SISÄLLYSLUETTELO Lukijalle 2 Yritys Hyvä 2008 -kirjoituskilpailun voittajat..3 Voittaja-aineiden luonnehdinnat...6 Sarja 1 Lappi Dani: Yrittäisit nyt edes!...9 Lindholm Matti: Gameworn Europe 18 Mertaniemi Sannukka: Kun kaikki on jo keksitty...21 Niskanen Marianne: Onnenlinnuilla onnea elämään...23 Pollari Jenni: Yrittäjänä ympäri vuorokauden...25 Rissanen Joona: IITA auttaa ikäihmisiä..29 Rutanen Anna: Minustako tallin omistaja?.30 Salmela Krista: Rakkaudella rakennettu oma yritykseni...32 Vuorinen Niko: Positiivinen julkisuus on yrityksen paras mainos. 34 Vänninen Suvi: Minustako yrittäjä?...... 36 Sarja 2 Hillberg Sara: Mainonta maailmanmarkkinoiden monikulttuuritorilla...37 Kaikkonen Riina: Vastuuta maailmasta...40 Kyyrö Mats: Lauri Puhto kaupallisti vastuun.....42 Panula Katariina: Hyvä tuote, parempi maine..... 44 Toivonen Tuukka: Kaikkien tuntema tavaramerkki...47 Sarja 3 Korhonen Tarja: Kuluttajan vaikea valinta..49 Lallukka Milla: Ympäristöä ajatellen.51 Mäensivu Essi: Isäni yrittäjävuodet...53 Säppi Helena: Pienyrittäjien yhteiskuntavastuu..55 Vihijärvi Jenni: Asiakkaita ne eläimetkin ovat...57 1
Lukijalle Yritys Hyvä on Kerhokeskus - koulutyön tuki ry:n ja Yksityisyrittäjäin Säätiön järjestämä valtakunnallinen kirjoituskilpailu. Kilpailun tarkoituksena on herättää nuorten kiinnostus yrittäjyyteen ammattina sekä tarjota tilaisuus yrittäjyyden pohdiskeluun monista eri näkökulmista. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden Osallistuva kansalaisuus ja yrittäjyys -aihekokonaisuuden päämääränä on auttaa oppilasta hahmottamaan yhteiskuntaa eri toimijoiden näkökulmista, kehittää osallistumisessa tarvittavia valmiuksia sekä luoda pohjaa yrittäjämäisille toimintatavoille. Lukiokoulutuksen vastaavan aihekokonaisuuden Aktiivinen kansalaisuus ja yrittäjyys tavoitteena on kasvattaa opiskelijoita osallistuviksi, vastuuta kantaviksi ja kriittisiksi kansalaisiksi. Opiskelijat omaksuvat mm. aloitteellisuuden ja yritteliäisyyden toimintatavakseen. Ammatillisessa koulutuksessa yrittäjyyden tavoitteena on kehittää opiskelijoista oma-aloitteisia, tunnollisia, rohkeita, kekseliäitä ja työtään arvostavia ammatinharjoittajia ja yrittäjiä. Tänä keväänä palkittiin nuoria lahjakkaita kirjoittajia jo 24. kerran. Kirjoittajia oli arviolta 20 500 noin 230 koulusta. Yrittämisen ja yrittäjyyden tarkastelu kirjoittamalla tarjoavat omakohtaisia välineitä nuoren pohdiskelun tueksi. Kirjoittamalla nuori voi hahmottaa omia vahvuuksiaan ja tarkastella yrittäjyyttä suhteessa omaan taustaansa. Nuoret tarttuvat mielellään ajankohtaisiin teemoihin. Aineissa pohdittiin yrittäjyyteen liittyvä eettisiä asioita samoin kuin yrittäjänä toimimisen sosiaalista ulottuvuutta. Nuoret olivat tarttuneet myös yrittäjän toimimisen realiteetteihin kuten asiakastyytyväisyyteen ja yrittäjän arkeen. Vuonna 2008 Yritys Hyvä -kirjoituskilpailussa palkittiin sarjassa 1 kymmenen kirjoittajaa, sarjassa 2 viisi kirjoittajaa ja sarjassa 3 viisi kirjoittajaa. Palkinnoksi kukin kirjoittaja sai 500 euron suuruisen stipendin ja kunniakirjan. Voittaja-aineet on koottu tähän vihkoon virikkeeksi uusille kirjoittajille. Onnea ja menestystä vuoden 2008 Yritys Hyvä -kilpailussa palkituille! Helsingissä 27.5.2008 Eija Lehtonen Kerhokeskus - koulutyön tuki ry 2
Yritys Hyvä 2008 kirjoituskilpailun voittajat (aakkosjärjestyksessä) Sarja 1 Lappi Dani, Yrittäisit nyt edes, Mäntysalon koulu, Klaukkala Opettaja: Lotta Kallio Lindholm Matti, Gameworn Europe, Elimäen yläaste, Elimäki Opettaja: Reijo Vierula Mertaniemi Sannukka, Kun kaikki on jo keksitty, Keuruun yläkoulu, Keuruu Opettaja: Helena Jartti Niskanen Marianne, Onnenlinnuilla onnea elämään, Ahmon koulu, Siilinjärvi Opettaja: Sanna Paltemaa Pollari Jenni, Yrittäjänä ympäri vuorokauden, Juhani Vuorisen koulu, Kannus Opettaja: Tarja Niku-Raitanen Rissanen Joona, IITA auttaa ikäihmisiä, Kämmenniemen koulu, Kämmenniemi Opettaja: Anna Heinonen Rutanen Anna, Minustako tallin omistaja?, Kempeleen yläaste, Kempele Opettaja: Tuula Väyrynen Salmela Krista, Rakkaudella rakennettu - oma yritykseni, Juhani Vuorisen koulu, Kannus Opettaja: Tarja Niku-Raitanen Vuorinen Niko, Positiivinen julkisuus on yrityksen paras mainos, Vaisaaren koulu, Raisio Opettaja: Rita Norha Vänninen Suvi, Minustako yrittäjä?, Tenetin koulu, Vuokatti Opettaja: Leena Rättyä 3
Sarja 2 Hillberg Sara, Mainonta maailmanmarkkinoiden monikulttuuritorilla, Turengin lukio, Turenki Opettaja: Johanna Lampela Kaikkonen Riina, Vastuuta maailmasta, Oulun normaalikoulun lukio, Oulu Opettaja: Lasse Kemppainen Kyyrö Mats, Lauri Puhto kaupallisti vastuun, Vieremän lukio, Vieremä Opettaja: Marjaana Matilainen Panula Katariina, Hyvä tuote, parempi maine, Vaasan lyseon lukio, Vaasa Opettaja: Johanna Potka Toivonen Tuukka, Kaikkien tuntema tavaramerkki, Nokian lukio, Nokia Opettaja: Eija Vuorinen 4
Sarja 3 Korhonen Tarja, Kuluttajan vaikea valinta, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Nurmes Opettaja: Leena Kukkonen Lallukka Milla, Ympäristöä ajatellen, Lapin ammattiopisto, Kairatien yksikkö, Rovaniemi Opettaja: Leila Tunturi Mäensivu Essi, Isäni yrittäjävuodet, Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Kerava Opettaja: Kaarina Nivala Säppi Helena, Pienyrittäjien yhteiskuntavastuu, Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Nurmes Opettaja: Leena Kukkonen Vihijärvi Jenni, Asiakkailta ne eläimetkin ovat, Jämsän seudun koulutuskeskus, Jämsänkoski Opettaja: Heli Rikala 5
Voittaja-aineiden luonnehdinnat Yritys Hyvä -kirjoituskilpailun 9. luokan voittajat 2008 Dani Lappi (Mäntysalon koulu, Nurmijärvi): Yrittäisit nyt edes! Asiantunteva ja samalla hauska tutkielman ja esseen välimuoto, jossa on pilkahdus pakinaakin yrittämisestä sen monissa eri muodoissaan. Teksti puhuttelee lukijaa väliin tuttavallisesti sinämuodossa, huudahtelee ja väittää, välillä kertoo tiukkoja faktoja suomalaisesta yrittämisestä. Matti Lindholm (Elimäen yläaste): Gameworn Europe Napakka ja asiallinen teksti yrityksestä, joka välittää jääkiekkopelipaitoja keräilijöille internetin välityksellä. Teksti on jäsennelty tiiviiksi selvitykseksi yrityksen toimintatavoista yritysideasta tuotteiden välittämiseen. Kirjoittaja selvästi tietää mistä kirjoittaa. Sannukka Mertaniemi (Keuruun yläkoulu): Kun kaikki on jo keksitty Kekseliäs tarina yrityksestä, jonka liikeidea saa lapset tekemään iloisina tavallisia kotiaskareita. Lähitulevaisuuteen sijoittuva kertomus Minä itse -landiasta, jossa arjesta vieraantuneet ihmiset kokkaavat ja silittävät vaatteita on samalla sekä mielikuvituksellinen että asiallinen. Marianne Niskanen (Ahmon koulu, Siilinjärvi): Onnenlinnulla onnea elämään Huumorilla höystetty valoisa kertomus isästä, joka jäätyään työttömäksi ryhtyy käsityöyrittäjäksi ja ryhtyy kiertämään markkinoilla myymässä omia puusta veistettyjä tuotteitaan. Isän reipas suhde yrittämiseen välittyy tekstistä hauskalla tavalla. Jenni Pollari (Juhani Vuorisen koulu, Kannus): Yrittäjänä ympäri vuorokauden Hieno, tarkasti jäsennelty ja ehjä teksti omien vanhempien elintarvikekaupasta. Kirjoittaja kuvaa sekä perheen arkea kirjaimellisesti osana yritystä, että miettii omaa tulevaisuuttaan yrittäjänä. Vanhemmat ovat perineet kaupan edelliseltä sukupolvelta, olisiko kolmannella sukupolvella vielä halua ja mahdollisuuksia jatkaa yrityksen pitoa? Joona Rissanen (Kämmenniemen koulu): IITA auttaa ikäihmisiä Asiallinen ja hyvin jäsennelty kertomus kolmesta nuoresta miehestä, jota perustavat IITA-nimisen yrityksen auttamaan vanhuksia erilaisissa tietotekniikkaan liittyvissä ongelmissa. Pienestä ideasta kasvaa vähitellen hyvin toimiva yritys, jonka palveluita tarvitaan yhä enemmän teknistyvässä maailmassa. Anna Rutanen (Kempeleen yläaste): Minustako tallin omistaja? Hauska ja lennokas kuvitelma hevostallin perustamisesta ja toiminnasta. Kirjoittaja kuvailee värikkäästi tallinsa mahdollisuuksia onnistua ja toisaalta epäonnistua. Päällimmäisenä on tekstistä välittyy kuitenkin optimismi ja usko omiin mahdollisuuksiin. Krista Salmela (Juhani Vuorisen koulu, Kannus): Rakkaudella rakennettu oma yritykseni Lämmin, asiallisen hauskasti ja elämyksellisesti kirjoitettu teksti mahdollisuuksista perustaa tulevaisuudessa oma valokuva-alan yritys. Hiljalleen kehittynyt valokuvaharrastus voisi myöhemmin kehittyä omaksi yritykseksi, josta ei välttämättä tule suurta, mutta ihan varmasta rakkaudella rakennettu. Niko Vuorinen (Vaisaaren koulu, Raisio): Positiivinen julkisuus on yrityksen paras mainos Tiivis ja napakasti pohtiva teksti Jari Sarasvuosta ja hänen johtamastaan Trainers Housesta. Kirjoittaja erittelee myös muita yrittäjiä, jotka ovat käyttäneet omaan itseensä liittyvää julkisuutta yrityksensä markkinoinnissa. Yrittämisessä tarvitaan kirjoittajan mukaan sisäisen yrittäjyyden lisäksi sisäistä 6
sankaruutta. Suvi Vänninen (Tenetin koulu, Sotkamo): Minustako yrittäjä? Reippaasti omia mahdollisuuksia toimia yrittäjänä pohdiskeleva hyvää itsetuntoa ja yrittämishalua kuvastava teksti. Kirjoittaja käy tekstissä läpi omia luonteenpiirteitään ja vertaa niitä yrittäjältä vaadittaviin ominaisuuksiin. Teksti vastaa otsikossa esitettyyn kysymykseen: tästä kirjoittajasta on taatusti yrittäjäksi! Yritys Hyvä -kirjoituskilpailun lukiosarjan voittajat 2008 Sara Hillberg (Turengin lukio): Mainonta maailmanmarkkinoiden monikulttuuritorilla Syvällisesti ja asiantuntevasti internetmainontaa pohtiva teksti. Kirjoittaja erittelee hienosti nettimainonnan hyviä ja huonoja puolia, netin mahdollisuuksia ja myös sen arvaamattomuutta. Internet on muuttanut yrityskulttuuria lopullisesti. Riina Kaikkonen (Oulun normaalikoulun lukio): Vastuuta maailmasta Analyyttinen teksti, joka pohtii yritysten vastuita. Teksti perustuu hienosti annettuihin lähteisiin, kommentoi ja keskustelee niiden kanssa. Kirjoittaja tarkastelee yritysten vastuita sekä kansallisesti että maailmanlaajuisesti ja toteaa, että globalisoituneessa maailmassa vastuu kuuluu kaikille. Mats Kyyrö (Vieremän lukio): Lauri Puhto kaupallisti vastuun Verkkolehtiartikkelin muotoon laadittu tiivis, asiallisuutta mukaileva teksti yrittäjästä, joka järjestää toisten yritysten ympäristöongelmia ulkoistamalla ne jollakin salaisella tavalla. Ironinen teksti kertoo, että pahimmillaan kaiken voi kääntää liiketoiminnaksi. Katariina Panula (Vaasan Lyseon lukio): Hyvä tuote, parempi maine Yrittämisen eettisyyttä ja sen kautta yrityksen julkisuuskuvaa tarkasti ja syvällisesti pohtiva teksti. Kirjoittaja käyttää esimerkkinä suomalaista Marimekkoa kuvaillessaan, miten tärkeää yrityksen menestymiselle on se moitteeton maine ja julkisuutta kestävät periaatteet. Tuukka Toivonen (Nokian lukio): Kaikkien tuntema tavaramerkki Yritysten mainontaa ja brändien luomista tarkasteleva hieno teksti. Kirjoittaja käyttää esimerkkeinä kaikkien tuntemia tavaramerkkejä, jotka myyvät huolimatta niiden kalliimmasta hinnasta. Havainnollinen teksti sisältää runsaasti esimerkkejä nykyajan yritysmaailman erikoisuuksista. Yritys Hyvä -kirjoituskilpailun ammatillisten oppilaitosten voittajat 2008 Tarja Korhonen (Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Nurmes): Kuluttajan vaikea valinta Kuluttamista, sen eettisyyttä ja kestävää kehitystä käsittelevä asiallinen ja asiantunteva teksti. Kirjoittaja perää kuluttajalta vastuuta selvittää tuotteen alkuperä ja olla kuormittamatta luontoa tarpeettomasti, hänen mukaansa maapallon ekologinen kello tikittää jo. Milla Lallukka (Lapin ammattiopisto, Rovaniemi): Ympäristöä ajatellen Yrityksen ekologista vastuuta ympäristöstä pohtiva tiivis ja asiallinen teksti. Kirjoittaja käyttää esimerkkinä oman isänsä yritystä, joka pyrkii kaikessa toiminnassaan ottamaan huomioon yhteiskuntavastuun. Kierrättäminen ja turhan kulutuksen minimoiminen säästää ympäristöä ja on hyväksi myös yritykselle. 7
Essi Mäensivu (Keski-Uudenmaan ammattiopisto, Kerava): Isäni yrittäjävuodet Oman isän yrittäjyydestä ja sen loppumisesta kertova hyvin jäsennelty ja eheä teksti. Kertoessaan isänsä maansiirtoyrityksestä kirjoittaja pohtii samalla omia mahdollisuuksiaan ryhtyä yrittäjäksi. Yrittäjyyden hyvät ja huonot puolet ovat kirjoittajalle tuttuja. Helena Säppi (Pohjois-Karjalan Ammattiopisto, Nurmes): Pienyrittäjän yhteiskuntavastuu Asiallinen ja napakka teksti pienyrittäjyydestä ja siihen liittyvistä arvoista ja asenteista. Jatkuvasti lisääntyvät uudet vaatimukset tuovat uusia haasteita pienillekin yritykselle, suhde työntekijöihin ja asiakkaisiin vaati osaamista yhtä hyvin isossa kuin pienessäkin yrityksessä. Jenni Vihijärvi (Jämsän seudun koulutuskeskus): Asiakkaita ne eläimetkin ovat Eloisa, eläytyvä ja hyväntuulinen teksti eläinlääkäristä yrittäjänä. Kirjoittaja kuvaa eläinlääkärin vastaanoton alkutaivalta, yrittäjän kiinnostusta omaan ammattiinsa, tyytyväisyyttä siitä, että saa tehdä ammatikseen sitä, mitä eniten haluaa. Sellaista yrittäminen parhaimmillaan on. 8
Sarja 1 Dani Lappi Mäntysalon koulu, Klaukkala "Yritä ny ees!" kajahtaa ilmaan huuto leutona talvipäivänä vielä uutuuttaan hohkavalla keinonurmella. On käynnissä NJS B-junioreiden ja FC Hakan välinen ottelu Palloliiton 1. divarin pelissä. NJS on haviöllä ottelussa 1-0 ja aika alkaa loppua. Yksi joukkueen pelaajista on jo näyttänyt menettäneen intonsa pelata täydellisesti ja heittänyt homman läskiksi. Sekös vasta lisää muiden 10 jatkän turhautuneisuutta. Vaihtoonkaan pelaajaa ei voida enää ottaa, sillä vaihdot on käytetty loppuun. Valmentajien ainoana keinona onkin enää yrittää saada pelaaja jälleen "pelipäälle". Pallo pelataan kyseiselle pelaajalle laitaan. Jälleen kajahtaa huuto "Yritä ny ees!" Pelaaja ajattelee "Noh, ei kait tässä mitää hävittävääkää oo" ja lähtee nousemaan laidasta, kynää vastustajan laitapakin, ajaa keskeen ja eikä aikaakaan, kun maaliverkko pöllähtää takaylänurkan tienoilla. Peli on 1-1. Katsomon harvalukuinen kannattajajoukko hurraa. Pelaaja teki sen. Eikä hänen tarvinnut muuta kuin yrittää. Yrittämistä onkin monenlaista ja aina tulisikin muistaa, että "yrittänyttä ei laiteta". Toisin sanoen: mitä haittaa siitä on, että edes yrittää? Ei kai siinä mitään häviäkään. Tässä äidinkielen kirjoitelmassani haluaisinkin kertoa eräästä yrittämisen muodosta, kertoa oman näkemykseni siitä millaista on olla yrittäjä ja mitä kaikkea siihen kuuluu pääpaino ehkäpä taloudellisessa puolessa. Mikä ihmeen yrittäjä? Yrittäjä on erityisen aktiivinen yksilö, joka yksin tai yhdessä muiden ihmisten (yleensä ystävien tai entuudestaan tuttujen liikekumppaneiden) kanssa pyörittää liiketoimintaa joko itsensä tai jonkun toisen havaitseman bisnesmahdollisuuden hyödyntämiseksi. Myös liiketoimintamahdollisuuden havainnutta henkilöä voidaan pitää yrittäjänä vaikka hän ei aloittaisikaan itse liiketoimintaa. Yrittäminen on eräänlaista rohkeutta. Kykyä ottaa hallittavissa olevia riskejä. Se on yhteistyökykyä ja täsmällisyyttä asiakassuhteissa ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Yrittäjä siis yrittää nimensä mukaisesti tunkeutua markkinoille mukanaan vain liikeideansa ja tarmonsa ja yrittää saada yrityksensä tuottamaan ja kukoistamaan. Toiset onnistuvat, toiset eivät. Yrittäjän rooli voidaan nähdä lähes yhtä monella tapaa kuin mitä on katsojiakin, 1700- ja 1800- luvuilla elänyt ranskalainen taloustieteilijän Jean - Baptiste Sayn sanoin yrittäjä on organisoija, joka yhdistää raaka-aineet ja kyvyt tuotteiden ja palveluiden tuottamiseksi. Toinen taloustieteilijä nimeltään Frank Knight puolestaan näki yrittäjän henkilönä, joka sietää epävarmuutta. Hänen metodiensa mukaan riskille voidaan laskea arvo, mutta epävarmuudelle ei. Yrittäjä on valmis uhrautumaan epävarman liiketoiminnan vuoksi. Millainen henkilö se yrittäjä sitten oikein on? Yrittäjän persoonaan liitetään monesti sellaisia luonteenpiirteitä kuin tavoitehakuisuus, optimistisuus, kunnianhimoisuus, johtajuus, ahkeruus, väsymättömyys, asiantuntevuus ja vastuunkanto. Lisaksi yrittäjät ovat usein erittäin luovia, sosiaalisia sanaseppoja ja muutenkin uskomattoman ulospäin suuntautuneita, mikä tietenkin on vain hyvä ominaisuus erityisesti palvelualoilla. Ja ennen kaikkea 9
yrittäjillä on hermoja. Joku aivan hermoheikko saattaisi jopa pyörtyä niistä riskeistä, joita yrittäjyys tuo tullessaan. Joillakin ihmisillä yrittäjäuran alussa saattaa olla kaikki kiinni yrityksessään: asunto, auto, ja kenties vielä pankkilainakin on jouduttu ottamaan. Ihmisen haluun toimia yrittäjänä vaikuttavat monet erinäköiset seikat. Varmaan kuuluisin syy, miksi joku on päättänyt ryhtyä yrittäjäksi, on ollut nykyinen työ, ota on todennäköisesti tehty jo ties kuinka pitkään ja johon ollaan kurkkua myöten kyllästyneitä. Muita tekijöitä ovat laihahko palkkapussi, työllisyydennäkymät, omat tavoitteet elämässä, kodista ja vanhemmilta opitut mallit, verot ja kansantalouden rakenne. Yrittäjäksi henkilö ryhtyy vielä helpommin, jos siihen on oivat mahdollisuudet esimerkiksi työllisyysnäkymien valossa. Kuten vanha sanonta kuuluu: "Tilaisuus tekee varkaan." Oman yrityksen perustaminen Yritystä perustettaessa on otettava huomioon monia käytännön asioita tai oikeastaan paremmin sanottuna on tehtävä hieman taustatyötä, ennen kuin itse yrityksen/ liikkeen saa edes avattua ja pyörimään. Kaikkein tavallisimpia tapoja organisoida liiketoiminta on perustaa yritys tai tehdas. Ja tarkennettuna melko yleisiä ovat erilaiset kahvilat ja liikkeet, kuten urheiluliike. Ei kovin moni varmaan edes tiedä, että yrittäjäksi ryhtymiseenkin on koulutus. Itse en edes osannut kuvitella, että moista olisi keksitty. Mutta niin se vain on, Yksi tällainen kouluttaja on nimeltään Adulta. Adultalla onkin jo pitkä kokemus yrittäjyyden ja yritysten kehittämisohjelmien toteuttamisesta. Yrittäjäksi pyrkivälle olisikin erittäin hyödyllistä käydä Adultan järjestämillä "Yrittäjäksi valmentava koulutus" sekä "Yrittäjän ammattitutkinto" -kursseilla, missä käydään läpi asioita juuri yrittäjyyttä suunnittelevalle tai hiljan yritystoiminnan aloittaneelle. Siinako kaikki? Ei sentään. Adultalla on myös paljon muutakin tarjottavanaan myös pidempään yrittäjänä toimineille, kuten Yrittäjän erikoisammattitutkinto. Yrittäjilläkin on (myös) oma järjestönsä, Suomen yrittäjät, joka on jäsenmäärältään Suomen suurin elinkeinoelämän järjestö. Sillä on 412 paikallisyhdistystä, 21 aluejärjestöä, 51 toimialajärjestöä sekä yli 100 000 jäsenyritystä. Aloittelevan yrittäjän kannattaakin liittyä kyseiseen järjestöön jo senkin takia, että heidän nettisivunsa tarjoavat paljon kaikenlaista aikuiselle ihmiselle hyödyllistä tietoa yrittäjyyteen liittyen - minulle se oh silkkaa hepreaa. Myös vakuutukset ja veroilmoitus tulisi huolehtia. Vakuutukset suositellaan otettavaksi yrityksen toimitiloille, työntekijöille ja irtaimistollekin olisi ne hyvä ottaa, ennen kuin liikkeen avaa. Ei tiedä, ties minkälaisia hörhöjä tuolla jossain pyörii. Lisaksi kaikki yritykset tulee rekisteröidä Kaupparekisteriin, johon merkitään suomalaiset yritykset. Sitä pitää Patentti- ja rekisterihallitus ja siinä on tietoja vuodesta 1896 alkaen. Jokainen nyt varmaan ymmärtää, että yrittäjäksi ryhtyminen vaatii melkoisen alkusumman, jolla sitten ostetaan tai vuokrataan mm. liiketilat, joissa yritys sitten toimii. Ideaalisen liiketilan löytäminen onkin lähes elintärkeä yritykselle, silla jos liike on jossain keskellä Saharan autiomaata, niin kai sen maalaisjärkikin sanoo, että ei se liikevaihto tule kovin kummoista olemaan. Lisaksi liiketilan läheisyydessä tai sen tonttiin olisi hyvä kuulua parkkipaikka, jotta asiakkaiden olisi sitten helppoa asioida liikkeessä. Ajoimme tässä eräällä viikolla kotiin ortopediltä, missä olin ollut näyttämässä koipeani ja siinä matkalla näin erään pienen kahvilan nimeltään 'Sportti- café' tai jotain vastaavaa. 10
Ihmettelenpä vain millainen urpo on mennyt valitsemaan yritykselleen tuollaisen paikan. Kahvila sijaitsi kerrostalon alimmassa kerroksessa, jonka eteen avautui jalkakäytävä ja pari puuta, se oli kooltaan kuin koirankoppi ja mikä pahinta ei parkkipaikkaakaan näkynyt missään. Täytyy kyllä sanoa, että vaikka muuten olisimmekin olleet aikeissa käydä nauttimassa kahvit kyseisessä kahvilassa, niin siinä vaiheessa oli kyllä ajatus heitetty menemään, kun näimme, ettei parkkipaikkaa ole mailla halmeilla. Kuka nyt ajaa monen kilometrin päähän parkkeeratakseen auton ja kävelläkseen sitten takaisin kahvilaan juomaan kupin kahvia? Henkilökohtaisesti en tunne ketään. Tunnetko sinä? Muutenkin nykyaikana kun lähes joka kotitaloudessa tuntuu olevan kahvinkeitin ja elämä tuntuu olevan melko hektistä itse kullakin. Kuinka moni nyt sattuu kävelemään kyseisestä kahvilasta ohi niin että olisi sitä luppoaikaa pistäytyä kahville, kun tiekään, jolla se oli, ei ollut niitä liikennöidyimpiä. Valitettavasti tämäkin liikeidea taisi kohdata loppunsa jo heti alkumatkasta. Mainittakoon tässä nyt kuitenkin vielä, että yrittäjän on myös mahdollista hakea starttiraha kulkevaa tukea valtiolta oman yrityksen perustamisvaiheessa. Koulussamme toimii oppilaskunta, jonka tehtävänä on mm. kerätä rahaa ja tehdä päätöksiä koulun olojen parantamiseksi. Vanhoina hyvinä aikoina koulussamme meillä oli limuautomaatti, jolla sitä rahaa osittain ymmärtääkseni kerättiin. Se kuitenkin vietiin pois, kun jotkut eivät voineet vastustaa kyseisen virvokkeen ostamista ja he saivat hampaisiinsa reikiä. Lyhyen aikaa koulussamme tapasi toimia kioskikin, mutta sitten sekin "lopetettiin". Nyt joku oli saanut kerrassaan aivan ainutlaatuisen idean rahan keraamiseen. *rumpujen pärinää* "Kahvikone" Kyllähän siinä melko laajat tarjonnat on ja ihan toimiva vempain silloin, kun se ei ole epäkunnossa. Toisin sanoen olisi kannattanut vain pitää se limuautomaatti. Kyseiseen "Kahvikoneeseenkin" tutustuin vasta muutaman viikon sen ilmestymisen jälkeen - törmäsin siihen mennessäni ruokalaan. Se kun on kooltaan hieman minua lyhyempi ja suorastaan erinomainen naamioitumaan. Sitä kun ei meinaa kauempaa katsoessa seinästä erottaa värityksensä vuoksi. Kaiken lisäksi sen sisältämät tuotteet ovat halpaakin halvempia; ruudussa näkyy kahvikupposen hinnaksi 2,50. Kuten sanottua toimiva vempain. Ihmettelen vain, miksei muissa kouluissa ole oltu yhtä viisaita kuin mitä meidän koulussamme. Kyllähän se tekee eetvarttia juoda kupponen kahvia aamulla, kun on vielä ihan uninen. Pienen pieni pulma siinä kuitenkin on. Kone työstää kahvista aivan tulikuumaa ja siinä meneekin sellainen 10 minuuttia, ennen kuin sitä pystyy juomaan. Niille, jotka eivät tunne kouluamme, voin sanoa, että sitä ei kerkeä juomaan. Tunneillekaan kun ei saa mennä sellaisen kanssa. Työnnät koneeseen rahat, jolle saat vastineeksi siemauksen espressoa. lhan jees.. mutta ei kai sitä aina oppilaskuntakaan voi olla oikeassa. Liikeidea on yrityksen / yhtiön perusta, jonka ympärille kaikki rakennetaan. Liikeidea on siis yrittäjällä oltava selvänä mielessä ja sen on parempi olla mietittynä ihan loppuun astikin, että ei käy ohraisesti. Liikeideassa täytyykin olla jotain erikoista, jotakin mikä saa oman yrityksensä eroamaan muista. Jotain ainutlaatuista, Otetaanpa taas ihan esimerkin kautta. Olet päättänyt, että haluat perustaa oman pizzerian tänne Klaukkalaan ja ryhtyä pizzan paistajaksi, koska tuo Välimeren rannoilla kauan sitten luotu herkku on vienyt kielesi mennessään. Noh, olet siinä sitten suorittanut jo kaikki paperisodat, avajaisetkin on pidetty, pizzeriasi sijaitsee hyvällä paikalla parkkipaikkoineen kaikkineen ja odotat jo innolla pääseväsi testailemaan upouutta pizzauuniasi. Mutta asiakkaita ei näy ei kuulu. Silloin tällöin joku satunnainen seurue ilmestyy ja nautiskelee maan mainioita pizzojasi. Mutta näistä tulevat tulosi eivät riitä edes liiketilasi vuokran maksuun. Nyt viimeistään pitäisi alkaa kellojen soida. Tarvitset jotain, jotain mikä tekee pizzeriasi ainutlaatuiseksi. Jotain, joka saa asiakkaat juoksemaan sinun pizzeriaasi. Sinun siis täytyy persoonallistaa yrityksesi. Tiedän, että Klaukkalassa on ainakin jo nyt kolme pizzeriaa. Ja vaikka Klaukkala onkin yksi vahvoista kasvukeskuksista ja sijaitsee pääkaupunkiseudulla, niin kyllä se vieläkin voidaan lukea kyläksi. Joten kyllä kolme pizzeriaa, jotka sijaitsevat aivan vieri vieressä, on todella 11
paljon. Kun yksi näistä on vielä erittäin suuri, ympäri Suomea pizzerioita omistava suuryritys, niin kyllä on vain yksinkertaisesti pakko keksiä jotakin, jolla saat asiakkaat suunnistamaan sinun pizzeriaasi. On se keino sitten keksiä joku uusi makuyhdistelmä pizzaan, alhaisemmat hinnat tai pizzan suurempi koko. Yksi vaihtoehto olisi toki vielä parempi markkinointi, mutta se nielisi sitten tukoittain rahaa. Pointti kuitenkin tosiaan on, että jotain täytyy keksiä, jotta yrityksen nimi johtaa ihmisten mieleen myönteisen imagon. Jean Baptiste Sayn sanojen mukaan "tarjonta luo oman kysyntänsä". Se, mitä se tarjonta on, täytyy jokaisen yrittäjän itse keksiä. Talouden mutkikkaat kiemurat yrittäjän päänvaivana Erittäin suuren osan yrittäjänä olemisessa muodostaa talous ja sen alakäsitteet kuten sijoittaminen ja budjetti. Yrityksen perustamisvaiheessa erityisesti ja muissakin vaiheissa kuten veroilmoituksessa tulevat tutuksi omasta mielestäni se yrittäjyyden yksi huonoimmista puolista, paperisodat. Lisaksi yrittäjyyteen ja yrittäjänä toimimiseen liittyy muihin aloihin verrattuna itse asiassa jopa yllättävän paljon erityisesti taloudellisia riskejä, jotka voivat riskin oton epäonnistuessa toimittaa kyseisen henkilön jopa leipäjonon hännille. Yrittäjän pyrkimyksenä on kuitenkin tietenkin muiden yritysten, yksittäisten henkilöiden ja jopa valtioiden tavoin tehdä liiketoiminnallaan mahdollisimman paljon voittoa. Joidenkin mielestä moinen kuulostaa ahneelta ja monet paheksuvat sitä, miten raha on niin tärkeää. Ja kyllähän he tavallaan ovat oikeassa. Raha ei saisi olla elämässä se kaikkein tärkein asia ja jos on, niin silloin asiat ovat jo kyllä melko huonosti. Mutta kylmä tosiasia on, että elämme raha - ja kulutusyhteiskunnassa. Raha liikkuu koko ajan ja se merkitsee nykyään samaa kuin oravantaljat vuosia, vuosia sitten. Se on kauppatavara, jota ansaitaan ansiotyössä palkkatulona tai tässä tapauksessa yrittäjätulona ja jota sitten kulutetaan vapaa-ajalla. Raha siis liikkuu suunnilleen viereisen yksinkertaistetun talouden kiertokulku kaavion kuvaamalla tavalla. Viereisestä kaaviostakin puuttuu vielä ns. "rahoitusmarkkinat" ja "julkinen sektori", joka sisältää yrittäjillekin kenties tärkeät ja tutut elimet, kunnat ja valtion. Ja jottei nyt aivan eksytä aiheesta, sanon julkisesta sektorista vain sen, että ne toki keräävät (nykyään jo melko absurdeja) ties minkälaisia veroja, kuten arvonlisäveroa. Veroja on kuten sanottua monia erinäköisiä, ja ne aiheuttavatkin siksi usein paljon päänvaivaa yrittäjille. Todettakoon siis, että kaikki yhtiöt ovat verovelvollisia. Veroilmoituksessa yrityksen pitää ilmoittaa verohallinnolle yhtiön tilikauden tulos, jonka perusteella määritellään maksettavat verot. Mutta ei myöskään sovi unohtaa niitä kaikkia tukia ja helpotuksia, joita yrittäjät saavat mm. juuri valtiolta, kuten parannukset sosiaaliturvassa vuoden 2006 alussa ja se erittäin tärkeä starttiraha näin vain jotain mainitakseni. Suomessa yrittäjät ovat tärkeä osa elinkeinoelämää ja senpä vuoksi heitä tuetaankin. Toinen tärkeä seikka oman yrityksen taloudessa on tulo- ja menoarvio eli toisin sanoen budjetti. Budjetin tehtävänä on auttaa tekijää, tässä tapauksessa yrittäjää, hahmottamaan miltä se tilin saldo arviolta näyttäisi. Mikäli kävisi niin, että tili sattuisi päätymään miinuksen puolelle, voidaan jo tässä vaiheessa alkaa karsia "harkinnanvaraisia" menoja. Aivan kuten elämässäkin ja joka kotitaloudessa, jossa on edes hiukan haisua siitä, miten kannattaa menetellä rahan suhteen. Budjetissa 12
siis selvitetään niin tarkasti kuin mahdollista tulevien kuukausien tai seuraavan vuoden tulot ja menot. Sitten, kun budjetti on paketissa, voidaan alkaa suunnitella, mihin haluaa yli jäävät fyrkat käyttää. 13
Haluaako niillä sitten ostaa jonkin kauan haaveilemansa tuotteen tai palvelun esimerkiksi lähteä lomalle jonnekin lämpimään hemmottelemaan itseään, rentoutumaan kuumalle aurinkorannalle rusketusrajoja siirtämään ja siemailemaan itselleen mieluista kylmää juotavaa vienon kevättuulahduksen leijaillessa ilmassa. Tai vaikkapa kaupunkilomalle tutustumaan joihinkin paikallisiin huveihin ja monumentaalisiin ja kulttuuriarvoltaan niin arvokkaisiin kohteisiin, että sitä ei voi rahassa mitata. Kuvittelepa sitä hetki ihan huviksesi.. hahaa, nyt alkoi varmaan nakertaa minua ainakin. Mutta on se pakko myöntää, että kylläpä se tekisi "gutaa". Suomen talvikaan kun ei enää ole edes talvi, sitä pakoon. Pakoon Suomessa nykyisin vallitsevista kolmesta vuodenajasta pisintä: syksyä. Toinen vaihtoehto, mitä rahoilla voisi tehdä, olisi laittaa ne yksinkertaisesti säästöön tilille kasvamaan korkoa ja odottamaan sadepäiviä. Mutta kaiken tämän rahasta paasaamisen ja saarnaamisen pointtina on ollut se, että on turha tulla sanomaan, etteikö raha merkkaisi nyky-yhteiskunnassa. Yrittäjälle on elintärkeää tuntea taloutta ja rahaja reaalivirtoja tai ainakin hänen täytyy palkata joku, joka nämä asiat tuntee vaikkapa kirjanpitotoimistosta. Vaikka halvemmaksihan tulee, kun hoitaa kirjanpitohommat itse. Sillä vaikka olisit kuinka täynnä tarmoa ja homma olisi muilta osin reilassa, ei hommasta kuitenkaan tule mitään, jos ei osaa toimia rahan kanssa. Syyn, jonka vuoksi yrittäjä yrittää saada yrityksensä kukoistamaan samalla toteuttaen itseään: muhkean liikevaihdon luomiseksi. Yrittäjä? Miksi ei? Ei se yrittäjänä toimiminen mitään ruusuilla tanssimista ole. Lomaa ei ole nimeksikään, töitä joutuu tekemään joskus jopa kellon ympäri ja koko ajan pitäisi olla kehittämässä yritystään. Muita huonoja puolia ovat rahamäärä, jonka yrityksen perustaminen nielee riskeihin nähden sekä ainainen epävarmuus ja huoli ja ihan käytännön asiat. Puhumattakaan niistä tuskallisen pitkäveteisistä hetkistä, joilta välttyäkseen olisi valmis antamaan oikean kätensä. Kyllä, puhun nyt niistä ihanan korkeista pinoista papereita urheiluliikkeesi työpöydällä. Aloitat pinon päällimmäisestä paperista. Ensimmäinen sana, joka paperissa lukee on 'veroilmoitus'. Laitat paperin syrjään ja toteat mielessäsi: "Aloitanpa jostain vähän helpommasta ja teen tuon sitten myöhemmin." Kun sitten olet tehnyt inventaariopaperit ja tarkastanut, että tilattuja tuotteita on tullut oikea määrä, näyttääkin kello jo puolta yhtätoista. Sitten mieleesi muistuu jotain ja huoahdat: "Ai niin, se veroilmoitus." Ei kai siinä sitten mikään auta, vaikka kello onkin jo paljon ja seuraavana päivänä pitää taas nousta kello 7 avaamaan liikettä, pakko se on ainakin aluille saada. Et ole aikaisemmin sitä saanut tehtyä muilta kiireiltäsi ja nyt sitten on edessä jälleen yksi uneton yö. Kaikki mukaan yrittämään! Hyviä puolia yrittämisessä on monia kuten se, että saa toimia oman itsensä herrana. Kukaan ei määräile, vaan sinä olet se, joka jakaa ohjeet. Kun toiminta on saatu rullaamaan ja sinulla on muutama hyvä työntekijä, joihin luotat kuin vuoreen ovat työaikasikin jo hieman joustavammat. Pääset toteuttamaan itseäsi koko ajan. Mikä vapauden ja innostuksen puuska siitä tuleekaan.. aivan kuin olisit lapsi jälleen. Mutta entäs työnarkomaanit sitten? Senpä vaan sanon, että se on heille kuin seitsemäs taivas, hyvä kun eivät halkea siitä onnesta. Koko ajan on pientä puuhaa ja tekeminen ei voi koskaan oikeastaan loppua. Yrityksesi kun pitää koko ajan pysyä kiinnostavana. 14
Saat siis ideoida vetonauloja ja jos olet taiteellisesti lahjakas, voit tehdä omat mainoksesi ja vaikka mitä. Kultakaivokseen osuessasi ja rahassa kieriessäsi voitkin sitten jo harkita laajentamista. Kuka ties, kenties joku päivä pieni syrjäkylän urheiluliikkeesi on maailmanlaajuinen mega yritys.. Tilastoja Suomessa on n. 250 000 yritystä. Maamme yrityskannasta 99,8 prosenttia on pieniä ja keskikokoisia yrityksiä, jotka työllistävät vain alle 250 henkilöä. Siitä huolimatta Pk-yritysten merkitys kansantaloudessamme on erittäin tärkeä. Yksityisen sektorin henkilöstöstä nämä yritykset työllistävät n. 62 prosenttia ja tekevät n. 48 prosenttia yritysten yhteenlasketusta liikevaihdosta. Ja senpä vuoksi yrittäjiä, ja juuri erityisesti Pk- yrityksiä, tulisi mielestäni tukea vieläkin enemmän. Ehkäpä sekin kannustaisi ihmisiä ryhtymään yrittäjiksi. Suomen Yrittäjien jäsenkunnassa on edustettuna laajasti Suomen koko yrityskenttä - yksinyrittäjiä ja työnantajayrityksiä kaikilta toimialoilta. Suomen Yrittäjät - järjestöön kuuluu n. 100 000 jäsentä 21 aluejärjestössä ja 412 paikallisyhdistyksessä sekä 51 toimialajärjestössä. Jäsenmäärältään Suomen Yrittäjät on kiistatta suurin elinkeinoelämän järjestö Suomessa. Yritysten moninaisuus Yrityksiä on tasan niin monta kuin on yrittäjiäkin. Yrityksiä on hevosten hoitoa tarjoavista talleista Kotipizzaan ja Karjakonehuolto Seluskasta kirjanpitotoimistoon. Erilaisia yritysmuotoja ovat muun muassa osake-, toiminimi-, kommandiitti- sekä avoin yhtiö. Esimerkiksi näistä neljästä osakeyhtiö on yhtiömuoto, joka säädellään osakeyhtiölaissa. Jokaisella osakeyhtiöllä on yleensä hallitus, yhtiökokouksia, tilintarkastaja, toimitusjohtaja ja hallintoneuvosto. Normaalisti yhtiö pyrkii tuottamaan voittoa ja se on jaettu julkisiin ja yksityisiin osakeyhtiöihin. Tunnettuja yrittäjiä Tunnettuja suomalaisia yrittäjiä ovat mm. Jari Sarasvuo, joka perusti Trainers' House valmennusyhtiön ja juonsi Hyvät, pahat ja rumat tv - ohjelmaa, Vesa Keskinen, kyläkauppias, HIM, maailmallakin tunnettu rock-yhtye, Jaakko Rytsölä, joka toimii internetyrittäjänä, Sedu Koskinen, joka puolestaan on ravintoloitsija. Ehkäpä kaikkein tunnetuin yrittäjä on kuitenkin Bill Gates, jonka omaisuus on jo aivan törkeän suuri: 59,2 miljardia dollaria! Jottei sankaritarina olisi aivan täydellinen, Gates syntyi varakkaaseen perheeseen ja kävi Harvardit sun muut, mutta tässä sitä nähdään, miten voi tulla suurmieheksi sen yhden ainoan neronleimauksen turvin. Minustako yrittäjä? Lyhyenä yhteenvetona olen ymmärtänyt, että yrittäjä on yleensä siis erittäin aktiivinen ja sosiaalinen henkilö. Yrittäjän on tunnettava yrityksen toimialaa, osattava tuotanto, markkinointi ja talousasioiden hoito. Myös yrityksen toimintaympäristön (kylän / kaupungin ), markkinoiden ja kilpailijoiden tuntemus on tärkeää. Loppujen lopuksi varmaankin tärkein voimavara yrittäjällä on ammattitaito, joka muodostuu koulutuksen ja kokemuksen kautta. Kaikkea ei kuitenkaan tarvitse osata, ammattitaitoa voi myös ostaa 15
ulkopuolelta. Sitten, entäpä minä? Tulisiko minusta yrittäjä joku päivä? Opon tunneilla tehtyjen testien perusteella ei välttämättä. Testissä esitettiin 72 kysymystä, joihin vastattiin, kuinka paljon kyseinen homma kiinnostaa tai kuinka tärkeä asia on. Testi tehtiin osoitteessa www.mol.fi/avo. Tulokset näkyvät siinä eri pituisina palkkeina sen mukaan, miten paljon mikin osa-alue on kiinnostanut. Osa-alueita oli kuusi kappaletta: käytännöllisyys, taiteellisuus, sosiaalisuus, yrittävyys, systemaattisuus sekä tieteellisyys. Kullakin osaalueella on oma kirjain ja kaksi selvästi suurinta antavat sinulle kirjainkoodin, joka sitten kertoo testin mukaan soveltuvuutesi eri ammatteihin. Omalla kohdallani pisimmät palkit muodostivat yhtä pitkinä systemaattisuus ja käytännöllisyys. Mutta eivät niin kaukana seurasivat tieteellisyys ja yrittävyys. Joten testi vain totesi, että minulla on vielä vähän mietittävää edessäni ja että kirjainkoodiani ei pystytä luotettavasti määrittämään. Toisaalta yrittäminen kyllä kuulostaa melko jännältä jutulta. Jännä, miten siinä pääsee toteuttamaan itseään. On se vaan jännä. Mitä nyt edes jonkinlaisia omakohtaisia kokemuksia on yrityksen toiminnasta, niin ne on saatu viime vuoden joulukuussa, kun vietin kaksi viikkoa Klaukkalan Elmo - sportissa työelämään tutustumisessa. Siellä se sitä huumori kukoisti. Oli kuin reeneistä olisi juuri tullut, kun vatsalihakset olivat kipeinä kaikesta siitä nauramisesta. Lisäksi opin kassakoneen käytön aikeita, tuotteiden hinnoittelua ja vaikka mitä. Elmo sport on siis ainakin tällä hetkellä suht koht keskikokoinen yritys. Sillä on toimipisteitä Keravalla ja Klaukkalassa. Ja täytyy kyllä sanoa, että ei se oikeastaan häviä millään tavoin isommille yrityksille kuin ehkä pikkiriikkisen materiaalin laajuudessa, mutta se nyt voidaan laittaa sen piikkiin, että se on kuitenkin vielä kasvuvaiheessa oleva yritys, näin väittäisin. Elmosta siis löytää monien eri lajien tuotteita edullisesti, mutta yhden lajin valikoimat voivat olla hieman suppeammat kuin megayrityksillä. Mikä nyt on ihan luonnollista, eikä se nyt välttämättä edes ole niin hyvä asia, että esimerkiksi sählymailoja on sen sata eri mallista kappaletta roikkumassa seinällä, kun kuitenkin vain se yksi tarvitaan kerrallaan. Kannattaa joka tapauksessa ilman muuta edes pistäytyä, ehkäpä löydät jotain mielenkiintoista. Välineitä löytyy monenlaisia ja tekstiilinurkkauskin on! Elmossa asioidessasi tiedät, että tuet samalla kotimaista yrittäjää. Ihmisten pitäisikin mielestäni olla ostoksissaan vielä vähän vastuullisempia tietyllä tavalla. Pitäisi tukea kotimaista jo senkin takia, että se avaa monia lisätyöpaikkoja ja näin työttömyys vähenisi ja huoltosuhdekin laskisi. Kun jokainen henkilö tekee pieniä valintoja, tulee niiden summaksi jotain suurta. Siellä vietettyinä kahtena viikkona opin paljon urheiluvälineistä ja muutenkin homma vaikutti todella rennolta ja mukavalta. Eikä se nyt varmaan ihan täysin voi johtua siitä, että työtoverit olivat todella hauskaa seuraa. Kun sitten kuuntelin, mitä kaverit kertoivat omista kokemuksistaan työelämään tutustumisissaan esimerkiksi S- Marketissa, joka kuuluu suureen prismaketjuun, ajattelin, että kylläpä osasin hyvin valita TET- paikkani. Siellä TET: issä käyntini jälkeen olen muutenkin huomannut, että olen käynyt siellä suorittamassa enemmän harrastukseeni liittyviä ostoksia kuin aiemmin. Esimerkiksi käyn jatkuvasti ostamassa sukkateippini sieltä, sillä mitä järkeä on ajaa moisen ostoksen takia jonnekin Jumboon asti, kun kyseisen ostoksen voi suorittaa kotikylälläkin (sen lisäksi, että Elmon sukkateipit ovat paljon parempia kuin esimerkiksi Stadiumin). Ja kun liike sijaitsee niin lähellä, voi sinne matkan taittaa jalankin tai polkupyörällä, jolloin saa siinä samalla hieman liikuntaa. Mutta toisaalta mitä ne testitkään mistään tietävät? Ne eivät ole mitään kiistatonta tietoa antavia tiedon aarreaittoja. Sitä, tuleeko minusta yrittäjää, en tiedä vielä itsekään. Ja turhahan sitä vielä on miettiä tässä elämän vaiheessa. Nyt vihdoin kun on päätös lukioon menosta saatu tehtyä, olisikin varmaan olennaisempaa miettiä, mikä olisi se tuleva opinahjo. Tällä hetkellä kaksi päävaihtoehtoa ovat Pohjois- Haaga sekä Arkadia. Molemmissa on puolensa ja nyt onkin ensisijaisena asiana selvittää, kumpi on se ykköshakukohde. Jos tai kun yrittäjäksi ryhdyn, uskon, että se tulee tapahtumaan lukion, mahdollisesti 16
kauppakorkeakoulun sekä joidenkin ihan "normi" työvuosien jälkeen, kun olen jo yli 30. Mutta ei se ole kokonaan pois suljettu vaihtoehto. Ei kannata liikaa pingottaa elämästähän tulisi nauttia. Aika sitten näyttää. Lopuksi haluaisin vielä onnitella Sinua. Siispä: onnea! Jaksoit lukea Yrittäisit nyt edes kirjoitelmani loppuun. Tarkoituksena oli tehdä lyhyt ja tiukka asiateksti mutta plörinäksihän se meni. Osittain siksi, että tätä työtä tehdessä tuli huomattua, miten suuri käsite on yrittäjä ja miten paljon siihen liittyy ja aina tuli eteen jotain lisää kerrottavaa. Nyt tuntuu, että oikeasti opin jotakin tässä sivussa, olikin ensimmäinen kerta kirjoitelmaa tehdessä.. yhteiskuntaopin tunnilla tällä hetkellä käsiteltävät asiatkin tuntuvat nyt jotenkin olleen hyödyllisiä ja jääneen paremmin mieleen. Kai sitä voi todeta, että kerrankin oli jotain hyötyä kirjoituskilpailusta. Kun olin saanut työn loppuun, huomasin, ettei aivan kaikkea olisi ollut mitään järkeä ruveta tässä kertomaan, se oli ihan hävyttömän pitkä, ja olisin saanut hävetä silmät päästäni, kun sitä olisin repusta ruvennut kaivamaan tunnilla. Siispä jouduin karsimaan joitakin seikkoja pois. Mutta kyllä tästä siitä huolimatta pitkähkön puoleinen tuli. Pikkuveljelle kun annoin luettavaksi, meinasi mokoma nukahtaa jo ennen puolta väliä.. Mutta sinäpä luit tämän loppuun asti ettet vain olisi yrittäjä?? 17
Matti Lindholm Elimäen yläaste, Elimäki Gameworn Europe Taustaa Aitojen, peleissä käytettyjen jääkiekkopelipaitojen kerääminen on USA:ssa melko yleinen harrastus ja Euroopassakin sen suosio on jatkuvasti kasvanut. USA:ssa on yritys nimeltä Meigray Group (www.meigray.com), joka myy NHL- ja AHL- seurojen paitoja yksityisille keräilijöille, mutta Euroopasta tällainen yritys vielä puuttuu, eli uudella yrityksellä ei olisi lainkaan kilpailijoita. Euroopassa harrastuksen suurin suosio löytyy Suomesta, mutta myös Saksassa ja Iso- Britanniassa on satoja keräilijöitä. Useat SM- Liiga-seurat myyvät paitojaan joukkueiden omissa huutokaupoissa ja suoraan yksityisille keräilijöille, mutta paidoista vain murto-osa päätyy todella keräilijöille. Pelipaidat ovat melko kalliita, suomalaisten paitojen hinnat pyörivät 200 : n molemmin puolin ja NHL-paidat maksavat reilusti enemmän, riippuen pelaajasta, joka paitaa on käyttänyt ja paidassa olevista pelijäljistä. Pelipaitabisnes on melko kallista touhua, vanhat NHL-paidat maksavat tuhansia euroja, ja tuoreiden NHL-paitojen keskihinta on n. 550. Eurooppalaiset paidat maksavat maksimissaan muutamia satoja euroja, keskihinta noin 150. Lähes kaikki paidat myydään internetissä eri puolille maailmaa. YRITYKSEN PERUSTAMINEN Yritys & Liikeidea Gameworn Europe on yritys, jonka idea on myydä aitoja, eurooppalaisia, peleissä käytettyjä jääkiekkopelipaitoja yksityisille keräilijöille internetin välityksellä sekä varaston yhteydessä olevassa myymälässä, myynnin painoittuen kuitenkin internetiin. Yrityksen bisnekseen kuuluu myös yksityisten keräilijöiden paitojen aitouden varmistaminen. Aitoustodistus maksaa muutamia kymmeniä euroja, mutta on arvokas asia kun yksityishenkilö lähtee paitaa myymään. Myös Meigray harrastaa aitouden varmistamista, mutta Gameworn Europe varmistaa vain suomalaisten paitojen aitoutta, eli se ei kilpaile Meigrayn kanssa samalla alueella. Tähän työhön tarvitaan henkilö, joka tietää paljon lajista, ja Suomessa on vain muutamia henkilöitä, jotka tällaiseen pystyvät. Onneksi he ovat sitten jo sen verran lajia harrastaneet, että varmasti mielellään tienaisivat palkkansa työskentelemällä paitojen parissa. Palkkaa tähän pystyvälle täytyy toki maksaa hieman enemmän kuin tavalliselle varastomiehelle, mutta aitoustodistusten myynnistä tulevat tulot ylittäisivät varmasti palkkojen erotuksen. Sopimukset Ennen yrityksen virallista perustamista pitää tehdä sopimukset vähintään 15 SM- Liiga- ja Mestis- joukkueen kanssa siitä, että joukkueet myyvät paitansa Gameworn Europelle, joka myy ne sitten eteenpäin faneille ja keräilijöille. Gameworn Europe yrittää saada myös muutamien NHL-seurojen (mm. Dallas Starsin, koska joukkueessa pelaa viisi suomalaista) sekä Meigrayn kanssa sopimuksen n. 20 paidan vuosittaisesta myynnistä Gameworn Europelle myytäväksi Suomessa. Vastaavasti Meigray saisi tällaisesta sopimuksesta joko rahaa, tai entisten NHLpelaajien (esim. Aki Berg, Jere Karalahti, Sami Helenius...) SM-liigapaitoja Gameworn Europelta myytäväksi Meigrayn kautta. Meigray tuskin pitäisi kaukaista suomalaista yritystä pahana kilpailijanaan, vaan enemmän iloitsisi harrastuksen suosion kasvusta, enkä epäile hetkeäkään etteikö sopimuksiin päästäisi. Yritys tulee sijaitsemaan pääkaupunkiseudulla, joten paitasopimuksia tehdessä täytyy pääkaupunkiseutulaisten joukkueiden kanssa tehtäviin sopimuksiin kirjata mainosaikaa 18
ottelutapahtumissa. Yritysmuodon valinta Toiminimi on Gameworn Europelle sopivin vaihtoehto, koska se on helppo ja halpa tapa aloittaa liiketoiminta. Toiminimen perustamiseen ei tarvita erillistä perustamisasiakirjaa, vaan pelkkä ilmoitus kaupparekisteriin riittää. Toiminimi on yritysmuotona hyvä yksityisyrittäjille ja Gameworn Europe on yksityisyritys. Raha-asiat Yritystä perustettaessa tarvitaan paljon pääomaa, ja niinpä lainaa täytyy hakea. Gameworn Europe hakee starttirahaa Työvoimatoimistolta 600 /kk 12 kuukauden ajaksi. Yritys hakee lainaa varaston kartuttamiseen, alkumainontaan, ATK-järjestelmien ja internet-myyntisivun hankintaan, sekä vähän ylimääräistä, tarvittaessa vakuutuksien ja liiketilan vuokran maksuun, kunnes yritys alkaa tuottaa voittoa. Lainaa yritys hakee 75 000, josta n. 50 000 on varaston osuus, loppusumma kuluu mm. vakuutuksiin ja ATK-järjestelmien hankintaan sekä muihinkin kuluihin, siihen asti kunnes yritys alkaa tuottaa voittoa. Liikehuoneisto Sijainnin täytyy olla pääkaupunkiseudulla, koska pk- seudulla on peräti kolme SMliigajoukkuetta Espoon Blues, Helsingin Jokerit ja HIFK sekä Mestis- joukkue K- Vantaa, joiden paitojen myyntiin täytyy panostaa eniten myymälässä, muita paitoja voi kaupata kätevämmin internetin välityksellä. Helsingin Lauttasaaresta saa 140 m2 suuruisen katutason myymälätilan hyvien liikenneyhteyksien varrelta hintaan 1800 /kk. Myymälätilan ja takahuoneen tilat voi helposti erottaa toisistaan väliseinällä. Myymälätilalle riittää 40 m2, ja takahuoneelle jää näin 100 m 2. Takahuone toimii sekä varastona että toimistona. Töitä tehdään lähinnä tietokoneilta käsin, myymälän puolelle mennään toki heti, kun asiakas astuu sisään. Suurin osa takahuoneesta on kuitenkin paitojen varastona. Paidat roikkuvat siististi henkareissa paitarekeissään, lajiteltuina joukkueiden ja pelaajien nimien mukaisesti. YRITYSTOIMINNAN KÄYNNISTÄMINEN Mainonta Uutta yritystä pitää aluksi mainostaa paljon, jotta se saavuttaa mahdolliset asiakkaat. Internetissä on muutamia sivustoja (gameworn.net, gameworn.fi jne.), joilla yritys aikoo mainostaa itseään. Internet-mainonta ei ole kovin kallista, ja on siksi hyvä vaihtoehto. Kuitenkin myös itse otteluissa on hyvä mainostaa, jotta ihmiset, jotka eivät kyseisillä sivuilla käy saisivat tiedon yrityksestä. Esimerkkinä Espoon Bluesin fanipaita, maksaa 120 euroa, ja jos aito, pelattu pelipaita maksaa 175-200 euroa, niin moni kannattaja varmasti valitsisi käytetyn paidan. TV- ja radiomainonta on liian kallista aloittavalle yritykselle, eivätkä ne saisi viestiä niin hyvin kohderyhmälle, kuin ottelumainonta. 19
Työntekijät Gameworn Europessa tulee työskentelemään omistajan lisäksi aluksi vain yksi työntekijä, jonka palkkaamiseen yritys hakee apurahaa Helsingin työvoimatoimistolta. Myöhemmin työntekijöiden määrää voi kasvattaa, kun yritys tavoittaa haluamansa markkinat. Yrityksen omistaja hoitaa lähinnä myyntitehtäviä ja toinen työntekijä keskittyy "authentisoimaan" paitoja, eli varmistamaan niiden aitoutta. Yksityiset keräilijät voivat siis lähettää paitoja Gameworn EuropeIle ja aitouden todistamisen jälkeen paita lähtee jälleen postiin, arvokkaan aitoustodistuksen kera. Internetsivu Suurin osa yrityksen myynnistä tulee Internetin kautta. Yritys laittaa sopivin väliajoin myyntiilmoituksia gameworn.net ja gameworn.fi - pelipaitafoorumeille alennuspaidoista ja muistakin harvinaisuuksista, jotka saattavat kiinnostaa myös ulkomailla asuvia keräilijöitä. Osa suomalaisista, entisten NHL-pelaajien paidoista myydään myös Meigraylle, mutta suurin osa on tarkoitus myydä suomalaisille jääkiekon ystäville, ei niinkään jo paitoja kerääville, vaan tuoda uusia ihmisiä keräilyn pariin, ja sitä kautta asiakkaiksi. Sivuston etusivulla kerrotaan yrityksestä ja sen toiminnasta sekä palveluista. Etusivun vasemmassa laidassa on navigaatio-linkit eri sarjojen alavalikkoihin, esim. NHL, Mestis ja Sm- Liiga. Niitä klikkaamalla sivustolle tulee joukkueiden logoja, ja haluamaansa painamalla pääsee sivuille, joilla on kyseisen joukkueen pelipaidat. Sivuston oikea laita on omistettu mainosbannereille, joista voi saada muutaman lisätulo euron. Jokaisesta paidasta on sivuilla perustiedot, paidan käyttäjä (tai käyttäjät, jos paita on kierrätetty), kausi/kaudet, jolloin paitaa on käytetty, numero, kuvat edestä ja takaa sekä mahdollisesti myös ottelut, joissa paitaa on käytetty. Myynti Paitoja voi ostaa internetistä, mutta se vaatii rekisteröitymistä. Rekisteröitymisen jälkeen, sivuilla voi tehdä vapaasti ostoksia. Ostokset voi maksaa joko tilisiirrolla, postiennakolla (vain Suomessa), luottokortilla tai Paypalilla. Paypal on internetissä käytettävä maksujärjestelmä ja erityisen suosittu verkkokaupoissa ja se tuntee yleisimmät valuutat, mm. euron, USA:n ja Kanadan dollarit sekä Englannin punnan. Paitojen hintoihin lisätään postikulut (USA ja Kanada 60, Suomi 10, muu Eurooppa 20 ) sekä maksutavasta mahdollisesti tulevat lisäkulut. Paidan lisäksi ostaja saa Gameworn Europen aitoustodistuksen. Aitoustodistuksessa on samat tiedot kuin internetissä, yrityksen omistajan allekirjoitus sekä sama koodi, kuin paidan sisäpintaan, näkymättömiin, ommeltavassa Gameworn Europe - lapussa, jotta paidan ja aitoustodistuksen voi yhdistää, aitoustodistuksesta ei olisi mitään hyötyä ilman tuota lappua. 20