NELIJALKAINEN PUUPUKKI

NELIJALKAINEN PUUPUKKI Laati: Tarkasti: Juha Valkola Kari Kuusela Oulu 31.12.2013 Insinööritoimisto Ponvia Oy Uusikatu 26, 90100 OULU puh 0207 419900, fax 0207 419909

Nelijalkainen puupukki 2(9) SISÄLTÖ 1. YLEISTÄ... 3 1.1. Yleisiä huomautuksia... 3 1.2. Noudatettavat määräykset ja asiakirjat... 3 2. PIIRUSTUKSET... 4 3. PUURAKENTEET... 4 3.1. Puutavara... 4 3.2. Ruuviliitokset... 4 4. TERÄSRAKENTEET... 5 4.1. Teräslaatu... 5 4.2. Osien katkaisu... 5 4.3. Hitsaustyöt... 5 4.4. Teräsosien pintakäsittely... 6 5. BETONIRAKENTEET... 6 5.1. Betonirakenteet yleistä... 6 5.2. Teline- ja muottityöt... 6 5.3. Raudoitustyöt... 6 5.4. Betonointityöt... 6 6. MAAPERUSTUKSET... 7 6.1. Routimaton maa... 7 6.2. Routiva maa... 7 6.3. Perustuksien paino... 7 7. KALLIOPERUSTUKSET... 7 7.1. Ehjä kallio... 7 7.2. Rikkonainen kallio... 8 7.3. Kallioon ankkurointi... 8 8. ASENNUS... 8

Nelijalkainen puupukki 3(9) 1. YLEISTÄ 1.1. Yleisiä huomautuksia Tämä työselostus koskee nelijalkaisen puupukin puurakenteita, teräsosia ja betonirakenteita. Runkorakenne valmistetaan pääosin painekyllästetystä pyöreästä puutavarasta, jotka liitetään toisiinsa pulttiliitoksin ja saranaosin. Masto varustetaan rakennepiirustusten mukaisin liitos ja varusteluosin. Nelijalkainen puupukkilinjamerkki voi olla ns. pimeä merkki jossa ei ole valolaitetta jolloin turvatikkaitakaan ei merkissä tarvita. Valolla varustetussa linjamerkissä tulee olla turvatikkaat valolle, jotta huollossa valolaite voidaan käydä turvallisesti vaihtamassa. Turvatikkaat varustetaan tarvittaessa kiipeilyesteellä joka estää luvattoman kiipeilyn tikkailla. Nelijalkaiseen puupukkilinjamerkkiin voidaan asentaa pukin yläpäähän tai välitasolle laitetaso. Tämä taso rakennetaan vain laitekaappia varten, koska olosuhteet esim. korkea aallokko tai mahdollinen ilkivallan kohteeksi joutuminen voivat joskus vaatia laitekaapin sijoittamista ylös. Laitetasolle pääsy hoidetaan turvatikkailla. 1.2. Noudatettavat määräykset ja asiakirjat 1. RIL 205-1-2009 Puurakenteiden suunnitteluohje 2. Ilmanjohtotarvikkeet. Pylväspuu SFS 2662 3. Teräsrakenteet RIL 173-1997, RakMk B7 ohjeet 1996 4. Ruostumattomat teräkset SFS-EN 10088 5. Kuumavalssatut seostamattomat rakenneteräkset SFS-EN 10025, 1994 6. Ainestodistukset SFS-EN 10204, 2004 7. Kuumavalssatut teräslevyt. Mitat ja toleranssit SFS-EN 10029, 1991 8. Kylmämuovatut hitsatut seostamattomat rakenne- ja hienoraerakenneteräsputkipalkit SFS-EN 10219-1,2 9. Terminen leikkaus. Termisesti leikattujen pintojen luokittelu SFS-EN ISO 9013, 2002 10. Kuumasinkitys SFS-EN ISO 1461, SFS-EN ISO 10684 11. RIL 142-1999, Työtelineet ja suojarakenteet 12. RIL 149-1995, Betonityöohjeet 13. RIL 147-2006, Tukitelineet ja muotit 14. By 50, Betoninormit 2004 15. Muut voimassa olevat säännökset ja viranomaisten määräykset ja ohjeet Infrarakentamisen yleiset laatuvaatimukset, 2006: 16. Infra RYL 42020 Sillan betonirakenteet 17. Infra RYL 42040 Sillan teräsrakenteet 18. Infra RYL 42060 Sillan puurakenteet

Nelijalkainen puupukki 4(9) 2. PIIRUSTUKSET Piirustuksissa esitetään kaikki valmistuksessa tarpeelliset päämitat, liitokset ja materiaalit sekä mahdolliset ohjeet kokoonpano- tai asennusjärjestyksestä. Piirustuksissa on annettu vain rakenteen päämitat. Tarkat mitat määräytyvät jalkojen perustamistasojen mukaan. Piirustuksissa mahdollisesti esiintyvistä epäselvyyksistä ja puutteellisuuksista on asian korjaamiseksi ilmoitettava välittömästi tilaajalle ja rakennesuunnittelijalle. 3. PUURAKENTEET 3.1. Puutavara Pyöreä puutavara on standardin SFS 2662 mukaista sorvattua pylväspuuta. Muu puutavara on lujuusluokan C24 mukaista sahatavaraa. Kaikki puutavara kyllästetään A-luokan mukaisesti. Puutavaran A- luokan kyllästysvaatimukset on esitetty RT-kortissa RT 21-10880. Kyllästämällä suojatun puutavaran laatu valvotaan ja sen käyttö luokitellaan RT-kortissa rt 21-10688. Kyllästetyssä puutavarassa ei saa käyttää kreosoottiöljyä kyllästysaineena. Puutavaran teollinen kyllästys kuuluu Puurakenteiden laadunvalvontayhdistyksen, PLY:n laadunvalvonnan piiriin. A-luokan kyllästetyssä puutavarassa on laadunvalvontaa osoittava leima NTR/A. Puutavaran lujuusluokkaa C24 vastaavat laatuvaatimukset on esitetty Puurakenteiden suunnitteluohjeissa RIL 205-1-2009. Puutavaran poikkileikkausmittojen sallitut mitta-poikkeamat katso RT 21-10750. Kiinnitysnaulojen tulee olla kuumasinkittyjä (SFS-EN ISO 1461). Pylvään yläpäät suojataan ruostumattomalla peltilevyllä (AISI 316). 3.2. Ruuviliitokset Mikäli rakennepiirustuksissa ei toisin mainita ovat käytetyt ruuvitarvikkeet: Puupukin runko- ja perustusrakenteissa kierretangot, ruuvit ja mutterit A4-80, EN ISO 3506 (AISI 316) aluslevyt puuta vasten standardin DIN 436 mukaan, A4 (AISI 316) aluslevyt terästä vasten standardin DIN 125 mukaan, A4 (AISI 316) kansiruuvit standardin DIN 571 mukaan, A4 (AISI 316)

Nelijalkainen puupukki 5(9) Huoltotason rakenteissa kansiruuvit standardin SFS 2248 mukaan, lujuusluokka 4.6 kuusiomutterit standardin SFS-ISO 4032, EN 24032 mukaan, lujuusluokka 8 aluslevyt rakennepiirustusten mukaan 4. TERÄSRAKENTEET 4.1. Teräslaatu Puupukin runko- ja perustusrakenteissa: Piirustuksissa on annettu runkorakenteiden osalta materiaalistandardin EN 10088 Ruostumattomat teräkset mukainen teräslaatu. Huoltotason rakenteissa: Piirustuksissa on annettu standardin SFS-EN 10025 ja EN 10219 mukainen teräslaatu. Teräslaadun muuttamiseen on saatava tilaajan ja rakennesuunnittelijan hyväksyminen. Kuumasinkityksen vuoksi teräksen pii-pitoisuus on oltava 0,15-0,25 %. (Esimerkiksi Rautaruukin Optim QC) Ruuvien ja muttereiden lujuusominaisuudet ovat standardin SFS 2173 mukaiset. 4.2. Osien katkaisu Osien katkaisuun voidaan käyttää polttoleikkausta. Polttoleikkauspinnan laatuluokka on 1 ja tarkkuusluokka B (SFS-EN ISO 9013). 4.3. Hitsaustyöt Hitsaustyö suoritetaan hyvää konepajakäytäntöä noudattaen. Lisäaineina on käytettävä standardin (SFS-EN 13479, 2005) mukaisia aineita, joiden lujuusluokka ja laatu on valittava perusaineen lujuus- ja laatuluokan mukaan. Hitsausluokka on C (SFS-EN ISO 5817). Kaikki hitsit tarkastetaan silmämääräisesti koko pituudeltaan. Virheelliseksi havaitut saumat tai sauman osat on poistettava ja tehtävä uudelleen.

Nelijalkainen puupukki 6(9) 4.4. Teräsosien pintakäsittely Huoltotasoa koskevien teräsrakenteiden kuten ruuvien ja muttereiden kuumasinkitys standardin SFS-EN ISO 10684 mukaisesti. Aluslevyjen, naulojen ja muiden teräsosien kuumasinkitys Fe/Znk, (> 115 µm) SFS-EN ISO 1461 mukaisesti. 5. BETONIRAKENTEET 5.1. Betonirakenteet yleistä Tämä työselostus koskee uusia rakennettavia pylväiden perustamiseen tarkoitettuja betonirakenteita silloin kun kallio on rikkonainen eikä voida ankkuroida pylvästä suoraan kallioon. Betonirakenteissa on noudatettava voimassa olevia normaalimääräyksiä ja ohjeita sekä Infra RYL sillanrakentamisen yleisiä laatuvaatimuksia 42020 Sillan betonirakenteet. 5.2. Teline- ja muottityöt Muotit on rakennettava niin tarkasti ja tuettava niin lujasti, että valmis rakenne täyttää sille asetetut vaatimukset. Muottiaineena voidaan käyttää lautaa, muottivaneria tai betonointilevyä. Muottityön osalta noudatetaan Infra RYL 42020 ja RIL 147 ohjeita ja vaatimuksia. 5.3. Raudoitustyöt Betoniteräksinä käytetään harjaterästä A500HW. Ruostuneet ja likaantuneet teräkset on puhdistettava ennen muottiin asettamista. Raudoitustöiden osalta noudatetaan Infra RYL 42020 ohjeita. Betonipeite on maanvaraisessa perustuksessa laatan alapinnassa 100mm ja muualla 50mm. Kallioon ankkuroidussa perustuksessa betonipeite on 50mm kauttaaltaan. Betonipeitevaatimus koskee myös työteräksiä. Betonipeitepaksuuden toleranssit ovat + 10 mm ja - 5 mm. 5.4. Betonointityöt Betonointitöiden osalta noudatetaan Infra RYL 42020 ohjeita. Betonin lujuus-, rakenne- ja rasitusluokat: Maanvarainen perustus: Ro10, R4, C30/37-3, P3 betonipeite Cnom= laatan alapinnassa 100mm muualla 50 mm

Nelijalkainen puupukki 7(9) Kallioon ankkuroitu perustus; Ro10, R4, C30/37-3, P30, Cnom=50mm 6. MAAPERUSTUKSET 6.1. Routimaton maa linjapukin jalkojen paikat merkitään maastoon piirustuksen 8450-33 mukaisesti kaivetaan pintamaa pois perustuspiirustuksen osoittamaan syvyyteen muotituksen ja raudoituksen jälkeen sidotaan lapapultit tukevasti muottiin oikeisiin asemiinsa betonivalun jälkeen perustus peitetään muovilla kuivumisen estämiseksi muotin saa purkaa 3vrk:n kuluttua (kesäolosuhteissa) perustuskuoppa täytetään ja ympäristö tasataan Ks. piir. nro 8450-18, -19, -20 6.2. Routiva maa linjataulupukin jalan perustuksen rajaamalta alueelta, sekä 2,0m:n leveydeltä sen ulkopuolelta kaivetaan pintamaa pois piirustuksen osoittamaan syvyyteen saakka peruskuopan pohja tasataan hiekalla ja pohjalle asennetaan 150mm solupolystyreeni muilta osin perustus tehdään kuten routimattomalle maalle Ks. piir. nro 8450-18, -19, -20 6.3. Perustuksien paino maaperustus I 4,2 tonnia (piir. nro 8450-18) maaperustus II 8,1 tonnia (piir. nro 8450-19) maaperustus III 11,0 tonnia (piir. nro 8450-20) perustuksena voidaan käyttää samanpainoista maakiveä, jonka paino voidaan laskea seuraavasti: 0,8 x leveys x pituus x korkeus x 2,5 tonnia. 7. KALLIOPERUSTUKSET 7.1. Ehjä kallio linjataulun jalkojen paikat merkitään maastoon piirustuksen 8450-33 mukaisesti

Nelijalkainen puupukki 8(9) lapapulttien paikat merkitään kallioon piirustuksien 8450-21, 22 mukaisesti reiät porataan pylväsjalan kaltevuuteen. Mikäli porattaessa havaitaan kalliossa rikkonaisuutta louhitaan rikkonainen osa pois (piir. nro. 8450-23, 24) tai jatketaan tartuntapituutta siten, että piirustuksien mukainen tartunta saadaan ehjään kallioon 7.2. Rikkonainen kallio linjataulun jalkojen paikat merkitään maastoon piirustuksen 8450-33 mukaisesti rikkonainen kallio louhitaan pois piirustuksien 8450-23, 24 mukaisesti tartuntojen reiät porataan piirustuksien 8450-23, 24 osoittamiin paikkoihin. Mikäli porattaessa havaitaan kalliossa rikkonaisuutta jatketaan tartuntapituutta siten, että piirustuksien mukainen tartunta saadaan ehjään kallioon 7.3. Kallioon ankkurointi Ennen kallioon ankkurointia ja perustamista kallion pinnan asema, rikkonaisuus ja rapautuneisuun tarkistetaan perustuksen kohdalla. Rikkonainen kallio poistetaan perustuksen kohdalta esimerkiksi rusnaamalla. Lapapulteille tai tartuntateräksille porataan kallioon pystysuorat ja vinot reiät jotka ovat piirustuksissa 8450-21, 22, 23 ja 24 esitettyjä ankkurointipituuksia vähintään 50mm pidemmät. Reikien halkaisija lapapulteilla vähintään 40mm ja T16 tartuntateräksillä 32mm. Tartuntojen juotos on suoritettava välittömästi porauksen jälkeen. Reiän kuivuus tarkistetaan silmämääräisesti Matalat ja eheät reiät voidaan täyttää kaatamalla laasti reikään. Juotostyö aloitetaan huuhtelemalla ja puhdistamalla reikä mieluimmin paineilmalla. Reikä täytetään SILKO hyväksytyllä juotoslaastilla (esim. juotosbetoni 600/3) alkaen reiän pohjalta, jolloin reiässä mahdollisesti oleva vesi pumppautuu pois. Täyttöletku vedetään tasaisesti ja yhtäjaksoisesti siten, että reiän täyttyminen on jatkuvaa. Lapapultti tai tartuntateräs työnnetään oikeaan syvyyteen tasaisesti ja yhtäjaksoisesti. 8. ASENNUS Nelijalkainen puupukki linjatauluineen soveltuu maaston kohtiin jossa on avokalliota tai pinnassa olevia riittävän suuria luonnonkiviä. Myös maanvarainen perustaminen on mahdollinen. Lapapulttien ankkurointi tehdään tämän työselostuksen mukaisesti. Jalkojen alapäät on muotoiltava siten, että lapapulttien lattateräsosa tulee lähelle kallion tai kiven pintaa. Pukin neljän jalan perusrakenne ja linjataulu voidaan koota maassa ja kääntää pystyyn lopulliseen asentoonsa. Loput rakenneosat kiinnitetään maston ollessa

Nelijalkainen puupukki 9(9) pystyasennossa. Kierretangot ja kuusiomutterit kiristetään siten, että liitettävät osat tulevat tiukasti toisiaan vasten. Linjataulumaston käyttöönoton ja puurakenteen kuivumisen jälkeen on kierretankojen ja kuusiomuttereiden kiristys tehtävä uudelleen. Kierretankojen ja kuusiomuttereiden kireys on tarkistettava määräajoin läpi maston käyttöiän. Pukkijalkojen paikkojen ja pituuksien määritys (piir. nro 8450-33): arvioidaan alustavasti linjataulun jalkojen paikat vaaitaan jalkojen korkeusasemat piirretään asianomaiseen linjataulupiirustukseen maaston todellinen muoto jalkojen linjoilla mitataan piirustuksesta jalkojen todelliset paikat tarkistetaan maastosta jalkojen todellisten kiinnityspaikkojen mitat ja korkeudet mitataan piirustuksesta jalkojen todelliset katkaisumitat Taulun nostotyön aikana saranapultti pidetään löysänä. Noston jälkeen sarana kiristetään saranapultilla täysin liikkumattomaksi.