Rauduskoivun pystykarsintakoe

Samankaltaiset tiedostot
Männyn laatukasvatus Jari Hynynen. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Syyskylvön onnistuminen Lapissa

Koivun laatukasvatusketjut. Pentti Niemistö

Jakaumamallit MELA2009:ssä. MELA käyttäjäpäivä Kari Härkönen

Runko: Tomografiassa halkeamien takia lahoa sensoreitten 3-4 ja 6-7 välissä. Kaksi isoa pintaruhjetta ja lahoa sensori 4-5 alapuolella.

Rauduskoivun pystykarsintavikojen. laadusta ja karsinnan vuodenajasta. Metsätieteen aikakauskirja. Erkki Verkasalo ja Pauli Rintala

Taimikonhoidon vaikutus. Taimikonhoidon vaikutus kasvatettavan puuston laatuun

Männikön harvennustapa ja aika puntarissa

Runko: Laho nousee runkoon. Isoja oksia poistettu kaksi kappaletta. Nämä leikkaukset ovat flush cut-leikkauksia.

Metsien uhanalaiset: kehityssuuntia, toimenpiteitä ja haasteita

Rauduskoivun pystykarsinta oksasaksilla vaikutus puun laatuun ja taloudelliseen tuottoon

Juurikäävän torjunta tulevaisuudessa Tuula Piri

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

SAHAVEITSI KÄYTTÖOHJEET

Runko: Halkeamia ja kuorettomia alueita ja runsaasti lahoa. Laho nousee myös onkalosta tyvellä. Poistettu iso oksa rungosta.

Puun arvoketjujen laskenta kehittyy - CASE: Sahauskustannusten laskenta

Energiapuun mittaus ja kosteus

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Rauduskoivun laadukas kasvatusketju. Pentti Niemistö

Puu luovuttaa (desorptio) ilmaan kosteutta ja sitoo (adsorptio) ilmasta kosteutta.

Sahauksen kustannuslaskenta

Taimikonhoitoon vaikuttavat biologiset tekijät

V IKO VALTION MAATALOUSTEKNOLOGIAN TUTKIMUSLAITOS STATE RESEARCH INSTITUTE OF ENGINEERING IN AGRICULTURE AND FORESTRY KOETUSSELOSTUS

hinnoitteluun ja puukauppaan

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Suomen metsäteollisuuden tuotanto- ja puunkäyttönäkymät vuonna 2020

Vaikuttaako poronjäkäläpeitteen väheneminen männyn kasvuun?

Porolaidunten mallittaminen metsikkötunnusten avulla

Taimikonhoidon vaikutukset metsikön

Vuosilustot ilmastohistorian tulkkina

Taimikoiden käsittelyvalinnat ja niiden vaikutukset. Jari Hynynen Metsäntutkimuslaitos

Itä-Savon laatukasvatuspäivä Rantasalmi,

Kiertoaika. Uudistaminen. Taimikonhoito. Ensiharvennus. Harvennushakkuu

Taimikonhoito. Mänty Ohjeet omatoimiseen taimikonhoitoon Pekka Riipinen, Jyväskylän ammattikorkeakoulu. Sykettä Keski Suomen metsiin

Männikön harvennustapa ja -voimakkuus puntarissa motteja ja euroja

Vaihtoehtolaskelmien vertailua netissä

Marja Poteri ja Eevamaria Harala. Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Liite 5 Harvennusmallit

Bioenergiapotentiaali Itä- Suomessa

Taimettuminen ja taimikon hoito männyn luontaisessa uudistamisessa Eero Kubin ja Reijo Seppänen Metsäntutkimuslaitos Oulu

7/1977 UIMISKYVYN PARANTAMINEN AUTONIPPUJEN KIRISTYSTÄ PARANTAMALLA. Arno Tuovinen

Alueelliset hakkuumahdollisuudet

KYMENLAAKSOSSA VUOSINA PYSTYKARSITTUJEN METSI- KÖIDEN NYKYTILA JA KARSINTATIETOJEN SÄILYMINEN METSÄNOMIS- TAJILLA

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Keski-Suomen metsäkeskuksen alueella

Kangasmaiden lannoitus

Kaikki 17 punavaahteraa tutkittiin silmämääräisesti tyviltä latvoihin saakka. Apuna käytettiin kiikaria ja 120 cm:n terässondia.

KOTIPIHLAJA Lyhyt oppimäärä sahurille ja Metsänomistajalle. Jukka Hakanen LAMK/Muotoiluinstituutti Interform OY

HAAPA PUUTUOTETEOLLISUUDESSA

Varpu Hulsi. Laadukkaan puu- ja sahatavaran merkitys. eteläpohjalaiselle saha- ja jatkojalostusteollisuudelle

Puuntuotos jatkuvassa kasvatuksessa

Metsäteollisuuden ja talouden tulevaisuus Suomessa vuoteen 2020

Metsien ja niihin liittyvän yritystoiminnan merkitys Suomessa 2000-luvulla

SELLUPUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Pystypuusta lattialankuksi

Katkonta - ensimmäinen jalostuspäätös vai raaka-aineen hinnan määritystä?

ARVO-ohjelmisto pienpuun hankinnan tukena

METSÄNTUTKIMUSLAITOKSEN MÄÄRÄYS PUUTAVARAN MITTAUKSEEN LIITTYVISTÄ YLEISISTÄ MUUNTOLUVUISTA

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Puun laadun säilyttäminen

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Savon metsäkeskuksen alueella

Venäjän tullipolitiikan vaikutus Suomen ja Venäjän väliseen metsäsektorin kauppaan

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Etelä-Pohjanmaan metsäkeskuksen alueella

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Lounais-Suomen metsäkeskuksen alueella

PUUN LAADUN SÄILYTTÄMINEN

Harvennuspuun raaka-aineominaisuudet ja puutuotemahdollisuudet

Sahayritysten raakaainehankintamahdollisuudet. Pohjois-Karjalassa

UW40 risuraivain koneellisessa taimikonhoidossa. Markus Strandström Asko Poikela

Kehittyvä puun mallinnus ja laskenta

Energiapuun mittaus. Antti Alhola MHY Päijät-Häme

Ulkoilututkimuksen käsitteitä ja mittareita luonnon virkistyskäytön tilastointi- ja seuranta-tutkimuksessa. Tuija Sievänen & Marjo Neuvonen

Arboristi / Hortonomi Teppo Suoranta puh

VA K 0 LA Koetusselostus 371. Tehonmittauskoe 1 )

Vauriopuiden korjuu ja hakkuutekniikka. Koulutusaineisto pelastuslaitokselle MHY Kalajokilaakso, Jaakko Aho

Tulevaisuuden tukki, laadutus- ja lajittelutarpeet

Energiapuun korjuu ja kasvatus

Tuontikoivutukkien laatu loppukäyttäjien kannalta. Juha Arponen & Henrik Heräjärvi

Valtakunnan metsien 10. inventointiin perustuvat hakkuumahdollisuusarviot Pirkanmaan metsäkeskuksen alueella

MUUTOS. Kari Mielikäinen. Metla/Arvo Helkiö

Koivun ja haavan käyttömahdollisuuksia puutuotealalla miltä tulevaisuus näyttää?

PUIDEN JA PENSAIDEN LEIKKAUKSET

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

MÄÄRÄYS Nro 2/2013. Metsäntutkimuslaitos Jokiniemenkuja VANTAA. Päivämäärä Dnro 498/62/2013. Voimassaoloaika 1.1.

Teijo Nikkanen Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute

Metsästä voimalaitokseen: Energiapuunlogistiikka ja tiedonhallinta Lahti

Puukaupan uudet tuulet - rungonosahinnoittelu. Jori Uusitalo Metla

Harvennus- ja päätehakkuut. Matti Äijö

Kasvatettavan puuston määritys koneellisessa harvennuksessa

FALCO Karsija 30 FALCO KÄYTTÖOHJEET. Patentti No FI

Tutkimuksen tuottamat metsänkäsittelyvaihtoehdot ja niiden paikallistaloudelliset vaikutukset

Puun kasvu ja runkomuodon muutokset

LATVUSMASSAN KOSTEUDEN MÄÄRITYS METSÄKULJETUKSEN YHTEYDESSÄ

Hirvet taimikoissa. Taimikonhoidon teemapäivä Joensuu Juho Matala.

Runkohinnoittelun käytettävyys? Puumarkkinatyöryhmä, tiistaina Jukka Malinen Metla / Joensuu

Suomen metsien kasvihuonekaasuinventaario

ARVO ohjelmisto. Tausta

Ihmiskunta, energian käyttö ja ilmaston muutos

Hakkuumahdollisuusarviot

Arvio Suomen puunjalostuksen tuotannosta ja puunkäytöstä vuoteen 2020

Kokopuun paalauksen kustannuskilpailukyky. Kalle Kärhä 1, Juha Laitila 2 & Paula Jylhä 2 Metsäteho Oy 1, Metsäntutkimuslaitos 2

Transkriptio:

Rauduskoivun pystykarsintakoe - ensituloksia karsinta-ajankohdan ja menetelmän vaikutuksista 2006-2011 Pentti Niemistö 21.8.2012 Metsäntutkimuslaitos Skogsforskningsinstitutet Finnish Forest Research Institute www.metla.fi

Miksi uusi tutkimus? 1. Oksasaksia ja leikkureita pidetään perinteistä oksasahaa parempana työkaluna koivun pystykarsinnassa (haavapinnan sileys leikkuussa, kuoren- ja oksakyynnään vauriot ja ohuen puun heilunta sahauksessa), kuivien oksien keppikarsintaa epäillään Tutkittu tieto puuttuu 22.8.2012 2

Miksi uusi tutkimus? 2 Vuodenaikojen sopivuutta koivun pystykarsintaan on tutkittu, mutta tulokset eivät kovin selviä eivätkä suoraan sovellettavissa oksien leikkuuseen Käsitys: kevättalvi ja keskikesä hyviä ajankohtia, mahla-aika, loppukesä ja syksy huonoja 3 Karsintakelpoisten oksien ominaisuuksista on saatu ristiriitaisia tuloksia Käsityksiä: vain kuivia ja ohuita oksia elävienkin oksien karsinta mahdollista ei karsita yli 20 mm oksia 22.8.2012 3

Uusi koivun pystykarsintakoe 8 koealaa Padasjoella, Kuhmoisissa ja Parkanossa: istutuskoivikot 9-10 m pituusvaiheessa. Leikkaamalla kahdeksana ajankohtana 2006: maaliskuulta syyskuulle + kolmena ajankohtana vertailu oksasahaan. Lisäksi karsimaton kontrolli + kuivien oksien pystykarsinta syksyllä ja keväällä. Kaikkien oksien sijainti, laatu (elävä, kuiva, laho) ja läpimitta mitattiin 4 m korkeuteen saakka Koivikoiden ensiharvennuksessa kaadettiin ensimmäiset näytepuut talvella 2011 Karsintavaiheessa mitatut oksat paikannettiin, halkaistiin vannesahalla ja skannattiin analysoitavaksi Tutkittava aineisto: 112 puuta, noin 2500 oksaa 22.8.2012 4

Kyljestymisen arviointi 2012: Kyljestynyt+terve (1) Kyljestynyt+värivikaa (2) Värivikaa pintaan (3) 22.8.2012 5

Kyljestymisen arviointi 2012: Värivikaa pintaan (3)? Haava auki (4) 22.8.2012 6

Kyljestymisen arviointi 2012: Yläkyljes (5) Kyljestyminen alkanut (6) Oksan tappi (7) 22.8.2012 7

Karsimattomia oksia (sovelletaan em. luokitusta): 22.8.2012 8

Lisää karsimattomia oksia: 22.8.2012 9

Kevättalvi ja alkukesä olivat hyvä katsinta-ajankohta koivulle. Keskikesä oksien leikkuun ajakohtana näytti tässä tutkimuksessa huonoimmalta, odotusten vastaisesti Oksien leikkausajankohdan vaikutus kyljestymiseen 5 vuoden kuluttua rauduskoivun pystykarsintakokeen aloituksesta 100 % 80 % 60 % 40 % Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes 20 % 0 % Haava auki Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa Kyljestynyt+terve 22.8.2012 10

Oksaleikkurilla ja -sahalla saatiin yhtä hyvä tulos kevättalvella. Heinä-elokuussa saha oli jopa hieman parempi. Taas odotusten vastaisesti. Keppikarsinnalla huono tulos. Pystykatsintamenetelmän ja ajankohdan vaikutus rauduskoivun oksien kyljestymiseen 5 vuoden kuluttua karsintakokeen aloittamisesta 100 % 90 % % oksista 0-4 m kork. 80 % 70 % 60 % 50 % 40 % 30 % 20 % 10 % Elossa Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes Haava auki Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa Kyljestynyt+terve 0 % 22.8.2012 11

Keväällä tai alkukesällä pystykarsitun oksan läpimitan lisääntyminen 10 mm:stä yli 20 mm:iin hidasti kyljestymistä, mutta verraten vähän kuitenkin Kyljestymisen riippuvuus oksan läpimitasta - Keväällä tai alkukesällä karsitut oksat 5 kasvukautta karsinnan jälkeen 100 % % oksista, 0-4 m kork. 80 % 60 % Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes Haava auki 40 % Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa 20 % Kyljestynyt+terve 0 % alle 12 12_15 15-18 18-21 yli 21 Oksa n läpimitta, mm 22.8.2012 12

Keski- tai loppukesällä pystykarsitun oksan läpimitan lisääntyminen 10 mm:stä yli 18 mm:iin hidasti kyljestymistä, mutta yllättäen yli 25 mm:n oksat kyljestyivät paremmin (ehkä puun voimakas kasvu selittää) Kyljestymisen riippuvuus oksan läpimitasta - Keski- tai loppukesällä karsitut oksat 4 kasvukautta karsinnan jälkeen 100 % % oksista, 0-4 m kork. 80 % 60 % 40 % 20 % Oksan tappi Kyljestym. alkanut Yläkyljes Haava auki Värivikaa pintaan Kyljestynyt+värivikaa Kyljestynyt+terve 0 % alle 12 12_15 15-18 18-21 21-25 yli 25 22.8.2012 13

Ennakkopäätelmiä uudesta koivun pystykarsintakokeesta Kevättalvi ja alkukesä turvallisempia kasinta-ajankohtia koivulle kuin keski- ja loppukesä tai syksy (tulos voi osittain selittyä kasvukausien lukumäärällä: 5 ja 4). Karsintamenetelmistä kuivien oksien keppikarsinta oli huonoin. Oksasahalla saatiin jopa hieman parempi tulos kuin oksaleikkurilla (johtuuko lyhyemmästä tapista). Käytännössä työtaito ja huolellisuus ratkaisevat. Yli 20 mm paksuistenkin oksien pystykarsinta onnistuu. Puun paksuuskasvulla lienee suuri vaikutus kyljestymisnopeuteen (ei vielä ehditty analysoida). Pystykarsintakoivikko tulee harventaa voimakkaasti. 5 vuotta on lyhyt aika koivun pystykarsinnan tulosten arviointiin: Suuntaa antavat tulokset saadaan, mutta luotettavat tulokset saadaan 10 vuodessa. 22.8.2012 14

Karsintalaadun hyödyntäminen puutuotteissa: viljelykoivujen oksaisuuslaatu on sen verran huono, etenkin peltomailla, että ilman pystykarsintaa saadaan sorvauksessa oksatonta tuotetta vain hyvin rajoitetusti, sahauksessa tai leikkauksessa tuskin ollenkaan Eniten hyötyä sorvauksessa: sitä parempi, mitä aikaisemmin karsitaan ja järeämmäksi kasvatetaan - uudessa kokeessa pystykarsinta tehtiin kerralla 4 metriin niin aikaisin kuin mahdollista (d 1.3 keskimäärin 10 cm) => nyt kuoreton d 1.3 keskimäärin 12 cm ja d 4.0 keskimäärin 10,5 cm => puhdasta puuta syntyy arviolta 13-14 cm läpimitan jälkeen. - ruskotäplät vähenevät jokseenkin samassa läpimitassa Sahauksessa: oksatonta pintapuutavaraa (puhdasta ainakin toispuoleisesti) saadaan järeistä tyvitukeista Leikkaamalla tapahtuva viilutus: karsintalaadusta hyödytään hyvin rajoitetusti Huippulaatua eri tarkoituksiin saadaan aloittamalla pystykarsinta varhain ja karsimalla pienet oksat useassa vaiheessa. 22.8.2012 15