Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Samankaltaiset tiedostot
TÄHÄN MENNESSÄ TEHTYJEN LYHYTAIKAISSÄÄNNÖSTELYLASKELMIEN YHTEENVETO

PIELISJOEN LYHYTAIKAISSÄÄTÖLASKENTA TULOKSET. Oy Vesirakentaja, Jukka Nieminen Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Teppo Linjama

Pielisjoen ranta-asukkaiden haastattelut Yhteenveto tuloksista. Marja Wuori

Pielisen säännöstelyselvitykset. Pielisen säännöstelyn vaikutukset ja järjestäminen tiivistelmä kunnanhallituksille

Pielisen säännöstelyselvitykset. Yhteenveto keskeisimmistä tuloksista Neuvottelu

Lyhytaikaissäädön vaikutukset. Pielisen säännöstelyselvitykset Pielisjoen työryhmä

Pielisen säännöstely vaikutukset Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön. Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Pielisjoelle suunnitellun lyhytaikaissäädön ekologiset vaikutukset

Pielisen vedenkorkeudet ja juoksuttaminen

Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys tulokset ja johtopäätökset

PIELISEN JUOKSUTUKSEN KEHITTÄMINEN

EURAJOEN YLÄOSAN TULVASUOJELU. Varsinais-Suomen ELY-keskus.

Vattenfall Sähköntuotanto Oy

Kainuun Energia Oy Pyhännän voimalaitoksen maapadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

Kevätön ja Pöljänjäreven alivedenkorkeuden nostaminen

Iso-Lamujärven alustava pohjapatolaskelma

ISTO väliseminaari , Lammi. Noora Veijalainen, Tanja Dubrovin, Bertel Vehviläinen ja Mika Marttunen

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

PIRSKE Pirkanmaan säännöstelyjen kehittäminen Hankkeen toteuttamisen suunnitelma

Pohjois-Karjalan Kalatalouskeskus ry Rekkatie 11 A JOENSUU

MINIMIVIRTAAMA KALATIEN TOIMINNAN KANNALTA. Esa Laajala Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

PÄÄTÖS Nro 47/2013/2 Dnro ISAVI/45/04.09/2013

4 Vuoksen vesistöalue

Salajärven ja Ruuhijärven vedenkorkeuksien muuttamismahdollisuudet Vedenkorkeuksien muutokset erilaisissa vaihtoehdoissa.

KYYVEDEN POHJAPATO Mikkeli, Kangasniemi

53 Kalajoen vesistöalue

Kiinteistö Oy Kellokosken Tehtaat Kellokosken voimalaitospadon vahingonvaaraselvitys Oy Vesirakentaja

KALAN KULKU POHJOIS- SUOMEN RAKENNETUISSA JOISSA: TEKNISET RATKAISUT

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

Pohjois-Tammelan järvien tulvavesien ja alimpien vedenkorkeuksien tasaaminen, vesistömallinnus

Kauvatsanjoen reitin vesitaloudellinen kehittäminen -Ilmastonmuutoksen vaikutusten tarkastelu suhteessa nykyisiin säännöstelylupiin

VMK/P-K ELY-keskus

Iijoen Haapakosken smolttien alasvaellusrakenne

Pohjois-Karjala. Pielisen padotus- ja juoksutusselvitys

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY MIKSI JA MITEN?

Päijänteen säännöstelyn vaikutukset vuonna 2005

PÄÄTÖS Nro 9/2013/2 Dnro ISAVI/4/04.09/2013

Ympäristövirtaamien toteutus Pohjois-Pohjanmaalla -kohteet ja eri etenemistavat-

49 Perhonjoen vesistöalue

Kevättömän ja Pöljänjärven säännöstely tavoitteena alivedenkorkeuden nostaminen

Kyrösjärven säännöstelyn lupaehdoista tilapäinen poikkeaminen Hämeenkyrö,

Inarijärven säännöstelyn kehittyminen

Karvianjoen vesistön alaosan säännöstelyjen kehittäminen

Mouhijärven ja Kiikoisjärven ilmastonmuutoslaskennat. Miia Kumpumäki Suomen ympäristökeskus Kevät 2018

EURENINKADUN HULEVESITARKASTELU

JUUANJOEN VIRTAVESIEN KALATALOUDELLINEN KARTOITUS

Ympäristökeskus on perustellut hakemusta seuraavasti:

57 Siikajoen vesistöalue

ALA-KOITAJOKI JA JÄRVILOHI - ENNEN JA JÄLKEEN LISÄVESITYKSEN Jorma Piironen RKTL/Joensuu. Tietoa kestäviin valintoihin

Vaelluskalafoorumi Hki. Jorma Piironen, RKTL

Pohjoiskarjalainen kalatie

Gaula Flyfishing Lodge - Alueet

OULUN SUISTO SUURTULVALLA HQ 1/250, 2D-MALLINNUS

KOKEMÄENJOEN HYDRAULINEN MALLINNUS

Pudasjärven tulvakartta

Vaelluskalakantojen elvyttämiseen tarvitaan ratkaisuja. Saija Koljonen Vesistökunnostusverkoston talviseminaari

Kopakkaojan (53.027) luonnontilaisuus. Jermi Tertsunen, Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Vantaanjoen yläosan virtausmallinnus Mallin päivitys Peltosaaresta Väinö Sinisalon kadulta alkaen m Herajoen liittymäkohdan alapuolelle

Kehittämisyhteistyötehtävä: Vesivoiman tuottamisen ja vaelluskalakantojen hoidon yhteensovittaminen. Alustajana J.Erkinaro

Tulvavaaravyöhykkeet, vesistötulva

Pohjapatojen suunnittelussa huomioitavaa. Varsinais-Suomen ELY- Keskus, Veijo Heikkilä

Katsaus valuma-alueiden vesi- ja lumitilanteeseen. Maantieteen tutkimusyksikkö Oulun yliopisto

Rovaniemi T.Kilpiö, M.Talvensaari, I.Kylmänen

JATKUVATOIMISET MITTAUKSET VEDENLAADUN MALLINNUKSEN APUNA

Kiimingin yksityiskohtaiset tulvavaarakartat

Järvilohen tilanne katsaus hankkeisiin

Saimaan lohikalat ja energiatalous

Pielisen juoksutusvaihtoehtojen kokonaisvaltainen arviointi - Monitavoitearviointiin perustuvien haastattelujen tulokset

Hulevesitulvariskien alustava arviointi Joensuun kaupungissa

Inarijärven säännöstelyn sopeuttaminen ilmastonmuutokseen

Heinijärven vedenlaatuselvitys 2014

Tammelan Pyhäjärven ja Loimijoen vedenkorkeus- ja virtaama-analyysi

INARIJÄRVEN SÄÄNNÖSTELY VUONNA 2008 JA SEN VAIKUTUKSET

Perämereen laskevia vesistöjä menetelmien kehittäminen ja ekologinen kunnostaminen. Rajat ylittävä Suomalais- Ruotsalainen yhteistyöhanke.

Selvitys Kotijoen purkautumiskykyä heikentävistä tekijöistä (Kotijoen mittaus, HEC-RAS mallinnus ja arviot toimenpiteistä)

LAN TULVIIN JA SIIKAJOEN BIFURKAATIO MUSTAJOEN KAUTTA TEMMESJOKEEN

MANKALAN VOIMALAITOKSEN JA ARRAJÄRVEN SÄÄNNÖSTELYN KALATALOUDELLINEN TARKKAILU VUONNA 2013

PEKKA TAHTINEN AUTTOINEN RAUTJÄRVEN POHJAPATO. Padaslokl, Auttolnen. Yleissuunnitelma

Pohjapatohankkeet Vehkajoella ja Vaalimaanjoella. Vesistökunnostuspäivät , Tampere Vesa Vanninen, Varsinais-Suomen ELY-keskus

Pidisjärven tulvavaarakartat HW1/20 HW1/1000

KYYVEDEN KYSELY. Yhteenvetoraportti vastausmäärä 322 VESISTÖN KÄYTTÖ

44 Lapuanjoen vesistöalue

Pielisen säännöstelyn vaikutus Pielisen, Pielisjoen ja Saimaan virkistyskäyttöön

Ehdotus kalastuksen järjestämisestä Kylänlahden osakaskunta

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2016 FRESHABIT OSA 2/4/17

KARVIANJOEN POHJOISOSAN TAIMENPUROJEN KUNNOSTUSTEN TOTEUTUSSUUNNITELMA 2017 FRESHABIT OSA 2/4/18

SELVIÄVÄTKÖ LOHEN POIKASET MERELLE JA OSATAANKO KALATIET SIJOITTAA OIKEIN?

Beat 1 Rostad ja Sanden

Kärkihankkeet Lieksanjoella ja Pielisjoella

Inarijärven tilan kehittyminen vuosina

SATAKUNNAN PINTAVESIEN TOIMENPIDEOHJELMAEHDOTUKSESTA Vesistökohtaiset kehittämistarpeet

ULJUAN TEKOJÄRVEEN LIITTYVÄT KESKEISET LUPAPÄÄTÖKSET JA SÄÄNNÖSTELYKÄYTÄNNÖT

Siikajoen Uljuan altaan säännöstelyn kehittäminen. Hydrologiset selvitykset. Johdanto. Ilmastonmuutoksen vaikutus

Selvitys jäitä pidättävien rakenteiden vaikutuksista jääpatojen aiheuttamiin vedenkorkeuksiin Kokemäenjoen alaosalla

Virtaus pohja- ja pintaveden välillä. määritysmenetelmiä ja vaikutuksia harjualueiden vesistöihin

Säännöstelyn vaikutus Pielisen järvikutuiseen harjukseen

Iijoen OTVA Haapakosken smolttitutkimus 2017

VESIVOIMA JA KOSKILUONTO ON MAHDOLLISTA SOVITTAA YHTEEN- KOSKIENSUOJELULAKI TULISI PÄIVITTÄÄ

Noormarkku Olli-Matti Verta

TIEDOTE ORAVAREITIN MELOJILLE!

Transkriptio:

Lyhytaikaissäätöselvityksen tulokset Pielisen juoksutuksen kehittämisen neuvotteluryhmä

Esityksen sisältö Pielisjoen lyhytaikaissäätöselvityksen tausta ja tavoitteet Pielisjoen mallinnuksen periaatteet Tulokset ja johtopäätökset 2

Lyhytaikaissäätö: tavoitteet ja tausta Taustalla voimataloushyödyn lisäämistavoite Säädettävä vesivoima on sähköverkon pääasiallinen säätö- ja häiriöreservi arvokas hyödyke, jota tarvitaan Voimayhtiöt Pielisen hankkeeseen mukaan: tarvitaan voimataloushyötyjä Itse Pielisen säännöstelyn hyöty pienempi kuin säädön Voimataloushyöty myös valtion osallistumisen ehto Säädöllä ei vaikutusta Pielisen tai Saimaan vedenkorkeuksiin, ainoastaan Pielisjoen 3

Tavoitteet ja tausta (2) Tavoitteena samanaikaisesti ympäristöön mahdollisimman vähän ja energiantuotantoon mahdollisimman paljon vaikuttava säätö Mallinnuksella selvitettiin, millaiset vaikutukset eri säätövaihtoehdoilla on virtaamiin ja vedenkorkeuksiin eri kohdissa jokea Mallinnuksessa ei otettu kantaa vedenpinnan vaihtelun suuruuden hyväksyttävyyteen 4

Mallinnuksen periaatteet Ajetaan päivällä 12 tuntia Pielisjoen perusvirtaamaa lisättynä tietyllä %-määrällä Yöllä virtaama vastaavasti perusvirt. miinus %-määrä Rytmi ei kuvaa täysin todellisuutta, mutta sen avulla saadaan vesistövaikutukset näkyviin Muutos min max puolen tunnin aikana Kuurnan virtaamamuutos aina tuntia ennen Kaltimoa Kolme voimakkuudeltaan erilaista säätövaihtoehtoa Lievä (Pielisjoen perusvirtaama ±15 %) Kohtalainen (±30 %) Voimakas (±50 %) 5

Mallinnuksen periaatteet (2) Voimalaitosten koneistovirtaamaksi oletettu Kaltimolla 400 m 3 /s ja Kuurnalla 420 m 3 /s (Kuurnan lisäkoneoletus) Säätöä ei tehdä, jos koneistovirtaama ylittyy Säätö ei myöskään saa laskea virtaamaa liian pieneksi (mallinnuksessa raja noin 140 m 3 /s) Pyhäselän vedenkorkeus oletettiin samansuuruiseksi kaikilla virtaamavaihtoehdoilla Todellisuudessa vähävetisenä aikana Pielisjoen virtaaman ollessa pieni Pyhäselkäkin usein alempana Tällä ei olennaista vaikutusta säädöstä aiheutuvan muutoksen suuruuteen edes välillä Kuurna-Pyhäselkä 6

Mallinnuksen periaatteet (3) Mallinnus teetettiin konsulttityönä (Oy Vesirakentaja) Aineisto (joen poikkileikkaukset) peräisin jo 1990-luvun alusta Aineistoa täydennetty maastomittauksin (vedenkorkeudet) ja syvyyskartoin (poikkileikkaukset) Mallinnus käsitti välin Hiirenvesi Joensuu Pamilon lyhytaikaissäätöä ei huomioitu Vaikutus olisi vain Kaltimon yläpuolella 7

Tulokset Pienimmät vedenkorkeusvaihtelut välillä Hiirenvesi Paihola Poikkeuksena Kaltimon alapuoli voimalaitoksen lähellä Haapavirrassa Uitonvirrassa muutokset hyvin pieniä Suurimmat vaihtelut Kuurnan alapuolella Vaihtelu lievenee vähitellen Joensuuta kohti Suurimmat virtausnopeudet ja niiden absoluuttiset vaihtelut Uitonvirran Haapavirran kohdalla Suhteelliset virtausnopeuden muutokset suunnilleen samansuuruisia joka kohdassa 8

Tulokset (2): Kaltimon yläpuoli 93,60 QKaltimo=240 m 3 /s, vrk-säätö ±30% RS 55420 Hiirenvesi RS 51560 Häihänniemi RS 48980 Eno RS 44450 Kaltimo, ylä2 93,55 Vedenkorkeu [NN+m] 93,50 93,45 93,40 93,35 93,30 3:00 6:00 9:00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 9:00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 9:00 9

Tulokset (3): Kaltimo Kuurna Vedenkorkeu [NN+m] QKaltimo=240 m 3 /s, vrk-säätö ±30% RS 43460 Kaltimo, ala2 RS 41400 Alusvesi RS 36210 Jakokoski RS 33740 Mönnin silta RS 32100 Uitonvirta RS 26420 Kangasvesi RS 23540 Paihola RS 21040 Paihola, ala RS 19240 Kuurna, ylä2 84,60 84,55 84,50 84,45 84,40 84,35 84,30 84,25 84,20 84,15 84,10 84,05 84,00 83,95 83,90 83,85 83,80 83,75 3:00 6:00 9:00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 9:00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 9:00 10

Tulokset (4): Kuurna Joensuu QKaltimo=240 m 3 /s, vrk-säätö ±30% 76,90 RS 18100 Kuurna, ala2 RS 15460 Ristisaari RS 11940 Kilvenvirta RS 7740 Jynkkä RS 300 Joensuu, ylä 76,80 76,70 Vedenkorkeu [NN+m] 76,60 76,50 76,40 76,30 76,20 76,10 76,00 3:00 6:00 9:00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 9:00 12:00 15:00 18:00 21:00 0:00 3:00 6:00 9:00 11

Tulokset (5): vedenkorkeusvaihtelut 0,90 Suurimmat vedenkorkeusvaihtelut eri paikoissa eri säätövaihtoehdoilla [m] 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 Q160 ±15 % Q240 ±15 % Q350±15 % Q240±30 % Q310±30 % Q240±50 % 0,10 0,00 12

Tulokset (6) vedenkorkeuden sallittu vaihtelu (haastattelu) 0 = Ei lainkaan 1 = Alle 5 cm 2 = 5-9 cm 3 = 10 19 cm 4 = 20 29 cm 5 = 30 39 cm 6 = Yli 40 cm 5 4 3 2 Yläosa Keskiosa Alaosa 6 1 0 Vuorokaudessa Viikossa Vuorokaudessa Viikossa Ei aiheudu lainkaan haittaa Ei aiheudu merkittävää haittaa Pohjois-Karjalan ELY-keskus, Marja Wuori 18.1.2013 13

Tulokset (7): virtausnopeuden muutokset 0,90 Suurimmat virtausopeuden vaihtelut eri paikoissa eri säätövaihtoehdoilla [m/s] 0,80 0,70 0,60 0,50 0,40 0,30 0,20 0,10 Q160 ±15 % Q240 ±15 % Q350±15 % Q240±30 % Q310±30 % Q240±50 % 0,00 14

Johtopäätökset Laskentatarkkuus riittävä alustavaan tarkasteluun Jos lupaa haetaan, tarvitaan tarkemmat laskennat / arviot Paremmat poikkileikkausaineistot Kattavammat vedenkorkeusmittaukset mallin kalibrointia varten Voimataloushyödyn laskeminen / arvio Tarkempi kalastoselvitys (sis. mahdolliset kunnostuskohteet?) Nyt on malli olemassa, tarkempi laskenta ehkä vähemmällä työllä Uoman perkaukset tietyissä kohdissa saattaisivat hieman lieventää säädön aiheuttamia vedenkorkeusvaihteluita 15