LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1



Samankaltaiset tiedostot
Puu pintamateriaalina_halli

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Rakennusten paloturvallisuus, säännökset ja ohjeet

Suomen rakentamismääräyskokoelma muuttuu, miten käy rakentamista koskevien palomääräysten ja ohjeiden?

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

Jätehuoltotilojen paloturvallisuusmääräykset. Kuopio Pohjois-Savon pelastuslaitos Johtava palotarkastaja Ilkka Itkonen

Uusi ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen ja ohjeen uudistaminen

Uudet palomääräykset. rakentamisessa RATKAISUJA RAKENTAMISEEN PUU KERROSTALOISSA Päivi Myllylä

Rakennusten paloturvallisuus määräykset ja ohjeet

RIL Rakenteellinen paloturvallisuus. Yleiset perusteet ja ohjeet. Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RIL ry

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Uudistuvien rakentamismääräysten. näkökulmasta

PALOTURVALLISUUDEN OLENNAISET VAATIMUKSET (MRL

YLEISTÄ RAKENNUSPALOISTA JA PALOMÄÄRÄYKSISTÄ

Eläinrakennuksen palo-osastointi

Helsingin kaupunki Pöytäkirja 1 (5) Pelastuslaitos Päätös Pelastuslaitos lausuu ympäristöministeriön asetusluonnokseen seuraavaa:

Ympäristöministeriön asetus. autosuojien paloturvallisuudesta

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta. Jorma Jantunen Puupäivät 2017, Helsinki

Palotarkastusinsinööri Jarkko Heikkinen

Rakennusten paloturvallisuus, luonnos Lausunnon jättöaika oli Lausunto pyydetty usealta taholta Dia 1

UUDET PALOMÄÄRÄYKSET MIKÄ MUUTTUI PUURAKENTAMISEN NÄKÖKULMASTA?

Rakennusten paloturvallisuutta koskevan ympäristöministeriön asetuksen uudistaminen

Eläinrakennuksen palo osastointi

Pelastuspäällikkö Petri Talikka

Parveke ja luhtikäytävä (max 2/P3)

Paloturvallinen puutalo RoadShow Palo-opas. Tero Lahtela

Uudet palomääräykset laajentavat puun käyttömahdollisuuksia sisäja ulkopinnoissa

Marja-Vantaa odotuksia ja uusia haasteita

Lainaus RakMK:n osasta E1 Rakennusten paloturvallisuus, Määräykset ja ohjeet 2011

Parveke ja luhtikäytävä (3-8/P2)

HIKLU. Ohjepäivityksiä Tekeillä olevia ohjeita Ohjetarpeita. Jarkko Häyrinen Sähköverkkoon kytkettävien palovaroittimien asentaminen

Uloskäytävät ja lukitukset

7 ULOSKÄYTÄVIEN PALOTEKNINEN SUUNNITTELU 7.1 ULOSKÄYTÄVÄT Porrashuone Avoin luhtikäytävä Varatienä toimiva parveke

Kaapelit ja paloturvallisuus. ST-käsikirja 39

TUTKIMUSRAPORTTI VTT-R (4) Sisällysluettelo

Rakennusten paloturvallisuus. Ilpo Leino, turvallisuuspäällikkö

YM:n asetus rakennusten paloturvallisuudesta eristeiden kannalta. Paloseminaari Tuuli Kunnas

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta annetun ympäristöministeriön asetuksen muuttamisesta

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

SFS 5980 Asuntosprinklauslaitteistot Osa 1 Suunnittelu, asentaminen ja huolto (INSTA 900-1:2013)

Mahdollisuudet lisätä puun käyttöä hallirakentamisessa Päivi Myllylä, Puuinfo Oy

PALOTURVALLISUUS MAANALAISISSA TILOISSA

Parveke ja luhtikäytävä (max 2 /P2)

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISY 2012 ESPOO

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Talonraknnusteollisuus ry Itä-Suomi

TURVALLISUUSKARTOITUS

HIKLU-ALUEEN OHJE KUIVA- JA MÄRKÄNOUSUJOHTOJEN SUUNNITTELUSTA JA TOTEUTUKSESTA

KANSAINVÄLINEN YHTEISTYÖ

Ajankohtaista YM Teppo Lehtinen

Rakenteellisen paloturvallisuus- tekniikan perusteita

HENKILÖTURVALLISUUSKOHTEISSA VUONNA 2017 AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON AKTIVOITTANEET TULIPALOT

Rakennusten paloluokitus, RakMK E1

POISTUMISTURVALLISUUSSELVITYKSEN ARVIOINTI, KOKEMUKSIA AUTOMAATTISEN SAMMUTUSLAITTEISTON MERKITYKSESTÄ, AJANKOHTAISTA

TURVALLISUUSKARTOITUS

Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta, kokemuksia ja kehittämisideoita

Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö

Ajankohtaiskatsaus paloturvallisuudesta ja pelastustoimen laitteista. Petri Mero, johtava asiantuntija

sähköpostitse osoitteeseen (allekirjoitettuna ja skannattuna) 2. postitse osoitteeseen:

11 TALOTEKNISET ERITYISKYSYMYKSET

Ajankohtaista ja Ikäihmiset turvallisuushaasteena

Maatilan tuotantorakennusten uusiokäyttö pelastusviranomaisen näkökulmasta

Ympäristöministeriön asetus. tuotanto- ja varastorakennusten paloturvallisuudesta

Poistumisturvallisuusselvitys ja poistumisturvallisuuden uudet vaatimukset

Historiallisesti arvokkaan kohteen toiminnallinen paloturvallisuussuunnittelu - esimerkkitapauksena Porvoon museo

ASIANTUNTIJALAUSUNTO (3) Rakenne-esimerkkejä SPU FR eristeen käytöstä enintään 16 kerroksisen P1-luokan rakennuksen ulkoseinässä

Suojaverhoukset TEKNINEN TIEDOTE SUOJAVERHOUS

SPU Eristeen paloturvallinen käyttö kattorakenteissa

Ajankohtaista säädöksistä

Puu pintamateriaalina_talo

Hallirakennuksia koskevat palomääräykset - Esiselvitys

Asetus 848/2017 rakennusten paloturvallisuudesta. Opas ilmanvaihtolaitteiden paloturvallisuudesta

TARVESELVITYSVAIHEEN PALOTEKNINEN SUUNNITELMA

KIRKKOJEN PALOTURVALLISUUS

TURVALLISUUSKARTOITUS

RAKENNUSVALVONNAN NÄKÖKULMA JÄLKIASENNUSHISSIEN RAKENTAMISEEN. Lahden seudun rakennusvalvonta

Palontutkimuksen päivät 2007 Tekniikka uhkana ja mahdollisuutena

JKi/Pro/JRi/JSo/ERa Allekirjoitetun asiakirjan sähköinen versio

YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUS RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA

TURVALLISUUSKARTOITUS

TURVALLISUUSKARTOITUS

5 SUOJAVERHOUS 5.1 SUOJAVERHOUKSEN OMINAISUUDET 5.2 SUOJAVERHOUSTEN TOTEUTTAMINEN 5.3 SUOJAVERHOUSVAATIMUKSET P2-PALOLUOKAN RAKENNUKSESSA

3/11 Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta

Rakentamista koskevat uudet vaatimukset ja ohjeet. Teräsrakennepäivät Scandic Park Helsinki Yli-insinööri Jukka Bergman

TURVALLISUUSKARTOITUS

MITEN LUEN PALOMÄÄRÄYKSIÄ

TTY:n Palolaboratorio esittäytyy. Mikko Malaska Professori, Rakennustekniikan laboratorio, TTY Sustainable steel construction

PALOTEKNINEN INSINÖÖRITOIMISTO MARKKU KAURIALA

POISTUMISTURVALLISUUDEN TOTEUTTAMISSUUNNITELMA

NOUSUJOHTO-OHJE. Päijät-Hämeen pelastuslaitos

SALI A. REIJONEN PEKKA PASSIIVINEN PALOSUOJAUS

Jyri Outinen, Ruukki Construction Oy Teräsrakentamisen T&K päivät

TURVALLISUUSKARTOITUS

Automaattisten paloilmoittimien ilmoituksensiirtoyhteyden valvonta

LUP:n yhteistyöseminaari

SOSIAALIPALVELUTILOJEN PALO- JA HENKILÖTURVALLISUUS

Ympäristöministeriön asetus. kattilahuoneiden ja polttoainevarastojen paloturvallisuudesta

Onnettomuuksista oppimisen opintopäivät 2011

Transkriptio:

1 (5 ) YMPÄRISTÖMINISTERIÖ PL 35 00023 VALTIONEUVOSTO LAUSUNTO EHDOTUKSESTA YMPÄRISTÖMINISTERIÖN ASETUKSEKSI RAKENNUSTEN PALOTURVALLISUUDESTA RakMK E1 Ympäristöministeriö on pyytänyt lausuntoa ehdotuksesta asetukseksi rakennusten paloturvallisuudesta. Finanssialan Keskusliitto (FK) lausuu ehdotuksesta seuraavaa: YLEISTÄ Finanssialan Keskusliiton kokoamien vakuutusalan yhteisten vahinkotilastojen perusteella palovahinkojen aiheuttamien omaisuusvahinkojen korvausmäärä on lisääntynyt 60 % nykyisen RakMK E1 voimassaoloaikana vuodesta 2002 hieman yli sadasta miljoonasta eurosta 175 miljoonaan euroon. Asetusehdotuksen perusteluosassa todetaan, että ehdotus tulee lisäämään omaisuusvahinkojen laajuutta ja arvoa. Finanssialan Keskusliitto ei perustelua voi hyväksyä, pelkästään palotilastojenkaan takia. Samana tarkasteluajanjaksona Suomen palokuolematilasto osoittaa negatiivista kehitystä verrattuna useisiin muihin läntisiin maihin. Nykyinen rakentamismääräyskokoelma ei ohjaa riittävän paloturvalliseen rakentamiseen. Tämä on yhteiskunnan kannalta huono kehityssuunta. Ehdotetun asetusmuutoksen lähtökohtana on pääosin 30.11.2009 asetetun työryhmän työ. Työryhmä keskittyi työssään lähinnä käymään läpi ne rakentamismääräyksen asiat, jotka mahdollisesti aiheuttavat aiheetonta haittaa ja siten ylimääräisiä kustannuksia puurakentamisen kannalta. Palovahinkotilastojen perusteella tehty muutosehdotus on ristiriitainen. FK:n mukaan rakentamismääräysten tarkoitus on ohjata rakentamista paloturvalliseen lopputulokseen. Lähtökohdiltaan muutosehdotus ei täytä tätä vaatimusta, ehkä kireän aikataulun ja siitä johtuneen puutteellisen valmistelun takia. Asetusmuutoksen perusteluosassa mainitaan, ettei ehdotuksella ole merkittäviä ympäristövaikutuksia. Jo nyt on kuitenkin tiedossa päästömäärä 1, joka syntyy kun puinen 1 Estimation of CO2-emissions from Fires in Dwellings, Schools and Cars in the Nordic Countries: Per Blomqvist and Margaret Simonson McNamee, SP Technical Research Institute of Sweden

2 (5 ) omakotitalo palaa kokonaan, puhumattakaan 8-kerroksisen puutalon kokonaistuhosta. Tämän mittakaavan puukerrostalopaloja on Euroopassa tapahtunut. Uuden rakennuksen rakentamiseen tarvittava tuotantoenergian määrä ja sen aiheuttamat päästöt uusien rakennustarvikkeiden tuotantovaiheessa olisi myös syytä huomioida. Asetusehdotus on valmisteltu puurakentamisen edistämiseen keskittyen. Määräyskokoelman kokonaisuus on jäänyt sekavaksi, epätarkaksi ja vaikeaselkoiseksi, koska muutokset on sijoitettu voimassaolevaan määräyskokoelmaan, sen sijaan että määräyskokoelma olisi avattu ja uudistettu vastaamaan nyky-yhteiskunnan tarpeita. Turvallinen puurakentaminen on kannatettava tavoite, mutta esimerkiksi 3-4 kerroksisen P2-luokan rakennuksen rakentaminen ilman tarkoitukseen sopivaa automaattista sammutuslaitteistoa on lausuntoehdotuksessa huomattava heikennys nykyiseen RakMK E1. Kyseisellä muutoksella heikennetään asukkaiden asumisturvallisuutta, mahdollisuutta esteettömään poistumiseen rakennuksesta hätätilanteessa sekä heikennetään pelastushenkilöstön mahdollisuuksia sammuttaa tai rajoittaa raivoava palo henkilöturvallisuutta vaarantamatta. Olisi ollut paloturvallisuuden kannalta hyödyllistä tarkastella määräyskokoelmaa myös muiden rakennusmateriaalien kannalta. Asetusehdotuksessa pitäisi antaa selkeä määräys ns. ylikorkean P1-luokan rakennuksen, jossa on yli 8 kerrosta, varustamisesta automaattisella sammutuslaitteistolla sammutus- ja pelastustehtävien turvaamiseksi. Tämä selkiyttäisi nykyistä rakentamiskäytäntöä ja tulkintoja ylikorkeiden rakennusten paloturvallisuusratkaisuissa. Pelkästään puisen 8-kerroksisen rakennuksen suunnittelu ja rakentaminen on valtava haaste maamme tämän hetkiset resurssit huomioiden. Tällaisen kohteen puisten kantavien osien palokuorma tulee huomioida paloteknisessä suunnittelussa. Tätä asiaa ei mainittu asetusehdotuksessa. Maatalousrakentamisen paloturvallisuutta asetusehdotus ei huomioi riittävästi. Maatilarakentaminen on edelleen pääosin puurakentamista. Viime vuoden aikana maataloussektorilla palovahinkokorvaukset kasvoivat FK:n kokoamien tilastojen mukaan pelkästään suurpalojen osalta lähes 50 %, suurpalovahinkojen ollessa yhteensä 20 miljoonaa euroa. Maatalousrakennusten paloihin liittyy olennaisesti eläinsuojelulliset näkökohdat omaisuus- ja henkilövahinkojen lisäksi. Suomessa on tarve rakentaa entistä enemmän esteettömästi ja siten, että ihminen voi elää turvallisesti kodissaan, tai kodinomaisissa olosuhteissa, toimintakyvyn heikkenemisestä huolimatta mm. ikääntymisen myötä. Näiden vaatimusten ja paloturvallisuuden yhteensovittamiseksi on rakentamisen turvallisuuteen panostettava nykyistä enemmän. RakMK E1 -määräykset raamittavat paloturvallista rakentamista tulevina vuosina.

3 (5 ) MÄÄRÄYKSET JA OHJEET Määrittelyt Sanastoa Paloilmoitin, automaattinen sammutuslaitteisto ja savunpoisto tulee määritellä jo sanastossa (standarditasolla). Myös vastaavan suoritustason määräytymisperuste tulee määritellä. Suojaverhous; kaikki suojaverhoukset eivät muodosta pintaa, vaan ovat suoraan kantavan rakenteen pinnalla ja niiden päällä saattaa olla vielä pintaverhous. Paloluokitus EI 1 ja EI 2 on mainittu vain tässä kohdassa, eivätkä ne esiinny muualla tekstissä. Niin ikään näiden eroa ei määritetä tekstissä. Rakennusten käyttötavat Päivähoitolaitokset tulee luokitella hoitolaitokseksi. Pienet lapset eivät pysty pelastautumaan palosta omatoimisesti. Päiväkodit ovat verrannollisia vanhainkoteihin ja sairaaloihin. Rakennuksen paloluokka Taulukko 3.2.1 Finanssialan Keskusliiton mielestä paloturvallisuutta ei tule heikentää sallimalla P2- luokan 3-4 kerroksisten asuinrakennusten rakentamista ilman automaattista sammutuslaitteistoa. P2-luokan 3-8 kerroksiset asuinrakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Yli 8 kerroksisten tai yli 26 metriä korkeiden P1-luokan asuinrakennusten tulee olla varustettuna automaattisella sammutuslaitteistolla. Taulukosta yleisesti Termiä; yleensä, tulee täsmentää huomioiden rakennuksen käyttötapa. Automaattisen sammutuslaitteiston osalta tulee viitata kyseiseen suunnittelustandardiin.

4 (5 ) Palon rajoittaminen palo-osastoon 5.2.3 Mikäli palokunnan toimintavalmiusaika on suurempi kuin kymmenen minuuttia, automaattinen paloilmoitin ei yksistään riitä. Lisättävä maininta: valvotulla ilmoituksensiirtoyhteydellä hätäkeskukseen liitetyllä automaattisella paloilmoittimella Rakenteiden kantavuuden säilyttäminen Milloin rakennus on yleensä sortunut? Riittääkö pilarien ja palkkien säilyminen vai edellytetäänkö myös välipohjien säilymistä. Sortuminen tulee määritellä, sillä sortuminen vaarantaa pelastushenkilökunnan työturvallisuuden. Taulukko 6.2.1 Taulukkoa tulee selkeyttää käyttämällä väliotsikoita. Alahuomautukset 1 ja 2 ovat harhaanjohtavasti sijoitettu taulukon huomautukset kohtaan. Taulukko 6.2.2 Finanssialan Keskusliiton mielestä paloturvallisuutta ei tule heikentää sallimalla P2- luokan 3-4 kerroksisten asuinrakennusten rakentamista ilman automaattista sammutuslaitteistoa. P2-luokan 3-8 kerroksiset asuinrakennukset tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Suoritustaso tulee korvata sanalla sammutusteho. OH luokan sprinklerilaitteiston mitoitusala tulee määritellä rakennuksen suurimman palo-osastoidun huoneistoalan mukaan (72, 144, 216 tai 360 m 2 ). 6.2.3 Ohje Ohjeen tulee olla määräys. Palon kehittymisen rajoittaminen 8.2.5 Selostus on ristiriidassa itse määräystekstin kanssa.

5 (5 ) Palon leviämisen estäminen naapurirakennuksiin 9.1.2 Alle 8 metrin keskinäisiä etäisyyksiä ei tule hyväksyä paloturvallisuuden heikkenemisen vuoksi. Uloskäytävän osastointi ja rakenteet 10.5.4 Kohta on sekavasti kirjoitettu. Nykyisessä rakentamismääräyskokoelmassa P2-luokan 3-4 kerroksisten asuinrakennusten kantavuusluokka on R 60. Halutaanko määräyksiä heikentää sallimalla jatkossa näiden lisäksi myös korkeampien P2-luokan rakennusten rakentaminen kantavuusluokkaan R30? Sammutus- ja pelastustehtävien järjestely 11.3.3 Riittävän nopea sammutustyön aloittaminen tulee määritellä; Palokunnan toimintavalmiusaika tulee olla alle 10 minuuttia. 11.5.2 Kaikkiin yli 8-kerroksisiin rakennuksiin sekä lisäksi P2-luokan 3-8 kerroksisiin rakennuksiin tulee kuhunkin porrashuoneeseen asentaa kuivanousujohto sammutustyötä varten. 11.5.4 Ei saa poistaa määräystä automaattisesta sammutuslaitteistosta. Sen sijaan määräys tulee kirjoittaa muotoon: P2-luokan 3-8 kerroksinen rakennus tulee varustaa automaattisella sammutuslaitteistolla. Helsingissä 25.2.2011 FINANSSIALAN KESKUSLIITTO Risto Karhunen