TOIMINTA- JA KÄYTTÖTALOUSSUUNNITELMA 2009
Ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymä 17.12.2008 8 Sisällysluettelo 1. Ammattikorkeakoulun toiminnan perusta... 3 2. Ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko... 3 2.1. Strateginen ja prosessien johtaminen... 4 2.2. Laadunhallinta, laatutoiminta, seuranta, arviointi ja raportointi... 7 3. Opetus ja opiskelu... 8 3.1. Opetuksen ja opiskelun painopistealueet... 8 3.2. Perustutkintoihin johtava koulutus... 9 3.3. Aikuiskoulutus... 10 4. Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta... 11 4.1. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet... 12 5. Osaamiskeskittymät... 12 6. Tukipalvelut... 12 6.1. Henkilöstöpalvelut... 13 6.2. Kansainvälisen toiminnan palvelut... 13 6.3. Kirjasto- ja tietopalvelut... 13 6.4. Opiskelijapalvelut... 13 6.5. Taloushallintopalvelut... 14 6.6. Tietohallintopalvelut... 14 6.7. Tilapalvelut... 14 6.8. Viestintäpalvelut... 14 7. Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminta... 15 8. Ammattikorkeakoulun talous... 15 8.1. Käyttötalousosan laatimisen perusteet... 16 8.2. Käyttötalousosa... 17 8.3. Investointiosa... 18 Liite 1 Tuloskortti ja tuloksellisuusmittarit... 27
1. Ammattikorkeakoulun toiminnan perusta Ammattikorkeakoulun perustehtävä Savonia-ammattikorkeakoulu uudistaa työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän osaamista ja edistää vaikutusalueensa kilpailukykyä ja hyvinvointia koulutuksella sekä tutkimus- ja kehitystyöllä. Ammattikorkeakoulun visio Savonia-ammattikorkeakoulu on rohkea uudistaja ja yhteistyökykyinen tulevaisuuden osaamisen kehittäjä. Kuva 1. Savonia-ammattikorkeakoulun osaamislähtöinen strategia 2008 2012. Ammattikorkeakoulun arvot Asiakaskeskeisyys Toimimme vastuullisesti ja luotettavasti opiskelijoiden ja yhteistyökumppanien kanssa. Asiantuntijuus Olemme yhteistyökykyinen asiantuntijaorganisaatio, jonka toiminnassa korostuu edelläkävijyys. Yhteisöllisyys Henkilöstön ja opiskelijoiden yhteisöllinen toiminta perustuu keskinäiseen luottamukseen ja aitoon vuoropuheluun. 2. Ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmä ja päätöksenteko Savonia-ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmä on kuvattu seuraavana. Sivu 3 / 28
Kuva 2. Savonia-amk:n johtamisjärjestelmä 1.1.2009 alkaen. Savonia-ammattikorkeakoulun organisaatiouudistuksen seurauksena johtaminen ja toiminnan ohjaus keskitetään ammattikorkeakoulun ylimmälle johdolle mm. entistä yhtenäisemmän toimintakulttuurin mahdollistamiseksi. Viiden tulosalueen muuttuessa kolmeksi osaamisalueeksi niiden päätehtävinä ovat jatkossa opetusja opiskelu- sekä tutkimus- ja kehitystyöprosessien toteuttaminen strategisten linjausten mukaisesti. Tukipalvelut toteutetaan keskitetysti ammattikorkeakoulutasoisina palveluprosesseina. Toimintaa ohjataan solmimalla ylimmän johdon ja osaamisalueiden väliset tulossopimukset vuosittain. Osaamisalueet sopivat tukipalvelujen toteuttamisesta kunkin tukipalvelun kanssa solmittavalla palvelusopimuksella. 2.1. Strateginen ja prosessien johtaminen Pyrkimistä kohti visiota strategian avulla on kuvattu seuraavana. Kuva 3. Savonia-amk:n strategiasta ammattikorkeakoulun visioon. Sivu 4 / 28
Strategiaa toteutetaan tavoitesopimuskauden mittaisilla ohjelmilla ja suunnitelmilla. Ohjelmat liittyvät ydinprosesseihin, johtamiseen, talouteen sekä henkilöstö- ja laadunhallintaan. Suunnitelmat kohdistuvat tukipalveluiden kehittämiseen. Vuositasolla strategiaa toteutetaan toiminta- ja käyttötaloussuunnitelman sekä tulosja palvelusopimusten avulla. Tulossopimukset sisältävät ydinprosesseihin liittyvät kehittämissuunnitelmat ja palvelusopimukset sisältävät tukipalvelujen järjestämisen. Käytännön toimintaa toteutetaan prosessien avulla ja sitä kuvaa seuraava prosessikartta. Kuva 4. Savonia-amk:n prosessikartta. Prosessien johtamista kuvaa seuraava kuva. Kuva 5. Prosessien johtaminen Savonia-amk:ssa. Seurantaa ja arviointia selkeytetään vuosikelloja täsmentämällä ja raportointipistein. Seurannat, arvioinnit, johdon katselmukset ja sisäinen valvonta ja tarkastus toteutetaan vuonna 2009 uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Koko ammattikorkeakoulun toiminta ja talous, opetus ja opiskelu, tutkimus- ja kehitystyö, osaamisalueet sekä tukipalvelut tulevat muodostamaan omat kokonaisuutensa, joiden mukaisesti seuranta-, arviointi- ja raportointijärjestelmän toiminta koostuu. Sisäinen valvonnan toimenpiteet toteutetaan osana johtamis- ja toiminnanohjausjärjestelmää säännöissä määrätyn vastuunjaon mukaisesti. Sisäisen valvonnan raportointi muodostaa osan toiminnan kokonaisuuden Sivu 5 / 28
raportoinnista. Se toteutetaan yhdessä talouden ja toiminnan raportoinnin kanssa sovitun raportointijärjestelmän mukaisesti. Sisäisen valvonnan ja sisäisen tarkastuksen painopisteet tarkennetaan vuosisuunnitelmassa, joka pääasiallisesti pohjautuu ammattikorkeakoulun toiminnan ja sisäisen tarkastuksen tuloksiin sekä suoritettuun riskiarviointiin. Ammattikorkeakoulun hallitukselle raportoidaan toiminnasta ja sen tuloksista sovittujen raportointipisteiden mukaisesti. Raportointipisteet on määritelty ammattikorkeakoulun vuosikelloon (kuva 6). Ammattikorkeakoulun henkilöstövoimavaraohjauksessa panostetaan uudistumiskyvyn varmistamiseen ja henkilöstövoimavarojen hyvään hallintaan. Johtamista ja esimiestyötä tuetaan arviointi- ja raportointimenetelmien kehittämisellä ja esimiesvalmennuksella. Osaamisen kehittämistä suunnataan strategisesti keskeisille osaamisalueille osaamisen arviointiin perustuen. Palkkaus- ja kannustejärjestelmiä kehittämällä tuetaan osaamisen kehittämistä ja yhteistoiminnallisuutta sekä kehitetään työympäristö innovaatioon ja oppimiseen innostavaksi. Työhyvinvointia edistetään kehittämällä henkisen ja fyysisen työympäristön turvallisuutta sekä vuorovaikutteista ja osallistavaa johtamista ja tukemalla työkykyä vahvistavia liikunnallisen ja kulttuurillisen virkistäytymisen muotoja. Kehittämistyön painopistealueet vuonna 2009 ovat Strategialähtöisen osaamisen johtamisen toimintamallin valmistelu käyttöönottoa varten Henkilöstösuunnittelun systematisointi Henkilöstökoulutuksen järjestäminen kieli- ja monikulttuurisen viestinnän alueelle Henkilökohtaisen palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmän ja ryhmäpalkitsemisjärjestelmän edelleen kehittäminen Kriisinhallinta- ja turvallisuusohjeiden laatiminen ja päivittäminen Lähiesimiestyön ja tiimityön kehittäminen osallistavammaksi Hankerahoitusta haetaan ensisijaisesti kampuksen suunnittelu- ja rakentamistarpeisiin sekä rakenteelliseen kehittämiseen. 2.2. Sisäinen hallinto ja operatiivinen johtaminen Ammattikorkeakoulun sisäistä hallintoa ja kehittämistä hoitavat ammattikorkeakoulun hallitus ja rehtori. Hallituksessa on rehtorin lisäksi 10 henkilöstö- ja ulkopuolista jäsentä. He edustavat ammattikorkeakoulun muuta johtoa, päätoimisia opettajia, muuta päätoimista henkilöstöä ja päätoimisia opiskelijoita sekä elinkeino- ja muuta työelämää. Ylläpitäjän hyväksymän strategian täytäntöönpanosta vastaa rehtorin johdolla toimiva strategiaryhmä. Sen muodostavat rehtori, vararehtorit ja talousjohtaja. Strategiaryhmän jäsenet vastaavat ammattikorkeakoulun strategisen johtamisen lisäksi oman alueensa tehtävien tehokkaasta hoitamisesta ja ohjaamisesta ja ovat kuntalain mukaisia tilivelvollisia. Strategiaryhmän jäsenet valmistelevat ja kokoavat hallituksille päätettäväksi menevät asiat. Rehtorin ja strategiaryhmän lisäksi ammattikorkeakoulun operatiivisesta johtamisesta vastaavat johtoryhmä ja laajennettu johtoryhmä. Ammattikorkeakoulun johtoryhmään kuuluvat strategiaryhmän jäsenet, osaamisaluejohtajat, hallinto- ja henkilöstöpäällikkö ja laatupäällikkö. Lisäksi johtoryhmään kuuluu Pelastusopiston rehtori. Johtoryhmän puheenjohtajana toimii ammattikorkeakoulun rehtori ja sihteerinä johdon sihteeri. Johtoryhmän keskeisinä tehtävinä on varmistaa opetus- sekä tutkimus- ja kehitystyöprosessien sujuvuus. Laajennettuun johtoryhmään kuuluvat johtoryhmän jäsenten lisäksi tukipalvelupäälliköt. Laajennetun johtoryhmän perustehtävänä on huolehtia ydin- ja tukipalveluprosessien saumattomasta yhteistyöstä. Ammattikorkeakoulun toimintaa toteutetaan kolmella osaamisalueella, jotka ovat hyvinvointi, liiketoiminta- ja kulttuuri sekä teknologia ja ympäristö. Osaamisaluejohtajat vastaavat oman osaamisalueensa tuloksista ja raportoivat niistä strategiaryhmän jäsenille. Osaamisaluejohtajien tukena johtamisessa ovat koulutus- ja kehittämispäälliköt. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uuden johtamisjärjestelmän sujuva käyttöönotto ottaen huomioon Hallinnon kustannusten pienentämisen Ammattikorkeakoulun ja ylläpitäjähallinnon työnjaon ja yhteistyön selkeyttämisen Ammattikorkeakoulun kehittämisen entistä yhtenäisemmäksi Vaihtoehtoisten ylläpitomallien selvittely Sivu 6 / 28
Yhteisen toimintamallin suunnittelu Kuopion yliopiston kanssa osana tulevaa korkeakoulukampusta Liiketalouden, matkailun ja terveysalan toiminnat siirretään väliaikaisesti ennen kampuksen toteutumista Savonian omiin toimitiloihin 1.8.2009 alkaen Kuopio-kampuksesta tehdään vuonna 2009 tilasuunnitelmat ja kustannusarviot rakentamista varten Savonian ja Kuopion yliopiston yhteistyönä ja tähän huipputason osaamista edistävään Itä-Suomen kärkiinvestointiin haetaan ja tavoitellaan tukea ainakin EU-rahoituslähteistä 12 milj. euroa. Valittujen osaamiskeskittymien toimintojen käynnistäminen Yhteistyön ja työnjaon konkretisointi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa Yhteistyön vahvistaminen toisen asteen oppilaitosten kanssa 2.2. Laadunhallinta, laatutoiminta, seuranta, arviointi ja raportointi Laadunhallinnan rakentaminen suuntautuu yhä selkeämmin käyttöön otettujen toimintamallien ja prosessien operationalisointiin osaamisalueilla ja tukipalveluissa. Laadunhallintaohjelmassa määritellään toimenpiteet, joiden avulla ammattikorkeakoulun kilpailukykyä ja erinomaisuutta ohjataan ja varmistetaan laatupolitiikan toteutumiseksi. Laadunhallintajärjestelmä toimii 1.1.2009 alkaen ammattikorkeakoulukokonaisuutena. Uusinta-auditoinnin läpäisemiseksi on kehittämisvelvoitteiden kuntoon saaminen vietävä päätökseen kevättalven 2009 aikana. Yhtenäiset menettelyt ja ohjeet otetaan käyttöön koko ammattikorkeakoulussa sen kaikilla toiminta-alueilla. Yhteisten menettelyjen valinnassa toteutetaan hyvien ja parhaiden käytänteiden esiin nostamista ja käyttöönottoa. Laatutoiminta konkretisoituu uudistuvan laatuvastuumallin mukaiseksi. Laatutoiminnassa hyödynnetään asiantuntijuusalueita. Toiminnan tuloksellisuutta ja suorituskykyä seurataan strategisten ja tuloksellisuusmittareiden lisäksi prosessimittareiden avulla. Tiedon tuotannon parantamiseksi tehtyä työtä jatketaan mittausprosessin yhtenäisten menettelyjen mukaisesti ja tilastointia parantamalla. Samalla rakennetaan tietotuotannonprosessi uuden organisaation tarpeiden mukaiseksi. Arvioinnit ja kehittämistoimet tehdään laadittujen suunnitelmien mukaisesti. Kansainvälinen ulottuvuus nousee selkeämmin esille käyttöön otettavan kansainvälisen toiminnan arviointimallin myötä. Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen koulutusohjelmien arvioinnin kriteerit otetaan käyttöön ja osallistutaan valtakunnallisen ylempien ammattikorkeakoulututkintojen benchmarkingiin. Käyttöön otetaan uudistettu arviointiprosessi ja itsearviointimenettelyt. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa käynnistetään arviointiyhteistyötä. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uusinta-auditoinnin läpäisy Tiedon tuotanto toimii sujuvasti ja helpottaa toiminnan ohjausta ja johtamista Toiminnan riskiarviointi Arvioinnin kohteet ovat Opetuksen prosessien toteutuminen osaamisalueilla (seuranta) Ylempien ammattikorkeakoulututkintojen vertailu (benchmarking) Tutkimus- ja kehitystyön prosessien toteutuminen osaamisalueilla (seuranta) Organisaatiouudistuksen ja johtamisjärjestelmän rakenteiden arviointi (arviointi) Toimintamallien käyttöönotto (seuranta) Muutosohjelman toteutumisen (seuranta) Korkeakoulujen arviointineuvoston arvioinnit muun muassa koulutuksen laatuyksikköarviointi Sivu 7 / 28
Kuva 6. Ammattikorkeakoulun hallituksen raportoinnin vuosikello. 3. Opetus ja opiskelu 3.1. Opetuksen ja opiskelun painopistealueet Uusien osaamisalueiden opetuksen organisoinnissa ja asiantuntemuksen käytössä otetaan huomioon muuttunut toimintaympäristö. Koulutuksen päällekkäisyyttä poistetaan Itä-Suomen ammattikorkeakouluissa väestökehityksen vuoksi sekä opetuksen taloudellisuuden, tehokkuuden ja vetovoimaisuuden lisäämiseksi. Aloituspaikkamääriä nostetaan 40:een kaikissa niissä koulutusohjelmissa, joissa se on mahdollista suhteessa koulutustarpeeseen. Selkeytetään koulutuksen profiilia. Opetus ja opiskelu sidotaan vahvasti perustettaviin osaamiskeskittymiin. Osaamiskeskittymillä mahdollistetaan moniammatillinen tiedon tuottaminen ja osaamisen kehittäminen myös osana opiskelua. Erityisen tärkeä se on ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavissa koulutuksissa, joissa opiskelijan omia työelämäyhteyksiä hyödynnetään opinnäytetöissä. Osaamiskeskittymissä tehdään yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Opetuksen laatutyössä uusitut O&O-prosessit otetaan käyttöön ja yhtenäistetään opetus- ja ohjauskäytännöt. Opetussuunnitelmatyössä toteutetaan opetussuunnitelma-arvioinneissa vuonna 2008 sovitut kehittämistoimenpiteet. Lisäksi käynnistetään tekniikan alan opetussuunnitelmien arviointi yhteistyössä Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Jokaiseen opetussuunnitelmaan sisällytetään kestävän kehityksen ja yrittäjyyden näkökulmat sekä kansainvälistymistaitoja kehittävät osiot. Opintojen etenemisen seurantaa tehostetaan edelleen. Opintoja ja osaamisen kehittymistä tukevia, monimuotoisia opetusmenetelmiä otetaan käyttöön. Saatujen arviointitulosten, keskeyttämislukujen ja palautteiden pohjalta erityisesti tekniikan koulutuksessa panostetaan opiskelun tukemiseen. Opinnäytetöiden sähköinen tallennusjärjestelmä THESEUS otetaan käyttöön (Iisalmen yksikkö pilotoi järjestelmää). Kansainvälistymisessä painottuvat kaksois- ja yhteistutkintojen käynnistäminen, ulkomaisen asiantuntemuksen entistä tehokkaampi hyödyntäminen erityisesti ylempään tutkintoon johtavissa koulutuksissa ja kansainvälisen harjoittelujen lisääminen. Opetussuunnitelmissa huomioidaan myös muut OPM:n kansainvälistymisstrategian tavoitteet. Rakennetaan aiemmin opitun tunnistamisen ja tunnustamisen järjestelmä. Pohjois- Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa käynnistetään Venäjälle suunnatun koulutustarjonnan suunnittelu. Opiskelijoiden hyvinvointipalveluja kehitetään fyysisen ja sosiaalisen oppimisympäristön esteettömyyden osalta Esteetön opintopolku työelämään -hankkeessa yhteistyössä Kuopion yliopiston ja Humanistisen ammattikorkeakoulun kanssa. Kriisinhallinnan ja varhaisen ongelmien tunnistamisen ja puuttumisen valmiuksia Sivu 8 / 28
parannetaan mm. ohjeistuksilla, perustamalla moniammatillinen tukiryhmä ja keskittämällä opiskelijoiden terveyspalveluja ja opintopalveluja terveysalan Kuopion yksikköön. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Koulutusprofiilin selkeyttäminen Savonian sisällä sekä suhteessa muihin Itä-Suomen ammattikorkeakouluihin Uudistettujen opetus- ja opiskeluprosessien käyttöönoton edistäminen Opintojen seurannan tehostaminen ja opintojen läpäisyn lisääminen Monimuotoisten oppimismenetelmien kehittäminen Kansainvälistymisen vahvistaminen koulutuksessa Opiskelijoiden hyvinvointipalvelujen kehittäminen 3.2. Perustutkintoihin johtava koulutus Nuorten tutkintoon johtavassa koulutuksessa aloituspaikkoja Savoniassa vuonna 2009 on yhteensä 1278. Seuraavana on esitetty näiden aloituspaikkojen jakauma koulutusaloittain ja koulutusohjelmittain. Opetusministeriölle esitetään energiatekniikan koulutusohjelman käynnistämistä syksyllä 2009 (20 aloituspaikkaa). Aloituspaikat otetaan Varkauden yksikön muista tekniikan koulutusohjelmista. Vuonna 2009 alkava nuorten tutkintoon johtava koulutus Kulttuuriala yhteensä 150 aloituspaikkaa o Muotoilun koulutusohjelma (Kuopio) 105 aloituspaikkaa o Musiikin koulutusohjelma (Kuopio) 25 aloituspaikkaa o Viestinnän koulutusohjelma (Kuopio) 20 aloituspaikkaa Luonnonvara- ja ympäristöala yhteensä 45 aloituspaikkaa o Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Iisalmi) 30 aloituspaikkaa o Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma hevostalouden suunt.vaihtoehto (Iisalmi) 15 aloituspaikkaa Luonnontieteiden ala yhteensä 30 aloituspaikkaa o Tietojenkäsittelyn koulutusohjelma (Kuopio) 30 aloituspaikkaa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala yhteensä 80 aloituspaikkaa o Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma (Kuopio) 40 aloituspaikkaa o Matkailun koulutusohjelma (Kuopio) 40 aloituspaikkaa Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala yhteensä 329 aloituspaikkaa o Bioanalytiikan koulutusohjelma (Kuopio) 38 aloituspaikkaa o Ensihoidon koulutusohjelma (Kuopio) 22 aloituspaikkaa o Fysioterapian koulutusohjelma (Kuopio) 36 aloituspaikkaa o Hoitotyön koulutusohjelma hoitotyön suuntautumisvaihtoehto (Iisalmi) 45 aloituspaikkaa hoitotyön suuntautumisvaihtoehto (Kuopio) 53 aloituspaikkaa terveydenhoitotyön suunt.vaihtoehto (Kuopio) 20 aloituspaikkaa kätilötyön suuntautumisvaihtoehto (Kuopio) 24 aloituspaikkaa o Sosiaalialan koulutusohjelma (Iisalmi) 55 aloituspaikkaa o Suun terveydenhuollon koulutusohjelma (Kuopio) 36 aloituspaikkaa Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä 454 aloituspaikkaa o Automaatiotekniikan koulutusohjelma (Varkaus) 30 aloituspaikkaa o Degree Programme in Industrial Management (Varkaus) 30 aloituspaikkaa o Degree Programme in Information Technology (Kuopio) 25 aloituspaikkaa o Elektroniikan koulutusohjelma (Kuopio) 40 aloituspaikkaa o Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 45 aloituspaikkaa o Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma (Varkaus) 30 aloituspaikkaa o Palopäällystön koulutusohjelma (Kuopio) 35 aloituspaikkaa o Puutekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 26 aloituspaikkaa o Rakennustekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 60 aloituspaikkaa o Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma (Kuopio) 25 aloituspaikkaa o Sähkötekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 38 aloituspaikkaa o Tietotekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 40 aloituspaikkaa o Ympäristöteknologian koulutusohjelma (Kuopio) 30 aloituspaikkaa Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä 190 aloituspaikkaa o Degree Programme in International Business (Kuopio) 30 aloituspaikkaa o Degree Programme In International Business (Varkaus) 20 aloituspaikkaa o Liiketalouden koulutusohjelma (Kuopio) 110 aloituspaikkaa o Liiketalouden koulutusohjelma (Varkaus) 30 aloituspaikkaa Sivu 9 / 28
3.3. Aikuiskoulutus Uusia ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavia koulutusohjelmia haetaan teolliseen muotoiluun, turvallisuuteen, pk-yritysten liiketoimintaosaamiseen (englanninkielinen) ja infomaatioteknologiaan (englanninkielinen). Suunnittelussa ja toteutuksessa tehdään yhteistyötä Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa. Englanninkielisiä koulutusohjelmia valmistaudutaan tuotteistamaan ja myymään koulutusosaamista Euroopan ulkopuolisille opiskelijaryhmille. Aikuiskoulutusta uudistetaan opetusministeriön linjausten mukaisesti ja aikuiskoulutuksen ohjausta kehitetään toisen asteen oppilaitosten ja yliopiston kanssa yhteistyössä (aikuiskoulutuksen kompetenssihanke) sekä sovelletaan valtakunnallisen AHOT-hankkeen tuloksia aikuiskoulutuksen kehittämiseen. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Ylempien amk-tutkintojen nivominen käynnistettäviin osaamiskeskittymiin Aikuiskoulutuksen kehittäminen opetusministeriön linjausten mukaisesti Ohjauksen kehittäminen Ammattikorkeakoulututkintoon ja ylempään ammattikorkeakoulututkintoon sekä ammatillisten erikoistumisopintojen opiskelijoiden yhteenlaskettu vuotuinen opiskelijamäärä vuonna 2009 voi olla 830. Vuonna 2009 ammattikorkeakoulututkintoon johtavassa aikuiskoulutuksessa koulutusohjelmakohtaiseksi paikkamääräksi on suunniteltu seuraavaa. Kulttuuriala o Viestinnän koulutusohjelma (Kuopio) 15 vuosipaikkaa Luonnonvara- ja ympäristöala o Maaseutuelinkeinojen koulutusohjelma (Iisalmi) 10 vuosipaikkaa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala o Hotelli- ja ravintola-alan koulutusohjelma (Kuopio) 20 vuosipaikkaa Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala o Bioanalytiikan koulutusohjelma (Kuopio) 4 vuosipaikkaa o Fysioterapian koulutusohjelma (Kuopio) 4 vuosipaikkaa o Hoitotyön koulutusohjelma (Kuopio) 20 vuosipaikkaa o Radiografian ja sädehoidon koulutusohjelma (Kuopio) 20 vuosipaikkaa o Sosiaalialan koulutusohjelma (Iisalmi) 20 vuosipaikkaa o Suun terveydenhuollon koulutusohjelma (Kuopio) 4 vuosipaikkaa Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä o Automaatiotekniikan koulutusohjelma (Varkaus) 2 vuosipaikkaa o Elektroniikan koulutusohjelma (Kuopio) 8 vuosipaikkaa o Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 29 vuosipaikkaa o Kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelma (Varkaus) 2 vuosipaikkaa o Palopäällystön koulutusohjelma (Kuopio) 20 vuosipaikkaa o Puutekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 2 vuosipaikkaa o Rakennusalan työnjohdon koulutusohjelma (Kuopio) 30 vuosipaikkaa o Rakennustekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 8 vuosipaikkaa o Sähkötekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 4 vuosipaikkaa o Tietotekniikan koulutusohjelma (Kuopio) 33 vuosipaikkaa o Ympäristöteknologian koulutusohjelma (Kuopio) 2 vuosipaikkaa Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala yhteensä o Liiketalouden koulutusohjelma (Iisalmi) 10 vuosipaikkaa o Liiketalouden koulutusohjelma (Kuopio) 10 vuosipaikkaa o Liiketalouden koulutusohjelma (Varkaus) 10 vuosipaikkaa Osana aikuiskoulutuksen opiskelijamäärää ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavat opinnot aloittaa vuonna 2009 enintään 105 opiskelijaa.. Koulutusohjelmakohtainen jako on seuraavana. Luonnonvara- ja ympäristöala o Maaseudun kehittämisen koulutusohjelma (Iisalmi) 15 vuosipaikkaa Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala o Sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen ko. (Kuopio) 25 vuosipaikkaa Tekniikan ja liikenteen ala o Rakentamisen koulutusohjelma (Kuopio) 30 vuosipaikkaa o Degree Programme in Industrial Management (Varkaus) 15 vuosipaikkaa Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala o Yrittäjyyden ja liiketoimintaosaamisen koulutusohjelma (Kuopio) 20 vuosipaikkaa Erikoistumisopintoihin johtavaan koulutukseen (ei-tutkintoon johtavaa koulutusta) on suunniteltu vuonna 2009 käytettäväksi 300 paikkaa ja ohjelmakohtainen paikkajako on seuraavana. Sivu 10 / 28
Kulttuuriala o Käsi- ja taideteollisuuden erikoistumisopinnot (Kuopio) 55 vuosipaikkaa o Musiikin erikoistumisopinnot (Kuopio) 30 vuosipaikkaa o Viestintä ja informaatiotieteiden erikoistumisopinnot (Kuopio) 15 vuosipaikkaa Matkailu-, ravitsemis- ja talousala o Matkailualan erikoistumisopinnot (Kuopio) 20 vuosipaikkaa Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala o Terveysalan erikoistumisopinnot (Kuopio) 80 vuosipaikkaa o Sosiaali- ja terveysalan erikoistumisopinnot (Iisalmi) 20 vuosipaikkaa Tekniikan ja liikenteen ala yhteensä o Arkkitehtuurin ja rakentamisen erikoistumisopinnot (Iisalmi) 20 vuosipaikkaa o Kone-, metalli- ja energiatekniikan erikoistumisopinnot (Iisalmi) 20 vuosipaikkaa Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala o Liiketalouden ja kaupan erikoistumisopinnot (Kuopio) 20 vuosipaikkaa o Liiketalouden ja kaupan erikoistumisopinnot (Varkaus) 20 vuosipaikkaa 4. Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta Tutkimus- ja kehitystyötä kehitetään ja toteutetaan ammattikorkeakoulun strategian mukaisesti. T&k-työn prosessikuvaukset, hanketoiminnan ohje sekä vuosille 2007 2009 tehty tavoitesopimus ohjaavat tutkimus- ja kehitystyötä. Lähtökohtana on lähinnä ammattikorkeakoulun toiminta-alueen työ-, elinkeino- ja kulttuurielämän tämänhetkiset ja tulevaisuuden tutkimus- ja kehittämistarpeet. Savonia-ammattikorkeakoulun aluekehitystyö toteutuu perustehtävien mukaisesti monialaisessa korkeakouluopetuksessa, palvelutoiminnassa ja tutkimus- ja kehitystyössä. Savonia-ammattikorkeakoulu vastaa maakunnan yritysten ja organisaatioiden koulutus- ja kehittämistarpeeseen asiantuntijaosaamisellaan. Aluekehitysvaikutuksen tavoitteena on ammattikorkeakoulun tuotteiden ja palvelujen tarjoaminen työ- ja elinkeinoelämän tarpeisiin siten, että vaikutukset tulevat optimaalisesti Pohjois-Savon ja koko Itä-Suomen hyödyksi. Tämä muodostaa kokonaisuuden, joka liittyy tiiviisti myös perusopetukseen. Tutkimus- ja kehitystyön prosessien ja yhtenäisen käytännön edistäminen panostetaan osaamisalueilla. Maksullinen palvelutoiminta toteuttaa amk:n asiakkaiden tarpeita ja samalla tukee ammattikorkeakoulun toimintaa. Maksullisen palvelutoimintaan tehdään ammattikorkeakoulutasoinen yhdenmukainen ohjeistus, joka otetaan käyttöön kaikilla osaamisalueilla. Palvelutoiminnassa kiinnitetään huomio sen katteellisuuteen. Maksullisen palvelutoiminta linkittyy opetukseen ja t&k-työhön. Savonia-ammattikorkeakoulu osallistuu aktiivisesti Pohjois-Savon ja Itä-Suomen aluestrategia-työhön vastaa aluekehitysstrategioiden sille esittämiin odotuksiin. Toimenpiteet kohdistuvat lähinnä teknologia- ja ympäristöosaamiseen, hyvinvointiosaamiseen sekä liiketoiminta- ja kulttuuriosaamiseen. Tutkimus- ja kehitystyö sekä palvelutoiminta toteutetaan osaamisalueilla. Tavoitteena on uuden sovelletun tiedon, innovaatioiden ja osaamisen tuotto toiminta-alueen ja ammattikorkeakoulun tarpeisiin. T&k-yhteistyö on laajaa sekä amk:n sisällä että ulkopuolisten toimijoiden kanssa. Tutkimus- ja kehitystyö ja koulutus integroidaan osaamiskeskittymien mukaisesti. Kansainvälisyys t&k-toiminnassa on kasvavaa. Se vastaa toiminta-alueen tarpeisiin ja sillä on merkittävä osa ammattikorkeakoulun tutkimusrahoituksesta. Ammattikorkeakoulu osallistuu toiminnallaan alueellisen innovaatiojärjestelmään tavoitteena saada t&k-työn tulokset kohdistettua lähinnä Pohjois-Savon elinkeinoelämän tarpeisiin. Savonia-ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti Pohjois-Savon korkeakoulujen aluekehityksen strategiatyössä sekä Kuopion, Varkauden ja Ylä- Savon alueiden aluekeskusohjelmatyössä sekä osaamiskeskusohjelmissa. Yhteistyötä ohjaa alueen korkeakoulujen laatima aluekehitysstrategia. Tutkimus- ja kehitystyössä keskitytään maakunnan menestymisen ja hyvinvoinnin kannalta keskeisiin osaamisalueisiin, joita ammattikorkeakoulu aktiivisesti kehittää kansallisia ja kansainvälisiä tutkimusverkostoja hyödyntäen. Yhteistoimintaa ja verkostoja yritysten ja elinkeinoelämän organisaatioiden kanssa kehitetään edelleen tavoitteena alueen toimijoiden tarpeista lähtevien t&k-työn ja palveluiden lisääminen muun muassa määrittelemällä strategisia kumppanuuksia ja organisoimalla kumppanuuksien hallintaa. EU:n rakennerahastokauden tarjoamat mahdollisuudet hyödynnetään ammattikorkeakoulun t&k-työn rahoituksessa ja aluekehitystyössä. T&k-työtä toteutetaan osallistumalla aktiivisesti kansainvälisiin tutkimus- ja kehittämishankkeisiin myös yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Sivu 11 / 28
Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen yhteistyö on monipuolista tavoitteena itäsuomalaisen yritys- ja työelämän kehittäminen sekä osaamisen ja asiantuntijuuden vahvistaminen. Yhteistyön tavoitteena on kohottaa Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen t&k-työn tasoa verkostoitumalla keskenään sekä Itä-Suomen yliopistojen kanssa ja vahvistaen rooliaan valtakunnallisen, pohjoismaisen ja eurooppalaisen t&k-rahoituksen saajana erityisesti suorista EU:n rahoituslähteistä. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun kanssa toteutetaan osaamiskeskittymäpohjaista hanketoimintaa. Yhteistyötä Savon ammattija aikuisopiston kanssa toteutetaan partnerihankkeissa ja mm. Yrityspalvelu Verson toiminnassa. Tutkimus- ja kehitystyö sekä maksullinen palvelutoiminta vastaa toiminta-alueen elinkeinoelämän tarpeisiin ja tuottaa uutta osaamista ammattikorkeakoulun opetukseen. Toiminnan rahoitus, noin 20 % ammattikorkeakoulun tuloista, haetaan opetusministeriön ulkopuolisista rahoituslähteistä. 4.1. Tutkimus- ja kehitystyön painopistealueet Tutkimus- ja kehitystyön yhdenmukaisten prosessien käyttöönotto varmistetaan toimintavuoden aikana. Tämä varmistaa myös poikkitieteellisen, useamman osaamisalueen ja koulutusalan, sujuvan osallistumisen samaan hankkeeseen tai hankeryppääseen. Samalla varmistetaan osaamiskeskittymätoiminta. Maksullisen palvelutoimintaan ammattikorkeakoulutasoinen yhdenmukainen ohjeistus, ja se otetaan käyttöön kaikilla osaamisalueilla. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uusittujen tutkimus- ja kehitystyön prosessien käyttöönoton edistäminen T&K-työn ja osaamiskeskittymien yhteennivominen Maksullisen palvelutoiminnan yhtenäistäminen ja kannattavuuden lisääminen 5. Osaamiskeskittymät Koulutus ja tutkimus- ja kehitystyö tuottaa osaamisalueillaan uutta tietoa, asiantuntijuutta, osaamista ja innovaatioita sekä alansa että vaikutusalueensa käyttöön. Tutkimus- ja kehitystyö integroituu osaksi opetusta jokaisessa koulutusohjelmassa. Koulutus ja tutkimus- ja kehitystyö fokusoituvat ja profiloituvat osaamiskeskittymiksi, joihin erityisesti kohdennetaan voimavaroja sekä valtakunnallisten korkeakoulupoliittisten ratkaisujen että ennakointitiedon pohjalta. Koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön integroiminen toiminnalliseksi kokonaisuudeksi lisää aluekehitystyön monipuolista toteutumista. Toiminnan varmistamiseksi panostetaan niin sisäiseen kuin ulkoiseen verkostoitumiseen myös kansainvälisesti. Osaamiskeskittymät muodostuvat usean koulutusohjelman asiantuntemukseen perustuen. Keskittymät kokoavat tutkimus- ja opetushenkilöstön sekä opiskelijat yhteisiin kehitysprojekteihin. Osaamiskeskittymä sisältää ylemmän amk-tutkinnon ja sille on ominaista kansainvälinen toiminta. Keskittymät ovat verkottuneet työelämän kanssa, tuottavat innovatiivisia ratkaisuja ja palvelevat opiskelijoiden koulutusta asiantuntijatehtäviin. Suuri osa Savonian t&k-toiminnasta toteutetaan osaamiskeskittymissä. Viiden osaamiskeskittymän, aihealueina: energia ja ympäristö, yrittäjyys ja innovaatiot, hyvinvointituotteet ja palvelut, turvallinen elämä sekä teollinen muotoilu suunnittelu toteutetaan keväällä ja tarkoitus on, että ne aloittavat toimintansa syyskuussa 2009. 6. Tukipalvelut Ammattikorkeakoulun tukipalvelut (henkilöstöpalvelut, kansainvälisen toiminnan palvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, opiskelijapalvelut, taloushallintopalvelut, tietohallintopalvelut, tilapalvelut, viestintäpalvelut) toteutetaan uuden organisaatiomallin mukaan yhtenäisinä ja samantasoisina kaikilla osaamisalueilla. Tukipalvelut ovat osa kehittämis- ja palvelukeskusta. Palvelujen tavoitteena on mahdollistaa opetuksen ja tutkimus- ja kehitystyön sujuva toiminta sekä luoda yhtenäiset ja kustannustehokkaat menettelytavat. Erityisesti kiinnitetään huomiota uuden toimintamallin käyttöönottoon asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi auditointipalaute huomioon ottaen. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uuden toimintamallin käyttöönoton turvaaminen Yhteisen palvelumallin luominen Kuopion yliopiston kanssa Tukipalvelujen tehokkuuden ja palvelukyvyn lisääminen Sivu 12 / 28
6.1. Henkilöstöpalvelut Henkilöstöpalvelut tukevat strategisten ja toiminnallisten tavoitteiden saavuttamista kehittämällä henkilöstövoimavaraohjauksen menetelmiä ja hallintaa henkilöstöohjelman mukaisesti. Henkilöstöpalvelut huolehtivat strategialähtöisen osaamisen johtamisen toimintamallin valmistelusta ja sitä tukevan HRM-tietojärjestelmän hankintamenettelystä. Palkkaus- ja palkitsemisjärjestelmää kehitetään edelleen palvelemaan osaamislähtöistä toiminnanohjausta. Muutoksen johtamista ja henkilöstön yhdenvertaista kohtelua tuetaan laatimalla yhtenäiset menettelytapaohjeet henkilöstöhallinnon eri osa-alueille ja henkilöstöprosesseille. Henkilöstöpalvelut edistävät vuorovaikutteista johtamista ja henkilöstön työhyvinvointia ohjaamalla uudistettujen yhteistoiminnan muotojen käyttöönottoa sekä järjestämällä koulutusta. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Henkilöstösuunnittelun, -budjetoinnin ja -raportoinnin kehittäminen Osaamisrakenteen, -roolien ja -tavoitteiden määrittely, osaamiskartoitukset pilottiyksiköissä ja arviointi sekä toimintamallin kehittäminen ja kuvaaminen HRM-tietojärjestelmän hankintamenettelyn hoitaminen Työaikasuunnittelujärjestelmän pilotointi, arviointi ja käyttöönotto Koulutuksen ja valmennuksen järjestäminen valituille opetuksen ja opiskelun, t&k-työn ja johtamisen strategisille painopistealueille 6.2. Kansainvälisen toiminnan palvelut Kansainvälisen toiminnan palveluissa otetaan käyttöön uusi toimintamalli ja mallia kehitetään yhteneväksi Kuopion yliopiston kanssa. Vuonna 2009 kansainvälisen toiminnan palvelut kehittää kansainvälisten opiskelijoiden rekrytointia (markkinointi, esitteiden tuottaminen) ja käynnistää kv-kumppanuuksien hallinnan kehittämistoimet yhteistyössä osaamisalueiden kanssa. Tavoitteena on avainkumppanuuksien syntyminen Savonia-ammattikorkeakoulun kansainväliseen toimintaan. Kansainvälisen toiminnan palvelut hallinnoi ja osallistuu aktiivisesti kansainvälisiin hankkeisiin yhteistyössä alueen muiden toimijoiden kanssa. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Toimintamallin testaaminen ja kehittäminen Opiskelijarekrytoinnin ja tiedottamisen tehostaminen Kansainvälisten kumppanuuksien hallinnan organisointityön käynnistäminen Kansainvälisten hankkeiden hallinnointi ja osallistuminen toteutukseen 6.3. Kirjasto- ja tietopalvelut Kirjasto- ja tietopalvelut toteutetaan uuden toimintamallin mukaisesti. Palvelut tuotetaan yhtenäisinä ja samantasoisina kaikilla osaamisalueilla. Kirjasto- ja tietopalvelut integroidaan vahvasti osaamisalueiden pääprosesseihin (opetus ja t&k) etenkin panostamalla tiedonhankinnan koulutukseen ja verkkoaineistojen hankintaan. Kuopion yliopiston kirjaston kanssa jatketaan konsortioyhteistyötä. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Kokoelmatyön, asiakaspalvelun, tiedonhankinnan opetuksen ja verkkopalvelujen osa-prosessien yhtenäistäminen osaamisalueilla Tiedonhankinnan opetus integroidaan opetukseen ja oppimisympäristöihin Lisätään opetus- ja t&k-henkilöstön sekä informaatikkojen välistä yhteistyötä Yhteisen palvelumallin ja kampuksen suunnittelu Kuopion yliopiston kirjaston kanssa 6.4. Opiskelijapalvelut Opiskelijapalvelujen organisoinnissa keskeistä on toimenkuvien tarkistaminen vastaamaan tehtäviä, jotka toimintamallissa on määritelty. Opiskelijapalvelujen piiriin tulevat uusina ura- ja rekrytointipalvelut ja alumnitoiminta. Opiskelijoiden ohjaus- ja neuvontapalveluja keskitetään ja siten niiden saatavuutta parannetaan. Opiskelijapalvelut siirtyvät Kuopiossa pääosin Sairaalakadun kiinteistöön. Samaan yhteyteen tulevat myös opiskelijoiden hyvinvointipalvelut. Opintojen edistymisen seurantaa systematisoidaan siten, että pystytään havaitsemaan varhain opintojen hidastuminen ja keskeytymisen uhka. Tieto auttaa kohdentamaan ja tehostamaan opinto-ohjausta. Opiskelijoita koskevan tilastointitiedon keruu systematisoidaan yhteistyössä mittariryhmän kanssa. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Toimintamallin käyttöön otto ja palvelujen uudelleen organisonti (tehtävät ja palvelujen keskittäminen) Opintoneuvonnan sitominen keskeiseksi osaksi opiskelijan muuta ohjausta ja neuvontaa Sivu 13 / 28
Opiskelijatilastoinnin kehittäminen 6.5. Taloushallintopalvelut Taloushallintopalvelut tuottaa ydinprosesseille ja tukipalveluille niiden kannattavuutta ja tuottavuutta nostavaan ohjaukseen tarvittavan taloustiedon. Ammattikorkeakoulun keskitetyt taloushallintopalvelut toteutetaan uuden toimintamallin mukaisesti. Palveluiden tuottavuutta lisätään yhtenäisillä ohjeilla ja käytännöillä, tehostetuilla sähköisillä taloushallinnon ratkaisuilla ja uusien sovelluksien käyttöön otolla. Palveluilla tuetaan myös haasteellisen kampusinvestoinnin toteuttamista. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Varmistetaan yhtenäiset ohjeet ja laskentakäytännöt Toiminnassa hyödynnetään tiimitoimintaa, osaamiseen pohjaavaa työnjakoa ja varahenkilöjärjestelyjä Lisätään sähköisten taloushallinnon ratkaisuiden käyttöä Parannetaan raportointi- ja budjetointijärjestelmiä Panostetaan tilapalveluiden (kiinteistöhallinnan) ja Kuopio-kampuksen talouslaskentaan 6.6. Tietohallintopalvelut Tietohallintopalvelujen tehokkuutta ja palvelukykyä lisätään siirtymällä keskitettyyn palveluun vikatilanteiden hallinnassa (Service Desk). Tehokkuutta lisätään myös standartoimalla yksiköiden tietojärjestelmiä ja keskittämällä palvelintoiminnot tietohallintokeskukseen. Varmistetaan verkko-opetuksessa käytettävien järjestelmien toiminta. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Uuden toimintamallin käyttöönotto tietohallinnossa Service Desk -palvelun käyttöönotto tietojärjestelmien ylläpidossa Tietojärjestelmän standardisointi Palvelinpalvelujen keskitys Verkko-opetuksen järjestelmien (Moodle ja Connect Pro) toimivuus 6.7. Tilapalvelut Tilapalvelut on keskeinen toimija Kuopio-kampushankkeen valmistelussa. Se vastaa myös liiketalouden ja matkailu- ja ravitsemisalan tilapäisen sijoittumisen suunnittelusta ja toteutuksesta Opistotien ja Sairaalakadun kiinteistöihin. Vuosittainen kiinteistöjen perus- ja ylläpitokorjaustytöt suunnitellaan tilapalveluissa ja toteutetaan sen toimesta. Tilakäyttäjäpalveluja (aulapalvelu-, tilajärjestely-, posti- ja ruokalapalvelut) kehitetään yhteistyössä osaamisalueiden kanssa. Painopistealueet vuonna 2009 ovat Kuopio-kampushankkeen valmistelu Toimintojen väliaikainen sijoittaminen Opistotien ja Sairaalakadun kiinteistöihin Kiinteistöjen perus- ja ylläpitokorjaustöiden suunnittelu ja toteuttaminen Tilakäyttäjäpalvelujen kehittäminen 6.8. Viestintäpalvelut Viestintäpalveluiden toimintaperiaatteena on toteuttaa viestintää ja sen eri osa-alueita (markkinointi, tiedottaminen ja julkaisutoiminta) keskitetysti, profiloidusti ja asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Viestintäpalvelut organisoidaan ja palveluja tuotetaan uuden toimintamallin mukaisesti. Viestintäpalvelut integroidaan palvelemaan vahvemmin ydinprosesseja (o&o ja t&k). Sisäisen tiedottamisen välineiden käyttö ohjeistetaan. Markkinointi Markkinoinnin kehittämisessä on keskeistä sisäisten ja ulkoisten verkkosivustojen kehittäminen. Markkinointimateriaalien tuottaminen keskitetään entistä paremmin ja materiaalit yhtenäistetään niin, että ne luovat yhtenäisen kuvan ammattikorkeakoulusta. Markkinoinnin painopistealueet vuonna 2009 ovat Markkinointiviestinnän materiaalin tuottaminen keskitetysti ja yhtenäisesti Vuonna 2008 uusitun nettisivuston jatkokehittäminen Uuden intranetin kehittäminen palvelemaan Savonian sisäistä viestintää Sivu 14 / 28
Tiedotus Savonian tiedotus ulkoisessa viestinnässään edistää ammattikorkeakoulun tunnettuutta ja muutoksista tiedottamista. Sidosryhmille ja Savonian ulkopuoliselle ammattihenkilöstölle kohdennettua tiedottamista parannetaan. Sisäinen tiedotus organisoidaan toimintamallin mukaisesti. Tiedotuksen painopistealueet vuonna 2009 ovat Muutosjohtamisen tukeminen Mediakontaktien ylläpitäminen Savonian toimipistealueilla Yhden tasokkaan sidosryhmälehden tuottaminen Kontaktien laajentaminen ammattilehtiin Julkaisutoiminta Julkaisutoiminnalla tehdään tunnetuksi Savonia-ammattikorkeakoulun ydinprosesseja (opetusta ja tutkimusja kehitystyö) sekä niiden toiminnan tuloksia. Julkaisutoimintaa aktivoidaan kaikissa toimipisteissä. Tuotetaan vähintään yksi kaupallinen ja selkeästi valtakunnallisesti kiinnostava julkaisu. Edistetään kaupallisten julkaisujen myyntiä. Julkaisutoiminnan painopistealueet vuonna 2009 ovat Julkaisutoiminnan aktivointi Vähintään yhden kaupallisen julkaisun tuottaminen Kaupallisten tuotteiden myynnin edistäminen 7. Ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan toiminta Savonia-ammattikorkeakoulun opiskelijakunta (SAVOTTA) on opiskelijoiden itsenäisesti hallitsema, sitoutumaton edunvalvonta- ja palvelujärjestö. Opiskelijakunnan jäseniksi voivat liittyä kaikki Savoniaammattikorkeakoulun opiskelijat. Opiskelijakunta toimii jäsentensä yhdyssiteenä ja edistää heidän yhteiskunnallisia, sosiaalisia ja henkisiä sekä opiskeluun ja opiskelijan asemaan yhteiskunnassa liittyviä pyrkimyksiään. Opiskelijoiden edustajat toimivat ammattikorkeakoulun hallituksessa ja muissa ammattikorkeakoululain 12 :n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitetuissa toimielimissä sekä osallistuvat ammattikorkeakoulun muuhun toimintaan aktiivisesti vaikuttaen. Opiskelijakunnan toiminnan tavoitteena on opiskelijoiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin lisääminen ja ammattikorkeakoulutuksen laadun kehittäminen. Opiskelijakunta tekee tavoitteidensa saavuttamiseksi yhteistyötä myös muiden ammattikorkeakoulujen ja yliopiston opiskelija- /ylioppilaskuntien kanssa. Opiskelijakuntatoiminnan painopistealueet vuonna 2009 Opiskelijakunnan jäsenmäärän kohottaminen yli 65 % läsnä olevista opiskelijoista Opiskelijakortti- ja jäsenhankintaprosessin kehittäminen Vertaistuutoroinnin ja muiden opiskelijakunnan palveluiden kehittäminen sekä niiden sitominen keskeiseksi osaksi opiskelijan muuta ohjausta ja neuvontaa Opiskelijoiden hyvinvoinnin ja hyvinvointipalvelujen edistäminen Kansainvälisen toiminnan kehittäminen Koulutusalajärjestötoiminnan tukeminen ja turvaaminen 8. Ammattikorkeakoulun talous Savonia-ammattikorkeakoulun käyttötaloussuunnitelma (jäljempänä budjetti) on euromääriltään täysin yhteensopiva kuntayhtymän talousarvion ja taloussuunnitelman kanssa. Tässä ammattikorkeakoulun budjetissa esitetään talouden ja rahoituksen käyttötalouden kokonaisuus, osaamisaluekohtaiset käyttötalousosat, talouden tavoitteiden ydinasiat, talouden hallinnan mittarit, talousarvion laatimisen perusteet ja määritetään talousarvion sitovuustaso. Budjetti sisältää käyttötalousosan ja investointiosan. Ylläpitäjän hyväksymä talousarvio ja taloussuunnitelma sisältää tuloslaskelman sekä rahoituslaskelman. Ammattikorkeakoulun talouden hallinta Talous- ja rahoitusresurssien hallinta mahdollistaa perustehtävien toteutumisen sovittujen periaatteiden ja strategian mukaisesti, tukee eri prosessien tehokasta toimintaa, mutta samalla myös edellyttää prosesseilta taloudellista tehokkuutta. Toiminnan tulee olla kannattavaa ja tilikauden tuloksen on oltava positiivinen. Talouden terveet periaatteet osaltaan tukevat pääprosesseja kestävän kehityksen mukaisesti. Lisääntyvistä investointien rahoitustarpeista huolimatta tulee ammattikorkeakoulun rahoitusrakenne säilyttää riittävän hyvänä. Sivu 15 / 28
Toiminnan riskejä hallitaan myös talouden ja rahoituksen kannalta, reagoidaan rahoitusleikkauksiin, talousja rahoitussuunnittelussa otetaan huomioon nuorisosasteen aloituspaikkojen vähentäminen ja siitä aiheutuva asteittainen tulorahoituksen aleneminen. Myös muutosvaiheessa talous ja rahoitus pidetään terveenä. Talousohjauksessa kannustetaan hyvään tutkintojen tuottamiseen osaamisalue- ja yksikkökohtaisesti. Ammattikorkeakoulun talouden strategiset mittarit ovat: vuosikate, tilikauden tulos ja tutkintojen tuottamiskykyä kuvaava tutkintotuottavuusindeksi. Toiminnan talousohjauksessa otetaan huomioon myös ne vaikutukset, joita on kuntayhtymätason muihin talousmittareihin. 8.1. Käyttötalousosan laatimisen perusteet Vuoden 2009 käyttötaloussuunnitelma (budjetti) on laadittu edelleen vuoden 2006 rahoituslain linjausten mukaisena, jossa opetuksen järjestämiseen saatava yksikköhintaraha koostuu opiskelijamäärään perustuvasta osasta (määräosa 70 %) ja tutkintomäärästä riippuvasta osasta (tulososa 30 %). Yksikköhintaraha saadaan laskennallisen opiskelijamäärän perusteella (laskettu vahvistetun nuorisoasteen aloituspaikkojen ja aikuisopiskelijoiden määrän perusteella). Savonia-amk:n talousarvion laadinta vuodelle 2009 noudattaa vuoden 2008 rahoitusperiaatteita. Vuodelle 2008 opetusministeriön tekemä aloituspaikkamäärän leikkaus (-72 aloituspaikkaa, -6,4 %) alentaa edelleen porrastettuna vuosittain yksikköhintarahaa neljän vuoden aikana. Taulukko 1. Opiskelijamääräarviot ja yksikköhintarahoitus. opiskelijamääräarvio 20.1.2009 opiskelijamääräarvio 20.9.2009 Sivu 16 / 28 rahoituksen laskennallinen opiskelijamäärä yksikköhinta yhteensä, brutto Savonia-amk 5013 5618 5770 42,8 milj. euroa Palkkoihin oletettava korotustarve on keskimäärin +3,5 %, palkkasivukustannukset 26,0 % ja yksikköhintatasoon korotusta noin +3,8 % vuoden 2008 tasosta ja laskennallisena ennakointina tutkintomääriin perustuvan tuloksellisuusosan jälkeen on päädytty kokonaistuotossa noin +2,0 %.n nousuun. Taulukko 2. Kuntayhtymän henkilöstömääräarvio. Henkilöstöryhmä arvio vuosi 2008 henkilömäärä (TSTA2008) arvio vuosi 2008 henkilötyövuodet (TSTA2008) arvio vuosi 2009 henkilömäärä (TSTA2009) arvio vuosi 2009 henkilötyövuodet (TSTA2009) Opetushenkilöstö 323 311,5 316 296,2 Toimihenkilöstö 145 150,9 148 146,1 T&k-henkilöstö 120 123,1 100 105,3 Kuntayhtymän henkilöstö yhteensä 588 585,5 564 547,6 Talousarvioon on sisällytetty koulutusyksiköiden kustannuksiin jäsenkunnille maksettavaa peruspääoman korkoa 1,0 %:n mukaan, jonka määrä on edelleen 124 tuhatta euroa. Opetusministeriöstä tulevaa yksikköhintarahoitusta kohdennetaan palopäällystökoulutukseen sekä muotoilun ja viestinnän koulutukseen sopimusten mukaisesti. Talousarvion sitovuus Talousarvion sitovuus määritellään 1.1.2009 voimaan astuvan uuden organisaatiorakenteen mukaisesti. Ammattikorkeakoulun hallitusta sitoo ammattikorkeakoulun käyttötalousosan tilikauden tulos, osaamisaluekohtainen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen käyttötalousosan tilikauden tulos ja investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeinen investointien nettomeno osaamisalueen ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen tasolla. Talousarvion käyttötalousosa on tilikauden tulos -tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Investointiosa on osaamisaluekohtaisesti investointimenojen rahoitusosuuksien jälkeisen investointien nettomenon tasolla osaamisaluetta ja Kehittämis- ja palvelukeskusta sitova. Ammattikorkeakoulu päättää määrärahojen jakamisen perusteista, osaamisaluekohtaisesta ja Kehittämis- ja palvelukeskuksen nettotulostavoitteesta, osaamisaluekohtaisesta investointiosasta ja osaamisalueen investointien nettorahoitusmäärästä. Kuntayhtymän hallitusta sitovat kuntayhtymän tason ja amk:n käyttötalousosan talous- ja rahoitusasiat: tuloslaskelman tulos ja nettotulos sekä amk-kokonaisuuden käyttötalousosan tilikauden tulos, investointien yhteismäärä nettona ja yksittäiset yli 300.000 euron investoinnit. Ylläpitäjä päättää kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun nettotulostavoitteesta ja investointien nettorahoitusmäärästä. Ylläpitäjä päättää myös kuntayhtymän ja ammattikorkeakoulun tuloslaskelmasta, rahoituslaskelmasta (ja taseesta) ja amk-kokonaisuuden käyttötalousosasta, lainamäärän lisäämisestä (lainanotosta) ja tappiollisen tuloksen kattamisesta ja siitä noudatettavista periaatteista. Ylläpitäjä päättää lisäksi poistojen periaatteista (poistosuunnitelma, suunnitel-
man mukaiset poistot) ja sisäisistä toimitilavuokrista sekä yksittäisistä investoinneista, jotka ovat vähintään 300.000 euroa. Uuden hallintosäännön (1.1.2009 kaikilta osin voimaan astuvan) mukaan tilivelvollisia ylläpitäjään nähden ovat kuntayhtymän johtaja/rehtori, opetuksesta vastaava vararehtori, tutkimus- ja kehitystyöstä vastaava vararehtori ja talousjohtaja. 8.2. Käyttötalousosa Vuoden 2009 käyttötaloussuunnitelman (TOKSU, budjetti) mukaan ammattikorkeakoulun toimintatuotot ovat 58,4 milj. euroa (sisäisten erien osuus on noin 4,1 milj. euroa). Toimintatuotot ovat hieman edellistä vuotta suuremmat, koska yksikköhintatuoton määrän odotetaan hieman nousevan, vaikkakin toisaalta tuloja osaltaan vielä alentaa vuoden 2008 aloituspaikkojen määrän leikkaus. Talousarviossa on erotettu toisistaan opetus sekä tutkimus- ja kehitystyö (t&k:n toiminto 14 ja toiminto 77) ja maksullinen palvelutoiminta (map). Talousarviorakenne on näiltä osin muuttunut, eikä siten ole täysin vertailukelpoinen aiempiin vuosiin. Opetuksen toimintatuotot ovat 46,3 milj. euroa, ja ilman sisäisiä vuokratuottoja 42,2 milj. euroa. Maksullisen palvelutoiminnan ja tutkimus- ja kehitystyön toimintatuotot ovat yhteensä 12,1 milj. euroa. Budjetti sisältää myös kirjanpidon sisäiset tuotto- ja kulutapahtumat ja siten se sisältää huomattavan määrän sisäisiä vuokria eli vuokratuloja ja sisäisiä vuokrakuluja, jotka suurentavat tuotto- ja kulusummia, mutta niiden käyttäminen ei aiheuta nettovaikutusta tulokseen. Sisäisten erin osuus on noin 4,1 milj. euroa. Tulevan Kuopio-kampuksen rakennusaikaisten pääomakustannusten (rahoituskorko ja poistot) osalta on menetelty budjetoinnissa siten, että niiden laskennallinen, ennakoitu määrä on vähennetty (pidätetty) suoraan osaamisalue- ja yksikkökohtaisesta yksikköhintatuotosta Kehittämis- ja palvelukeskukselle ja samansuuruiset korko- ja poistokustannukset on esitetty kuluina. Siten tarkastelukaudella on varauduttu Kuopiokampuksen toimitilojen toteuttamiseen ja siitä aiheutuviin kustannuksiin, joita on hyvin vähän vuonna 2009, mutta merkittävässä määrin sen jälkeen. Vuosikate on 2,3 milj. euroa, josta opetuksen vuosikate on 2,2 milj. euroa. Tutkimus- ja kehitystyön ja maksullisen palvelutoiminnan vuosikate on noin 67 tuhatta euroa. Käyttötalousosan tilikauden tuloksen odotetaan olevan 715 tuhatta euroa, josta opetuksen osuus on 695 tuhatta ja t&k:n ja maksullisen palvelutoiminnan osuus yhteensä 20 tuhatta. Selvästi positiivinen kokonaisuus mahdollistaa perustavoitteena olevan 350 tuhannen euron investointivarauksen tekemisen vuonna 2009, 2010 ja 2011 (rahaston kerryttämisen) ylläpitäjän tasolla päätettävässä talousarviossa (TSTA). Tämä on konkreettista varautumista tuleviin toimitilainvestointeihin. Vuosien 2010 2011 osalta taloudellinen tulos ja myös tavoitetulos ovat vakaat ja hieman paremmat kuin vuoden 2009 taso. Vaikka yksikköhintatuotto on hieman laskeva, on tutkimus- ja kehitystyön tuotoissa odotettavissa kasvua. Suurimmissa toimintakuluissa (henkilöstökulut ja palveluiden ostot) voidaan aikaansaada säästöjä vuodesta 2010 alkaen kohoavien Kuopio-kampuksen pääomakustannusten kattamiseen. Tilikauden tulos on runsaan 900 tuhatta euroa positiivinen molempina vuosina ja tulos mahdollistaa ainakin +350 tuhannen euron investointivarauksen tekemisen (ylläpitäjän tuloslaskelmassa). Kuopio-kampuksen aiheuttama pääomakustannusten nousu vuosina 2010 2011 on kohdennettu pääosin tilojen pääkäyttäjille (Kuopiossa järjestettävä liiketalouden, matkailu- ja ravitsemisalan ja terveysalan koulutus) ja yhteisten tilojen osalta kaikille osaamisalueille (ei kuitenkaan palopäällystön koulutukseen eikä muotoilun ja viestinnän koulutukseen) niiden suhteellisten yksikköhintatuottojen perusteella. Osaamisalueista suurin talouden volyymiltaan on teknologia- ja ympäristöalaan osaamisalue (OA), jonka tuotot ovat 17,8 milj. euroa. Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen tuotot ovat 15,5 milj. euroa ja hyvinvointialan osaamisalueen 11,7 milj. euroa. Osaamisalueiden tilikauden tuloksen ennakoidaan olevan tasapainossa, vain niukasti positiivisella puolella. Kehittämis- ja palvelukeskuksen (KePa) tuottovolyymi on 13,4 milj. euroa, joka sisältää sisäiset vuokrat (4,1 milj. euroa) ja vastaavasti tilakustannukset sekä kaikki tukipalvelukustannukset. KePalle on asetettu positiivinen tulostavoite, joka kattaa pakollisen poistotavoitteen ja tuleviin kampusinvestointeihin varautumista varten tarvittavan näytettävän positiivisen tuloksen. KePan tulostavoite on +695 teur vuodelle 2009, +911teur vuodelle 2010 ja +913teur vuodelle 2011. Käyttötalousosa esitetään sivuilla 19 23. Sivu 17 / 28
8.3. Investointiosa Investointeja on runsaasti vuonna 2009, yhteensä bruttona 5,5 milj. euroa, josta Kuopio-kampuksen rakentamisen suunnitteluun varaudutaan 750 tuhannen euron edestä, muihin tilapalveluiden korjaus- ym. investointeihin 2,7 milj. eurolla ja lähinnä tietotekniikkahankintoihin noin 600 tuhannen euron arvosta. Vuodelle 2010 on suunniteltu 11,3 milj. euron investoinnit, josta kampukseen jo huomattava määrä 9,6 milj. euroa ja vuodelle 2011 yhteensä 30,0 milj. euroa brutto (28 milj. euroa netto), josta kampukseen 28 milj. euroa brutto (26 milj. euroa netto). Suunnittelukauden ohjelmassa on mukana pääosa Kuopio-kampuksen toteuttamisesta. Kuopio-kampuksen suunnittelutyö jatkuu vuonna 2009. Hankkeesta tehdään konkreettiset hankeselvitykset Savonian, Kuopion yliopiston ja Senaatti-Kiinteistöt Oy:n yhteistyönä ja tuloksena saadaan tilasuunnitelmat kustannusarvioita ja rakentamista varten. Kampus käsittää jo pääosan Liiketoiminta- ja kulttuurialan osaamisalueen (Kuopiossa järjestettävä liiketalouden sekä matkailu- ja ravitsemisalan koulutus), Kehittämis- ja palvelukeskuksen, kirjaston ja oppimiskeskuksen sekä hyvinvointialan osaamisalueen (Kuopiossa järjestettävä terveysalan koulutus) tiloista. Kampushankkeen toteutusta jatketaan vielä myös vuosina 2012 ja 2013, jolloin odotetaan saatavan myös EUavustukset ja kiinteistömyynnin tulorahoitus helpottamaan kustannusrasitetta. Koko Kuopiokampushankkeen kustannusarvio on 51,4 milj. euroa brutto ja 32,2 milj. euroa netto avustusten ja kiinteistömyynnin jälkeen. Kuopio-kampuksen huipputason osaamista edistävään Itä-Suomen kärki-investointiin haetaan ja tavoitellaan tukea ainakin EU-rahoituslähteistä 12 milj. euroa. Tavoitteena on saada siirretyksi myös terveysalan koulutus (Kuopio) uudelle kampukselle mahdollisimman pian ja siinä yhteydessä sen nykyiset toimitilat myydyksi ja käytettäväksi osittaisena tulorahoituksena uuteen investointiin. Vuosien 2009 2011 osalta suunniteltujen investointien, niiden poistojen ja korollisen rahoituksen kustannukset ovat tulosvaikutteisina budjetissa mukana. (Kampus-hankkeesta ja yli 300.000 euron investoinneista päättää ylläpitäjä.) Investointiosassa on esitetty tilapalveluiden kiinteistöinvestoinnit toimipistekohtaisesti ja Kuopio-kampuksen osuus erillisenä ja muut investoinnit osaamisaluekohtaisesti. Tilapalveluiden investointeja on selvästi eniten Sairaalakadun kiinteistöjen korjauksiin. Muita investointeja on eniten Teknologia- ja ympäristöalan osaamisalueella (1,2 milj. eur), mutta sinne ennakoidaan saatavan runsaasti myös rahoitusavustuksia, jolloin nettomäärä pienenee (775 teur, netto). Ammattikorkeakoulun yksityiskohtainen investointiosa esitetään sivuilla 24 26. Sivu 18 / 28
KÄYTTÖTALOUSOSA TA2008 TA2009 Savonia-ammattikorkeakoulu yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA2009 TS2010 TS2011 T&K(14) T&K(77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot 55 600 995 46 285 050 945 900 6 866 684 7 812 584 4 320 725 12 133 309 58 418 359 56 729 771 56 441 990 Myyntituotot 43 119 613 41 672 130 808 900 945 858 1 754 758 4 127 975 5 882 733 47 554 863 45 173 818 43 906 694 Maksutuotot 46 300 6 800 0 641 021 641 021 81 350 722 371 729 171 720 850 770 850 Tuet ja avustukset 7 979 212 365 500 137 000 5 276 805 5 413 805 83 900 5 497 705 5 863 205 6 566 375 6 850 875 Vuokrat 4 303 550 4 178 584 0 0 0 0 0 4 178 584 4 174 692 4 819 535 Muut toimintatuotot 152 320 62 036 0 3 000 3 000 27 500 30 500 92 536 94 036 94 036 Toimintakulut 52 587 856 43 964 397 1 045 900 6 895 774 7 941 674 4 124 655 12 066 329 56 030 726 53 742 497 52 851 645 Henkilöstökulut 31 639 186 26 140 331 975 188 4 012 439 4 987 627 2 976 958 7 964 585 34 104 916 32 749 314 32 339 606 Palvelujen ostot 11 848 358 10 045 750 56 776 1 852 993 1 909 769 713 250 2 623 019 12 668 769 12 114 317 11 773 230 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 2 844 375 2 049 088 7 000 702 822 709 822 150 150 859 972 2 909 060 2 791 691 2 774 118 Avustukset 303 130 381 000 0 0 0 0 0 381 000 390 500 390 500 Vuokrat 5 092 924 4 783 050 4 436 196 775 201 211 241 233 442 444 5 225 494 4 969 275 4 889 179 Muut toimintakulut 859 883 565 178 2 500 130 745 133 245 43 064 176 309 741 487 727 400 685 012 Toimintakate 3 013 139 2 320 653-100 000-29 090-129 090 196 070 66 980 2 387 633 2 987 274 3 590 345 Rahoitustuotot ja -kulut 344 000 124 394 0 0 0 0 0 124 394 398 501 1 015 931 Korkotuotot 150 000 250 000 0 0 0 0 0 250 000 200 000 200 000 Korkokulut (peruspääoma) 494 000 374 394 0 0 0 0 0 374 394 598 501 1 215 931 Vuosikate 2 669 139 2 196 259-100 000-29 090-129 090 196 070 66 980 2 263 239 2 588 773 2 574 414 Suunnitelman mukaiset poistot 1 539 746 1 501 179 0 2 500 2 500 44 480 46 980 1 548 159 1 671 898 1 656 553 Tilikauden tulos 1 129 393 695 080-100 000-31 590-131 590 151 590 20 000 715 080 916 875 917 861 Sivu 19 / 28
KÄYTTÖTALOUSOSA TA2008 TA2009 Kehittämis- ja palvelukeskus yhteensä Opetus Opetuksen Maksull.palv. T&K (14+77) Maksullinen Mapa ja T&K TA2009 TS2010 TS2011 T&K(14) T&K(77) yhteensä palvelutoiminta yhteensä yhteensä yhteensä yhteensä Toimintatuotot 9 366 250 12 744 093 194 600 430 905 625 505 50 000 675 505 13 419 598 13 561 301 14 256 144 Myyntituotot 4 476 700 8 307 373 178 600 0 178 600 50 000 228 600 8 535 973 8 750 973 8 800 973 Maksutuotot 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 Tuet ja avustukset 590 000 250 000 16 000 430 905 446 905 0 446 905 696 905 627 500 627 500 Vuokrat 4 299 550 4 174 784 0 0 0 0 0 4 174 784 4 170 892 4 815 735 Muut toimintatuotot 11 936 0 0 0 0 0 11 936 11 936 11 936 0 0 0 Toimintakulut 7 426 301 11 222 128 194 600 430 905 625 505 50 000 675 505 11 897 633 11 543 116 11 616 973 Henkilöstökulut 2 528 423 4 960 027 152 188 288 905 441 093 15 700 456 793 5 416 820 5 322 149 5 369 413 Palvelujen ostot 2 198 665 2 776 405 36 476 123 000 159 476 34 000 193 476 2 969 881 2 948 407 2 956 957 Aineet, tarvikkeet ja tavarat 797 649 1 218 743 0 2 000 2 000 300 2 300 1 221 043 1 218 843 1 220 943 Avustukset 248 130 334 500 0 0 0 0 0 334 500 344 000 344 000 Vuokrat 1 293 256 1 469 275 4 436 9 500 13 936 0 13 936 1 483 211 1 232 798 1 233 798 Muut toimintakulut 360 178 463 178 1 500 7 500 9 000 0 9 000 472 178 476 919 491 862 Toimintakate 1 939 949 1 521 965 0 0 0 0 0 1 521 965 2 018 185 2 639 171 Rahoitustuotot ja -kulut 219 607 0 0 0 0 0 0 0 280 000 900 000 Korkotuotot 150 000 250 000 0 0 0 0 0 250 000 200 000 200 000 Korkokulut (peruspääoma) 369 607 250 000 0 0 0 0 0 250 000 480 000 1 100 000 Vuosikate 1 720 342 1 521 965 0 0 0 0 0 1 521 965 1 738 185 1 739 171 Suunnitelman mukaiset poistot 759 454 826 885 0 0 0 0 826 885 826 310 826 310 Tilikauden tulos 960 888 695 080 0 0 0 0 0 695 080 911 875 912 861 Sivu 20 / 28