Henkilöstökertomus 2012
Sisällysluettelo 1. Johdanto... 3 2. Henkilöstökatsaus... 4 2.1. Henkilöstön määrä... 4 2.2. Rekrytointi ja uudet palvelussuhteet... 6 2.3. Henkilötyövuodet... 8 2.4. Työpanokset... 8 3. Henkilöstön rakenne... 9 3.1. Sukupuolijakauma... 9 3.2. Ikäjakauma... 9 3.4. Eläköityminen... 11 4. Toimintakyky ja työhyvinvointi... 11 4.1. Poissaolot... 11 4.2. Sairastavuus... 12 5. Osaamisen kehittäminen... 14 5.1. Täydennyskoulutus... 14 5.2. Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä... 16 5.3. Kehityskeskustelut... 17 5.4. Viestintä... 18 6. Henkilöstöinvestoinnit... 18 6.1. Henkilöstötuloslaskelma... 19 6.2. Työterveyspalvelut... 21 6.3. Työsuojelu... 22 6.4. Toimipaikkaruokailu... 28 6.5. Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta... 28 7. Yhteistoiminta... 29 7.1. Yhteistyötoimikunta... 29 7.2. Henkilöstöryhmä... 30 2 (31)
1. Johdanto Kaikki henkilöstökertomuksessa esitetyt tiedot kuvaavat tilannetta 31.12.2012 Kunnallisen työmarkkinalaitoksen Kunta-alan henkilöstöraporttisuosituksen ja sairaanhoitopiirissä vakiintuneen käytännön mukaisesti. Tietolähteinä ovat olleet: palkkahallinnon Personec FK-ohjelma, HRM koulutushallintajärjestelmä, HaiPro-terveydenhuollon vaaratapahtumat raporttijärjestelmä, Pohjolan tapaturmavakuutustilasto, työterveyshuollon TT2000-raportointijärjestelmä (sairauspoissaoloja koskeva laadullinen tieto) sekä Hiisinetissä (intranet) oleva kehityskeskustelujen raportointiohjelma. Henkilöstökertomus on laadittu henkilöstöpalveluissa. Tietojen ilmoittaminen vuoden viimeisen päivän tilanteen mukaisena vääristää raportointia jonkin verran. Raportointia kehitetään siten, että vuoden viimeisen päivän lisäksi tulevina vuosina pystytään esittämään tiedot myös vuoden keskimääräisestä tilanteesta. Tiedot eläköitymisestä perustuvat Kevan tuottamaan aineistoon. Koska Keva tietojärjestelmien uudistamisen vuoksi ei vielä ole pystynyt toimittamaan vuoden 2012 tietoja, liitetään tiedot eläköitymisestä henkilöstökertomukseen jälkikäteen sitten kun ne ovat luotettavalla tasolla käytettävissä. Keskeiset tunnusluvut 2011 2012 (Huom! Kevan aineistoon perustuvat tiedot eläköitymisestä puuttuvat!) 2011 2012 Muutos 2011/2012 Vakinainen henkilöstö 2932 2771 5,5 % Määräaikainen henkilöstö Osa-aikaisia palvelussuhteita Yli 45-vuotiaita (vakinaisista) Naisia henkilöstöstä (vakinaisista) Suurin ikäryhmä (vakinaisista) Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Vanhuuseläkkeelle siirtyneiden lukumäärä KuEL-eläkkeelle siirtyneiden keski-ikä Varhe-maksu Palkat ja palkkiot yhteensä Lisä- ja ylityöt ja päivystysajan palkat 754 860 +14,1 % 224 245 +9,38 % 63,8 % 63,1 % 0,7 %-yksikköä 86,9 % 86,2 % -0,7 %-yksikköä 50 54 v 55 59 v 63,4 v 51 61 +19,6 % 59,7 v 1 150 706 1 036 081 9,96 % 133 427 248 132 814 665 0,46 % 18 075 476 18 710 476 +3,51 % Sairauspoissaolopäivät Täydennyskoulutuspäivien lukumäärä Täydennyskoulutuspäiviä/henkilö (koko henkilöstö) Kehityskeskustelu toteutuma (tavoite 50 %) 64673 57337 11,34 % 11 642 päivää 10423 päivää 10,5 % 3,7 päivää 3,4 päivää 0,3 päivää 52 % 62 % +10 %-yksikköä 3 (31)
2. Henkilöstökatsaus Toiminta- ja taloussuunnitelmassa 2012-2014 henkilöstöjohtamiselle asetetut tavoitteet olivat hyvän henkilöstöpolitiikan toteuttaminen ja henkilöstömäärän hallinta. Sairaanhoitopiirin hyvän henkilöstöpolitiikan keskeisiksi sisältöalueiksi toiminta- ja taloussuunnitelmassa määriteltiin: hyvä henkilökunnan palvelussuhde- ja palkkauspolitiikka hyvä henkilökunnan täydennyskoulutustoiminta hyvä henkilökunnan kehittämistoiminta hyvä henkilökunnan työkyvyn ylläpitämistoiminta. Toiminta- ja taloussuunnitelman mukaan sairaanhoitopiirillä oli käytettävissään 100 uutta vakanssia. Sairaanhoitopiirin palvelutuotannossa käytetyn henkilötyövuosien / työpanosten määrän tuli vuonna 2012 olla pienempi kuin vuonna 2011 ottaen huomioon kuntayhtymälle lain mukaan siirtyvät tehtävät ja kumppanuussopimuksessa sovitut henkilöstömuutokset ja ostopalvelut sekä liikkeenluovutusten yhteydessä muutoin siirtyvän henkilöstön vaikutus. Vakinaisen henkilöstön määrä väheni 5,5 %. Sairauspoissaolojen määrän kehityssuunta oli myönteinen. Erityisesti tähän vaikuttivat Siivouskeskuksessa toteutetut toimenpiteet, kuten työmenetelmien kehittäminen, täydennyskoulutus ja oppisopimuskoulutus sekä varhaisen tuen menetelmien aktiivinen käyttäminen. Merkittävin henkilöstön määrään vaikuttanut toiminnallinen muutos oli 189 vakinaisen henkilön siirtyminen Rauman kaupungin palvelukseen MediRauman aloittaessa toimintansa 1.1.2012. Operatiivisen hoidon elta siirtyi Raumalle 95 henkilöä, Konservatiivisen hoidon elta 43, Huoltokeskuksesta 40 henkilöä ja Yhtymähallinnosta 11 henkilöä. Sosiaalipalvelujen en toiminta laajeni. Avattiin kaksi uutta asumisyksikköä, Kajastus 1.3.2012 ja Joenhelmi 1.8.2012 ja Kamu-tupatoiminta aloitti iltapäivätoiminnan Raumalla. Toiminnan laajenemisen vuoksi perustettiin 15 uutta tointa sekä perustettiin muuttovalmentajan ja lyhytaikaisen perhehoidon ohjaajan toimi Huollon ella logistiikkakeskuksen ulkopuolisen palvelumyynnin johdosta henkilökunnan määrä kasvoi vuona 2012 kolmella henkilöllä. Ensihoidon ja päivystyksen ella ensihoitopalvelu siirtyi sairaanhoitopiirin palveluksi 1.1.2013. Ensihoitopäällikön ja kenttäjohtajien vakanssit siirtyivät sairaanhoitopiirille syksyllä 2012 ensihoitopalvelun toiminnan suunnittelua ja valmistelua varten. Yleislääketieteen päivystyksen siirtyminen Porin Perusturvalta lisäsi osastonsihteereiden työtä siten, että uusia vakansseja perustettiin kolme. Psykiatrisen hoidon ella siirrettiin toiminnan painopistettä ja vakansseja laitospsykiatriasta avohoitoon. Porin perusturvan kuvantaminen siirtyi liikelaitos SataDiagin toiminnaksi 1.1.2012. Sairaanhoitopiirin palvelukseen siirtyi yhteensä 18 vakanssia. 2.1. Henkilöstön määrä Henkilöstön määrällä tarkoitetaan päätoimisessa palvelussuhteessa olevien koko- ja osa-aikaisen henkilöiden lukumäärää. 4 (31)
Henkilöstön kokonaismäärä 31.12.2012 oli 3631. Henkilöstöstä on vakinaisia 76,3 % (2771) ja määräaikaisia 23,7 % (860). Määräaikaista henkilökuntaa oli suhteessa en koko henkilökuntaan eniten Ensihoidon ja päivystyksen ella (32,8 %) sekä Sosiaalipalvelujen ella (31,8 %). Vähiten määräaikaisia oli Liikelaitos SataDiagissa (15,0 %). Ammattiryhmittäin tarkasteltuna suurin ryhmä on sairaanhoitajat ja muut hoitohenkilökuntaan kuuluvat työntekijät, joita on 58,7 % koko henkilöstön määrästä. Henkilökunnan määrän muutos vuosina 2010 2012 Vuosi Vakinaiset Prosenttiosuus koko henkilökunnan määrästä Määräaikaiset Prosenttiosuus koko henkilökunnan määrästä 2010 2894 78,0 814 22,0 2011 2932 79,5 754 20,5 2012 2771 76,3 860 23,7 Koko henkilöstön määrä ja prosentuaalinen osuus ittain 2010-2012 Toimialue 2010 Vakinainen 2010 Määräaikainen 2010 Koko henkilöstö yhteensä 2011 Vakinainen 2011 Määräaikainen 2011 Koko henkilöstö yhteensä 2012 Vakinainen 2012 Määräaikainen 2012 Koko henkilöstö yhteensä Yhtymähallinto 140 (81,4 %) Huoltokeskus 427 Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen ( 80,4 %) 579 (75,8 %) 675 (79,3 %) 87 (78,4 %) 32 (18,6 %) 172 104 (19,6 %) 531 185 (24,2 %) 764 176 (20,7 %) 851 24 (21,6 %) 111 104 (79,4 %) 450 (84,9 %) 599 (80,5 %) 689 (78,8 %) 120 (70,6 %) 27 (20,6 %) 131 80 (15,1 %) 530 145 (19,5 %) 744 185 (21,2 %) 874 50 (29,4 %) 170 92 (76,0 %) 416 (81,4 %) 544 (75,9 %) 590 (74,3 %) 131 (67,2 %) 29 (24,0 %) 121 95 (18,6 %) 511 173 (24,1 %) 717 204 (25,7 %) 794 64 (32,8 %) 195 Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon 300 (88,2 %) 406 (78,4 %) 40 (11,8 %) 340 112 (21,6 %) 518 304 (86,4 %) 417 (78,8 %) 48 (13,6 %) 352 112 (21,2 %) 529 311 (85,0 %) 413 (78,7 %) 55 (15,0 %) 366 112 (21,3 %) 525 Sosiaalipalvelujen Yhteensä 280 (66,6 %) 141 (33,4 %) 421 2894 (78,1 %) 814 (21,9 %) 3708 249 (69,9 %) 2932 (79,5 %) 107 (30,1 %) 356 754 (20,5 %) 3686 274 (68,2 %) 2771 (76,3 %) 128 (31,8 %) 402 860 (23,7 %) 3631 5 (31)
Henkilöstön määrä ammattiryhmittäin / ittain 31.12.2012 Toimialue 10 Erikoislääkärit 20 Lääkärit 40 Hammaslääkärit 50-55 sairaanhoitajat 60 Muut hoitohenkilöt 70-75 Muut henkilöt 71 Laitoshuoltajat 78 Sosiaalityöntekijät 80-81 Hallinto 90 Huolto Yhteensä Yhtymähallinto 2 16 1 36 66 121 Huoltokeskus 1 1 16 262 231 511 Konservatiivisen hoidon 22 1 717 54 454 68 118 Operatiivisen hoidon 59 Ensihoidon ja päivystyksen 5 47 3 10 482 39 153 125 19 36 11 794 Liikelaitos Satadiag 25 5 213 27 93 3 366 Psykiatrisen hoidon 24 28 269 100 81 22 1 525 Sosiaalipalvelujen 1 1 43 272 63 5 1 6 10 402 Yhteensä 170 113 3 1603 527 596 267 34 77 241 3631 195 2.2. Rekrytointi ja uudet palvelussuhteet Rekrytointia kehitettiin ottamalla käyttöön sähköisen rekrytoinnin mahdollistava Kuntarekry-järjestelmä. Järjestelmän avulla hoidetaan koko rekrytointiprosessi täyttöluvasta valintaesitykseen sekä erikseen sijaistenhallinta. Sosiaalipalvelujen pilotoi kohdennettua rekrytointia huhtikuussa 2012. Koko organisaation käyttöön järjestelmä otettiin 1.6.2013 alkaen. Järjestelmässä on tällä hetkellä pääkäyttäjien lisäksi 240 käyttäjää. 6 (31)
Kuntarekry järjestelmässä julkaistiin vuonna 2012 yhteensä 93 rekrytointi-ilmoitusta, joissa ilmoitettiin 148 työpaikkaa. Näistä työsuhteita oli 123 ja virkasuhteita 25. Rekrytoinnit jakautuivat ittain seuraavasti: Rekrytoinnit ittain vuonna 2012 Toimialue Rekrytointi-ilmoitukset Työpaikat Yhtymähallinto 2 2 Huoltokeskus 2 9 Konservatiivisen hoidon 13 18 Operatiivisen hoidon 19 29 Ensihoidon ja päivystyksen 5 19 Psykiatrisen hoidon 16 24 Liikelaitos SataDiag 10 15 Sosiaalipalvelujen 26 32 Yhteensä 93 148 Uudet toistaiseksi voimassa olevat palvelussuhteet ja vakinaistamiset vuonna 2012 ittain ammattiluokittain Toimialue 10 Erikoislääkärit 20 Lääkärit 40 Ham- Hammaslääkärit 50-55 Eri asteiset sairaanhoitajat 60 Muut hoitohenkilöt 70-75 Muut henkilöt 71 Laitoshuoltajat 80-81 Hallinto 90 Huol to 78 Sosiaali työntekijät Yhteensä Yhtymähallinto - - - 1 - - - - - - 1 Huoltokeskus - - - 3 11 14 Konservatiivisen hoidon 3 - - 4 4 4 - - 1-16 Operatiivisen hoidon 10 - - 32 4 10-2 1-59 Ensihoidon ja päivystyksen - 1-15 - 3 - - 1-20 Liikelaitos Satadiag 4 - - 15 5 2 - - 1-27 Psykiatrisen hoidon 1 - - 20 7 2 3 33 Sosiaalipalveluiden - - - 5 20 1 2 - - - 28 Yhteensä 18 1 0 92 33 27 5 4 7 11 198 7 (31)
2.3. Henkilötyövuodet Henkilötyövuosi kuvaa vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää vuosityöntekijöiksi muutettuna. Henkilötyövuosi vastaa sitä työmäärää, jonka yksi täyttä työaikaa tekevä henkilö tekee vuoden aikana. Toisin sanoen osan vuotta kestäneet ja osa-aikaiset palvelussuhteet on muutettu henkilötyövuosiksi. Kun henkilöstömäärä vaihtelee voimakkaasti vuoden aikana, kuvaa henkilötyövuosi paremmin vuoden aikana palvelussuhteessa olleen henkilöstön määrää kuin pelkkä henkilöstön lukumäärä 31.12. Henkilötyövuodet vuosina 2011 2012 ittain Toimialue 2011 2012 Yhtymähallinto 149,30 140,00 Huoltokeskus 549,20 515,20 Konservatiivisen hoidon 779,29 741,40 Operatiivisen hoidon 892,04 790,80 Ensihoidon ja päivystyksen 164,17 177,00 Liikelaitos SataDiag 343,81 357,60 Psykiatrisen hoidon 560,11 566,20 Sosiaalipalvelujen 541,00 534,10* Koko sairaanhoitopiiri 3978,90 3822,30 *luvussa mukana myös tuntityöntekijät, jotka puuttuvat tilinpäätöstiedoista 2.4. Työpanokset Työpanos eli tehty vuosityöaika on laskettu siten, että kokonaistyöaikaan on lisätty tehdyt lisä- ja ylityöt ja siitä on vähennetty poissaolot. Työpanos on laskettu työpäivinä ja muutettu laskennallisiksi toimiksi/viroiksi käyttämällä jakaja 365. Työpanokset laskennallisina virkoina/toimina 2011-2012 ittain Toimialue 2011 2012 Yhtymähallinto 73,56 71,90 Huoltokeskus 302,00 280,20 Konservatiivisen hoidon 414,00 379,70 Operatiivisen hoidon 463,60 412,30 Ensihoidon ja päivystyksen 90,60 94,00 Liikelaitos SataDiag 176,00 186,80 Psykiatrisen hoidon 273,20 271,80 Sosiaalipalvelujen 313,10 308,6* Koko sairaanhoitopiiri 2106,06 2005,30 *luvussa mukana myös tuntityöntekijät, jotka puuttuvat tilinpäätöstiedosta 8 (31)
3. Henkilöstön rakenne 3.1. Sukupuolijakauma Vakinaisesta henkilöstöstä oli naisia 86,2 % ja miehiä 13,8 %. Miesten osuus vakinaisesta henkilöstöstä on kasvanut 0,7 prosenttiyksikköä ja vastaavasti naisten osuus on pienentynyt -0,7 prosenttiyksikköä (161 henkilöä) verrattuna vuoteen 2011. Vakinaisen henkilöstön sukupuolijakauma ittain 2010-2012 2010 2011 2012 Toimialue Mies Nainen Mies Nainen Mies Nainen Yhtymähallinto 21 119 6 98 7 85 Huoltokeskus 94 333 97 353 103 313 Konservatiivisen hoidon 44 535 42 557 43 501 Operatiivisen hoidon 66 609 66 623 56 534 Ensihoidon ja päivystyksen 18 69 21 99 25 106 Liikelaitos SataDiag 26 274 27 277 24 287 Psykiatrisen hoidon 106 300 107 310 103 310 Sosiaalipalveluiden 23 257 17 232 22 252 Sairaanhoitopiiri yhteensä 398 2496 383 2549 383 2388 Prosentteina 13,8 86,2 13,1 86,9 13,8 86,2 3.2. Ikäjakauma Henkilöstön keski-ikä oli 47,7 vuotta. Suurin ikäryhmä (18,6 %) oli 55 59 -vuotiaat. Pienimmät ikäryhmät vakinaisista olivat yli 65 -vuotiaat, joita oli 0,4 % henkilöstöstä, ja alle 25-vuotiaat, joita oli 0,6 %. Vakinaisen henkilöstön ikäluokkajakauma 2010-2012 Ikäluokat 2010 2010 2011 2011 2012 2012 Muutos Muutos %-yksikköä %-yksikköä lkm %-osuus lkm %-osuus lkm %-osuus 2010/2011 2011/2012 vakinaisista vakinaisista vakinaisista vakinaisista vakinaisista 20 24 v. 12 0,4 14 0,5 16 0,6 0,1 0,1 25 29 v. 113 3,9 118 4,0 118 4,2 0,1 0,2 30 34 v. 219 7,6 230 7,8 226 8,2 0,2 0,4 35 39 v. 285 9,8 306 10,4 313 11,3 0,6 0,9 40 44 v. 424 14,7 391 13,3 352 12,7 1,4 0,6 45 49 v. 533 18,4 513 17,5 464 16,7 0,9 0,8 50 54 v. 562 19,4 572 19,5 493 17,8 0,1 1,7 55 59 v. 494 17,1 511 17,4 515 18,6 0,3 1,2 60 64 v. 240 8,3 262 8,9 263 9,5 0,6 0,6 65 - v. 12 0,4 15 0,5 11 0,4 0,1 0,1 Yhteensä 2894 100 2932 100 2771 100 9 (31)
Vakinaisen henkilöstön ikäluokkajakauma ittain 2012 Ikäluokat Yhtymähallinto Konservatiivinen Operatiivinen Huoltokeskus Ensihoito ja päivystys Liike laitos Satadiag Psykiatrinen Sosiaalipalvelut Yhteensä %- osuus 20 24 v. 25 29 v. 30 34 v. 35 39 v. 40 44 v. 45 49 v. 50 54 v. 55 59 v. 60 64 v. 0 1 1 2 0 3 0 9 2 13 17 15 11 21 15 24 5 53 40 19 20 26 32 31 9 69 81 26 22 26 49 31 5 68 88 56 11 37 55 32 19 99 106 64 27 49 64 36 18 102 102 71 19 54 84 43 17 98 112 89 14 65 80 40 17 40 41 72 6 29 30 28 16 0,6 118 4,2 226 8,2 313 11,3 352 12,7 464 16,7 493 17,8 515 18,6 263 9,5 65 v. 0 1 2 2 1 1 4 0 11 0,4 Yhteensä 92 544 590 416 131 311 413 274 2771 100,0 Vakinaisen henkilöstön keski-ikä ammattiluokittain vuosina 2010 2012 Ammattiluokka 2010 2011 2012 Erikoislääkärit 49,9 46,1 50,8 Lääkärit 32.2 33,4 38,2 Hammaslääkärit 40,2 36,3 40,6 Sosiaalityöntekijät (ei vertailua vuosiin 2010 ja 2011) Eriasteiset sairaanhoitajat 44,8 44,5 45,5 Muut hoitohenkilöt 51,4 44,7 49,0 Muut henkilöt 49,5 44,8 49,5 Laitoshuoltajat 51,6 44,5 51,9 Hallinto 47,1 44,6 49,6 Keskustoimisto 54,4 44,7 53,4 Huolto 48,8 44,5 49,2 Vakinaisten keski-ikä 45 42,8 47,7 47,2 10 (31)
3.4. Eläköityminen Eläköityminen kertoo, paljonko henkilöstöä jää tai on jäämässä eläkkeelle. Palkansaaja voi siirtyä vanhuuseläkkeelle valitsemanaan ajankohtana ikävuosien 63 68 välillä. Kevan tietojen viivästymisen vuoksi eläköitymistä koskevat tiedot liitetään henkilöstökertomukseen myöhemmin. Raportoitavat tiedot ovat: KuEL-eläkkeelle siirtyneiden määrä ja keski-ikä eläkelajeittain Arvioitu eläkepoistuma Varhe-maksujen kehitys (Varhe-maksua aiheutuu työnantajalle, kun henkilö jää työkyvyttömyyseläkkeelle, yksilölliselle varhaiseläkkeelle, työttömyyseläkkeelle tai alkaa saada kuntoutustukea) 4. Toimintakyky ja työhyvinvointi 4.1. Poissaolot Poissaolot koostuvat vuosilomista, sairauspoissaoloista, lakisääteisistä poissaoloista kuten esimerkiksi perhe- ja opintovapaista sekä muista työnantajan harkinnan mukaan myönnetyistä poissaoloista. Kaikki poissaolot vuosina 2010 2012 ittain kalenteripäivinä (luvut sisältävät koko henkilöstön vuosilomat, sairauspoissaolot, lakisääteiset poissaolot sekä muut poissaolot) Toimialue 2010 2011 2012 Muutos- % 2010/2011 Muutos- % 2011/2012 Yhtymähallinto 12 807 11 754 10 756 8,20 % 8,49 % Huoltokeskus 39 417 38 735 35 863 1,70 % 7,41 % Konservatiivinen 71 921 66 220 62 096 7,90 % 6,23 % Operatiivinen 79 676 76 789 66 899 3,60 % 12,88 % Ensihoidon ja päivystyksen 9 554 14 486 15 415 51,60 % 6,41 % Liikelaitos SataDiag 30 914 29 818 30 494 3,50 % 2,27 % Psykiatrian tulosalue 45 732 40 263 39 705 12,00 % 1,39 % Sosiaalipalvelujen 32 376 29 712 28 201 8,20 % 5,09 % Yhteensä 322 397 307 777 289 429 4,50 % 5,96 % 11 (31)
Vuosilomat, lakisääteiset poissaolot ja muut poissaolot ittain 2010 2012 Toimialue Vuosilomat Lakisääteiset Muut Päivät 2010 Päivät 2011 Päivät 2012 Päivät 2010 Päivät 2011 Päivät 2012 Päivät 2010 Päivät 2011 Päivät 2012 Yhtymähallinto 6 875 6 123 5 526 1 807 1476 988 1463 1538 1888 Huoltokeskus 22 015 23 105 21 892 3 957 2210 2538 1792 2744 2757 Konservatiivisen hoidon 29 997 31 881 29 865 19 416 14833 14835 10827 7845 7303 Operatiivisen hoidon 35 663 36 572 32 268 17 273 13981 13647 13447 11532 8507 Ensihoidon ja päivystyksen 4 057 5 062 5 981 2 126 3559 2644 1522 2001 3023 Liikelaitos Sata- Diag 15 106 14 722 15 279 7 250 5326 5436 2786 3792 3906 Psykiatrisen hoidon 19 912 20 480 20 640 8 946 4826 4251 10374 6847 6592 Sosiaalipalvelujen 13 048 12 241 13 679 8 059 6634 6028 4632 3774 2619 Yhteensä 146 673 150 186 145 130 68 834 52 845 50 367 46843 40 073 36 595 4.2. Sairastavuus Koko henkilöstöllä oli vuonna 2012 sairauspäiviä 57337, joka on 7336 päivää ja 11,34 % vähemmän kuin vuonna 2011. Eniten vähennystä on tapahtunut Siivouskeskuksessa (Huoltokeskus), jossa sairauspoissaolojen määrä henkilöä kohden vuonna 2011 oli 26 päivää ja vuonna 2012 oli 22 päivää. Koko henkilöstön sairastavuus kalenteripäivinä ittain 2010 2012 2010 2011 2012 2010/2011 2011/2012 Toimialue Päiviä Päiviä Päiviä Muutos päivinä Muutos prosentteina Muutos päivinä Muutos prosentteina Yhtymähallinto 2 662 2 617 2 354 45 1,69 % 263 10,05 % Huoltokeskus 11 653 10 676 8 676 977 8,38 % 2 000 18,73 % Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen 11 681 11 661 10 093 20 0,17 % 1 568 13,45 % 13 293 14 704 12 477 1 411 10,61 % 2 227 15,15 % 1 849 3 864 3 767 2 015 108,98 % 97 2,51 % Liikelaitos SataDiag 5 772 5 978 5 873 206 3,57 % 105 1,76 % Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalvelujen 6 500 8 110 8 222 1 610 24,77 % 112 1,38 % 6 637 7 063 5 875 426 6,42 % 1 188 16,82 % Yhteensä 60 047 64 673 57 337 4 626 7,70 % 7336 11,34 % 12 (31)
Sairauslomapäivien lukumäärä kalenteripäivinä henkilöittäin / ittain sekä en osuus koko sairauslomien määrästä prosentteina Sairauslomapäivät kalenteripäi- henkilö kalenteripäi- Sairauslomapäivät / %-osuus koko Henkilökunnan Toimialue sairauslomapäivien lukumäärästä määrä vinä vinä Yhtymähallinto 2354 4,1 % 121 19,5 Huoltokeskus 8676 15,1 % 511 17,0 Konservatiivisen hoidon Operatiivisen hoidon Ensihoidon ja päivystyksen Liikelaitos SataDiag Psykiatrisen hoidon Sosiaalipalvelujen 10093 17,6 % 717 14,1 12477 21,8 % 794 15,7 3767 6,6 % 195 19,3 5873 10,2 % 366 16,0 8222 14,3 % 525 15,7 5875 10,2 % 402 14,6 Yhteensä 57337 100 % 3631 15,8 Työkyvyn tukiohjelma Yhdessä TYökykyÄ! -työkyvyn tukiohjelma otettiin käyttöön 1.9.2012. Ohjelman tarkoituksena on edistää työntekijöiden työkykyä ja työhyvinvointia sekä tukea osatyökykyisten työntekijöiden jäljellä olevaa työkykyä. Ohjelma sisältää varhaisen, paluun ja tehostetun tuen vaiheet. Keskeisessä asemassa on varhainen tukeminen, johon tämän ohjelman mukainen yhteisesti sovittu toimintatapa antaa esimiehille ja työntekijöille välineitä. Uudesta toimintamallista järjestettiin esimiehille kolme koulutuspäivää syksyllä 2012. Lisäksi YTYÄ -ohjelmasta tehtiin multimediaesitys, joka löytyy Hiisinetistä. Multimediaesityksen on katsonut 93 sairaanhoitopiirin yksikköä. Keskeinen osa työkyvyn tukiohjelmaa on työkykysuunnittelu, jota koordinoimaan palkattiin työkykysuunnittelija kahden vuoden kokeilujaksoksi. Työkykysuunnittelussa keskeistä on työkyvyttömyysriskien hallinta ja osatyökykyisten työntekijöiden jäljellä olevan työkyvyn hyödyntäminen parhaalla mahdollisella tavalla. Toiminnan tavoitteena on vähentää työkyvyttömyydestä aiheutuvia varhaiseläkemenoperusteisia maksuja (ns. Varhe -maksu). Syksyn 2012 aikana työkykysuunnittelun piirissä on ollut 25 Satakunnan sairaanhoitopiirin työntekijää. Työkokeiluja alkoi syksyllä neljä, joista kolme päättyi työssä jatkamiseen kokoaikaisesti ja yksi osatyökyvyttömyyseläkkeen hakemiseen. Näiden lisäksi viiden työntekijän kohdalla työkokeiluprosessi oli joko suunnitteilla tai haussa. Uudelleenkoulusta haettiin yhdelle työntekijälle. Osatyökyvyttömyyseläkkeitä myönnettiin kaksi. Muiden työntekijöiden kohdalla terveydentilan selvittelyt olivat vielä kesken, joten työhön paluun suunnitelmia ei voitu tehdä tai osatyökykyinen pystyi jatkamaan työssään erilaisten työjärjestelyjen tukemana. 13 (31)
5. Osaamisen kehittäminen 5.1. Täydennyskoulutus Monimuotoinen työ ja muuttuva ympäristö edellyttävät työssä kokonaisuuksien hallintaa sekä osaamista, jossa yhdistyvät teoreettinen tieto ja käytännön kokemus. Osaaminen on voimavara, jolla varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen ja jatkuva uudistuminen. Osaamiseen kehittämiseen on useita toisiaan tukevia vaihtoehtoja ja menettelytapoja. Täydennyskoulutus on henkilöstön ammattia tukevaa, suunnitelmallista ja tarvelähtöistä koulutusta. Koulutuksen tarkoituksena on ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä henkilökunnan ammattitaitoa ja osaamista työtehtävistä riippuen välittömässä ja välillisessä työssä potilaiden, asiakkaiden ja asukkaiden kanssa. Satakunnan sairaanhoitopiirin henkilöstö osallistui itse järjestettyyn sisäiseen koulutukseen sekä alueen koulutusorganisaatioiden järjestämään ulkoiseen koulutukseen. Sen lisäksi koulutustarpeiden ja mahdollisuuksien mukaan henkilökunta osallistui myös valtakunnallisesti ja kansainvälisesti toteutettuihin koulutuksiin. Sisäisiä koulutuksia pidettiin kaikilla illa. Sairaanhoitopiirin oma koulutustarjonta lisääntyi, sillä itse järjestettyjen koulutustilaisuuksien lukumäärä kasvoi selvästi (+21,4 %). Koulutustilaisuuksien kesto sen sijaan pieneni, mikä näkyy sisäisten koulutuspäivien määrän vähenemisenä (-3,4 %). Erityisesti Effica- ja LOVe koulutuksiin osallistui suuri osa henkilökunnasta. Koulutuspalvelut -yksikkö järjesti lisäksi yhteistyössä henkilökunnan kanssa 88 alueellista koulutusta, joihin osallistui sairaanhoitopiiristä 2329 henkilöä (kokonaisosallistujamäärä oli 6070). Alueellisissa koulutuksissa oli koulutuksen aiheesta, sisällöstä ja kohderyhmästä riippuen hyvin osallistujia. Yli sata osallistujaa oli koulutuksissa Ajankohtaista infektiotaudeista, Marevan-hoidon koulutus ammattilaisille, Alueellinen diabeteskoulutus, Hauskaa ja hyödyllistä kielenhuoltoa, Haavanhoidon ABC, Lonkkamurtumapotilaan hoito ja kuntoutus, Kohti vauvamyönteisyyttä Satakunnassakin lisää oppia imetyksestä, PEG -koulutusiltapäivä, Lasten ruokatottumuksiin vaikuttaminen ja kokemuksia Saperemenetelmästä, Potilaan lääkitseminen suonensisäisesti, Lastenneurologian alueellinen koulutustilaisuus F83 Kehityksen monimuotoiset neurologiset erityisvaikeudet, Ajankohtaista hoitotyössä Lääkehoito, EKG-rekisteröintikoulutus, Työkyvyn arviointi ja kuntoutus, Kuolevan potilaan kivun hoito, Potilasturvallisuussuunnitelma käyttöön, Lasta Lyömätön Satakunta, Amputaatiopotilaan hoitoketju, Naistentautien aluekoulutus sekä Vanhempien päihde- ja mielenterveysongelmien yhteys lapsen kehitykseen. Suurin osa koulutuksista järjestettiin luento-opetuksena. Koulutusta toteutettiin kuitenkin myös pienryhmissä monimuotoisin menetelmin. Videovälitteisesti sairaanhoitopiirin sisällä toteutettujen alueen sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstölle kohdennettujen koulutusten määrä lisääntyi edellisvuoden tapaan. Myös muiden toteuttamien vastaanotettujen videovälitteisten koulutusten määrä kasvoi. Henkilökunnasta 84,4 % osallistui täydennyskoulutukseen. Edellisvuoteen verrattuna koulutuksiin osallistuneiden suhteellinen osuus koko henkilöstöstä väheni hieman (-0,7 %). Täydennyskoulutusten kesto myös lyheni. Keskimäärin kukin osallistuja oli koulutuksessa edellisvuoden 3,7 päivän sijasta 3,4 päivää. Eri ammattiryhmiin kuuluvien kohdalla täydennyskoulutuspäivien määrissä oli edellisvuosien tapaan selviä eroja (2,0 5,7 päivää). Henkilökunnan täydennyskoulutuspäivien määrä oli yhteensä 10 423, joten päivät vähenivät selvästi (-10,5 %). Varsinkin ulkoisiin koulutuksiin osallistuttiin vähemmän ja ulkoisten koulutuspäivien määrä pieneni huomattavasti (-16,3 %). 14 (31)
Henkilöstön osallistuminen sisäiseen ja ulkoiseen täydennyskoulutukseen vuosina 2010, 2011 ja 2012 Sisäisten koulutuspäivien lukumäärä (summattuna täysiksi päiviksi) 2010 2011 2012 Muutosprosentti 2010/2011 Muutosprosentti 2011/2012 5 958 5 253 5 076 11,80 % 3,4 % Ulkoiset koulutuspäivät 5 923 6 389 5 347 7,90 % 16,3 % Koulutuspäivien lukumäärä yhteensä 11 881 11 642 10 423 2,00 % 10,5 % Itse järjestettyjen sisäisten koulutusten lukumäärä 2010 2011 2012 Muutosprosentti 2011/2012 1076 1217 1478 + 21,4 % Täydennyskoulutukseen osallistuneet ja täydennyskoulutuspäivien keskimääräinen lukumäärä vuosina 2011 2012 Henkilöstön määrä Täydennyskoulutukseen osallistuneet Koulutukseen osallistuneet % koko henkilökunnasta Täydennyskoulutuspäiviä keskimäärin / osallistuja 2011 2012 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Lääkärit ja hammaslääkärit 286 287 275 254 96,2 88,5 6,7 5,7 Sosiaalityöntekijät 35 34 31 33 88,6 97,1 5,4 5,0 Muu korkeakoulutettu sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö 135 121 111 115 82,2 95,0 5,9 5,3 Sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakoulututkinnon, opetus- ja kasvatusalan alemman korkeakoulututkinnon suorittaneet tai sosiaalija terveysalan opistoasteen tutkinnon suorittaneet 1557 1651 1545 1503 99,2 91,0 3,9 3,9 Sosiaali- ja terveysalan perustutkinnon tai kouluasteen tutkinnon suorittaneet Muu palveluketjussa toimiva henkilöstö 530 529 498 479 94,0 90,5 2,8 2,2 1143 1009 677 682 59,2 67,6 2,3 2,0 Yhteensä 3686 3631 3137 3066 85,1 84,4 3,7 3,4 15 (31)
Koulutukset aiheluokittain 2012 2% 3% Hallintoon ja talouteen liittyvä koulutus 42% Potilaan/asiakkaan hoitoon ja tutkimiseen liittyvä koulutus Tukipalveluihin liittyvä koulutus 48% Muu ammattiin tai työtehtäviin liittyvä koulutus Muu koulutus (mm. työsuojelu- ja luottamusmieskoulutus) 6% 5.2. Henkilöstön kehittämistoimenpiteitä Osaamisen kehittäminen Sairaanhoitopiirin osaamisen kehittämissuunnitelman (2011 2015) täytäntöönpano on käynnistetty työryhmätyöskentelynä. Keskeisinä tehtävinä on ollut laajojen kaikille ammattiryhmille sopivien osaamisalueiden määrittely ja osaamisen hallintaan liittyvän sähköisen järjestelmän vaatimusmäärittelyjen käynnistäminen yhteistyössä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa. Hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittäminen Satakunnan sairaanhoitopiirin sisäisen kehittämistoiminnan puitteissa jatkettiin hoitohenkilökunnan perehdytyksen kehittämistä päivittämällä osastohoitajien toimintaa tukeva käsikirja, liittämällä hoitohenkilökunnan perehdytyslomakkeeseen sähköistä sisältöä sekä toteuttamalla perehdytyksen arviointi. Lääkehoidon osaamisen varmistaminen LOVe lääkehoidon osaaminen verkossa koulutuskokonaisuus käyttöönotettiin Moodle verkkooppimisympäristössä sekä tarjottiin LOVe -järjestelmää myös alueen perusterveydenhuollon yksikköjen käyttöön. Vuoden lopussa koulutuksen oli suorittanut sairaanhoitopiirissä noin 600 hoitotyöntekijää, joka on yli kolmasosa hoitohenkilökunnasta. Henkilöstömitoitus ja hoitotyön asiantuntijatehtävät Länsirannikon sairaanhoitopiirien yhteistyön puitteissa on kerätty hoitohenkilökunnan perusmiehityksen ja varahenkilöstön vakanssitietoja sekä selvitetty varahenkilöstön käytön seurantaa illa. Keskustelu hoitohenkilökunnan urakehitys- ja asiantuntijahoitajamalleista on käynnistetty ylihoitajien ja palvelupäällikköjen kokouksissa. 16 (31)
MediMerc johtamisopinnot MediMerc -koulutusta on jatkettu edellisvuosien tapaan. Opinnot aloitti syksyllä 2012 taas 10 Satakunnan sairaanhoitopiirin esimies- ja johtamistehtävissä toimivaa henkilöä. Näyttöön perustuvan toiminnan vahvistaminen Terveydenhuoltolain (1326/2010) mukaan toiminnan on perustuttava näyttöön ja hyviin hoito- ja toimintakäytäntöihin. Sairaanhoitopiiri on mukana kansainvälisessä Joanna Briggs Institute yhteistyössä, jonka keskeisenä tavoitteena on näyttöön perustuvan toiminnan edistäminen ja tiivistetyn tutkimusnäytön tuottaminen terveysalan toiminnan tueksi. Sairaanhoitopiirissä on käynnistetty painehaavojen ehkäisyn ja hoidon kehittämisprojekti, jonka yhtenä tavoitteena on hoitohenkilökunnan osaamisen vahvistaminen painehaavariskin arvioinnissa ja haavojen hoidossa. Tutkimusrahoitus Tutkimusrahoitus (Evo-rahoitus) on valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen. Vuoden 2012 tutkimusrahoitus julistettiin haettavaksi koko TYKSin eritysvastuualueella. Satakunnan sairaanhoitopiirin tutkimus-evo-arviointiryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana neljä kertaa. Tällä hetkellä Satakunnassa on meneillään viisi isoa tutkimuskokonaisuutta; Iäkkäiden kaatumistapaturmien tutkimus, jota vetää Satakunnassa Pertti Aarnio, Päivi Korhosen Keski-Satakunnassa toteutettava valtimo seurantatutkimus, Antti Ylitalon kardiologinen tutkimus, Jyrki Korkeilan Zappa-hanke ja Anu Holmin unitutkimus. Evo-rahoitusta myönnettiin 29 tutkijalle. 5.3. Kehityskeskustelut Sairaanhoitopiirin valtuusto asetti vuoden 2012 talous- ja toimintasuunnitelmassa tavoitteen, jonka mukaan kehityskeskustelut käydään vähintään 50 prosenttisesti vakinaisen tai yli 6 kuukautta palveluksessa olevan henkilöstön kanssa. Vuoden 2012 aikana käytiin 1984 kehityskeskustelua. Kehityskeskustelujen toteutumaprosentti oli 62. Käydyt kehityskeskustelut 2012 ittain Henkilömäärä keskustelut % tunteina Käydyt Keskustelut Käytetty aika Toimialue Yhtymähallinto 107 89 83 114,6 Huoltokeskus 433 230 53 280,0 Konservatiivisen hoidon 643 396 62 480,3 Operatiivisen hoidon 730 468 64 441,0 Ensihoidon ja päivystyksen 137 68 50 70,8 Liikelaitos SataDiag 320 187 58 241,3 Psykiatrisen hoidon 469 278 59 334,9 Sosiaalipalvelujen 341 268 79 367,0 Koko sairaanhoitopiiri 3180 1984 62 2329,9 17 (31)
5.4. Viestintä Viikkotiedote Kesti Sairaanhoitopiirin sisäinen viikkotiedote Kesti ilmestyi 49 kertaa: heinäkuussa julkaistiin kaksi kaksoisnumeroa ja joulukuussa yksi kaksoisnumero. Viikkotiedote sisälsi iden ja yksiköiden sekä ammattijärjestöjen toimintaan liittyviä ilmoituksia ja tiedotteita, henkilökuntakerho Vaparin tiedotteita sekä koulutusyksikön koosteen sisäisistä, alueellisista ja ulkoisista koulutuksista. Tiedotteen kopioimisesta ja paperijakelusta luovuttiin syyskuun lopussa ja lokakuun alusta alkaen Kesti on ollut luettavissa sairaanhoitopiirin intranetsivuilla. Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli Henkilöstö- ja sidosryhmälehti Vinkkeli ilmestyi kaksi kertaa. Lehden painosmäärä oli 5 300 kappaletta. Painoksesta postitettiin lähes 4000 osoitepostituksena henkilökunnalle, luottamushenkilöille, kuntapäättäjille, alueen terveyskeskuksiin, muihin sairaanhoitopiireihin ja yhteistyökumppaneille. Lehtiä jaettiin myös sairaanhoitopiirin toimintayksiköihin henkilöstön ja potilaiden / asiakkaiden luettavaksi ja lisäksi sitä käytettiin rekrytointimateriaalina. Lehdet olivat laajuudeltaan 32 Sivusia. Hiisinet Henkilöstöinfo Sairaanhoitopiirin intranetsivuilla, Hiisinetissä, tiedotetaan henkilökunnalle sairaanhoitopiirin ajankohtaisista asioista. Intranetistä löytyvät mm. hallintoon liittyvät pöytäkirjat, toiminta- ja talousraportit, henkilöstöasioihin liittyvät ohjeet ja lomakkeet, ruokalistat. 18 (31)
6. Henkilöstöinvestoinnit 6.1. Henkilöstötuloslaskelma Henkilöstötuloslaskelma sisältää kaikki palkka- ja palkkiokulut sivukuluineen. Tiedot, niiden ryhmittely ja otsikointi perustuvat sairaanhoitopiirin tuloslaskelmaan. 2010 2011 2012 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 124 378 740 133 427 248 132 814 667 Lääkärihenkilöstö 20 370 288 23 393 472 23 854 962 Vakinaiset 13 104 361 13 736 393 13 501 469 Vuosilomasijaiset 12 115 10 250 22 256 Ylimääräiset ja tilapäiset sijaiset 573 636 467 259 692 558 Määräaikaiset sijaiset 1 921 891 2 263 669 2 008 175 Lisätyöt 532 649 942 977 819 367 Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoja aloitetoiminta 2 450 0 2 466 Erilliskorvaukset 4 020 973 5 771 138 6 628 904 Todistus- ja lausuntopalkkiot 201 992 201 785 179 768 Erikoismaksuluokan palkkiot 220 0 0 Eriasteiset sairaanhoitajat ja vastaavat 50 489 930 54 029 767 53 637 927 Vakinaiset, sairaanhoitajat 35 410 875 37 711 867 37 636 316 Sisäiset sijaiset (vakinainen varahenkilöstö) 2 716 701 3 033 679 2 889 689 Ylimääräiset sairaanhoitajat ja vastaavat 799 369 871 547 581 027 Muut määräaikaiset sijaiset 4 201 674 4 548 983 4 876 637 Työllisyysvaroin palkatut / sh:t ja vastaavat 0 550 1 251 Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luento ja aloite- ym. palkkiot 1 493 25 771 66 386 Kiertävät varahenkilöt 1 016 437 1 028 525 874 970 Erilliskorvaukset 6 343 383 6 808 844 6 711 652 Ulkopuoliset palkkiot 510 083 775 558 801 133 Konsultaatiot 423 759 561 843 674 709 Työnohjaus 4 090 2 614 928 Asiantuntijapalkkiot 54 170 165 247 83 287 Luentopalkkiot, ulkopuoliset 25 484 38 599 36 872 Muut ulkopuoliset palkkiot 2 580 7 255 5 338 Taulukko jatkuu seuraavalla sivulla. 19 (31)
jatkuu edelliseltä sivulta 2010 2011 2012 Henkilöstökorvaukset 2 424 899 2 529 690 2 393 833 Sairausvakuutuskorvaukset 2 152 286 2 202 941 2 116 257 Tapaturmakorvaukset 207 219 214 512 147 748 Muut henkilöstömenojen korjauserät 65 394 112 237 105 345 Laitoshuoltajat 7 317 747 7 490 212 6 799 554 Vakinaiset 5 222 012 5 308 451 4 584 744 Sisäiset sijaiset 21 772 44 337 47 109 Ylimääräiset 25 063 20 602 20 049 Muut määräaikaiset 1 040 949 1 001 945 1 068 493 Kiertävät varahenkilöt 216 659 341 469 351 962 Erilliskorvaukset 791 292 773 409 727 196 Aktivoidut palkat Vakinaiset, projektien palkat 0 0 0 Jaksotetut palkat ja palkkiot 752 431 3 458 566 2 952 948 Muu henkilöstö 47 303 333 46 752 623 47 102 417 Vakinaiset 34 892 967 33 637 838 33 767 728 Sisäiset sijaiset 554 120 1 304 735 912 510 Ylimääräiset 1 258 626 1 590 409 1 373 812 Muut määräaikaiset 5 211 606 4 864 055 5 566 170 Työllisyysvaroin palkatut 110 612 215 964 590 780 Henkilöstön työnohjaus-, kokous-, luentoym. palkkiot 2 810 10 144 7 955 Kiertävät varahenkilöt 460 826 493 636 481 033 Erilliskorvaukset 3 904 786 3 819 108 3 823 357 Tunti- ja urakkapalkat 906 981 816 735 579 072 Luottamusmieshenkilöstö 59 827 56 739 59 559 Kokouspalkkiot 50 128 45 727 48 834 Ansionmenetyskorvaukset 3 549 4 615 3 275 Muut palkkamenot 6 150 6 398 7 450 PALKAT JA PALKKIOT YHTEENSÄ 124 378 740 133 427 248 132 814 667 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 3,5 % 7,3 % 0,5 % HENKILÖSTÖSIVUKULUT 34 107 301 36 685 222 36 802 266 Muutosprosentti edelliseen vuoteen 0,3 7,5 0,3 % 20 (31)
6.2. Työterveyspalvelut Satakunnan sairaanhoitopiiri tarjoaa työntekijöilleen lakisääteisen ennaltaehkäisevän työterveyshuollon (Kela 1) ja ajanvarauksella tapahtuvan yleislääkäritasoisen sairaanhoidon (Kela 2) painottuen työstä johtuviin tai työkykyyn pitkäaikaisesti vaikuttaviin sairauksiin. Työterveyspalvelut toimii moniammatillisesti neljällä eri työterveysasemalla. Työterveyshuollon toteuttamisessa noudatetaan hyvää työterveyshuoltokäytäntöä. Ennalta ehkäisevä työterveyshuolto on terveyden edistämistä työuran aikana, johon kuuluu terveystarkastukset ja työterveyteen liittyvä ohjaus ja neuvonta. työkyvyn arviointia ja tukemista sisältäen työkyvyn varhaisen tuen ja arvioinnin sekä työssä selviytymisen seurannan ja kuntoutukseen ohjaamisen. työyhteisöjen toiminnan edistämistä ja esimiestyön tukemista sekä työhyvinvoinnin kehittämistä ja kriisitilanteiden tukea sekä työyhteisöselvitykset ongelmatilanteissa. Työterveyshuollon toiminta on työpaikkatason yhteistyötä, johon työterveyshuoltohenkilöstö osallistuu asiantuntijoina mm. monissa eri työryhmissä. Työterveyshuollon atk-järjestelmä mahdollistaa diagnoosiryhmittäisen sairauspoissaolojen raportoinnin. Raportteja laadittiin tasolla. Työterveyspalveluissa lääkärivaje on jatkunut aktiivisesta rekrytoinnista huolimatta. Lääkärivaje näkyy työterveyshuollon toimintatiedoissa. Työterveyshuollon toimintatiedot Kela korvausluokka 1 Kela korvausluokka 2 Työpaikkaselvitykset (t) ja tietojen antaminen, neuvonta ja ohjaus (t) Terveydentilan ja työ- ja toimintakyvyn seuranta (kpl) Sairaanhoito ja muu terveydenhuolto (kpl) 2011 2012 2011 2012 2011 2012 Työterveyslääkärit 85 37 557 213 4625 2939 Työterveyshoitajat 476,5 578 1285 1289 5941 4818 Työfysioterapeutit 553,5 507,5 1053 1220 11 6 Vuosi 2010 Vuosi 2011 Vuosi 2012 Työterveyspalveluiden toimintakulut ( ) Kustannusten jakautuminen korvausluokkiin (%) Kela 1 Kela 2 1 587 767 1 651 057 1 540 519 38,1 % 61,9 % 32,2 % 67,8 % 39,2 % 60,8 % Työterveyspalveluiden toimintakulut ( ) työntekijää kohden Kela 1 Kela 2 165,46 268,83 144,23 303,69 164,05 254,45 21 (31)
6.3. Työsuojelu Työsuojelun perustehtävänä on edistää työntekijöiden turvallisuutta, terveyttä, työ- ja toimintakykyä sekä ehkäistä työtapaturmia ja ammattitauteja. Työturvallisuuden toteutumisesta vastaavat iden ja liikelaitoksen johto yhdessä sairaanhoitopiirin johtoryhmän, vastuualueiden sekä työyksikköjen esimiesten kanssa. Jokainen esimies on velvollinen tarkkailemaan työolosuhteita niiden turvallisuuden ja terveellisyyden näkökulmista työturvallisuuslain mukaisesti. Johdon tukena ja asiantuntijoina toimivat mm. työsuojelu ja työterveyspalvelut. Työntekijöiden tulee noudattaa esimiesten antamia ohjeita ja neuvoja, toimia saamansa perehdytyksen mukaisesti sekä kertoa havaitsemistaan puutteista tai epäkohdista esimiehelleen. Sairaanhoitopiirin linjaorganisaatiossa on tiedostettu hyvin työnantajan huolehtimisvelvoite työn turvallisuudesta ja terveydestä. Työsuojelu on suositellut keskusteltavaksi työpaikkakokouksissa myös työturvallisuusasioita. Laajentunut työsuojeluparitoiminta on auttanut ko. keskustelun aktivoinnissa. Työsuojelu suosittelee myös kehityskeskustelujen käyttöä välittömän työsuojelutoiminnan ja johtamisen välineenä. Tarvittaessa kehityskeskusteluja voidaan käydä myös ryhmissä. Suurin haaste vuonna 2012 oli työsuojeluasioiden, etenkin tapaturmien tutkintaprosessin, jalkauttaminen ille, vastuualueille sekä työyksiköihin. Toimialueilla on käynnissä paljon erilaisia kehittämistoimenpiteitä, minkä vuoksi vaarana on perusasioiden unohtaminen muiden kehittämistoimien alle. Tulevaisuudessa on tärkeä kuitenkin kirkastaa linjaorganisaatioon työturvallisuuslain henki, jotta jaksamme yhdessä toteuttaa kumppanuudella terveyttä ja toimintakykyä Satakuntalaisille. Työsuojeluorganisaation tärkein painopiste vuonna 2012 on ollut tapaturmien tutkintatyö sekä läheltä piti- ja uhka- ja vaaratilanteiden ilmoittamisen aktivointityö. Yhteistyötahoina ovat olleet riskienhallinnan johtoryhmän lisäksi vakuutusyhtiö Pohjola. Sairaanhoitopiirissä on käytössä HaiPro-järjestelmä, joihin ilmoitetaan potilasturvallisuuspoikkeamien lisäksi myös työturvallisuuspoikkeamat. Vuonna 2012 käynnistettiin tapaturmien tutkintaprosessi työtapaturmien vähentämiseksi. Sairaanhoitopiirissä laajennettiin vuonna 2012 työsuojeluparitoimintaa Rauman lisäksi myös keskussairaalaan. Vuoden 2012 lopussa piirissä oli nimettynä 118 työsuojeluparia. Työsuojeluparit ovat saaneet mm. työturvallisuuskorttikoulutuksen sekä henkilöstön edustajan koulutuksen. Vuonna 2012 pidettiin neljä työturvallisuuskorttikurssia, joihin osallistui yhteensä 82 työntekijää. Sisäilmatyöryhmä kokoontui vuoden 2012 aikana kahdesti ns. isona kokoonpanona. Työyksikkötasoisia palavereita pidettiin vuoden 2012 aikana yhteensä 17, kun 2011 niitä oli 9 kpl ja vuonna 2010 32 kpl. Vuoden 2012 aikana Aluehallintoviraston työsuojelun vastuualueen työsuojelutarkastuksia on ollut neurologialla, palvelukoti Kaislassa, päivystyksessä sekä Lumisuon asumisyksikössä. Neurologian ja Kaislan työyksiköihin toteutettiin Aluehallintoviraston VALMERI-hanke, joka mittaa työyksikön psykososiaalista kuormitusta. Vuonna 2012 aikana tehtiin 1644 työturvallisuusilmoitusta, nousua oli vuoteen 2011 noin 30 %. Yleisin vaaratyyppi oli väkivalta, kaikista läheltä piti -tilanteista 65,8 % vuonna 2012 ja 69,6% vuonna 2011 aiheutui ko. tilanteista. Väkivaltatilanteiden jälkeen seuraavaksi yleisin vaaratyyppi oli edelleen äkilliset fyysiset/henkiset kuormitustilanteet, joita oli 7,2-7% kaikista tapahtumista. Kolmantena olivat erilaiset läheltä piti liukastumiset, kompastumiset tai kaatumiset, joita oli 6,3-6,1% kaikista tapahtumista. Noin puolessa tapahtumista paikalle kutsuttiin omaa henkilökuntaa ja joka kymmenennessä tapahtumassa apua saatiin toisesta yksiköstä. Vartijaa käytettiin vähemmän kuin aiemmin, vain 4,6% tilanteissa kutsuttiin vartijaa apuun, kun aiemmin luku oli 6,7% tilanteista. Hälytyslaitetteen käyttö väheni huomattavasti verrattuna vuoteen 2011: vuonna 2012 vain 2,4% tilanteissa käytettiin hälytintä, kun aiemmin osuus oli 5,9% tilanteista. 22 (31)
KUVA 1. Riskiluokitus HaiPro-tilanteissa vuosilta 2011-2012. Riskiluokitus kertoo sen, miten vakaviksi esimiehet ovat arvioineet sattuneet vaaratilanteet. Kuvasta 1. voidaan todeta, että vuonna 2012 (ylempi palkki) tilanteet ovat arvioitu vaarattomammiksi kuin vuonna 2011. Vuonna 2012 yli 50 % tilanteista arvioitiin vähäisiksi tai merkityksettömiksi kun vuonna 2011 vastaava tulos oli 33 %. Myös merkittävien ja kohtalaisten riskien prosentuaalinen osuus on laskenut vuodessa. Käsittelijän on tärkeää arvioida mahdollisimman totuudenmukaisesti riskin todennäköisyys sekä siitä aiheutuneet seuraukset. Se, miten läheltä piti tilanteista voidaan oppia on keskeistä tapaturmien torjuntatyössä. Tapahtumien käsittely illa oli erilaista. Yli puolet tilanteista käsitellään siten, että informaatiota tapahtuneesta jaetaan toisille. 18,4% tapahtumista on päätetty siten, ettei ko. tapahtuma aiheuta mitään toimenpiteitä. Ylemmälle tasolle on siirretty 1,6% tapahtumista ja kehittämis-toimenpide on suunniteltu 7,3%:lle tapahtumista. Huomattavaa on, että lähes joka viides (18,2%) tilanne on jätetty kokonaan käsittelemättä. Myönteistä on, että vuonna 2012 kehittämistoimenpiteitä tapahtuman estämiseksi on toteutettu prosentuaalisesti enemmän kuin vuonna 2011. Vuonna 2012 lähes joka kolmanteen tilanteeseen suunniteltiin tapahtuman ehkäisyehdotus. Huomattavaa on kuitenkin se, että kaikista vaaratilanneilmoituksista edelleen noin joka viides (19,4%) jätetään käsittelemättä siten, ettei tapahtuman estämistoimenpiteitä ole valittu lainkaan. Vastaava luku vuonna 2011 oli 17%, eli tulos on hieman nousujohteinen. 23 (31)
TAULUKKO 1. HaiPro-ilmoitusten osuudet vuosina 2011 2012. * tässä ne prosentit, jossa on vain informoitu tapahtuneesta **tässä ne prosentit, jossa tehty joko kehittämistoimenpide tai siirretty ylemmälle tasolle Taulukosta 1 voidaan tulkita seuraavaa: ilmoitusten määrä toimi alueittain on kasvussa, joka on hyvä asia, koska haasteena meillä on edelleen se, ettei tapahtumia aina ilmoiteta. Ilmoitusten lukumäärä suhteessa henkilöstömäärään kertoo sen, että sosiaalipalvelujen ella ilmoitetaan ahkerimmin sattuneet tilanteet. Keskiarvollisesti noin joka toinen työntekijä on ilmoittanut yhden tilanteen vuoden aikana sairaanhoitopiirissä. Positiivista on, että kaikilla illa informaatioon johtaneiden tilanteiden lukumäärä on kasvanut. Vuodelle 2012 asetettu 50 % käsittelytavoite ylittyi kaikilla muilla illa, lukuun ottamatta päivystyksen ja ensihoidon tta sekä liikelaitosta (punaisella merkitty). Vaikka sosiaalipalvelujen ella informaatioon johtaneiden tapahtumien käsittely- % on laskenut, johtuu laskusuunta siitä, että yhä useampi tilanne on käsitelty suunnittelemalla kehittämistoimenpide tai asia on viety ylemmän johdon käsittelyyn (vihreällä merkitty). Sama suunta on myös psykiatrisen hoidon ella. Tulosten ittaista vertailua haittaa se, että yllä olevan taulukon käsittely- % perustuu jokaisen esimiehen omaan arvioon siitä, miten tapahtuman on käsitellyt. Käsittelyiden sisällöissä on huomattavia sisällöllisiä eroja. Huomattavaa on myös, että tapahtumista vuodelta 2012 on edelleen joka viides tapahtuma tavalla tai toisella loppuun käsittelemättä. Ammattitaudit Vuonna 2012 sairaanhoitopiirissä todettiin vain kaksi ammattitautia. Aiempina vuosina ammattitauteja on vuosittain todettu noin 4-10 kpl. Yleisin ammattitauti on diagnosoitu ammatti-ihottuma, kuten myös nämä ammattitaudit ovat olleet. Työtapaturmat Vuoden 2012 lopulla tapaturmavakuutusturva kilpailutettiin. Vakuutusyhtiö Pohjola korvasi vuonna 2012 yhteensä 78 työliikennetapaturmaa sekä 165 työtapaturmaa kokonaismäärän ollessa 243. Ohimeneviä korvauksia näistä maksettiin yhteensä 302 101 euroa (v.2011 maksettiin 352 439 e ja v. 2010 246 193 ). Sairauspäiviä tapaturmista aiheutui yhteensä 2663 päivää (v. 2011 yhteensä 1714 pv ja v. 2010 2804 pv). Korvaukset alenivat 14 % mutta sairauspäivät nousivat peräti 35 %. 24 (31)
Kunta-alan työliikennetapaturmien osuus kaikista työtapaturmista oli vuonna 2009 3,8 %, kun sairaanhoitopiirissä vastaava luku oli peräti 32 %, kun vastaava tulos oli vuonna 2011 20,4 %. Työliikennetapaturmien osuus kaikista tapaturmista on edelleen kasvusuunnassa. Taulukossa 2 esitetään työ- ja työliikennetapaturmien esiintyvyysluvut vuosien 2010 2012 välisenä aikana. Huomattavaa on, että tapaturmien esiintyvyydessä on ilmennyt laskua vuosien 2011 2012 välillä johtuen tilastointitavan muutoksesta: pistostapaturmat on ilmoitettu HaiProon vuoden 2012 alusta lähtien, samalla on määritelty tarkemmin, mitkä tapaturmat ilmoitetaan vakuutusyhtiölle. TAULUKKO 2. Pohjolan tilasto työ- ja työliikennetapaturmista vuosina 2010 2012 2012 2011 2010 Vahinkojen lukumäärä 243 367 347 Joista työliikennetapaturmia 78 112 84 Sairauspäivät työliikennetapaturmissa 1065 544 687 Sairauspäivät muissa tapaturmissa 1118 1170 2804 Ei sairauspoissaoloa työliikennetapaturmissa 47 87 58 Ei sairauspoissaoloa työtapaturmissa 114 211 202 Yli 4 vrk:n sairauspäivien lkm työliikennetapaturmissa 25 23 22 Yli 4 vrk:n sairauspäivien lkm työtapaturmissa 37 38 46 % osuus vahinko/ sairauspäivät 8.98 % 3,5 % 12 % Taulukossa 3 on esitelty työ- ja työliikennetapaturmien jakauma ittain vuonna 2012. Yli neljän vuorokauden pituisia sairauspoissaoloja työliikennetapaturmissa oli 25 eli 32 % (v. 2011 20,5 % ja v. 2010 26 %) kaikista työliikennetapaturmista. Valtakunnallisessa vertailussa (Tapaturmavakuutusten liitto 2009) terveydenhuollon työliikennetapaturmien keskimääräinen sairauspoissaolopäivien määrä oli 30,9. Satakunnan sairaanhoitopiirissä työliikennetapaturmien sairauspäiviä per vahinko oli vuonna 2012 yhteensä peräti 13,65 päivää (v. 2011 4,85 pv), nousua tässä on 35,5 % edellisvuoteen verrattuna. Työtapaturmissa yli neljän vuorokauden pituisia poissaoloja oli 37 vahingossa eli 22 %:ssa (v. 2011 10 % ja v. 2010 18 %). Työtapaturmien sairauspäivät per vahinko olivat vuonna 2012 6,77 päivää. Yhtään poissaolopäivää ei tullut 151 tapaturmaan, joista 36 oli Pohjolaan ilmoitettua neulanpistotapaturmaa. TAULUKKO 3. Työtapaturmien jakauma ittain ja tapaturmalajeittain vuonna 2012 Pistostapaturmat Työliikennetapa-turmat Muut fyysiset vammat Kemialliset, fysikaaliset Työmatkatapaturmat sairaaloiden piha-alueilla Potilaan hoidossa sattuneet vahingot Väkivalta Yht. Yhtymähallinto 0 1 1 0 3 0 0 5 Päivystys ja ensihoito 13 6 2 3 1 0 1 16 Kons. ta 34 15 6 4 3 0 0 38 Oper ta 39 7 9 5 6 0 0 39 Psyk ta 9 6 1 2 8 0 13 30 Sos. palv. 6 3 2 9 5 0 23 44 Huoltokeskus 14 8 2 0 30 1 0 45 SataDiag 12 7 2 3 1 0 0 13 Yhteensä 127* 53 25 26 57 1 36 243 *osa pistostapaturmista on HaiPro-puolella (88 kpl, niitä ei lasketa tapaturmiin) 25 (31)
Kuvassa 2 on esitelty työtapaturmien lukumäärien trendit vuosien 2004 2012 välisenä aikana. Positiivista on, että suurella osalla ista työtapaturmien lukumäärät ovat laskusuunnassa, mutta huolestuttavaa on, että tapaturman sattuessa niiden vakavuus on lisääntynyt (sairauspoissaolot lisääntyneet). Trendissä huomattavaa on raportointitavan muutos 2011 2012 vuosien välillä. KUVA 2. Työtapaturmat ittain vuosina 2004 2012. Tapaturmataajuudella voidaan verrata työtapaturmien esiintyvyyttä suhteessa tehtyihin työtunteihin. Yleensä taajuus ilmoitetaan ainoastaan yli neljän päivän sairauspoissaolon aiheuttaneista tapaturmista. Taulukossa 4 on esitelty Satakunnan sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuonna 2012. TAULUKKO 4. Tapaturmataajuus Satakunnan sairaanhoitopiirissä ittain vuonna 2012 Toimialue hlö määrä v. 2012 tapaturmat v. yli 4 pv poissaolot/lkm vakavuussuhde, miten tehdyt työtunnit 2012 tt taajuus yli 1 vrk, tttaajuus kaikki 2012 yli tttaajuus yli 1 tttaajuus yli 1 vrk, 2010 2012 mones vakava pelkät ttt* 4 vrk poissaolot vrk, 2011 Operatiivinen ta 746 39 7 5,57 1 151 476 1,73 6,07 7,33 7,76 Konservatiivinen 665 38 9 4,22 1 060 415 3,77 8,48 6,38 5,75 ta SataDiag 339 13 7 1,85 521 507 5,75 13,42 4,29 7,99 Ensihoidon ja 155 16 5 3,2 261 842 3,81 19,09 25,02 33,14 päivystyksen ta Yhtymähallinto 138 5 3 1,66 195 352 10,23 15,35 5,17 0 Psykiatrian ta 507 30 5 6 758 951 7,90 6,58 6,91 9,07 Huoltokeskus 499 45 12 3,75 782 247 16,61 15,34 17,51 23,74 Sosiaalipalvelujen 348 44 14 3,14 798 927 23,78 17,52 17,28 - ta Yhteensä piiri 3397 243 62 3,92 5 530 716 9,04 11,21 10,37 10,76 *Nolla Tapaturmaa foorumin laskentamallin mukaan 26 (31)
Tapaturmataajuus on kunta-alalla keskimäärin noin 10, sairaanhoitopiirin taajuus on keskimäärin hieman alempi, 9,04. Jos mukaan lasketaan myös työliikennetapaturmat, taajuus nousee hieman. Operatiivisella, konservatiivisella ja psykiatrisen hoidon illa jäätiin alle kunta-alan keskiarvon. Tulos on paranemaan päin verrattuna aiempiin vuosiin. Kuvissa 3 ja 4 esitellään sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuosina 2009 2012 välisenä aikana. Aiemmin esitettyjen tapaturmataajuuksien korjauksena tapaturmataajuus lasketaan Nolla Tapaturmaa foorumin suosituksen mukaisesti, jossa tapaturmaksi lasketaan vähintään yhden päivän sairauspoissaolon aiheuttanut työtapaturma. Taajuuteen ei oteta mukaan työmatkoja. Korkein tapaturmataajuus on sosiaalipalvelujen ja päivystyksen ja ensihoidon illa sekä huoltokeskuksessa. Huomattavaa on myös, että yhtymähallinnon tapaturmataajuus on toimistotyön riskeihin nähden suuri. yhtymähallinto 0 5,17 10,23 15,91 huoltokeskus 12,38 16,61 17,51 23,74 SataDiag 5,75 4,29 7,99 6,06 sosiaalipalvelujen ta päivystyksen ja ensihoidon ta 3,81 17,28 23,78 25,02 32,72 33,14 35,13 2012 2011 2010 2009 psykiatrian ta 7,9 6,91 9,07 11,26 konservatiivinen ta 3,77 6,38 5,75 10,45 operatiivinen ta 1,73 7,33 7,76 6,71 0 5 10 15 20 25 30 35 40 KUVA 3. Tapaturmataajuus ittain vuosina 2009 2012. 27 (31)
Kuvassa 4 on esitelty sairaanhoitopiirin tapaturmataajuuden keskiarvon muutos: vaikka työliikennetapaturmien lukumäärä on kasvussa, muiden tapaturmien lukumäärä ja vakavuus on laskussa, taajuudessa on laskua 2009 2012 välisenä aikana nelisen prosenttiyksikköä. 14 12 13 10 8 10,76 10,37 9,04 6 4 2 0 1 2 3 4 KUVA 4. Sairaanhoitopiirin tapaturmataajuus vuosina 2009 2012 (ilman työmatkoja) 6.4. Toimipaikkaruokailu Toimipaikkaruokailua järjestetään Porissa Satakunnan keskussairaalassa, Harjavallassa Satalinnan sairaalassa ja Harjavallan sairaalassa sekä Ulvilassa Antinkartanon kuntoutuskeskuksessa. Henkilökunnan ruokalistalla on kolme vaihtoehtoa. Ateriahinnat vuonna 2012 olivat 5,60 (lounas 1), 4,60 (lounas 2) ja 5,10 (salaattilounas). Henkilökunnan toimipaikkaruokailun ateriasuoritteet sairaaloittain 2010 2012 Toimialue 2010 2011 2012 Satakunnan keskussairaala 150 492 158 482 166 997 Harjavallan sairaala ja Satalinnan sairaala 26 655 30 540 28 351 Antinkartanon kuntoutuskeskus 4 4602 3 309 4 712 Yhteensä 181 749 192 331 200 060 6.5. Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta Työkykyä ylläpitävä ja edistävä toiminta eli Tyky-toiminta on työyksikön toimintaa, jota toteutetaan yhteistyössä työpaikan henkilöstön ja asiantuntijoiden (esim. työterveyshuolto) kanssa. Tyky-toiminta on yhteisöllistä toimintaa, kysymys ei siis ole yksittäisen henkilön etuudesta. Toiminnan tulee koskettaa kaikki työyksikön henkilökuntaan kuuluvia. Työyksikön käytössä oleva ns. tykyraha oli 23 työntekijää kohden ja työaikaa sai käyttää 4 tuntia työntekijää kohden. 28 (31)
Vuonna 2012 TYKY-rahaa käytti 2267 työntekijää ja rahaa toimintaan käytettiin yhteensä 51 140 euroa. Aktiivisin toiminnan järjestäjä oli liikelaitos, jonka henkilöstöstä 84 % osallistui TYKY-tapahtumiin. Suosituimmat toiminnat olivat teatteri ja ruokailu. Suosittua oli myös erilaiset liikunnalliset tapahtumat sekä niiden jälkeinen ruokailu. Muita suosittuja tapahtumia olivat Kaljaasi Ihanan risteily, keilaus, saunaillat, lenkkeilyt, kulttuuriset toiminnat sekä konsertit. Edellä olevan lisäksi käytössä oli ns. yhteinen tykyraha, jolla rahoitetaan yhteisiä koulutuksia, tapahtumia ja terveysliikuntaa. TYKY-uinteja tuettiin edelleen 1,50 euroa uintikertaa kohden. Terveysliikuntatunteja järjestettiin seuraavasti: rapakuntoisten kävelykoulu kahvakuula kiinteytys terveysliikuntajumppa vesijumppa ukkojumppa Zumba ja Zumba 55 pilates Kilovahti aamumuokkaus kuntopiiri venyttely kuntonyrkkeily naisten lihaskuntojumppa Flexi-bar Gymstick terveysliikuntaa maalla ja vedessä Näiden lisäksi pidettiin niska- ja selkävaivasta sekä ravitsemuksesta luennot. Terveysliikunnan suunnittelija teki edelleen myös kehonkoostumusmittauksia sekä piti työyksiköille fyysisen itsehoidon työpäivän aikana luentoja. Toiminta laajeni myös elämäntapamuutosohjauksiin. 7. Yhteistoiminta 7.1. Yhteistyötoimikunta Yhteistyötoimikunta kokoontui toimintavuonna kahdeksan kertaa. Yhteistoimintasopimusta tarkistettiin syyskuussa 2012 yhden henkilöstöedustajan varajäsenen osalta. Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimi yhtymähallituksen edustaja Seija Muurinen sekä varapuheenjohtajana Airi Rantamäki. Yhteistyötoimikunta antoi 27.9.2012 lausunnon ehdotuksesta sairaanhoitopiirin toiminta- ja taloussuunnitelmaksi vuosille 2013 2015 ja vuoden 2013 talousarvioksi. Yhteistyötoimikunnassa käsiteltiin vuonna 2012 seuraavia asioita: - Tyke Oy:n työllistämis- ja koulutuspalveluiden tilannekatsaus - Effica-käyttöönottohanke - Harjavallan sairaalan os. 23 tulipalo - yhteistyötoimikunnan toimintakertomus vuodelta 2011 - Aditron palkkojen auditointiprosessi - Radiologien tulospalkkaus - osaamisen kehittämisryhmän luottamusmiesedustajan nimeäminen ajalle 1.1.2012-31.12.2015 29 (31)
- ohjeistus käsin tehtäviin siirtoihin ja nostoihin hallintamallin päivitys - työsuojelun toimintakertomus sekä TYKY-toiminnan yhteenveto vuodelta 2011 - iden ja liikelaitoksen yhteistoiminnan arviointi, tuloksellisuussuunnitelmien toteutumisen arviointi sekä pysyvän työvoiman tarpeen arviointi vuonna 2011 - hyvät tavat työpaikalla - henkilöstökertomus vuodelta 2011 - harkinnanvarainen sairausajan palkkaus - Yhdessä Työkykyä työkyvyn tukiohjelma - Lasten- ja naistentalon rakennushankesuunnitelma - Satakunnan sairaanhoitopiirin laadunhallinnan ja potilasturvallisuuden suunnitelma - Psykiatrian järjestelyt Raumalla vuonna 2012 ja Porin aikuispsykiatrian avohoidon ottaminen sairaanhoitopiirin omaksi toiminnaksi v. 2013 alkaen - Työkykysuunnittelija Minna Mikkolan esittäytyminen - Yhteistyötoimikunnan lausunto sairaanhoitopiirin vuosien 2013 2015 toiminta- ja taloussuunnitelmasta ja vuoden 2013 talousarviosta - Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelma - Työaikapankkikokeilun tuloksia - Työmatkakyselyn sekä työliikennekyselyn tulokset - Länsirannikko-strategian yhteisiä tukipalveluja koskeva esiselvitys - Henkilökunnan ja luottamusmiesten merkkipäivien huomioiminen 1.1.2013 alkaen - Yhteistoiminnan arviointia Yhteistyötoimikunta osallistui vuonna 2012 - Rauman työmarkkinaseminaari 12.6. 13.6.2012 - Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin yhteistyötoimikunnan tapaaminen 14.6.2012 Noormarkussa, Satakunnan sairaanhoitopiiri toimi koollekutsujana. Päivässä käsiteltiin sairaanhoitopiirien ajankohtaisia asioita. Yhteistyötoimikunnan kehittämis- ja suunnittelutyöryhmä toteutti seuraavat koulutukset: - henkilöstön edustajan rooli, kouluttajana toimi Aarno Ryynänen - sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisen oikeudet ja velvollisuudet, kouluttajana Kaija Kess. - 7.2. Henkilöstöryhmä Sairaanhoitopiirin johtaja on päätöksellään 124/2010 määritellyt henkilöstöryhmän tehtäväksi: - toimia iden ja liikelaitoksen yhteisenä valmistelu-, keskustelu- ja informaatio- sekä yhteensovitusfoorumina sairaanhoitopiirin henkilöstöasioissa; erityisesti palkkaus- ja palvelussuhdeasioissa. - asettaa eri sopimusten mukaiset työn vaativuuden arvioinnin toteuttamisen yhteensovitusryhmät Henkilöstöryhmä kokoontui kahdeksan kertaa. Henkilöstöryhmän ja johtoryhmän yhteinen kehittämispäivä pidettiin 31.1.2012. Henkilöstöryhmä käsitteli mm. työn vaativuuden arviointijärjestelmiä, pienryhmien laatimia ohjeistuksia työvapaasta/virkavapaasta, koulutuksista ja henkilökohtaisen lisän maksamisperiaatteista. Henkilöstöryhmässä käsiteltiin 1.9.2012 voimaan tullutta Yhdessä TYökykyÄ työkyvyn tukiohjelmaa, jonka avulla pyritään varhaiseen puuttumiseen ja varhe-maksujen pienentämiseen. Henkilöstöryhmän puheenjohtajana vuonna 2012 toimi pääluottamusmies Maija Nummelin (TEHY) ja varapuheenjohtajana henkilöstöjohtaja. Henkilöstöryhmän kokoonpanon muodostavat iden edustajat ja ammattijärjestöjen koordinoivat pääluottamusmiehet. 30 (31)
Henkilöstöryhmän kokoonpano 1.1.2012 - Varsinainen jäsen Puheenjohtaja Maija Nummelin koordinoiva pääluottamusmies, Tehy Henkilökohtainen varajäsen Raija Kemppainen pääluottamusmies Varapuheenjohtaja Laura Leppämäki henkilöstöjohtaja -31.5.2012 Helena Tuomisaari henkilöstöjohtaja 1.6.2012 - Riitta Mikkonen, ylihoitaja Ensihoito ja päivystys Jukka Korpela, ylilääkäri Konservatiivinen Pirjo Harju, ylihoitaja Operatiivinen Jussi Hänti, ylihoitaja Psykiatrian Merja Paavola, sosiaalipalvelujen johtaja, Sosiaalipalvelujen taseyksikkö Liisa Nurmi, henkilöstöpäällikkö SataDiag Tapio Kallio, huollon johtaja Huoltokeskus Eija Vaula, johtaja Katriina Hakanen, ylihoitaja Jorma Hannukainen -31.7.2012 johtaja Sari Sjövall 1.12.2012- johtaja Kristiina Puolakka ylihoitaja Tuula Saarinen palvelupäällikkö Joni Palmgrén johtaja SataDiag Kimmo Heinonen, sairaalainsinööri Merja Ranta, palkkasihteeri Erja Starck, koordinoiva pääluottamusmies, JHL Kimmo Virtanen, koordinoiva pääluottamusmies, JUKO Sami Paavilainen, pääluottamusmies, KTN Katja Koivula, koordinoiva pääluottamusmies, JYTY Liisa Linnanketo, koordinoiva pääluottamusmies, SUPER Kari Valtonen, pääluottamusmies Tuija Tallila, luottamusmies Jorma Virtanen, koordinoiva pääluottamusmies Kirsti Laitomaa, luottamusmies Vesa Rasikko, luottamusmies Henkilöstöryhmän sihteeri Kaija Reunanen-Männistö, henkilöstösihteeri 31 (31)