SYYSLOTTO 3X3 Tulosta mustavalkoisia syyslottoalustoja jokaiselle osallistujalle tai parille. Tässä tiedostossa on 8 erilaista lottoalustaa ja muutama palkintorunokortti. Värilliset syyslottokortit ovat omana tiedostonaan. Tulosta kortteja yksi tiedosto kahta lottoalustaa kohti ja leikkaa kortit irti. Sivut voi tulostaa myös A3-kokoiselle paperille, jos käyttäjät näkevät huonosti. Tulosteiden laminointi lisää loton käyttöikää ja tekee puhdistamisen mahdolliseksi. Jaa osallistujille tai pareille lottoalustat. Laita lottokortit esimerkiksi pärekoriin. Kerro, että kaikki alustat ovat erilaisia ja käy läpi loton säännöt. Jokainen osallistuja tai pari nostaa vuorollaan syyslottokortin. Jos omalta lottoalustalta löytyy sama kuva, se peitetään kortilla. Muuten kortti palautetaan nostettavien korttien sekaan. Tattijokerikortilla voi peittää minkä kuvan tahansa. Kun joku saa lottoalustan täyteen hän voi huutaa lotto tai näyttää lotto-sanaa. Loton pelaaminen on nopeampaa, jos tavoitteena on kerätä vain vaaka-, pysty- tai vinorivin kuvat. Loton voittajia voi palkita vaikka syksyn sadolla, syksyisillä runoilla tai syyskukkakimpulla. Myös Syysbingon pelaaminen onnistuu samoilla syyslottoalustoilla ja syyslottokorteilla. LOTTO Kirsi Alastalo 2016 Aineiston voi tulostaa Vanhustyön keskusliiton Vahvike-aineistopankista, internetsivustolta www.vahvike.fi.
Kuvat: Pixabay, Freeimages ja Kirsi Alastalo
Kuvat: Pixabay, Freeimages ja Kirsi Alastalo
Syksyn satoa SYKSYISET RUNOT: Tulosta ja leikkaa kortit irti. Lähde: Lasten runokirja 1930. Suomen pojille ja tytöille omistettu. Valistus, Helsinki. Syystoimia Viljapellon rinta kaunis kellertää, hikihelmein hinta kirkas syksysää. Tähkät täydet siellä huojuu korsissaan. Käydään ilomiellä ruista leikkaamaan. Sirppihinsä tarttuu vanha, nuorikin. Kuhilaita karttuu sankkaan sarkoihin. Sitten riihenparret täyteen ahtautuu. Työssä käsivarret varttuu, voimistuu. Jyskää puimakone, laarit täyttyvät. Huolet monen, monen taaskin päättyvät. Mylly kultajyvän jauhaa jyristen. Äiti leivän hyvän leipoo lapsillen. Hengen hedelmätkin näin jos karttuisi, pojat, tyttösetkin valoon varttuisi! Immi Hellén 1926 Hei, mistä on matka noin naurusuulla? Ka, koulutarhasta! Saattepa kuulla kuinka nuo pienet tarhurit haastaa omasta somasta viljelysmaastaan. Me palstan saimme jo kevähällä ja siin oli hauska työskennellä. Käyttäen lapiota ja kuokkaa kukin sen peltonsa pehmeeksi muokkaa. Me siihen siemenet sirotimme, me perkasimme ja kastelimme. Ja aurinko paistoi ja turve tunki, ja taimet ne kilvan kohosi kunkin. Näin runsahan sieltä nyt sadon saimme, kun hallan kourista kotiin sen haimme. On porkkanat meillä ja punajuuret ja lantut ja kaalit niin mahtavan suuret. Meill on nauriita iltamme iloksi syödä ja herneitä, papuja vaikkapa myödä ja sipulit keittomme mausteiksi ja kukkaset kotimme koristeiksi. Ja nyt me sen tiedämme, lapset haastaa, että leipä ja särvin ne lähtee maasta. Kun innolla, tarmolla työhön tarttuu, niin sieltä ne siunatut sadot karttuu. Immi Hellén 1927
Sienimetsässä Maatuvan metsän tuoksu, varvuissa leikkivä vino valo, heleät puolukat kallion kupeella. Upottava rahkasammal. Saappaassa jäkälää, keltainen tarttunut lehti. Aarteenetsijän into, kirvely silmissä. Natiseva sienikori, löytäjän onni. Kirsi Alastalo Syysmyrskyn rauha Riuhtova viima, vettä valuvat kaljut puut, valoton iltapäivä. Hyvä syy sulkea ovi, käpertyä lämpöön liekin leimuun ja lempeään hämärään. Käsissä höyryävä kuppi, hitaasti jäähtyvä. Kirsi Alastalo Koulumatka Sumuinen aamu sateen jälkeen. Syvä henkäys kotiportailla avaa. Hiekan ratina, omenan tömähdys helmeilevälle ruoholle. Syysviileän omenan maku, kuulas kirpeä rapea. Kohti koulua, taskut täynnä. Kirsi Alastalo