija, Kiinteistöliikelaitos Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus Keinot Tiedostetaan kulttuurihistoriallisesti arvokkailla alueilla niiden erityispiirteet Säilytetään Turulle ominaista puulajistoa sekä vaalitaan vanhoja ja kestäviä puukantoja Monipuolistetaan istutettavaa puulajistoa Santamourin mallin mukaisesti Kokeillaan uusia puulajeja ja -lajikkeita systemaattisesti huomioiden paikalliset olosuhteet ja pienilmasto Lisätään puulajien, -lajikkeiden, -alkuperien ja lisäyslähteiden määrää ekologisen kestävyyden parantamiseksi Vältetään yhden puulajin istuttamista laajoina kokonaisuuksina Seurataan tauti- ja tuholaistilannetta sekä ilmastonmuutosta kansallisella ja kansainvälisellä tasolla Ollaan mukana viheralan valtakunnallisessa taimihankintaklinikassa Laaditaan kaupungin oman taimiston kehittämissuunnitelma Hyödyt Monilajinen ja monimuotoinen kaupunkipuusto vähentää tauti- ja tuholaisriskiä sekä vähentää ilmastonmuutoksen tuomia riskejä Monilajinen ja monimuotoinen kaupunkipuusto parantaa kaupungin maisemakuvaa, luo viihtyisää ympäristöä ja lisää taloudellista aktiviteettia

14 Suunnittelu Yksittäisillä puillakin on suuri merkitys kaupungissa Keskustan suuret puut ovat leimallinen ja tärkeä osa Turun rakennettua kulttuuriympäristöä. Monet puut periytyvät puukaupunkiajalta ja ovat näin lukuisissa kortteleissa rakennuskantaa vanhempia. Kaupunkipuusto on yhteinen aarteemme, joka tulee huomioida kaikessa kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa.

Tavoite Hyvällä maisemasuunnittelulla ja laadukkaalla viherrakentamisella luodaan viihtyisää Turkua kaikille. Velvollisuutemme on vaalia tätä Turulle ominaista kulttuuriperintöä. Suuren puun maisemallista arvoa on vaikea korvata. Vaikka istuttaisimme tilalle uusia puita, emme koskaan ehtisi näkemään niitä täysikasvuisina. JOHANNA SALMELA, maisemasuunnittelija, Kaupunkisuunnittelu Keinot Eri hallintokuntien asiantuntijat tekevät yhteistyötä Huomioidaan kaavoituksessa tonttien reunametsät sekä säilytettävien ja istutettavien puiden tilavaraus maan alla ja päällä Täydennysrakennetaan siten, että kookasta puustoa säilyy mahdollisimman paljon Huomioidaan rakentuvassa kaupunkikuvassa maavaraiset alueet, jotta suureksi kasvavia puita on mahdollista istuttaa Ohjataan hulevesiä kaupunkipuiden käyttöön suosimalla läpäiseviä päällysteitä, painanteita ja muita luonnonmukaisia hulevesiratkaisuja Valitaan suunnittelussa olosuhteisiin parhaiten soveltuvin puulaji/lajike Hyödyt Tiiviissä kaupunkiympäristössä yksittäisilläkin puilla on suuri merkitys kaupunkikuvan ja asuinympäristön viihtyisyyden kannalta Istutusten avulla voidaan ratkaista taloudellisesti hulevesiongelmia Hyvä suunnittelu ja avoin yhteistyö säästävät tulevaisuudessa hoitokustannuksia Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus

16 Rakentaminen Istutukset viimeisintä tekniikkaa hyödyntäen Puuistutusten menestyminen kaupungeissa on nykyisin hyvin haasteellista. Keskeisten alueiden istutuksissa joudutaan usein rakentamaan vaateliaita maanalaisia rakenteita riittävien kasvualustojen järjestämiseksi. Turku on ollut yhdessä Helsingin kanssa ensimmäisiä suomalaisia kaupunkeja, jotka ovat hyödyntäneet kantavan kasvualustan tekniikkaa.

Tavoite Puiden kasvualustarakentamisessa Turku kehittää kantavien kasvualustojen ja kantavien kansien tekniikkaa sekä seuraa aktiivisesti alan kehitystä. Puut istutetaan teknisesti oikein ja laadukkaalla taimimateriaalilla. Puiden kasvualustaja istutustekniikoiden kehittämien on jatkuvaa ja tärkeää työtä. Kantavan kasvualusta kokemukset ovat tähän mennessä olleet suhteellisen hyviä. Tekniikkaa ja työtapoja kehitetään edelleen. AKI MÄNNISTÖ, puuasiantuntija, Kiinteistöliikelaitos Keinot Huomioidaan ja suojataan puut rakennusten ja kunnallistekniikan rakentamisen aikana Sovelletaan ja kokeillaan systemaattisesti kantavien kasvualustojen, kansien ja kasvualustakasettien erilaisia teknisiä ratkaisuja Noudatetaan taimihankinnoissa Viherympäristöliitto ry:n laatimia lehtipuiden taimilaatuvaatimuksia ja havupuiden osalta voimassa olevaa InfraRYLlaatuvaatimuksia Toteutetaan kasvualustat ja rakentaminen voimassa olevan InfraRYL-laatuvaatimusten mukaisesti Valitaan pätevyysvaatimukset täyttävät urakoitsijat vastaamaan puiden istutuksista, ja valvotaan työn laatua Varmistetaan puiden kasvuun lähtö kahden vuoden intensiivisellä hoidolla Hyödyt Kasvualustaratkaisuilla ja laadukkaalla taimimateriaalilla puiden elinkaari pitenee ja auttaa välttämään korjausvelan syntymistä Hulevesien hyödyntäminen viheralueilla laskee hoitokustannuksia ja edullisia hulevesiratkaisuja Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus

18 Puiden hoito Onnistunut alkukasvatus tekee hoidosta helppoa Puiden hoidon tavoitteena on kaupunkipuuston ylläpito turvallisena, elinvoimaisena ja mahdollisimman pitkäikäisenä. Tavoitteen mukaisesti kaupunkipuuston tarjoamat ekosysteemipalvelut pystytään turvaamaan täysimääräisinä mahdollisimman pitkäjänteisesti huolehtien samalla hyvästä ja esteettisestä ympäristöstä.

Tavoite Ennakoivalla, säännöllisellä ja pitkäjänteisellä hoidolla taataan puiden turvallisuus ja elinvoimaisuus mahdollisimman pitkään. Keinot Turvataan urakkapapereiden pätevyys- ja laatuvaatimuksilla puunhoitotöitä tekevien urakoitsijoiden ammattitaito Yhtenäistetään kiinteistöjen ja yleisten alueiden puiden hoidon toimintatavat Investoidaan nuorien istutettujen puiden hoitoon mahdollisimman aikaisessa vaiheessa Seurataan puiden yleiskuntoa säännöllisesti ja tiedot tallennetaan puurekisteriin Arvioidaan vanhojen puiden erityiskysymykset tapauskohtaisesti huomioiden maisemalliset, ekologiset, kulttuurihistorialliset ja taloudelliset tekijät Poistetaan siemenpuustoa ja terveitä kaupunkipuita rakennusten läheisyydestä ja viheralueilta kun se on perusteltua rakennusten kunnossapidon, kaupunki kuvan tai historian takia Pyritään lähtökohtaisesti istuttamaan kaadettujen puiden tilalle uusia puita Investoitaessa istutuksiin sitoudutaan myös tuleviin hoidon kustannuksiin Hyödyt Taataan viihtyisä, esteettinen ja turvallinen ympäristö Taataan mahdollisimman pitkäikäinen ja elinvoimainen puusto Turvataan rakennusten kunto Hoito maksimoi puiden tuottamat ekosysteemipalvelut Kaupunkipuiden hoito on kokonaisvaltaista. Uusi nuori istutettu taimi on investointi, joka säännöllisen ja ammattitaitoisen jatkohoidon avulla muovataan tulevaisuuden pitkäikäiseksi kaupunkipuuksi. AKI MÄNNISTÖ, puuasiantuntija, Kiinteistöliikelaitos Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus

20 Luvat Uusia taimia kaadettavien puiden tilalle Puunkaato on asemakaava-alueella luvanvaraista toimintaa. Turussa puunkaadon maisematyöluvat kuuluvat Ympäristötoimialan rakennusvalvontaan, jossa puunkaatoasioita hoitaa hortonomi. Puunkaatoluvan tarvetta arvioitaessa arvioidaan aina maiseman muuttumista.

Puu on sijoitus ja jo pelkästään kustannusten kannalta on järkevää, että se voi hyvin mahdollisimman pitkään. Jotta puiden hyvinvointia voitaisiin edistää, avainasemassa on puita koskevan tiedon lisääminen. Tavoite Kaivu- ja sijoituslupia myönnettäessä huomioidaan puiden elinolosuhteiden säilyminen. Selkeillä toimintatavoilla taataan sujuva lupaprosessi. ANNE HUTTUNEN, hortonomi, Rakennusvirasto Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus Keinot Päivitetty Pihapuuopas (Rakennusvalvonta 2016) ja sen mukaan toimiminen Merkitään suunnitelmaan säästettävät ja poistettavat puut Sisällytetään rakennuslupaan poistettavat ja istutettavat puut Etsitään vaihtoehtoisia reittejä kaivu- ja sijoituslupia myönnettäessä Turvataan kaivu-, sijoitus- ja aitaamislupien valvontaan riittävät resurssit Hyödyt Turvaa istutettujen puiden elinolosuhteet ja omaisuuden säilyminen Sujuva prosessi takaa lupakäytännön toimivuuden ja ehkäisee asukkaiden ja urakoitsijoiden luvatonta toimintaa

22 Omaisuuden hallinta Turun kaikki 34 000 puuta rekisterissä Käytännössä kaupungin puiden hoito, investoinnit ja kehittäminen on mahdotonta, mikäli koko julkinen puuomaisuus ei ole ajantasaisesti hallinnassa. Turussa uuden katu- ja puistopuiden puurekisterin kehittäminen aloitettiin vuonna 2005, ja viimeinenkin maastokohde valmistui vuoden 2015 lopulla.

Tavoite Ajantasaisella omaisuudenhallintajärjestelmällä turvataan kaupunkipuuston uudis- ja korvausinvestoinnit sekä hoito kokonaisvaltaisesti. Myös puuston tuottamat ekosysteemipalvelut pystytään mallintamaan. Keinot Turvataan puurekisterin ylläpitoon riittävät resurssit Pidetään puurekisteri ajantasaisena Viedään kantavat kasvualustat, erikoisrakenteet yms. puurekisteriin Puurekisterin tärkein käyttötarkoitus on ylläpidon katu- ja viheralueiden alueurakoissa puun hoitotyömaiden suunnittelu ja tilaaminen. Rekisterin avulla hoidettavista puista saadaan selville kaikki tarvittavat tiedot kokonaisvaltaisesti. Hyödyt Puurekisteritietoja voi soveltaa monialaisesti eri hallintokuntien kesken Puurekisterin tiedot toimivat apuna investointihankkeissa kaavoituksesta lähtien aina detaljitasoiseen suunnitteluun Puurekisterin tietoja käytetään alueurakoinnissa puunhoitotöiden tilaamiseen ja näin ollen resurssit voidaan kohdentaa oikein Ajantasainen rekisteri mahdollistaa i-tree -ohjelmiston käytön AKI MÄNNISTÖ, puuasiantuntija, Kiinteistöliikelaitos Lue lisää: www.turku.fi/ kaupunkipuulinjaus

24