L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö

Samankaltaiset tiedostot
L5 Monokerrokset ja ohtukalvojen valmistus ja käyttö

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 5 L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö

CHEM-C2230 Pintakemia L12 Yhteenveto

782630S Pintakemia I, 3 op

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

SIIRI PIETILÄ LANGMUIR-SCHAEFFER-KALVOJEN VALMISTAMINEN NANOSELLULOOSASTA JA PROTEIINEISTA. Diplomityö

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 4 L4 Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio

L10 Polyelektrolyytit pinnalla

VESI JA VESILIUOKSET

L6 Neste-neste rajapinnat: Emulsiot

HEIKOT VUOROVAIKUTUKSET MOLEKYYLIEN VÄLISET SIDOKSET

CHEM-C2230 Pintakemia Barnes & Gentle: luku 8 L7 Kaasun adsorptio kiinteän aineen pinnalle

Mikroskooppisten kohteiden

Tänään 1. Emulsiot 2. Projetityötupa

KEMIAN MIKROMAAILMA, KE2 VESI

Park systems XE-100 atomivoimamikroskoopin käyttöohje

Tässä luvussa keskitytään faasimuutosten termodynaamiseen kuvaukseen

SAMI VESAMÄKI PINTAKEMIAN LABORATORIOTYÖN KEHITTÄMINEN

4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio

PHYS-C0220 Termodynamiikka ja statistinen fysiikka Kevät 2016

CHEM-C2230 Pintakemia. Työ 2: Etikkahapon adsorptio aktiivihiileen. Työohje

Adsorptio ja pintojen termodynamiikka

Dislokaatiot - pikauusinta

Molaariset ominaislämpökapasiteetit

Puhtaan kaasun fysikaalista tilaa määrittävät seuraavat 4 ominaisuutta, jotka tilanyhtälö sitoo toisiinsa: Paine p

Lämpöoppi. Termodynaaminen systeemi. Tilanmuuttujat (suureet) Eristetty systeemi. Suljettu systeemi. Avoin systeemi.

4. Pinta-aktiiviset aineet ja niiden adsorptio

Liike ja voima. Kappaleiden välisiä vuorovaikutuksia ja niistä aiheutuvia liikeilmiöitä

Heikot sidokset voimakkuusjärjestyksessä: -Sidos poolinen, kun el.neg.ero on 0,5-1,7. -Poolisuus merkitään osittaisvarauksilla

Gibbsin energia ja kemiallinen potentiaali määräävät seosten käyttäytymisen

PINTA-AKTIIVISET AINEET

Liukeneminen

CHEM-C2230 Pintakemia. Prof. Monika Österberg

4) Törmäysten lisäksi rakenneosasilla ei ole mitään muuta keskinäistä tai ympäristöön suuntautuvaa vuorovoikutusta.

Eksimeerin muodostuminen

CHEM-C2230 Pintakemia


MAILAN VALINTA JUNIORI PELAAJALLE YHTEISTYÖSSÄ BAUER

Kemiallinen reaktio

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

CHEM-C2230 Pintakemia L11 Pintakemia teollisissa prosesseissa - yhteenveto

T H V 2. Kuva 1: Stirling kiertoprosessi. Ideaalisen Stirlingin koneen sykli koostuu neljästä osaprosessista (kts. kuva 1):

2. Pintajännitys ja kostutus

(b) Tunnista a-kohdassa saadusta riippuvuudesta virtausmekaniikassa yleisesti käytössä olevat dimensiottomat parametrit.

Tehtävä 1. Valitse seuraavista vaihtoehdoista oikea ja merkitse kirjain alla olevaan taulukkoon

Tekijä lehtori Zofia Bazia-Hietikko

Metallien plastinen deformaatio on dislokaatioiden liikettä

c) Mitkä alkuaineet ovat tärkeitä ravinteita kasveille?

SMG-4500 Tuulivoima. Ensimmäisen luennon aihepiirit. Ilmavirtojen liikkeisiin vaikuttavat voimat TUULEN LUONNONTIETEELLISET PERUSTEET

SAIPPUALIUOKSEN SÄHKÖKEMIA JOHDANTO

Luku 13. Kertausta Hydrostaattinen paine Noste

TopA Hub laiteverkosto

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2017

CHEM-A1250 KEMIAN PERUSTEET kevät 2016

KONSERVOINTIVÄLINEET. Dahlia-sumutin

Kemiallinen tasapaino 3: Puskuriliuokset Liukoisuustulo. Luento 8 CHEM-A1250

KIINTEÄN AINEEN JA NESTEEN TILANYHTÄLÖT

KAASUJEN YLEISET TILANYHTÄLÖT ELI IDEAALIKAASUJEN TILANYHTÄLÖT (Kaasulait) [pätevät ns. ideaalikaasuille]

KONSERVOINTIVÄLINEET. Dahlia-sumutin

Mekaniikan jatkokurssi Fys102

FYSA242 Statistinen fysiikka, Harjoitustentti

PHYS-A0120 Termodynamiikka syksy 2016

Kuivausprosessin optimointi pellettituotannossa

CHEM-A1110 Virtaukset ja reaktorit. Laskuharjoitus 9/2016. Energiataseet

PHYS-C0240 Materiaalifysiikka (5op), kevät 2016

Palautus yhtenä tiedostona PDF-muodossa viimeistään torstaina

(l) B. A(l) + B(l) (s) B. B(s)

Faasialueiden nimeäminen/tunnistaminen (eutek1sessa) tasapainopiirroksessa yleises1

Chem-C2400 Luento 3: Faasidiagrammit Ville Jokinen

Päivän teemat. 1) Käsittelemättä jääneet asiat ensimmäiseltä luennolta. 2) Kotitehtävä 3) Adsorptio ja pintojen termodynamiikka

Tikkurila-opisto Rakennusmaalauksen suunnittelu. Vanhojen maalipintojen analysoinnista Tutkimuspäällikkö Jukka Järvinen

Biodiesel Tuotantomenetelmien kemiaa

Chapter 7. Entropic forces at work

P3-ultrasil 112. Kuvaus. Ominaisuudet

Sovelletun fysiikan pääsykoe

Luvun 12 laskuesimerkit

Luku 5: Diffuusio kiinteissä aineissa

Voimalaitoksen vesikemian yleiset tavoitteet ja peruskäsitteitä

Ionisidos ja ionihila:

Henkilötunnus - Biokemian/bioteknologian valintakoe. Sukunimi Etunimet Tehtävä 1 Pisteet / 20

KEMS448 Fysikaalisen kemian syventävät harjoitustyöt

Faasimuutokset ja lämpökäsittelyt

Orgaanisten epäpuhtauksien määrittäminen jauhemaisista näytteistä. FT Satu Ikonen, Teknologiakeskus KETEK Oy Analytiikkapäivät 2012, Kokkola

vetyteknologia Polttokennon tyhjäkäyntijännite 1 DEE Risto Mikkonen

Ideaalikaasulaki. Ideaalikaasulaki on esimerkki tilanyhtälöstä, systeemi on nyt tietty määrä (kuvitteellista) kaasua

Pakkausteknologia. Pakkausteknologia

kemiallisesti puhdas vesi : tislattua vettä käytetään mm. höyrysilitysraudoissa (saostumien ehkäisy)

Chem-C2400 Luento 4: Kidevirheet Ville Jokinen

Seoksen pitoisuuslaskuja

Molekyylien itsejärjestäytyminen pinnoilla

ENY-C2001 Termodynamiikka ja lämmönsiirto TERVETULOA!

Seosten erotusmenetelmiä

Lämmityksen lämpökerroin: Jäähdytin ja lämmitin ovat itse asiassa sama laite, mutta niiden hyötytuote on eri, jäähdytyksessä QL ja lämmityksessä QH

Nanopinnoitetutkimus Suomessa - päivän teemaan sopivia poimintoja

Luento 10: Työ, energia ja teho. Johdanto Työ ja kineettinen energia Teho

Solun Kalvot. Kalvot muodostuvat spontaanisti. Biologiset kalvot koostuvat tuhansista erilaisista molekyyleistä

Kemian koe kurssi KE5 Reaktiot ja tasapaino koe

Termodynamiikka. Fysiikka III Ilkka Tittonen & Jukka Tulkki

TRV Nordic. Termostaattianturit Pohjoismainen muotoilu

Transkriptio:

CHEM-C2230 Pintakemia L5 Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg Barnes&Gentle: Luku 5 8.3.2017 1

Epäselvät asiat viime luennolta Määrityksiä Pinta-aktiivinen aine (tensidi, surfaktanti) on amfifiilinen aine = aine jolla on hydrofiilinen osa ja hydrofobinen osa. Amfifiilinen aine on yleisempi termi: tensidit ja amfifiiliset polymeerit

Lämpötilan vaikutus CMC:n Cloud point vs. Krafft lämpötila Ionisilla tensideillä ja ionittomilla tensideilla on eri lämpötila-riippuvuus. Ioniset tensidit liukenevat paremmin korkeimmissa lämpötiloissa, myös CMC nousee lämpötilan funktiona ionisilla tensideillä. Esim. SDS natriumdodesylsulfaatti Ionittomat tensidit liukenevat huonommin korkeissa lämpötiloissa. Puhutaan samepisteestä (cloud point) = lämpötila missä laimea tensidiliuos (~1%) muuttuu sameaksi Esim alkoholit 8.3.2017 3

Krafft lämpötila Vain ionisille tensideille Krafft-lämpötila: Lämpötila missä liukoisuus = CMC. Jos T< Krafft lämpötila: tensidi ei liukene veteen, eikä muodostu misellejä T> Krafft lämpötila: tensidi liukenee hyvin, misellien muodostus edistää liukoisuutta. https://www.stevenabbott.co.uk/practical-surfactants/cloud-krafft.php 8.3.2017 4

Monokerrokset ja ohutkalvojen valmistus ja käyttö Monika Österberg Barnes&Gentle: Luku 5 8.3.2017 5

Langmuir-Blodgett monokerrosten muodostus Edellisellä kerralla puhuttiin amfifiilisistä aineista jotka liukenevat veteen. Tänään: veteen liukenemattomat amfifiiliset aineet. 6

Mitä tulet oppimaan: Mitä tarvitaan monokerroksen kasvatukseen Monokerroksen faasit Mikä vaikuttaa kerroksen muodostukseen/järjestäytymiseen Langmuir-Blodgett ja Langmuir-Schaefer menetelmien periaatteet Miten optimoidaan kalvo-ominaisuuksia Hyödyt/haitat Sovellukset 7

Monokerrokset 8

Monokerrokset Ruisku Hydrofobinen ketju Hydrofiilinen pää Amfifiilinen rakenne Sponttaani leviäminen, S> 0 Levitettävä liuos Kysymys: Alafaasi (subphase) Mitä ominaisuuksia liuottimella ja levitettävällä aineella pitäisi olla? Levitettävä aine: amfifiilinen, ei saa liueta alafaasiin. Liuotin: pitää levitä hyvin, S>0, (mielellään myös nopeasti haihtuva)

Monokerrokset Tietyt orgaaniset molekyylit järjestäytyvät kaasu/neste rajapintaan jotta niiden energia minimoituu monomolekylaarinen kerros tai monokerros Alafaasi (neste) on usein, mutta ei aina vesi ja monokerrosta muodostavat molekyylit ovat usein (mutta ei aina) amfifiilisiä Monokerroksen läsnäolo vaikuttaa nesteen pintajännitykseen Pintapaine (Ο): Ο 0 < φ, φ γ 0 = puhtaan alafaasin pintajännitys (esim. veden pintajännitys) γ = pintajännitys monokerroksen leviämisen jälkeen 10

Langmuir allas (Eng: trough) Monokerroksen läsnäolo vaikuttaa nesteen pintajännitykseen γ 0 = puhtaan alafaasin pintajännitys (esim. veden pintajännitys) γ = pintajännitys monokerroksen leviämisen jälkeen Pintapaine (Ο): < φ, φ Ο 0 Vaaka Wilhelmy levy allas 11

Monokerroksen faasit Monokerros käy läpi faasimuutoksia kun sitä puristetaan Nämä identifioidaan tarkastamalla pintapaine/pinta-ala isotermiä Kalvon (monokerroksen) pinta-ala A jaetaan usein molekyylien määrällä jotta saadaan pinta-ala/molekyyli, a: a < AM cn V A M = molekyylipaino c = konsentraatio(g/l) N A = Avogadron vakio V = tilavuus 12

pintapaine/pinta-ala isotermi kollapsoituminen Nestekidetila molekyylit tiiviisti pakattuja (liquid condenced) Pintapaine Pinta-ala/molekyyli fluiditila jonkun verran vuorovaikutusta molekyylien välillä (liquid expanded) kaasutila Molekyylit liikkuvat vapaasti ei paljon vuorovaikutusta, matala pintapaine 13

Molekyylien järjestäytymiseen vaikuttavat tekijät: Lämpötila Alafaasin ominaisuudet Monokerrosta muodostavien molekyylien ominaisuudet jäykkyys, vuorovaikutukset Nämä tekijät vaikuttavat siten myös pintapaine/pintaala isotermin muotoon Seuraavaksi muutama esimerkki 8.3.2017 14

Lämpötilan vaikutus Pintapaine/pinta-ala isotermi DPPC Lämpötila ja alafaasi vaikuttavat filminmuodostukseen DPPC= Dipalmitoylphosphatidylcholine Tärkeä keuhkoissa esiintyvä pintaaktiivinen aine, tärkein komponentti joka pienentää pintajännitystä keuhkoissa. Duncan et al Biophysical J 94(2008)2965 15

DPPC LC = liquid condensed LE = Liquid expanded LC LE : Seosfaasi, sekä nestekide että fluiditila 8.3.2017 16

Johtopäätökset lämpötilan vaikutuksesta Pintapaine on korkeampi korkeassa lämpötilassa Syy: Molekyylit liikkuvat nopeammin korkeassa lämpötilassa Seuraus: Eri rakenne eri lämpötiloissa. Seosfaasi jossa sekä nestekidefaasissa että fluiditilassa olevia molekyyliä Käytännön seuraus: Oletetaan että faasimuutokset lipidikerroksessa oleellisia pintajännityksen pienentämisessä keuhkoissa. Ymmärtämällä näiden pinta-aktiivisten aineiden käyttäytymistä paremmin voidaan kehittää tehokkaita korvaavia aineita. MUTTA Jos lämpötila vaikuttaa tähän käyttäytymiseen olisi tärkeätä että tutkittaisiin näitä kehon eikä huoneen lämpötilassa. 8.3.2017 17

Molekyylien vaikutus Arakidihappo/Eikosyyliamiini Trimetyylisilyyliselluloosa surface pressure (mn/m) Jyrkkä vs loiva isotermi Mitä tämä kertoo molekyylien pakkautumisesta? Mistä johtuu hyvin erillainen käyttäytyminen näissä esimerkeissä? area/monomer unit (nm2) Holmberg et al J. Coll. Interface Sci. 1997 18

Molekyylien vaikutus Arakidihappo/Eikosyyliamiini Isotermin kulmakerroin kuvaa järjestäytymistä monokerroksessa Trimetyylisilyyliselluloosa Vuorovaikutukset happo- ja amiiniryhmien välillä mahdollistavat tiiviin pakkautumisen, + Jäykkä molekyyli ei ideaali pakkautuminen Muita mahdollisia vuorovaikutuksia: ionien sitoutuminen nestefaasista 19

Filmi-/kalvokasvatusmenetelmät Pystysuora kastaminen Langmuir-Blodgett (LB) menetelmä (LB deposition) Horisontaali kastaminen Langmuir-Schaefer (LS) menetelmä 20

Langmuir-Blodgett menetelmä Langmuir, I. Trans. Faraday Soc. 1920, 15, 62. Blodgett, K.B. J. Am. Chem. Soc. 1935, 57, 1007. Blodgett, K.B. J. Am. Chem. Soc. 1934, 56, 495 21

Kysymys: Miten hydrofoboit hydrofiilisen pinnan, kuten kiille tai pii, LB tekniikan avulla? 22

Pintamuokkaus LB menetelmän avulla Hyödyt: Voidaan hyvin kontrolloida pintakemiaa ja molekyylien järjestäytymistä Voidaan muodosta monomolekylaarinen kalvo ja lisätä yksi monokerros kerralla Muodostetut ohutkalvot ovat hyvin sileitä Voidaan seurata kalvon muodostumisen onnistumista (transfer ratio) Haitat Kalvot eivät ole kovin stabiileja Stabiilisuutta voidaan parantaa polymerisoimalla kalvoa 23

Transfer ratio (siirtosuhde): Miten paljon monokerroksesta on siirtynyt substraattiin Voidaan seurata kalvon siirtymistä substraattiin seuraamalla miten paljon monokerroksen pinta-ala (A L ) pienenee suhteessa substraatin pinta-alaan (A S ) Tämä suhde pitäisi olla ~1 Kysymyksiä: σ < A A Mieti mitä σ = 0, σ > 1 tai negatiivinen siirtosuhde tarkoittaa. L S 24

Miten voidaan optimoida kalvon ominaisuuksia? 1. Puhtaus 2. Monokalvon puristus-/tiivistysnopeus 3. Siirtonopeus 4. Pintapaine jossa kastaus/dippaus tehdään 5. Alafaasin ja liuottimen valinta 1. Epäpuhtaudet siirtyvät kalvoon 2. Hitaampi tiivistysnopeus aikaa järjestäytyä, mahdollisesti tiiviimpi kerros. Jos amfifiilinen molekyyli osittain liukeneva nestefaasiin, nopeampi tiivistys voi olla suotuisampaa. 4. Mitä korkeampi pinta-paine sitä tiivimpi kalvo, kunhan ei yli hajoamispisteen, silloin molekyylit ovat päällekkäin eikä enään ole kyse monokerroksesta. 25

Horisontaalinen kastaus Langmuir Schaefer menetelmä 26

LS menetelmän periaate Substraatti koskettaa monokerrosta Jokaisen kastauksen jälkeen substraattiin muodostuu kaksoiskerros Tammelin, T. et al. Cellulose 13, (2006) 519. 27

Horisontaalinen LS menetelmä Langmuir and Schaefer J. Am. Chem. Soc. 60 (1938) 1351. Monokerroksen siirtäminen substraattiin Lee et al. Langmuir 8(1992) 1243. Kaksoiskerros siirretään, kastaus-sykli Hyödyt: Sopii jäykille polymeereille Monokerrokseen kohdistuu vähemmän monokerrosta hajottavia voimia Substraatin toinen puoli säilyy kuivana 28

Sovelluksia Veden höyrystymisen esto vesisäiliöissä (pitkät alkoholit) Tutkimus: solumembraanit, selluloosapinnat, vuorovaikutusten ja adsorption tutkiminen, molekyylirakenteiden selvittäminen Molekyylielektroniikka miniatyyrikatkaisijoita, diodeja, transistoreita Sensoriaplikaatiot usein muut itsejärjestäytyneet kalvot ovat parempia (stabiilimpia) Seuraavaksi muutama esimerkki tutkimuksesta 29

Biomimeettinen kollageeni I+IV Langmuir- Schaefer kalvo solukasvatusalustana Silmäsairauden hoito: Pintapaine- pinta-ala isotermi Keinotekoinen Bruchsin membraani Immunofluoresenssikuvat Sorkio et al. / Biomaterials 51 (2015) 257 8.3.2017 30

Selluloosakalvoja TMSC trimethylsilyl cellulose Cellulose * O (CH 3 ) 3 SiO substrate OSi(CH 3 ) 3 O no OSi(CH 3 ) 3 * O HO OH O OH n O 1. Schaub et al,1993: LBdeposition on SiO2 2. Holmberg et al 1997: LBdeposition on mica for force measurements 3. Tammelin et al, 2006: LSdeposition on PS for QCM- D measurements anchoring substance (polymer or surfactant) ClSi(CH 3 ) 3 + H 2 O HOSi(CH 3 ) 3 + HCl (CH 3 ) 3 SiOH + HOSi(CH 3 ) 3 H + (CH 3 ) 3 Si O Si(CH 3 ) 3 31

AFM kuvia selluloosa LS kalvoista 6 kerrosta 30 kerrosta Jäykkä molekyyli- ei pakkaudu tiivisti tarvitaan monta kerrosta 32

Monolayer of hydrophobin (HFB) on aqueous acetate buffer subphase Soft Matter, 2013, 9, 10627 Amfifiilinen proteiini Paananen et al Biochemistry 42 (2003)5253 33

Hydrofobiinin LB-kalvo HFB I Kalvon paksuus1.3 0.2 nm. HFB II Kuvakoko 100x100 nm. Paananen et al Biochemistry 42 (2003)5253 34

Miten tutkitaan monokerrosten ominaisuuksia? Atomivoimamikroskopia, Kvarsikidemikrovaaka, pintaplasmoniresonanssi, ellipsometria, Kiinteille pinnoille Brewsterkulma mikroskopia ja fluoresenssimikroskopia Suoraan nestepinnalta Röntgensirontamenetelmiä 8.3.2017 35

Atomivoimamikroskoopin periaate (AFM) (SPM, Scanning Probe Microscopy) Photodiodi detektori FN Laser FL Tukivarsi (eng. Cantilever) Näyte piezoyksikkö Pystyy liikuttamaan näytettä x,y ja z suunnassa hyvin tarkasti

Tip Näytettä pyyhkäistään terävällä kärjellä Kärki on kiinni tukivarressa joka taipuu kärjen ja pinnan välisistä voimista Kun tukivarsi taipuu lasersäde kohdistuu eri paikkaan detektorissa Liikutetaan näytettä (tai tukivartta) niin, että voima pysyy vakiona 3D kuva pinnan topografiasta rakentuu tästä takaisinkytkennästä (feedback loop) Pietsoyksikön liike

Kärjen koosta ja muodosta johtuvia rajoitteita AFM:n resoluutio pystysuunnassa < 0.1 nm Kärjen koko rajoitta sivuttaista resoluutiota Esim. nanopartikkeli Slopes Oikea näyte kuva näyte kuva Mutta korkeus on tarkka. Onko muita virhelähteitä?

Mittausmenetelmiä Contact mode Non contact mode Tapping mode / Intermittent contact mode Tavallisin tapa mitata pehmeitä luonnonmateriaalieja. Miksi? AFM:n yksi suurimmista hyödyistä on että tieto ei rajoitu kuvaan. Voidaan myös saada muuta tietoa näytteestä Faasikuvaus (Phase detection mode, yhdessä tapping mode:n kanssa Kitka (kontaktimoodin kanssa) Nanoskaalan mekaaninen karakterointi (Peak force QNM) Voimamittaukset 8.3.2017 39

Tapping mode Värähtelevä kärki Vain hyvin lyhyt kontakti näytteen kanssa You-tube video tapping mode kuvantamisesta: AFM_animation_Vo02.wmv https://www.youtube.com/watch?v=ha53tftsmw8 http://blog.brukerafmprobes.com 8.3.2017 40

Muita menetelmiä valmistaa ohutkalvoja Langmuir-Blodgett ja Langmuir Schaefer menetelmät perustuvat itsejärjestäytymiseen Vertailun vuoksi: Spin coating Hyvin tavallinen menetelmä muodostaa ohutkalvoja Ei perustu itsejärjestäytymiseen

Spin coating Nopea, helppo, toimii hyvin monelle materiaalille Vaatimus: Liuotin leviää hyvin substraatille Leviäminen Höyrystyminen Ohutkalvot hyvin sileät, mutta mitä paksumpi kalvo sitä karheampi Ylimäärä liuotinta poistuu nopean pyörityksen takia

Molekyylien itsejärjestäytymiseen perustuvat menetelmät Self assembly Langmuir Blodgett / Langmuir Schaefer amfifiilisyys Layer-by-Layer deposition LbL Polyelektrolyyttimonikerrokset (PEM) sähköstaattinen vuorovaikutus Self assembled monolayers (SAMs) Kovalenttinen sidos

Ohutkalvojen käyttö (i) Mallipintana tutkimuksessa: - Sileys - Hyvin määritelty/kontrolloitu kemia ja rakenne (vrt ohutkalvo vs puukuitu) - Tulkinta helpompaa (ii) Ohutkalvot materiaalitieteessä - Hyödyntää ohutkalvojen erityisominaisuuksia - Erityiset optiset ominaisuudet (esim. väri verrannollinen kalvon paksuuteen) - molekyylitunnistaminen nanoelektroniikassa.

Yhteenveto: Monokerroksen kasvatukseen substraatin päälle tarvitaan: Amfifiilinen aine, liuotin joka leviää spontaanisti alafaasin pinnalle, allas ja alafaasi johon amfifiilinen aine ei liukene, menetelmä puristaa monokerrosta ja menetelmä seurata pintajännityksen muutosta. Kuvaile mitä eri faaseja monokerrokset käyvät läpi pintapaineen noustessa Mikä vaikuttaa kerroksen muodostukseen/järjestäytymiseen Langmuir-Blodgett ja Langmuir-Schaefer menetelmien periaatteet Hyödyt/haitat Mihin ohutkalvoja käytetään? Jäikö jotain epäselväksi? 45