Romaninaisten kokema lähisuhdeja perheväkivalta ja uhrien auttaminen

Samankaltaiset tiedostot
Lähisuhdeväkivaltaa kokeneet romanit turvakodeissa

Voimavarakeskus Monika matalan kynnyksen palvelut väkivaltaa kokeneille maahanmuuttajanaisille. Natalie Gerbert Monika Naiset liitto ry

Lähisuhde- ja perheväkivallan, ehkäisevän päihdetyön sekä terveyden edistämisen yhdyshenkilöiden verkostopäivä

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

Lapin ensi- ja turvakoti ry

MARAK Oulussa Siskomaija Pirilä, kouluttaja, perheterapeutti VET

Lähisuhdeväkivallan ehkäisyn kansalliset suuntaviivat ja paikallinen toteutus

MAUSTE-hanke Maahanmuuttajien näkemyksiä seksuaaliterveydestä ja turvataidoista

VÄKIVALTA SAMAA SUKUPUOLTA OLEVIEN SUHTEISSA

Pääkaupungin turvakoti ry Turvakoti. Minna Remes-Sievänen, vastaava sosiaalityöntekijä

VIRTAHEPO OLOHUONEESSA VAI KISSA PÖYDÄLLÄ? Laura Mäkelä Ronja Kuitunen Sosionomi-opiskelijat Lahden ammattikorkeakoulu

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo Hki

Miestyö on työtä, jonka kohteena ja lähtökohtana on mies itse

Kysely seksuaalirikosten uhrien läheisille 2018

Väkivaltaa Kokeneet Miehet Apua henkistä tai fyysistä väkivaltaa kokeneille miehille

PIA PUU OKSANEN, TOIMINNANJOHTAJA

Lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn suositukset

LÄHISUHDEVÄKIVALTA JA ERO; VAIKUTUS LAPSIIN JA VANHEMMUUTEEN Koulutustilaisuus sosiaalialan ammattilaisille

Mies uhrina kyselytutkimuksen valossa missä ovat väkivallan ehkäisemisen todelliset haasteet

Väkivaltatyön kokonaisuus Jokaisella on oikeus väkivallattomaan elämään. Edunvalvonta ja vaikuttamistyö

Naisten syrjintä miesenemmistöisissä työyhteisöissä

Lapsi/lapset neuvolan vastaanotolla. Sirkka Perttu THM, työnohjaaja RutiiNiksi koulutus 2013

Turvakotien asiakkaat

MIESTYÖ. Miestyön keskus

Turvallisten perheiden Päijät Häme projekti Lahden ensi- ja turvakoti ry.

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Työpaikkaväkivallan yleisyys kyselytutkimusten valossa

POJAT JA MIEHET - UNOHDETTU SUKUPUOLI? - SEMINAARI Pojat ja Miehet paitsiossa rikosuhripalveluissa Petra Kjällman

TURVATAIDOILLA KOHTI SUKUPUOLTEN TASA-ARVOA. Jussi Aaltonen Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan juhlaseminaari, Säätytalo,

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Lasten kaltoinkohtelun ja monitoimijaisen arvioinnin haasteet

Valtakunnallinen lähisuhde- ja perheväkivallan ehkäisyn kehittämistyö

Henkinen väkivalta ja kiusaaminen. Tina Holmberg-Kalenius ja Saija Salmi Pajulahti

SUOMEN ROMANIYHDISTYS RY

MENETELMIÄ RIKOSASIOIDEN PUHEEKSIOTTOON. Fyysisen väkivallan vakavuus ja puhumisen tärkeys

Ajankohtaista Istanbulin sopimuksen toimeenpanosta ja väkivaltatyön mallin (Lapehanke)

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi

PARIEN KANSSA. stä. ja Miesten keskuksen yhteistyöst klo Sirpa Hopiavuori Ensi- ja turvakotienliitto Miesten keskus

Poikien ja nuorten miesten moninaisuus mitä aito kohtaaminen edellyttää?

Turvassa kyläss. Willa Elsa Outi Tikkanen Kylä auttaa ja välittää kriisissä-hanke

Sukupuolesta ei tietoa Lapset Tytöt Pojat. Yhteensä Kuinka monta asiakasta on ohjattu toiseen turvakotiin tilanpuutteen takia?

Lasten hoito ja kuntoutus -työryhmä Pia Marttala hanketyöntekijä psykologi VARJO-hanke ( )

Väkivallan riskialueena ensihoito vai onko?

Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelma

EHKÄISEVÄN PÄIHDETYÖN, TERVEYDEN EDISTÄMISEN JA LÄHISUHDE- JA PERHEVÄKIVALLAN YHDYSHENKILÖIDEN YHTEISTYÖPÄIVÄ

Paneeli moniammatillinen ratkaisu miten lasta autetaan ajoissa


Istanbulin yleissopimus

Naiserityinen asunnottomuustyö. Leena Lehtonen Y-Säätiö Sari Rantaniemi Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö

MARAK vakavan parisuhdeväkivallan moniammatillinen riskinarviointi. Mari Kaltemaa-Uurtamo

Väkivalta ja päihteet kolmannen sektorin ja kriisikeskustyön näkökulmasta

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi Katriina Bildjuschkin / Suvi Nipuli

SUKUPUOLEN MONINAISUUS PERHEESSÄ JA LASTEN TARPEET. Maarit Huuska

TAVOITTEENA TURVALLISUUS - turvallisuusnäkökulma väkivallan puheeksiottamisen ja ennaltaehkäisevän työn välineenä

Demeter ehkäisevä väkivaltatyö naisille, jotka käyttävät tai pelkäävät käyttävänsä väkivaltaa. Hanna Kommeri, ehkäisevän väkivaltatyön vastaava

Poikien seksuaalinen hyväksikäyttö. Rajat ry - Heidi Valasti, traumaterapeutti, vaativan erityistason psykoterapeutti,

Selvitys perhe- ja lapsen surmien taustoista vuosilta Minna Piispa 1

Voidaanko perhesurmia ennustaa? Siskomaija Pirilä Kouluttaja, perheterapeutti Oulun kaupunki, hyvinvointipalvelut

Väkivallan katkaisu ohjelma miehille - Ennaltaehkäisev -Verkostotyö

Kyselyyn vastanneita oli 79. Kyselyyn osallistuneet / Kyselystä poistuneet

Lähisuhdeväkivallan suodatin- ja kartoituslomakkeen käyttö

Miehen kohtaaminen asiakastyössä Miehen näkökulma asiakastyössä 2/ Osa 5/5 Jari Harju & Petteri Huhtamella

Monikulttuurisuus Seksuaali- ja lisääntymisterveyden toimintaohjelmassa

TURVATAITOJA NUORILLE

Naisen väkivalta. Sari Nyberg, toiminnanjohtaja Maria Akatemia ry Emma Laine, ehkäisevän väkivaltatyön koordinaattori, Maria Akatemia ry

Hoitoketju seksuaalisuutta loukkaavaa väkivaltaa kokeneen auttamiseksi

PRIDE-yksilökohtaiset tehtävät Tehtävä 3 Sivu 1 / 14

ROMANIKULTTUURI ELÄMÄÄ JA TAPOJA

Tyttöjen Talon seksuaaliväkivaltatyö

Virittäytymistä. NDCBoqA

Alkoholi ja väkivalta seminaari Miten huolehdin omasta ja toisten turvallisuudesta

LASTEN OIKEUDET. Setan Transtukipiste. Oikeudesta olla prinssi tai prinsessa tai miettiä vielä

EWA-HYVINVOINTIPROFIILIEN YHTEENVETO VUOTIAIDEN HYVINVOINTIA EDISTÄVÄT KOTIKÄYNNIT

Tiedon keruusta ja käsittelystä vastaa [kyselyn järjestävän paikallisen organisaation/kunnan nimi].

VOI HYVIN yleisöluento

Ehkäisevän päihdetyön hanke Loppuseminaari Janne Takala, projektikoordinaattori A klinikkasäätiö Lasinen lapsuus

Turvallisuus ja turvattomuus hyvien väestösuhteiden näkökulmasta

Siskomaija Pirilä. MARAK Oulussa

Ikäihmisiin kohdistuvan väkivallan ja kaltoinkohtelun tunnistaminen Minna-Liisa Luoma

MIESTAPAISET ONGELMAT, MIESERITYINEN APU. Miestyön foorumi, Hankasalmi Leo Nyqvist

Hyvä turvallisuus, huono turvallisuus - turvallisuuden mittaaminen

Isä seksuaalikasvattaja. Jussi Pekkola, Sairaanhoitaja, seksuaalineuvoja Poikien ja nuortenmiesten keskus&vanhemmuuskeskus

Lähisuhdeväkivaltaan puuttuminen päihde- ja mielenterveystyössä

Naisiin ja tyttöihin kohdistuvan väkivallan ehkäiseminen

Työhyvinvointikysely Henkilöstöpalvelut

Sateenkaarinuorten hyvinvointi ja huolenaiheet

Lahti Timo Rytkönen Turvallisten perheiden Päijät-Häme projekti

Suomi, Sinä ja päihteet

Seksuaalinen häirintä työelämässä

Ota kantaa [kunnan nimi] / [alueen nimi] päihdetilanteeseen!

Lähisuhde- ja perheväkivallan puheeksi ottaminen. Kehittämispäällikkö Minna Piispa

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 10/ (5) Terveyslautakunta Tja/

EROSTA HÄN SINUA. VAINOAaKO HUOLIMATTA? VARJO

Valtion toimenpiteet vammaisiin naisiin kohdistuvan väkivallan torjumiseksi

Väkivalta, alkoholi ja mielenterveys. RutiiNiksi pilottikoulutus

MARAK parisuhdeväkivallan riskinarviointi THL 1

Miten lähisuhdeväkivalta näkyy lastenvalvojan työssä ja lastensuojelussa erotilanteessa. Aluehallintovirasto, Turku, 24.4.

MARAK Aloituspuheenvuoro Sirkku Mehtola, VIOLA ry.

Tietokilpailu 5 Väkivallasta perheessä saa puhua Mitä tarkoittaa avun saaminen?

TERVEYDEN- EDISTÄMISEN MÄÄRÄRAHALLA TOIMIVA HANKE

Transkriptio:

Romaninaisten kokema lähisuhdeja perheväkivalta ja uhrien auttaminen Tutkimuksen tuloksia Referenssi Oy Tutkija, VTT Sinikka Törmä 28.8.2014

Tutkimuksesta Tehty STM:n toimeksiannosta ja romaninaisten aloitteesta ja yhteistyössä romaninaisten kanssa Rahoitettu Naisiin kohdistuvan väkivallan vähentämisen ohjelmasta Tarkoituksena tuoda esiin romaninaisten kokeman lähisuhde- ja perheväkivallan erityispiirteitä ja tuottaa ehdotuksia tukipalvelujen kehittämiseksi väkivallan seurausten hoitoon ja väkivallan ennaltaehkäisyyn

Aineistot ja menetelmät 17 lähisuhde- ja perheväkivaltaa kohdanneen romaninaisen teemahaastattelut 26 ensi- ja turvakodin vastaukset sähköiseen kyselyyn 17 asiantuntijan (romanien välistä väkivaltaa työssään kohtaavia toimijoita sekä romanitoimijoita)

Romanit ja lähisuhde- ja perheväkivalta Ilmenee kaikissa väestöryhmissä, myös romaneilla Tilastollisesti ei osoitettavissa, koska etnisyyttä ei rekisteröidä ja koska asiaa ei ole tutkittu Romanien keskuudessa samanlaista vakavaa lähisuhde- ja perheväkivaltaa kuin valtaväestölläkin Vielä enemmän piilossa kuin valtaväestöllä Taustalla huono-osaisuutta, päihteiden käyttöä ja perheiden hyvinvoinnin puutteita yksilötason syitä Myös kulttuurisia ja yhteisötason tekijöitä

Nainen romanikulttuurissa, kuva 1 Patriarkaalinen kulttuuri, mies perheen pää ja hierarkiassa ylempänä, mutta nainen perheen sydän Sukupuoltakin tärkeämpi arvostuksen mittari on kuitenkin ikä, vanhempia ihmisiä kunnioitetaan sukupuoleen katsomatta Monista patriarkaalisista kulttuureista poiketen nainen voi romanikulttuurissa olla vahva ja näkyvä ja usein aktiivinen kodin ulkopuolinenkin toimija

Nainen romanikulttuurissa kuva 2 Kulttuurille keskeisessä kunnia-ajattelussa naisen kunniallisuus ja siveellisyys ovat miehen ja suvun kunnian mittoja Naista ja hänen seksuaalisuuttaan pitää kontrolloida Naisen on oltava kuuliainen miehelle Nainen on perheessä vastuussa paljosta

Aineiston naiset Tutkimuksessa tuodaan esiin väkivaltaa kokeneiden romaninaisten näkökulma romanikulttuuriin ja siinä esiintyvän väkivallan erityispiirteisiin He kertovat alistetusta asemasta ja ahtaasta toiminnan tilastaan Nämä naiset sopivat kuvaan 2, mutta heissä on tarinoiden edetessä myös kuvaan 1 kuuluvaa vahvuutta

Käsitys kunnallisuudesta naiselle asetetut odotukset naisen suuri vastuu ahtaat toiminnan rajat Romaninaisten elämän riskitekijöitä Naisen asema suhteessa mieheen muutto nuorena miehen paikkakunnalle miehen mahdollisuus kontrolloida naista ja käyttää esimerkiksi häpeärangaistuksia kontrollointioikeus ei pääty eroon, ruokkii vainokäyttäytymistä lasten menettämisen uhka Suhtautuminen väkivaltaan tuomitsemattomuus, puuttumattomuus väkivalta ratkaisukeinona

Kolikon toinen puoli Romanikulttuurista annettava myönteinen kuva: vahva yhteisöllisyys, suvun ja yhteisön turva toimii silloin, kun kaikki menee yhteisön sääntöjen mukaan Vähemmän tunnettu puoli: kun yhteisön sääntöjä on rikottu, voi yhteisö kääntyä myös uhaksi Väkivallan uhan alla elävä ja väkivaltaa kokenut nainen vailla toimintamahdollisuuksia

Väkivallan uhka Väkivallan uhka sosiaalisten suhteiden säätelykeinona, ennakoitavuus, väkivallan uhan laaja-alaisuus Naisen vastuu myös tekijän teoista ja läheisten turvallisuudesta, nainen joutuu laskemaan siirtojaan ja tietää mitä hänen teoistaan seuraa Rajoittaa avun hakemista ja toimintamahdollisuuksia väkivallan uhrina

Tutkimuksen naisten kokema väkivalta Monesti hyvin raakaa ja pitkäkestoista, mukana erilaisia aseita ja välineitä Lapset näkijöinä Parisuhdevainoa, joka saattaa saada monitahoisia muotoja ja jatkua hyvin pitkään eron jälkeen Lasten käyttämistä henkisen väkivallan välikappaleina Naisen läheisten uhkaamista ja vahingoittamista Joskus miehen suvun tukemaa ja toteuttamaakin ei vain parisuhteen asia

Yhteisö hyvässä ja pahassa Tiheiden suhteiden yhteisö, pieni yhteisö, jossa suvut tärkeitä, kaikki tuntevat kaikki Suojaa, ennalta ehkäisee (kunniallisuuden vaaliminen, uhan kautta ennalta ehkäiseminen) Suojaa myös tekijää, suvun kunnian säilyttämiseksi, syyllistää uhria Voi kääntyä jopa väkivallan toteuttajaksi Sisäinen syrjintä, sukuriidat

Kunniaväkivaltaa? Kunniallisuus/puhtaus kunniattomuus/likaisuus Väkivalta liittyy kunniaan, väkivalta ei vain parisuhteen, vaan koko yhteisön asia Rankaisu- tai kostotoimet kohdistuvat yleensä suvun miehiin, ei niinkään naiseen Nainen on vastuussa, jos hän aiheuttaa miesten välille vakavia väkivaltatilanteita Kollektiivinen uhka

Avun hakemisen erityispiirteitä turvakotien näkökulmasta Eivät tule kovin helposti avun piiriin Turvautuvat mieluummin sukuunsa Heikko sitoutuminen, lyhyitä jaksoja, jaksojen keskeytyksiä Suvun painostus ja asioihin sekaantuminen Itse väkivallasta ei haluta puhua Omatoimisuus ja tilanteen vaarantaminen: järjestelevät asioitaan ja voivat poistua tai soittaa jollekin, vaikka se ei olisi turvallista, epäloogisuus Eivät voi tulla asiakkaaksi, jos on jo muita romaneja asiakkaina

Turvakodit romaninaisten näkökulmasta Tärkeitä, koska perheeseen ja yhteisöön ei voi tukeutua Vaikea päästä: turvan tarvetta ei oteta todesta, epäillään motiiveja Maksusitoumusten saanti vaikeaa Puutteellisia tietoja kulttuurista, tunnetaan vain kolikon toinen puoli: mene sukusi luo Hyvä palvelu ja kohtelu sen jälkeen kun on päässyt sisään Miehen paikkakunnan turvakoti ei turvallinen Muut romanit painostavat, huoli läheisistä ajaa keskeyttämään jakson

Viranomaistoiminta naisten näkökulmasta Tieto romanikulttuurissa elämisen todellisuudesta ja sen sisäisistä lainalaisuuksista puuttuu: esimerkiksi miksi romaninaiset eivät hae lähestymiskieltoa, tee rikosilmoitusta tai hae oikeusteitse heiltä isän sukuun vietyjä lapsia - naisten syyllistäminen Puuttumattomuus romaniyhteisön sisäisiin yksilöiden oikeuksien loukkauksiin, pelko romanimiehiä kohtaan Puuttumattomuus lasten ja äitien hätään silloin, kun naista rangaistaan lasten menettämisellä isän sukuun, ei selvitetä asioiden todellisia taustoja Moniammatillinen tiimi moninkertaisti ahdistuksen, syyllistivät joukolla eivätkä kuunnelleet minua

Romaninainen ristipaineissa avun hakemisessa Oma yhteisö Nainen Palvelujärjestelmä Yhteisön paine Uhka Naisen asema Puutteelliset tiedot Väärät tulkinnat Ennakkoluulot, pelot Pelko Häpeä Paine noudattaa kulttuurin tapoja ja käsityksiä Lasten menettämisen uhka Vastuu ja huoli läheisistä Seurausten laskelmointi Korkea kynnys ajaa asiaansa ja vaatia oikeuksia

Mitä palveluissa tulosten perusteella tarvitaan? Suljettujen yhteisöjen toiminnan tuntemusta yleisesti Kulttuurinlukutaitoa Kolikon toisen puolen tuntemusta: yhteisön toiminta konfliktitilanteissa Romaninaisen aseman tuntemusta Rohkeutta puuttua vääryyksiin, ei pidä jättää yksilöitä yhteisön armoille kulttuurin varjolla (liiallinen kulttuuristaminen) Vainokäyttäytymisen tunnistamiskykyä Romanilasten ja -naisten hyvinvoinnin takaamista ja väkivaltaa nähneiden lasten auttamista

Esimerkkejä toimenpiteiksi Selvittää mahdollisuudet turvakotien turvallisuuden lisäämiseksi, esim. salainen turvakoti, pääsy muun paikkakunnan turvakotiin Turvakotien rahoituspohjan vakiinnuttaminen siten, että turvaan pääsy ei jäisi kiinni maksusitoumuksesta Kiertävä koulutettu konsultoiva romaniasiantuntija turvakotien tueksi Romaninaisille mahdollisuus soittaa anonyymisti 24/7 palvelevaan numeroon, jossa romanikulttuurituntemus Väkivallasta selvinneiden romaninaisten vertaistukea turvakoteihin Viranomaisille materiaalia, jossa tietoa kulttuurista ja yhteisöstä myös konfliktitilanteissa

Kulttuurin ja yhteisön muutostarpeet Yleinen romanien koulutustason nousu Nuorten koulunkäynnin tukeminen, perheen perustamisen lykkääminen Nuorten romaniperheiden tukeminen Huomion kiinnittäminen romanimiesten asemaan ja työllisyyteen Naisiin vaikuttaminen siinä, millaisia arvoja ja käyttäytymismalleja siirretään pojille ja tytöille Kulttuuriin vaikuttaminen yhteistyössä sen sisällä olevien ja ulkopuolisten kanssa yhteistyössä

KIITOS!