Kunnosta lähivetesi -koulutus

Samankaltaiset tiedostot
Alueelle sopivia metsätalouden vesien suojelun keinoja

Metsätalous ja vesiensuojelu. Sisältö noudattaa Suomen metsäkeskuksen Isojoella järjestämän FRESHABIT LIFE IP hankkeen yleisötilaisuuden sisältöä.

Metsätalouden vesiensuojelu

Kosteikot vesienhoidossa

Kunnostusojitustarve, ojituksen aiheuttama kuormitus ja vesiensuojelu Hannu Hökkä Metla/Rovaniemi

Metsätalouden vesiensuojelurakenteet. Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Suot puhdistavat vesiä. Kaisa Heikkinen, FT, erikoistutkija Suomen ympäristökeskus

KIRNULANOJA 1 - VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

VESISTÖJEN TILA JA KUNNOSTUS KOULUTUSILTA. Maa- ja metsätalouden vesiensuojelutoimet

Kunnostusojitus ja vesiensuojelu Tornator Oy:ssä -Case Suurisuo. Maarit Sallinen Ympäristöesimies, Tornator Oy

TOIMENPIDESUUNNITELMA 1 (6) Kemera 21 luonnonhoitohanke HAUKIPURON LUONNONHOITOHANKE, POSIO. Hankkeen tavoitteet

VATJUSJÄRVI 2 -VESIENHOITOHANKE, HAAPAVESI

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät ja vesiensuojelusuositukset. Samuli Joensuu Iso-Valkeinen, Kuopio

Vesiensuojelu kunnostusojituksessa. Samuli Joensuu

Vesiensuojeluratkaisut; lannoitus, maanmuokkaus ja kunnostusojitus

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Karstula

Metsätalouden vesiensuojelu

Tilaisuuden avaus, vesienhoito ja valuma-aluesuunnittelu

löytyy mm. suositusten kouluttajan

Kunnostusojituksen vesiensuojelun omavalvonta

Metsätalouden vesiensuojelupäivät Kolilla Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Soiden käyttö hajakuormituksen hallinnassa

Maa- ja metsätalouden vesiensuojelun tehokkuus ja kehittämistarpeet

TASO. TASO-hanke TASOA TURVETUOTANNON JA METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUUN

SOMPASEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden vesistövaikutukset ja vesiensuojelutoimenpiteet. Renkajärvi Lauri Laaksonen MHY Kanta-Häme

Säkylän Pyhäjärven kosteikkotyön tuloksia - esimerkkejä

METSÄOJITUS. Uudisojitus Kunnostusojitus Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

ÄHTÄRIN KOLUNJOEN METSÄTALOUDEN VESIENSUOJELUN TEHOSTAMINEN JATKOHANKE (2) ALUEELLINEN SUUNNITELMA

Metsätalouden kosteikot -seurantatietoja Kyyjärven ja Kaihlalammen kosteikoista

PUHTAIDEN VESIEN PUOLESTA

Kosteikot leikkaavat ravinnekuormitusta ja elävöittävät maisemaa

Vesilain mukainen ojitusten ilmoitusmenettely

Kunnostusojitusten vesiensuojelupäivä Jyväskylässä. Metsäneuvos Marja Hilska-Aaltonen Maa- ja metsätalousministeriö

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

TASO-hankkeen esittely

MONIVAIKUTTEISET KOSTEIKOT -TOIMINTA JA MERKITYS. Ympäristö ja luonnonvarat, Vesien tila, Anni Karhunen

Turvetuotannon vesiensuojelurakenteet ja niiden teho Anssi Karppinen, Suomen ympäristökeskus

HANNUSJÄRVEN VALU- MA-ALUE SELVITYS, NY- KYTILANNE

Vesiensuojelutoimenpiteet. Samuli Joensuu

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon?

Maatalouden kosteikot Kosteikkopäivä Tarja Stenman 1

KANNUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden vaikutukset kirkasvetiseen Puulaan

ONKAMAANJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

LUMO-suunnittelu ja maatalouden vesiensuojelu Kyyvedellä

Vesiensuojelu metsätaloudessa Biotalous tänään ja huomenna Saarijärvi Juha Jämsén Suomen metsäkeskus

Kunnostusojitustarve vesitalouden ja vesiensuojelun näkökulmasta. Hannu Hökkä, Mika Nieminen, Ari Lauren, Samuli Launiainen, Sakari Sarkkola Metla

UTAJÄRVEN KUNTA PAHKAVAARAN TUULIVOIMAPUIS- TON VOIMALOIDEN T1, T8, T9 JA T13 PINTAVESIVAIKUTUSTEN ARVIOINTI

MÄRKJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Metsätalouden vesiensuojelu ja elinympäristöjen hoito

Suunniteltu luonnonhoitohanke sijaitsee Pohjois Pohjanmaalla, Haapajärven kaupungissa, Haapajärven kylässä. Karttalehdet Q4311d ja Q4311f.

Voiko metsätaloudesta taloudesta tulevaa kuormitusta hallita kosteikoilla, kokemuksia kosteikoista maataloudesta tulevan kuormituksen hallinnassa

Tiina Tulonen Lammin biologinen asema Helsingin yliopisto

Edelläkävijä vihreillä markkinoilla

Valuma-alueen merkitys vesiensuojelussa

KIRNULANOJA 2 VESIENHOITOHANKE, PYHÄJOKI, POLUSPERÄ

TASO-hankkeen. aloitusseminaari

Vesiensuojelun ohjeistus ja kokemuksia. Samuli Joensuu

Ojitetut kosteikot turvetuotannon valumavesien puhdistuksessa TuKos hankkeen loppuseminaari

Freshabit LIFE IP Puruvesi

Virtaamakartan käyttö ja tulkinta

Vesiensuojelukeinot metsätaloudessa

Hankkeen tavoitteet Hankkeen tavoitteena on vähentää Korkattijärveen tulevaa metsätalouden etenkin metsäojituksen aiheuttamaa

Turvemaiden ojituksen vaikutus vesistöihin

LIITE 1 PANUMAJÄRVEN VESIENHOITOHANKE, PUDASJÄRVI

Maanmuokkauksen vesiensuojelun omavalvonta

Typpeä voidaan poistaa valumavesistä kosteikkojen ja pintavalutuskenttien avulla. Kaisa Heikkinen, erikoistutkija, FT Suomen ympäristökeskus

Pintavesien virtausmalli

Metsätalouden vesistökuormitus ja -vaikutukset

Kunnostusojituksen vesiensuojelumenetelmät. Samuli Joensuu Saarijärvi

Viranomaislaskelmat, mitoitus ja vesiensuojelullinen hallinnollinen tarkastelu ELY-keskuksen y- vastuualueen näkökulmasta

Suometsätalouden vesistövaikutukset

Vesiensuojelu metsän uudistamisessa - turv la. P, N ja DOC, kiintoaine Paljonko huuhtoutuu, miksi huuhtoutuu, miten torjua?

Vesiensuojelu ja laki kestävän metsätalouden rahoituksesta (KEMERA) Jyväskylä Antti Leinonen Suomen metsäkeskus

Patorakenteiden periaatekuvia

Pukkiselän ja Luusjoen valuma-alueen metsätalouden vesiensuojelu

Ilmoitusmenettely kunnostusojituksissa

Jänijärven ja Heinijärven valuma-alueen kunnostustoimet ja toimien vaikutusten seuranta

Kotiseutukosteikko Life Kiuruvesi, Lahnasen kosteikko

Metsätalouden vaikutukset Kitkaja Posionjärvien tilaan

Pienvesien suojelu ja vesienhoito Suomen metsätaloudessa. Johtava luonnonhoidon asiantuntija Matti Seppälä Suomen metsäkeskus JULKISET PALVELUT

Strategian eväät soiden ennallistamiseen

VYYHTI II -hankkeen Aloitustilaisuus. Maarit Satomaa ProAgria Oulu

TUUSJÄRVEN VALUMA-ALUEEN VESIENSUOJELUSUUNNITELMA

Riistan elinympäristöjen parantaminen. Kulttuurikeskus Vanha Paukkua Lapua

Käsitys metsäojituksen vesistökuormituksesta on muuttunut miksi ja miten paljon? Mika Nieminen

Pohjois-Suomen metsävarat, hakkuumahdollisuudet ja metsäohjelmat

Kiintoainemenetelmien käyttö turvemaiden alapuolella. Hannu Marttila

Kovesjoen valuma-alueen kunnostussuunnitelma

Yleiskatsaus metsätalouden vesistövaikutuksiin ja vesiensuojelun lainsäädäntöön

Maatalouden monivaikutteinen kosteikko

Panumajärvi, Pudasjärvi Tanja Honkela

RAHKON KOSTEIKKOSUUNNITELMA Tyrnävä

Turvetuotannon ja metsätalouden vesiensuojelun kehittäminen, TASO-hanke

Metsätalouden vesistövaikutusten tutkimus ja tulosten vienti käytäntöön - Prof. Leena Finér Metsäntutkimuslaitos, Joensuu

Hirsjärvi. Kosteikkosuunnitelma. Työnum. 17

Samuli Joensuu LASERKEILAUSAINEISTON HYÖDYNTÄMINEN TULVASUOJELUTOIMENPITEIDEN SUUNNITTELUSSA METSÄTALOUDEN MAHDOLLISUUDET

Hämeenlinnan Myllyojan Kankaisten ja Siirin uomaosuuksien parannussuunnitelma

LIITE 2. Sisältö. Rakennustyömailla muodostuvien hulevesien hallinta, esimerkkikuvia

Transkriptio:

Kunnosta lähivetesi -koulutus Suomen metsäkeskus Läntinen palvelualue / Pirkanmaa Elinkeinopäällikkö Ari Lähteenmäki

Palvelualueet 1. Pohjoinen palvelualue 2. Itäinen palvelualue 3. Läntinen palvelualue 4. Kaakkoinen palvelualue 5. Eteläinen palvelualue Pääkonttori Lahdessa

Metsäkeskuksen organisaatio 17.5.20 16 Suomen 3

Metsäkeskus lyhyesti 17.5.20 Suomen metsäkeskus edistää metsien hoitoa ja käyttöä, metsien monimuotoisuutta sekä metsiin perustuvia elinkeinoja Palvelut Metsään.fi-asiointipalvelu metsänomistajille ja toimijoille Metsätiedon tuottaminen ja metsätietotuotteet Metsälakien valvonta Kemera-tuet Neuvontaa ja koulutusta metsänomistajille, yrityksille ja yhteisöille Vaikuttaminen metsäelinkeinojen ja kestävän metsätalouden puolesta Toteuttamalla kehittämishankkeita Metsäkeskuksella on laaja alueellinen toimipisteverkosto Metsäkeskus on osa välillistä valtiohallintoa Toimintaa ohjaa, rahoittaa ja valvoo maa- ja metsätalousministeriö Metsään.fi :https://www.metsaan.fi/etusivu/-/metsanomistajatunnistaudu/tunnistaudu?suostumustoimijaid=50096 Suomen 16 4

Metsätalouden vesiensuojelu 5 Ari Lähteenmäki Suomen metsäkeskus

Metsätalouden kuormitus keskimäärin pienehkö, metsäisillä latvavesillä suuri Fosfori 6

7 Typpi

Metsätalouden vesiensuojelumenetelmät Lietekuopat / lietetaskut Kaivukatkot Laskeutusaltaat Kosteikot Pintavalutuskentät Tulvan säätely ojitetuilla turvemailla Pohjapadot / porrastukset Ennallistettavat / luonnontilaiset suot 8

LASKEUTUSALTAAT 9 Tarkoitus vähentää vedestä kiintoainesta ja siihen sitoutuneita ravinteita ( fosfori ) Keräävät parhaiten hietaa ja hiekkaa kiintoaineet kulkeutuvat pääasiassa suurten virtaamien aikaan, jolloin hietaa hienompi aines ei juurikaan laskeudu, jos yläpuolella savimaita, allas ei auta Kaivu ennen kuivatusojia

LASKEUTUSALTAAT Kaivumaat tasoitetaan ja ympäristö maisemoidaan Altaan reunat loiviksi syöpymisen estämiseksi ja että sinne mahdollisesti joutunut eläin pääsee pois Allas riittävän kauas vesistöstä, ettei tulva nouse altaaseen Allas aurinkoiseen paikkaan pohjois eteläsuuntaisesti Pitkänomainen allas parempi, virtaus tasaisempi 10

LASKEUTUSALTAAT Kiintoaineskuormitus S. Joensuun tutkimuksessa oli kolmen ensimmäisen vuoden aikana 500 1000 kg/kunnostusojitus-ha Ennen kunnostusojitusta 20 kg/ha 11

12

Laskeutusaltaat - Keräävät karkeaa kiintoainesta (hiekka ja hieta) 13

Ojan kaivu- ja perkauskatkot sekä lietekuopat -Ojakohtainen kiintoaineskuormitus vähenee 14

Pohjapadot - Hidastavat veden virtausta, estää syöpymistä 15

Rakenteena tavallisesti suodatinkangas ja kivilouhe tai seulakivijäte Myös puusta, karkeakiviaines- moreenilla tiivistetystä turpeesta tai havuista Isompien virtaamien tai padon koon takia voidaan tarvita tukiseinämää, joka on tehty ponttilankusta tai vesivanerilla tiivistetystä lankkuseinämästä 16

KOSTEIKOT Alue, joka ainakin runsaan virtaaman aikaan veden peitossa ja muulloinkin märkänä tai kosteana Tavoitteena, että suurella osalla kosteikkoa on vähävetisenäkin aikana 0,5 0,7 m vettä Toimii kiintoaineksen lisäksi myös ravinteiden pidättäjänä Tulopäässä syvempi allasosa Saarekkeita ja kannaksia 17

KOSTEIKOT Veden virtaus tasainen koko kosteikon alueella Perustetaan luontaisesti soveltuvaan paikkaan vähän kaivua Jos peltoa niin kyntökerros poistetaan Risut ja raivaustähteet poistetaan Toimii sitä paremmin kuta enemmän kuormitusta ( paljon esim. peltoja ) 18

KOSTEIKON MITOITUS Pinta-ala vähintään 1 2 % valumaalueesta Hyvässä kosteikossa viipymä 4 5 vrk ja tilavuus 16 000 20 000 m3/100 ha 19

Kosteikot Alue, joka on ainakin runsaan virtaaman aikaan veden peitossa ja muulloinkin märkä tai kostea 20

Kosteikot - Pidättävät kiintoainesta ja ravinteita 21

Veden virtaus tasainen koko kosteikon alueella virtausta ohjaavia kannaksia ja saarekkeita Syviä avovesipintoja ja matalan veden alueita Tulopäässä syvempi allasosa 22

23 Ihannetilanteessa kosteikko perustetaan patoamalla

Settipato Settipato on rummun päähän asetettava metallinen kehikko Padon avulla voidaan säätää veden korkeutta ja tarvittaessa pidättää vesiä ojastossa 24

PINTAVALUTUSKENTÄT Tehokkain vesistökuormituksen ehkäisijä, poistaa kiintoainetta, ravinteita, orgaanista ainetta ja rautaa Pintavalutuskenttä on turvemaalle rakennettava kosteikko Puhdistettava vesi virtaa luonnontilaisen suoalueen yli, puhdistuminen tapahtuu suoekosysteemille ominaisten fysikaalisten, kemiallisten ja biologisten prosessien seurauksena Vesi saatava jakautumaan tasaisesti koko kentälle 25

PINTAVALUTUSKENTÄT Ei liikuta työkoneilla oikovirtaukset Ei alapuolisen vesistön tulva-alueelle Vedenpinnan nousu ei saisi aiheuttaa kohtuutonta haittaa yläpuoliselle alueelle Mielellään allas yläpuolelle josta kiintoaines voidaan poistaa Pintavalutuskenttä ei saa näyttää lammikolta Turpeeseen verrattuna kasvillisuuden merkitys ravinteiden pidättäjänä vähäinen 26

PINTAVALUTUSKENTÄN MITOITUS Pinta-ala min. 1 % valuma-alueen alasta Turvetuotannossa min. p-a 3,8 % Kaltevuus 0,5 1,5 % Turvetta min. 0,5 m paksulti miel. 1m vähän maatunutta sara-rahkaturvetta 27

Pintavalutuskentät Pintavalutuskenttä on turvemaalle rakennettava kosteikko 28

-Tehokkain menetelmä -Poistaa kiintoaineen lisäksi ravinteita, -Rautaa ja orgaanisia aineita - teho perustuu biologisiin, kemiallisiin ja fysikaalisiin prosesseihin jotka käynnistyvät kun vesi johdetaan suoalueen läpi 29

30

Soiden ennallistaminen Pyritään palauttamaan ojitetut suot luonnontilaan Suoveden pintaa nostetaan ennen ojitusta vallinneelle tasolle -> suon luontaisen vesitalouden palauttaminen Pikkuhiljaa myös kasvillisuus, eläimistö ja maisema elpyvät Turvekankaita ei ennallisteta 31

32

Lähteiden kunnostaminen Pohjaveden pinta nostetaan luonnontilaiselle tasolle Lähteestä purkautuvat vedet ohjataan entiseen lähdenoroon Pintavedet ohjataan lähteen ohitse Tarpeettomat rakenteet ja roskat poistetaan 33

34

35

Tulvan säätely ojitetuilla turvemailla Putkipadot ( rumpu ) Sijoitetaan ojaan kuten rumpu ympärys täytetään, tulee ojan ylityspaikka Mitoitus siten, että rumpu padottaa tulva-aikaan ja vesi nousee ympäröivälle alueelle metsään 36

37 Esimerkkirakenteita

38

39 Kuva: Riistakosteikko opas, Metsästäjäin Keskusjärjestö

40

41

42

43

44

45

46

47

48

49

Rahoitus Valuma-alueella peltoa, ELY keskus? Valuma-alue pääosin metsää, mahd. luonnonhoitohankkeet, Metsäkeskus. Luonnonhoitohankkeita toteutettu n. 30 kpl. ojitusalueiden ennallistaminen (riekko), metsätalouden vesistöhaittojen vähentäminen 50

Poikeluksen kosteikko valuma-alue kokonaan metsää kunnostusojitus tulossa 3-10 vuoden kuluessa vedet laskevat järveen, jossa runsaasti virkistyskäyttöä 51

52

53

54

55

56

57

58

59

60

61

62

63

64 Kiitos