Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa

A JI Puun energiakäyttö 2006 JE = I J JEA @ JA Toimittaja: Esa Ylitalo A JI JK J E K I = EJ I A JI JE = I J E A JEA J F = L A K F K D! ' B= N " 10.5.2007 867 Puupolttoaineiden käyttö kasvoi metsähaketta kului 3,4 miljoonaa kuutiometriä Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa Lämpö- ja voimalaitokset käyttivät vuonna 2006 energiantuotantoon kiinteitä puupolttoaineita 14,8 miljoonaa kiintokuutiometriä (milj. m³) eli 8 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 1). Puupolttoaineiden energiasisältö oli 28 terawattituntia (TWh), noin 7 prosenttia kaikkien energialähteiden kokonaiskulutuksesta. Merkittävin kiinteä puupolttoaine oli kuori, jota vuonna 2006 käytettiin 8,4 milj. m³ eli lähes 60 prosenttia kaikista puupolttoaineista (kuva 1). Erilaisten puupurujen, -lastujen ja -pölyjen käyttö oli 1,7 milj. m³ ja lähinnä saha- ja levyteollisuuden jätepuusta koostuvan puutähdehakkeen 1,0 milj. m³. Kierrätyspuuta poltettiin 0,7 milj. m³ ja puupellettejä ja -brikettejä noin 32 000 tonnia. Puupolttoaineita käytettiin eniten niiden metsäkeskusten alueilla, joissa on runsaasti metsäteollisuutta (taulukko 2). Merkittävin käyttäjä oli Kaakkois-Suomi, jossa poltettiin liki kolmannes kuoresta ja viidennes kaikista kiinteistä puupolttoaineista. Suhteellisesti eniten puupolttoaineiden käyttö lisääntyi Etelä-Savossa ja Pirkanmaalla ja väheni Etelärannikolla. Metsähaketta käytettiin vuonna 2006 lämpö- ja voimalaitoksissa 3,1 milj. m³ eli 17 prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. Määrään sisältyvät myös lämpöyrittäjien huoltamien laitosten ja suurkiinteistöjen (vuonna 2006 noin 330 kpl) käyttämä hake. Merkittävintä metsähakkeen käyttö oli Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella. Käyttö lisääntyi suhteellisesti eniten Pirkanmaalla ja Pohjois-Savossa ja väheni Pohjanmaalla. Metsähakkeen energialaitoskäyttö on 2000-luvun aikana liki nelinkertaistunut (kuva 2). Vuosituhannen alkupuolen noin 30 prosentin vuosikasvu on kuitenkin parina viime vuotena puolittunut. Kansallisessa metsäohjelmassa on tavoitteeksi asetettu 5 milj. m³ vuotuinen käyttö vuoteen 2010 mennessä. Hakkuutähteet ovat edelleen metsähakkeen merkittävin raaka-aine (taulukko 4). Liki 60 prosenttia lämpö- ja voimalaitosten käyttämästä metsähakkeesta valmistetaan avohakkuualueilta kerättävistä oksista ja latvuksista. Eri raaka-aineista edellisvuoteen verrattuna kasvoivat voimakkaimmin lähinnä ensiharvennuksilta peräisin olevan karsimattoman pienpuun sekä kantojen ja juurakoiden käyttö. Metsähakkeesta tai sen raaka-aineesta oli ulkomaista alkuperää 3 prosenttia.

2 Metsähakkeen kokonaiskäyttö Metsähaketta käytetään lämpö- ja voimalaitosten lisäksi pientalokiinteistöjen (omakotitalot, maatilat ja vapaa-ajan asunnot) lämmityksessä, joissa sitä kuluu vuosittain noin 0,4 milj. m³. Käyttötiedot perustuvat Metlan lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. Yhdessä energialaitosten käyttämän metsähakkeen kanssa metsähakkeen kokonaiskäyttö ylsi vuonna 2006 kaikkiaan 3,4 milj. m³:iin (taulukko 3, kuva 2). Pientalokiinteistöt käyttävät polttopuuta vuosittain 6,1 milj. m³. Puupolttoaineiden hinnat Metsähake maksoi vuonna 2006 ilman arvonlisäveroa käyttöpaikalle tuotuna 9,40 euroa irtokuutiometri ( /i-m³) (taulukko 5). Teollisuuden puutähdehakkeesta maksettiin 7,50 /i-m³ ja puruista 6,10 /i-m³. Hinnaltaan edullisinta oli kuori, 5,50 /i-m³. Muille puupolttoainelajeille ei hintoja laskettu riittämättömän havaintomäärän vuoksi. Edellisvuoteen verrattuna eri puupolttoainelajeista kohosivat eniten purujen ja teollisuuden puutähdehakkeen hinnat. Puupolttoaineiden hinta-aineisto oli laadultaan vaihtelevaa ja edusti vain osaa käytettyjen puupolttoaineiden määrästä, mistä johtuen esitettyjä yksikköhintoja voidaan pitää vain suuntaa antavina. Eniten hintatietoja saatiin puruista (hinta-aineiston kattavuus 59 prosenttia kokonaiskäytöstä), vähiten kuoresta (32 %). Puuenergia 2006 Tilastokeskuksen Energiaennakon mukaan energian kokonaiskulutus Suomessa vuonna 2006 oli 411 TWh (1 480 petajoulea) eli 8 prosenttia enemmän kuin vuonna 2005 (taulukko 6). Kasvu johtui lauhdesähkön tuotannon lisääntymisestä, mitä siivitti sähkön korkea hinta tukkumarkkinoilla. Myös teollisuuden energiatarve lisääntyi, mikä mm. metsäteollisuudessa tapahtuneen työselkkauksen vuoksi oli edellisvuonna normaalia alemmalla tasolla. Eri polttoainelajeista kasvoivat voimakkaimmin kivihiilen ja turpeen käyttö. Puuperäisten polttoaineiden käyttö kasvoi vuonna 2006 kaikkiaan 9 prosenttia. Erityisesti lisääntyi metsäteollisuuden jäteliemien käyttö. Tilastokeskuksen Energiaennakon tietojen perusteella Metla arvioi, että vuonna 2006 nestemäisiä puupolttoaineita käytettiin noin 42 TWh ja kiinteitä noin 41 TWh. Kiinteistä puupolttoaineista kului energialaitoksissa 28 TWh ja pientalokiinteistöissä 13 TWh. Puupolttoaineet ovat toiseksi merkittävin energialähde öljytuotteiden jälkeen kattaen viidenneksen energian kokonaiskulutuksesta. Puupelletit Vuonna 2006 Suomessa tuotettiin puupellettejä 259 000 tonnia, noin kolmannes enemmän kuin edellisvuonna (taulukko 7). Vaikka puupellettien kotimainen kulutus lisääntyi edellisvuodesta liki 60 prosenttia, valtaosa pellettituotannosta (75 %) viedään edelleen ulkomaille.

3 Teollisuuden puutähdehake 1,0 milj. m³ Muut 0,7 milj. m³ milj. m³ 4,0 Lämpö-ja voimalaitokset Pientalokiinteistöt 3,5 3,0 Sahanpuru ja muut purut 1,7, milj. m³ Metsähake 3,1 milj. m³ Kuori 8,4 milj. m³ 2,5 2,0 1,5 1,0 0,5 Muut: kierrätyspuu, puupelletit ja -briketit sekä muu kiinteä puupolttoaine 0,0 00 01 02 03 04 05 06 Vuosi Kuva 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2006 Kuva 2. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2000 2006 Taulukoissa käytetyt symbolit: ei mitään ilmoitettavaa. loogisesti mahdoton esitettäväksi.. tietoa ei ole saatu 1. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa 2006 Puupolttoainelaji Irto- Kiintotilavuus Energiasisältö Käyttäjiä, tilavuus, Osuus, Muutos Osuus, Muutos milj. i-m³ milj. m³ % 2006/2005, % TWh % 2006/2005, % kpl Yhteensä. 14,78 100,0 8 27,92 100,0 8. Metsähake 7,65 3,06 20,7 17 6,06 21,7 17 580 Teollisuuden sivutuotepuu 31,99 11,03 74,7 6 20,52 73,5 6. Teollisuuden puutähdehake 2,37 0,95 6,4-6 1,92 6,9-4 255 Sahanpuru ja muut purut 5,65 1,69 11,5-2 3,50 12,6-2 340 Kuori 23,96 8,39 56,8 10 15,09 54,1 9 180 Muu kiinteä puupolttoaine 0,01 0,00 0,0-72 0,01 0,0-71 20 Puupelletit ja -briketit 31 583 ¹ 0,03 0,2-33 0,14 0,5-32 100 Kierrätyspuu 1,64 0,66 4,4 1 1,19 4,3 6 55 ¹ Ilmoitettu tonneina. Muunnoksessa kiintotilavuudeksi käytetty tilavuuspainoa 1,15 tn/m³. Tilavuuden ja energiasisällön erisuuruiset muutokset johtuvat puupolttoainelajien keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.

2. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttö lämpö- ja voimalaitoksissa metsäkeskuksittain 2006 4 Käyttö, 1000 m³ Energiasisältö, GWh Metsäkeskus Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut Yhteensä Muutos Metsä- Teollisuuden Sahanpuru Kuori Muut Yhteensä Muutos hake puutähdehake ja muut purut 2006/2005, % hake puutähdehake ja muut purut 2006/2005, % Koko maa 3 061 949 1 694 8 388 688 14 780 8 6 062 1 919 3 504 15 091 1 340 27 915 8 0 Ahvenanmaa 13 1 7 10 0 30 5 22 2 16 18 0 58 0 1 Rannikko 425 21 57 807 51 1 361 5 857 41 114 1 550 97 2 660 8 Etelärannikko 135 17 14 66 3 234-10 276 33 29 115 11 463-5 Pohjanmaa 291 4 43 741 48 1 126 9 581 8 85 1 435 87 2 196 12 2 Lounais-Suomi 279 46 173 644 217 1 358 11 560 93 347 1 115 394 2 508 10 3 Häme-Uusimaa 243 162 151 371 105 1 032 10 473 329 355 679 229 2 066 7 4 Kaakkois-Suomi 268 76 105 2 406 147 3 002 7 517 149 210 4 417 258 5 552 6 5 Pirkanmaa 229 44 74 145 5 496 17 458 90 145 268 17 979 13 6 Etelä-Savo 275 285 144 410 23 1 136 27 525 570 379 642 50 2 165 26 7 Etelä-Pohjanmaa 161 12 67 93 10 343 4 320 25 131 160 26 661 1 8 Keski-Suomi 519 132 193 778 2 1 625 7 1 036 264 416 1 353 13 3 082 7 9 Pohjois-Savo 98 39 169 582 19 908 15 198 81 290 1 042 49 1 659 15 10 Pohjois-Karjala 191 47 123 769 2 1 133 7 379 111 258 1 435 11 2 193 7 11 Kainuu 144 5 155 160 54 518-1 289 9 290 266 99 953-1 12 Pohjois-Pohjanmaa 154 42 218 469 42 925-6 311 83 444 800 80 1 718-5 13 Lappi 62 38 57 745 10 912 9 117 72 109 1 345 18 1 661 9 2000 794 640 2 779 7 604 205 12 023 1 524 1 325 5 674 13 864 433 22 820 2001 958 853 2 180 7 864 291 12 146 1 849 1 691 4 379 14 065 666 22 650 2002 1 270 785 2 119 8 420 412 13 006 2 502 1 601 4 333 14 867 841 24 144 2003 1 722 881 2 245 7 972 572 13 392 3 439 1 768 4 604 14 304 1 088 25 203 2004 2 308 984 2 168 8 383 582 14 425 4 477 1 943 4 396 15 088 1 086 26 990 2005 2 606 1 008 1 721 7 625 700 13 661 5 183 1 991 3 560 13 782 1 360 25 875 Muut: kierrätyspuu, puupelletit ja -briketit sekä muu kiinteä puupolttoaine.

5 3. Metsähakkeen kokonaiskäyttö 2006 Käyttö Energiasisältö Käyttäjiä, Käyttötarkoitus 1 000 m³ Osuus, % GWh kpl Kokonaiskäyttö 3 448 100 6 836. Lämpö- ja voimalaitokset 3 061 89 6 062 580 Sähkön ja lämmön yhteistuotanto 2 224 64 4 411 48 Lämmöntuotanto 837 24 1 651 532 Pientalokiinteistöt 387 11 774. Käyttö 2005 2 993-5 957. Muutos 2006/2005, % 15-15. Pientalokiinteistöjen metsähakkeen käyttö perustuu lämmityskauteen 2000/2001 kohdistuneeseen tutkimukseen. 4. Metsähakkeen raaka-ainelähteet 2006 ja 2005 Käyttö, 1 000 m³ Osuus, % Muutos Raaka-aine 2006 2005 2006 2005 2006/2005, % Yhteensä 3 061 2 606 100 100 17 Karsittu ranka 111 114 4 4-3 Karsimaton pienpuu 584 454 19 17 29 Hakkuutähteet 1 735 1 485 57 57 17 Järeä runkopuu 174 176 6 7-2 Kannot ja juurakot 458 376 15 14 22 Ei sisällä pientalokiinteistöjen käyttämää metsähaketta. 5. Puupolttoaineiden hinnat 2006 ja 2005 /i-m³ /MWh Ostojen osuus Hinta-aineiston Muutos Muutos kokonais- osuus kokonais- Puupolttoainelaji 2006 2005 2006/2005, % 2006 2005 2006/2005, % käytöstä, % käytöstä, % Keskimäärin 6,80 6,30 8 10,20 9,20 11 65 42 Metsähake 9,40 8,95 5 11,95 11,10 8 89 57 Teollisuuden puutähdehake 7,50 6,80 10 9,70 8,55 13 88 51 Sahanpuru ja muut purut 6,10 5,35 14 9,70 8,50 14 79 59 Kuori 5,50 5,15 7 9,20 8,45 9 52 32 Hinta käyttöpaikalla ilman arvonlisäveroa. Tilavuus- ja energiasisältöhintojen erisuuruiset muutokset johtuvat puupolttoainelajien keskimääräisen energiatiheyden (MWh/i-m³) vaihtelusta eri vuosina.

6 6. Puun energiakäyttö Puuperäiset polttoaineet Muut Energian Josta puu- Metsä- Kiinteät puupolttoaineet Yhteensä energia- kokonais- peräiset teollisuuden Lämpö- ja Pientalo- lähteet kulutus polttoaineet, % Vuosi jäteliemet voimalaitokset kiinteistöt Yhteensä TWh 1960 8 10 36 46 54 54 108 50 1970 16 6 26 31 47 153 200 24 1980 19 9 12 21 39 224 263 15 1990 24 10 12 23 46 272 318 15 1991 22 9 12 22 44 269 313 14 1992 23 9 12 22 45 264 309 15 1993 26 11 13 24 50 267 317 16 1994 29 15 13 27 56 283 339 17 1995 30 15 12 27 58 275 333 17 1996 30 16 13 29 59 289 348 17 1997 36 17 13 30 66 292 358 18 1998 38 18 13 31 69 295 364 19 1999 40 23 13 36 76 296 372 20 2000 38 24 13 36 75 292 367 20 2001 35 23 13 37 72 307 379 19 2002 39 25 14 38 77 313 390 20 2003 39 26 14 40 79 333 412 19 2004 41 28 13 41 83 328 410 20 2005 37 26 13 40 76 303 380 20 2006 * 42 28 13 41 83 328 411 20 * Vuosi 2006 on ennakkotieto. Lähteet: Energiaennakko 2006, Tilastokeskus; Metsäntutkimuslaitos 7. Puupelletit 1 000 t Vuosi Tuotanto Tuonti Vienti Kotimainen kulutus Varasto- Pienkulutus Keskisuuri Yhteensä muutos ja suurkulutus Kattilakoko <25 kw >25 kw 2001 75-60.... 15 0 2002 126-97.... 24 5 2003 166-127 15 25 39 0 2004 190-157 21 26 47-14 2005 192 0 194 23 31 55-57 2006 259 0 193 57 31 87-21 Taulukko sisältää pellettien kulutuksen sekä teollisuudessa että pientalokiinteistöissä. Kotimaisen kulutuksen jakautuminen pienkulutukseen sekä keskisuureen ja suurkulutukseen perustuu osin arvioon.

7 Puun energiakäyttö Tilaston tarkoitus Puun energiakäyttö -tilaston tarkoituksena on selvittää, paljonko lämpö- ja voimalaitokset (energialaitokset) käyttävät Suomessa vuosittain ja metsäkeskuksittain kiinteitä puupolttoaineita energiantuotantoon. Käyttötietojen lisäksi selvitetään metsähakkeen raakaainelähteet, ulkomaisen metsähakkeen osuus ja kiinteiden puupolttoaineiden hinnat. Metsähakkeen osalta esitetään myös metsähakkeen kokonaiskäyttö, joka energialaitosten lisäksi kattaa pientalokiinteistöjen käyttämän metsähakkeen (Sevola ym. 2003). Vuodesta 2007 alkaen tilastossa esitetään myös tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta. Tilasto on laadittu vuodesta 2000 alkaen ja se on aiemmin julkaistu nimellä Puupolttoaineiden käyttö energiantuotannossa. Tilaston laajempi laatuseloste on saatavilla Metinfo Tilastopalvelussa osoitteessa www.metla.fi/metinfo/ tilasto/, polku: Puun käyttö - Laatuseloste - Puun energiakäyttö. Tilaston laadinta Tilaston perusjoukon muodostavat merkittävimmät puuta energiantuotantoonsa käyttävät energialaitokset. Perusjoukko on koostettu eri organisaatioiden ylläpitämistä laitosrekistereistä ja sitä päivitetään jatkuvasti eri lähteistä kerätyllä tiedolla. Vuonna 2006 perusjoukkoon kuului noin 990 laitosta. Perusjoukko voidaan jaotella seuraavasti: 1) varsinaiset lämpö- ja voimalaitokset 2) teollisuusyritykset 3) lämpöyrittäjäkohteet Metsäkeskukset 2006 0 Ahvenanmaa 1 Rannikko 1a Etelärannikko 1b Pohjanmaa 2 Lounais-Suomi 3 Häme-Uusimaa 4 Kaakkois-Suomi 5 Pirkanmaa 6 Etelä-Savo 7 Etelä-Pohjanmaa 8 Keski-Suomi 9 Pohjois-Savo 10 Pohjois-Karjala 11 Kainuu 12 Pohjois-Pohjanmaa 13 Lappi 0 Etelä- Suomi Pohjois- Suomi 13 12 1b 7 8 5 2 3 1a 11 10 Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään postikyselyllä tai vaihtoehtoisesti Internetin kautta web-lomakkeella suoraan energian tuottajilta. Kyselyä täydennetään tarvittaessa puhelinhaastatteluin. Käyttötiedot kerätään vuosittain valtaosalta tietojen toimittajista. Osalta kaikkein pienimmistä laitoksista tiedot kysytään muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Tilastoon vastaaminen on vapaaehtoista. Lämpöyrittäjien käyttämien puupolttoaineiden tiedot perustuvat osin TTS:n aineistoihin (ent. Työtehoseura ry). Vuonna 2006 Suomessa toimi noin 330 lämpöyrittäjää. Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötiedot kerätään ja ilmoitetaan tilavuustietoina sekä käytetyn puupolttoaineen energiasisältönä. Käytetyt tilavuusyksiköt ovat irtokuutio- (i-m³) ja kiintokuutiometri (m³). Puupellettien ja -brikettien määrät ilmoitetaan lisäksi tonneina. Puupolttoaineen energiasisältö kerätään megawattitunteina (MWh) ja esitetään sen kerrannaisina (GWh, TWh). Niissä tapauksissa, missä vain toinen em. suureista (tilavuus tai energiasisältö) on ilmoitettu, käytetään toisen arvioimiseen yleisesti sovellettuja energiatiheyslukuja (Alakangas 2000). Mikäli tiedot on ilmoitettu joissain muissa yksiköissä, käytetään eri tilavuus/energiasisältömittojen välisiin muunnoksiin käytössä olevia muunnoskertoimia (esim. Sevola ym. 2003). Yleisimmät käytetyt muuntokertoimet on esitetty laatuselosteen lopussa. Käyttötiedot kerätään kunnittain energialaitoksen sijaintipaikan mukaan. Metsähakkeen raaka-ainejakauma tiedustellaan prosenttiosuuksina metsähakkeen kokonaiskäytöstä ja ilmoitetaan koko maan tasolla. Puupolttoaineiden hinnat kerätään tilavuuden ( /i-m³) ja/tai energiasisällön ( /MWh) mukaan käyttöpaikalla maksettuna hintana ilman arvonlisäveroa. Keskihinnat lasketaan näistä luvuista ostomäärillä/ energiasisällöllä painottaen. Hinta-aineisto ei kata metsäteollisuuden itse tuottamaa ja omaan käyttöön mennyttä puuta, jolle ei ole määritelty markkinahintaa. Tiedot puupellettien tuotannosta, käytöstä ja ulkomaankaupasta Metla kerää suoraan pellettituottajilta. Vuonna 2006 pellettitilaston perusjoukkoon kuului 23 toimijaa. 9 6 4

8 Käsitteet ja määritelmät Kiinteillä puupolttoaineilla tarkoitetaan tässä tilastossa metsähaketta, teollisuuden sivutuotepuuta, puupellettejä ja -brikettejä sekä kierrätyspuuta, jotka kaikki voivat olla sekä kotimaista että tuontipuuta. Metsähake on polttohaketta tai puumurskaa, jonka valmistukseen voidaan käyttää kaikkea metsästä saatavaa puuta, kuten runkopuuta, latvuksia, oksia, neulasia, lehtiä, kantoja ja juurakoita. Metsähake jaetaan tilastossa raaka-aineensa perusteella seuraavasti: Karsittu ranka: rankahake; karsitusta pieniläpimittaisesta runkopuusta tehty hake. Karsimaton pienpuu: kokopuuhake; puun koko maanpäällisestä osasta (runkopuu, oksat, neulaset) tehty hake. Kokopuuhake valmistetaan yleensä taimikonhoidossa tai nuoren metsän harvennuksessa syntyneestä pieniläpimittaisesta runkopuusta. Hakkuutähteet: uudistushakkuun yhteydessä syntyvä ja metsään jäävä puuaines kuten oksat ja latvukset lehtineen ja neulasineen. Oksa- ja latvusmassasta valmistetut risutukit ja hakkuutähdepaalit kuuluvat tähän ryhmään. Myös hakkuualueelle jääneet yksittäiset hylkypölkyt ovat hakkuutähdettä. Järeä runkopuu: hake, joka valmistetaan puunkorjuun yhteydessä kaadetusta ja kerätystä järeästä runkopuusta ja joka ei kelpaa ainespuuksi (tukkitai kuitupuuksi). Tällaista puuta on mm. järeä tyvilahoinen runkopuu eli lumppi. Kannot ja juurakot: kannoista ja juurakoista valmistettu hake tai murske. Tähän kuuluvat myös turpeennoston yhteydessä maasta kaivetut liekopuut. Teollisuuden sivutuotepuu: Teollisuuden puutähdehake: hake ja puumurske, jota valmistetaan sahateollisuuden tai muun puutuoteteollisuuden, kuten vaneri- ja muun puulevyteollisuuden sekä puusepänteollisuuden sivutuotteista. Puru: sahauksessa, puutavaran höyläyksessä tai muussa puunjalostuksessa syntynyt sahanpuru, kutterinlastu ja muu lastu ja puru sekä hiontapöly. Kuori: puunjalostuksessa syntyvä kuorintatähde. Muu kiinteä puupolttoaine: muu edellä mainitsematon tai erittelemätön kiinteä puupolttoaine. Puupelletit ja -briketit: sahanpurusta, kutterinlastusta tai hiontapölystä eri muotoon puristamalla valmistetut puupolttoainejalosteet. Kierrätyspuu: rakentamisen tai rakennusten purkamisen yhteydessä kertynyt hylky- ja jätepuu sekä esim. hylätyt puiset pakkausjätteet, kuljetusalustat, sähköpylväät ja ratapölkyt. Kierrätyspuuhun kuuluu tässä tilastossa myös se puujäte, joka Tilastokeskuksen lopullisissa energiatilastoissa luokitellaan kierrätyspolttoaineeksi, jota on erilaisia kyllästysaineita ja raskasmetalleja sisältävä rakennusja purkutoiminnan puujäte. Luotettavuus Aineisto kattaa kaikki merkittävät puuta energiantuotantoonsa käyttävät energialaitokset, joiden rekisteriä päivitetään jatkuvasti eri lähteistä kerätyllä tiedolla. Tilastosta puuttuu pieniä pääosin teollisuusyritysten yhteydessä toimivia laitoksia, millä ei kuitenkaan ole merkittävää vaikutusta tilastoon. Käyttötiedot kerätään vuosittain valtaosalta tietojen toimittajista. Osalta kaikkein pienimmistä laitoksista tiedot kysytään muutaman vuoden välein, minä ajanjaksona niiden tiedot pysyvät tilastossa muuttumattomina. Tämä joukko koostuu pääosin pienistä muu puutuote - ja huonekaluteollisuusyrityksistä (TOL-2002: 203-205 ja 361), joiden oma puupolttoaineiden käytön seuranta ei ole aina järjestelmällistä vaan saattaa perustua yrityksen puunkäytön tai tuotannon perusteella arvioituihin määriin. Vuonna 2006 näiden yritysten käyttämän puupolttoaineen osuus oli 0,3 prosenttia kiinteiden puupolttoaineiden kokonaiskäytöstä. Yleensä muutama laitos vuosittain jättää käyttötietonsa ilmoittamatta. Näiden puupolttoaineiden käytön estimaattina tilastossa käytetään laitoksen edellisvuoden tietoja. Normaalitapauksessa energialaitosten perättäisten vuosien puupolttoaineiden käytössä ei ole merkittäviä muutoksia. Vuonna 2006 tietoja ei saatu kahdelta keskisuurelta energialaitokselta. Energialaitokset käyttävät joissain tapauksissa teollisuuden puutähdehaketta, purua ja kuorta erilaisina ostettuina puupolttoaineseoksina. Näiden jakaminen varsinaisiin puupolttoainelajeihin saattaa joissain tapauksissa tuottaa laitokselle vaikeuksia. Puupolttoaineiden keskihintojen määrittämiseen käytetyt tiedot eivät kata koko aineistoa. Osa puupolttoaineesta syntyy yrityksen oman teollisuusprosessin tuotteena, jolle ei ole määritelty hintaa. Myöskään kaikelle yrityksen ulkopuolelta ostetulle puupolttoaineelle ei saada hintoja, koska tietyissä tapauksissa ostajan ja myyjän tekemän sopimuksen mukaan ne ovat salassa pidettävää tietoa. Hinta-aineisto kattaa myös nimellisteholtaan erikokoisia laitoksia, joiden käyttämät puupolttoainelajit eroavat raaka-ainepohjaltaan ja laadultaan, millä on vaikutusta puupolttoaineen hintaan. Edellisestä johtuen puupolttoaineiden hinta-aineisto on epätäydellistä ja vaihtelevaa, minkä vuoksi tilastossa esitettyjä puupolttoaineiden keskihintoja on pidettävä vain suuntaa antavina. Vuodesta 2007 alkaen Metla ei enää laadi hintatilastoja.

9 Vertailtavuus Kiinteiden puupolttoaineiden käyttötietoja keräävät muun ohessa myös Energiamarkkinavirasto, Energiateollisuus ry, Kuntaliitto, Metsäteollisuus ry, Tilastokeskus ja Ympäristöministeriö. Metlan Puun energiakäyttö -tilasto on näistä ainoa pääosin totaaliaineistoon perustuva. Muita tilastoja koskee yleensä jokin rajoite, joka voi olla esim. energialaitoksen omistus- tai hallintasuhteet tai laitoksen nimellisteho. Lisäksi muiden organisaatioiden keräämiä tietoja ei yleensä julkaista erikseen. Eri tilastoissa käytetyt puupolttoainemäärittelyt saattavat myös poiketa toisistaan sekä terminologialtaan että sisällöltään. Yleisimmät muuntokertoimet Puupolttoainelaji Energiatiheys, Tiiviys, MWh/i-m³ m³/i-m³ Metsähake 0,8 0,4 Teollisuuden puutähdehake 0,8 0,4 Sahanpuru 0,6 0,3 Kutterinlastu 0,5 0,3 Kuori, havupuu 0,6 0,35 Kuori, lehtipuu 0,75 0,35 Kierrätyspuu 0,7 0,4 Puupelletit ja -briketit 4,8 MWh/tn 0,575 tn/i-m³ 1,15 tn/m³ Muu kiinteä puupolttoaine 0,7 0,4 Energiayksiköiden väliset muuntokertoimet toe MWh GJ toe 1 11,63 41,868 MWh 0,086 1 3,6 GJ 0,0239 0,2778 1 esim.: 1 toe = 11,63 MWh Lisätietoja Alakangas, E. 2000. Suomessa käytettävien polttoaineiden ominaisuuksia. VTT Tiedotteita 2045. 172 s. Energiaennakko 2006. SVT Energia 2007. Tilastokeskus. 34 s. Energiatilasto. Vuosikirja 2006. SVT Energia 2006. Tilastokeskus. 151 s. Kansallinen metsäohjelma 2010, www.mmm.fi/kmo/ Metinfo Tilastopalvelu. Metsäntutkimuslaitos, www.metla.fi/metinfo/tilasto Metsäsektorin tulevaisuuskatsaus. Metsäneuvoston linjaukset metsäsektorin painopisteiksi ja tavoitteiksi. Maa- ja metsätalousministeriö 11/2006. 38 s. Sevola, Y., Peltola, A. ja Moilanen, J. 2003. Polttopuun käyttö pientaloissa 2000/2001. Metsäntutkimuslaitoksen tiedonantoja 894. 30 s. Toimialaluokitus TOL 2002. Käsikirjoja 4. Tilastokeskus. 241 s. TTS Tutkimus, www.tts.fi Etuliitteet k kilo 10³ 1 000 M mega 10 6 1 000 000 G giga 10 9 1 000 000 000 T tera 10 12 1 000 000 000 000

SVT Suomen Virallinen Tilasto Finlands Officiella Statistik Official Statistics of Finland Maa-, metsä- ja kalatalous Yhteystiedot: Metsäntutkimuslaitos Metsätilastollinen tietopalvelu Unioninkatu 40 A 00170 Helsinki Puh. 010 211 2139 Faksi 010 211 2104 www.metla.fi/ ISSN 1795-5165 Maa-, metsä- ja kalatalous ISSN 0359-9124 Metsätilastotiedote