PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen

PÄÄTÖS Annettu julkipanon jälkeen Paikka/Plats Seinäjoki Ympäristölupayksikkö Miljötillståndsenheten Päiväys/Datum Dnro/Dnr 30.9.2008 LSU 2008 Y 188 (113) ASIA HAKIJA Eläinsuojien toimintaa koskeva ympäristölupapäätös ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta. Picnus Oy Marttilantie 120 61600 Jalasjärvi ELÄINSUOJIEN SIJAINTI JA TOIMINTA Tilalla harjoitetaan sianlihan ja maidontuotantoa. Tilalla on nykyisin yhteensä 900 lihasikaa, 62 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 20 vasikkaa (alle 6 kk). Toimintaa suunnitellaan laajennettavaksi rakentamalla uusi navetta noin 33 metriä vanhan navettarakennuksen pohjois koillispuolelle. Uuteen navettarakennukseen tulee tilat 148 lypsylehmälle, 14 hieholle ja 20 juottovasikalle. Vanhassa navettarakennuksessa tullaan edelleen kasvattamaan hiehoja ja nuorta karjaa. Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 116 hieholle ja 30 vasikalle. Sikala koostuu kahdesta erillisestä sikalarakennuksesta. Sikalan toiminta jää laajennuksen jälkeen ennalleen. Uusi navettarakennus rakennetaan tilalle Niemelä RN:o 1:98. Vanha navetta ja lihasikala sijaitsevat tilalla Pelto Marttila RN:o 16:114. Laajennuksen jälkeen tilalla tulee olemaan 900 lihasikaa, 148 lypsylehmää, 130 hiehoa ja 50 vasikkaa (alle 6 kk). ASIAN VIREILLETULO Ympäristölupahakemus on tullut vireille Länsi Suomen ympäristökeskukseen 19.3.2008. Uuden pihattonavetan paikkaa on muutettu asemapiirroksessa noin 115 metriä pohjoiseen 19.5.2008. Hakemusta on 29.5.2008 täydennetty sikalan toisen lietesäiliön ja vanhan navettarakennuksen piirustuksilla. Uuden pihattonavetan ja lietesäiliöiden paikkaa on siirretty edelleen luoteeseen kohti Marttilantietä ja navetta alueesta on toimitettu uusi asemapiirros 22.7.2008. Samana päivänä on toimitettu ajantasainen asemapiirros sikala alueesta. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE JA LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 :n 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n kohdan 11 a mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristötalo (Kirjaamo) Kokkolan toimipaikka Seinäjoen toimipaikka 020 490 109 Miljöhuset (Registratorskontoret) Kontoret i Karleby Kontoret i Seinäjoki Asiakaspalvelu/Kundservice 020 690 169 kirjaamo.lsu@ymparisto.fi PL/PB 77, 67101 KOKKOLA/KARLEBY PL/PB 156, 60101 SEINÄJOKI www.ymparisto.fi/lsu PL/PB 262, 65101 VAASA/VASA Torikatu/Torggatan 40 Torikatu 16 www.miljo.fi/lsu Koulukatu/Skolhusgatan 19

2 Alueellinen ympäristökeskus on toimivaltainen viranomainen käsittelemään eläinsuojan ympäristölupahakemuksen ympäristönsuojeluasetuksen 6 :n kohdan 10 a mukaan, koska kyseessä on eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Nykyisen sikalan toiminnalla on ympäristökeskuksen 23.5.2006 myöntämä ympäristölupa 1900 lihasikapaikalle. Nykyisen navetan toiminnalla on Jalasjärven kunnan 13.9.1995 myöntämä lupa 60 lypsylehmälle ja 80 yli 8 kk:n ikäiselle hieholle. Tila sijaitsee maakuntakaavasssa mk 1 alueella, jossa alueen kehittämisessä ja suunnittelussa tuetaan olemassa olevaa kylärakennetta ja sen palvelujen säilyttämisedellytyksiä. Maatalouden ja sen sivuelinkeinojen kuten maaseutumatkailun sekä pk teollisuuden alueidenkäytöllisiä toimintaedellytyksiä edistetään. Tila sijaitsee Jalasjärven kunnan rantaosayleiskaavassa alueella AT 1 (kyläalue eli rantavyöhykkeellä sijaitseva pysyvä asunto tai maatilan talouskeskus, jonka rakennusoikeus määräytyy rakennusjärjestyksen mukaan). SIJAINTIPAIKKA JA YMPÄRISTÖ Tila sijaitsee Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylässä noin 3 km:n etäisyydellä Jalasjärven keskustasta kaakkoon. Eläinsuojien ympäristö on pinnanmuodoiltaan vaihtelevaa maatalousvaltaista aluetta. Uusi pihattorakennus rakennetaan toiminnanharjoittajan vanhan navettarakennuksen pohjois koillispuolelle ja lihasikalan lounaispuolelle. Etäisyys toiminnanharjoittajan sikalaan on noin 180 metriä ja vanhaan navettarakennukseen noin 33 metriä. Toiminnanharjoittajan vanhempien asunto sijaitsee noin 13 metrin etäisyydellä vanhasta navettarakennuksesta ja 115 metrin etäisyydellä rakennettavasta navettarakennuksesta. Lähimmät naapurien asuinrakennukset sijaitsevat rakennettavasta pihattonavetasta noin 300, 380 ja 390 metrin etäisyydellä koillisessa sekä noin 320 ja 380 metrin etäisyydellä lounaassa. Lähimmät naapurien asuinkiinteistöt sijaitsevat vanhasta navettarakennuksesta noin 210 ja 280 metrin etäisyydellä. Sikaloiden lähellä on omakotitalojen keskittymä. Lähin naapurin asuinrakennus sijaitsee noin 65 metrin etäisyydellä sikalarakennuksesta. Toiminta ei sijoitu pohjavesialueelle eikä lähistöllä ole pohjavesialueita. Hirvijärvi sijaitsee uudesta eläinsuojasta noin 250 metrin etäisyydellä ja Jalasjokeen laskeva Leväjoki noin 700 metrin etäisyydellä. Jalasjoki kuuluu Kyrönjoen vesistöalueeseen 42.081. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläintilat ja tuotanto Vanhassa navettarakennuksessa pidetään nykyisin 62 lypsylehmää, 50 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Kahdessa sikalarakennuksessa on yhteensä 900 lihasikapaikkaa. Sikalarakennukset ovat toisiinsa yhteydessä yhdyskäytävän avulla. Rakennettavaan pihattonavettaan tulee tilat 148 lypsylehmälle, 14 hieholle ja 20 juottovasikalle. Vanhaan navettarakennukseen jää tilat 116 hieholle ja 30 alle kuuden kuukauden ikäiselle vasikalle. Laajennuksen jälkeen tilalla tullaan tuottamaan noin 1 480 000 kiloa maitoa, noin 11 000 kiloa naudanlihaa ja 350 000 kiloa sianlihaa vuodessa. Uuden pihattonavetan toiminta on tarkoitus aloittaa vuoden 2009 syksyllä. Rakennettavan eläinsuojan ulkomitat ovat noin 89,8 ja 26,5 metriä. Eläinsuojan yhteyteen rakennetaan maitohuone, toimisto ja sosiaalitilat. Rakennettavassa eläinsuojassa on koneellinen

3 ilmanvaihto. Ruokinta toteutetaan seosrehuruokintana apevaunulla. Tilalla ei uuden pihattorakennuksen rakentamisen jälkeen laidunneta eläimiä. Lannan ja jätevesien varastointi ja käsittely Kaikkien eläinsuojien lannankäsittely tapahtuu lietelannalla. Kuivikkeena käytetään turvetta. Sikalan lähellä on kolme katettua lietesäiliötä, joiden yhteistilavuus on noin 2800 m³. Vanhan navetan lähellä on kaksi lietesäiliötä, joiden tilavuudet ovat noin 1300 m³ ja 400 m³. Pienempi säiliöistä on katettu. Uuden navettarakennuksen kaakkoispuolelle rakennetaan kaksi tilavuudeltaan noin 2400 m³:n kokoista lietesäiliötä, jotka katetaan kelluvalla kevytsorakatteella. Kaikki lietesäiliöt täytetään alta päin. Sikalan lietteenpoistomenetelmänä on imulannanpoisto. Navetoissa lietekuilut toimivat valutuksella. Uuteen navettarakennukseen tulee avokoururaapat. Yhteensä tilalle tulee lietetilavuutta lietekuilujen tilavuuden kanssa noin 9850 m³. Lanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 661,42 hehtaaria, josta omaa on 203,68 hehtaaria, vuokrapeltoa 156,33 hehtaaria ja lannan levitykseen tarkoitettua sopimuspeltoa 301,41 hehtaaria. Lannasta 60 % levitetään viikoilla 18 19, 20 % viikoilla 25 26 ja 20% viikoilla 33 37. Eläinsuojien pesuvedet sekä sosiaalitilojen jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Maitohuoneen jätevedet, joita syntyy hakemuksen mukaan noin 300 m 3 vuodessa, johdetaan lietesäiliöön. Säilörehun varastointi Tilalla tehdään esikuivattua säilörehua noin 4 000 5000 tonnia vuodessa. Rehu varastoidaan vanhan navettarakennuksen yhteydessä sekä navettarakennuksen lähellä olevissa laakasiiloissa. Säilörehun varastoinnissa syntyvä puristeneste johdetaan kahteen umpikaivoon, joiden tilavuudet ovat 10 m 3 ja 5 m 3. Puristenestekaivot tyhjennetään lietesäiliöön ja ajetaan pelloille lannoitteeksi lietteen mukana. Laajennuksen yhteydessä navettarakennuksen läheisyydessä olevien laakasiilojen viereen rakennetaan lisää laakasiiloja. Muut varastot Navettarakennusten lähellä on 3000 litran polttoainesäiliö, joka on varustettu lukituksella. Lisäksi tilan piha alueella on kolme polttoainesäiliötä. Tilalla säilytetään lisäksi muita öljytuotteita enintään 200 litraa konehallissa. Tilalla käytetään rehuntekoon säilöntäaineita noin 15 000 litraa vuodessa. Säilöntäaineet varastoidaan konteissa ja tynnyreissä konesuojassa. Kasvinsuojeluaineet ostetaan talvella seuraavaa kasvukautta varten. Aineet säilytetään omassa lukittavassa varastohuoneessa. Lannoitteet hankitaan etukäteen seuraavaa kasvukautta varten viljelysuunnitelman mukaisesti. Lannoitteet varastoidaan suursäkeissä konehallissa. Tilan toiminnassa käytettävät lääkkeet ja pesuaineet säilytetään tuotantorakennusten yhteydessä asianmukaisissa säilytyspaikoissa. YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Syntyvät jätteet ja niiden käsittely Toiminnassa syntyviä jätteitä ovat muun muassa kuolleet eläimet, muovit, metalliromut ja ongelmajätteet kuten jäteöljyt, loisteputket ja akut. Jäteöljyt säilytetään tynnyreissä konehallissa ja toimitetaan jäteasemalle myös vanhat loisteputket, akut ja muovijäte toimitetaan jäteasemalle. Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen. Pilaantuneet rehut varastoidaan laatalla ja käytetään pellolla lannoitteena.

4 Kuolleet eläimet toimitetaan Honkajoki Oy:lle. Kuolleiden eläinten lyhytaikainen säilytys navetoissa tapahtuu tiiviillä alustalla pressulla peitettynä. Kuolleita eläimiä on navetoissa vuosittain arviolta kolme kappaletta. Sikalassa on kuolleita eläimiä varten kylmäkontti. Toiminnasta aiheutuva liikenne Laajennuksesta johtuen tilan navetoiden toimintaan liittyvät liikennemäärät jonkun verran lisääntyvät. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Tilan työntekijät käyvät tilalla päivittäin ja seminologi noin 4 kertaa viikossa. Rehukuljetuksia sekä eläin tai teuraskuljetuksia tulee olemaan noin 2 kertaa kuukaudessa. Lietteen levityksestä liikennettä aiheutuu noin viikoksi kullekin kolmelle levitysjaksolle ja rehunteosta noin 2 3 vuorokaudeksi satoa kohden. Talouskeskuksen sisällä liikennettä aiheutuu aperuokinnasta. Sikalan toimintaan liittyvä liikenne pysyy ennallaan. Arvio toiminnan ympäristövaikutuksista ja parhaasta käyttökelpoisesta tekniikasta Rakentamisessa pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään paras mahdollinen tekniikka. Koneellisen ilmanvaihdon poistohormien määrä mitoitetaan riittävän suureksi, ettei navetasta tuleva ilma aiheuta pistekuormitusta. Karjan ruokinta suunnitellaan tarvenormien mukaisesti yliruokintaa välttäen. Navettailman laatu pyritään pitämään mahdollisimman hyvänä. Myös sikalassa eläinten ruokinta pyritään optimoimaan. Kaikki lietesäiliöt täytetään alakautta, joten hajuhaitat rajoittuvat lähinnä levitysviikkoihin. ARVIO TOIMINTAAN LIITTYVISTÄ RISKEISTÄ; ONNETTOMUUKSIEN EHKÄISEMI SEKSI SUUNNITELLUISTA TOIMISTA SEKÄ TOIMISTA HÄIRIÖTILANTEISSA Tilalla on käytössä aggregaatti, jolla tuotantorakennusten toiminta pystytään turvaamaan sähkökatkosten aikana. Ruokintatyö ei ole sähköstä riippuvainen. Paloturvallisuus huomioidaan rakennussuunnittelussa ja rakennusmateriaalien valinnassa. Tuotantorakennuksissa on alkusammutuskalustoa. Tilan tuotantorakennusten laitteiden ja rakenteiden kuntoa tarkkaillaan päivittäisten toimien yhteydessä ja tarvittaessa tehdään korjaukset välittömästi. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksesta tiedottaminen Lupahakemuksesta on kuulutettu ajalla 5.6. 4.7.2008. Kuulutukset ovat olleet nähtävillä Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan sekä Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Hakemusasiakirjat ovat kuulutuksen ajan olleet nähtävillä Jalasjärven kunnan ympäristösihteerillä. Hakemuksen vireilläolosta on kuulutettu lisäksi JP kunnallissanomissa. Hakemuksesta on pyydetty lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselta. Lisäksi hakemuksesta on lähetetty erikseen tieto niille, joita asian on erityisesti katsottu koskevan. Tarkastus Lupahakemuksen johdosta on 1.7.2008 tehty tarkastuskäynti, jonka yhteydessä tarkasteltiin pihattorakennuksen ja lietesäiliöiden sijoittamista naapureihin nähden ja keskusteltiin pihattorakennuksen sijoittamisesta luoteeseen päin lähemmän Marttilantietä. Tällöin lietesäiliöt voisivat olla suunnitellusti pihattorakennuksen kaakkoispuolella osittain metsän suojassa ja maastollisesti sikalaa alempana.

5 MUISTUTUKSET MIELIPITEET JA LAUSUNNOT Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunto Jalasjärven kunnan vs. ympäristösihteeri ehdottaa ympäristö ja rakennuslautakunnan lausunnoksi, että tilan eläinmäärä lisääntyy ainoastaan nautojen osalta. Laajennuksen osalta ympäristölautakunta toteaa, että paikka on tilan hallinnassa olevalla alueella optimoitu ja naapureiden osalta tilanne on kohentunut aikaisemmista suunnitelmista. Aikaisemmin lähimpänä ollut naapurin kiinteistö, loma asuntona toiminut talo, on nykyisin toiminnanharjoittajan omistuksessa, joten tilanne on tältäkin osalta muuttunut suotuisemmaksi. Uusi navettarakennus on tulossa kiinteistölle Niemelä RN:o 1:98 ja soveltunee hyvin Hirvijärven rannalle muun olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen. Lähin naapuri on lypsykarjatoiminnan kyseessä ollessa riittävän etäällä, eikä eläinsuojan toiminnan ollessa ympäristöluvan ehtojen mukaista naapurustolle tule aiheutumaan toiminnasta kohtuutonta haittaa. Asemapiirustuksissa on näkyvissä rakentamattomat sikala ja navetta, mutta toiminnanharjoittaja on toimittamassa vielä uudet asemapiirustukset, jolloin lupaa myönnettäessä voidaan todeta, että kaikki asiakirjat vastaavat tulevaa tilannetta. Lisäksi asemapiirustuksissa olevat kiinteistötunnukset muuttuvat vastaamaan lupahakemuksessa olevia kiinteistötunnuksia. Erityisesti sikalan toiminnan osalta ympäristö ja rakennuslautakunta toteaa, että sisäilman laatu on pyrittävä pitämään hoitotoimenpiteillä mahdollisimman hyvänä. Karsinat on pidettävä puhtaina, lämpötilat optimaalisena, lietteen ei saa antaa kertyä liian pitkäksi aikaa kanaviin ja on käytettävä tarkennettua tarpeen mukaista eläinten ruokintaa. Samoin on minimoitava lietteen siirto säiliöstä toiseen, jotta mahdollisilta hajuhaitoilta vältyttäisiin. Sianlietteen osalta lietevarastojen on oltava katettuja, karjanlannan osalta riittänevät kelluvat katteet. Lietesäiliöiden tulee olla alta päin täytettäviä. Koska toiminta sijaitsee runsaasti kuormittuneen Hirvijärven välittömässä läheisyydessä, ympäristö ja rakennuslautakunta edellyttää, että tilalla kiinnitetään erityistä huomiota lannan käsittelyyn, säiliöiden tiiveyteen ja piha alueiden siisteyteen suorien valumien estämiseksi Hirvijärveen. Muutoinkin lannan levitys, kuljetus ja käsittely on suoritettava siten, ettei lantaa joudu ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Peltoalaa on lannanlevitykseen käytössä runsaasti. Tarve tulevalle eläinmäärälle on noin 220 ha. Pohjavesialueella ei ole peltoa. Osa vuokrasopimuksista on umpeutumassa lähivuosina mutta lannanlevitysala riittää silti tilan tarpeisiin, joten vuokrasopimusten uusimisella ei ole luvan myöntämisen kannalta kiire. Osa tilan lannanlevityspelloista sijaitsee alueella, jolla Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaisesti lanta tulee mullata tai kyntää neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lannanlevitykseen käytössä olevista pelloista osa rajoittuu niin järveen kuin jokeen, joten on huomioitava valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta annetut määräykset. Erityisesti on huomioitava, että typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä typpilannoitteiden pintalevitys on kielletty, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Vesistön rannalle tulisi jättää vähintään 10 metrin suojavyöhyke, jota ei lannoiteta. Kunnan ympäristönsuojeluviranomainen on myös ennakoinut mahdollista kieltoa wc vesien johtamisesta lietesäiliöön tai lietteen stabilointivaadetta ennen peltoon levitystä, joten uusien tuotantorakennusten osalta wc vedet on esitetty johdettavaksi joko umpisäiliöön tai käsiteltäväksi muuten.

6 Edellä esitettyihin seikkoihin perustuen lautakunta toteaa, että edellytykset luvan myöntämiselle täyttyvät. Lypsykarjatoiminnan osalta laajentuva toiminta ja nykyinen sikalan toiminta eivät aiheuta sellaista ympäristö tai terveyshaittaa tai kohtuutonta rasitusta naapureille, joka estäisi ympäristöluvan myöntämisen. Jalasjärven kunnan ympäristö ja rakennuslautakunta hyväksyy ehdotuksen lisättynä seuraavalla tekstillä. Lietesäiliöt ehdotetaan siirrettäväksi navetan Marttilantien puoleiseen päätyyn ja ne esitetään peitettäväksi vähintään pressukatoksella. Tämä vähentäisi hajuhaittoja lähimpiin naapurikiinteistöihin. Jalasjärven kunnan kunnanhallituksen lausunto Kunnanhallitus yhtyy ympäristö ja rakennuslautakunnan lausuntoon. Muistutukset Muistuttajat A, B ja C toteavat muistutuksessaan, että lupaviranomaisen tulee kiinnittää huomiota erityisesti naapurustolle aiheutuviin haittoihin ja että toiminnanharjoittajan tulee erityisesti seurata parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varautua sen käyttöönottoon. Lisäksi A, B ja C toteavat, että lietesäiliöt tulisi siirtää navetan lounaispuolelle naapurustolle koituvien hajuhaittojen vähentämiseksi. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on kirjeellä 17.7.2008 annettu mahdollisuus antaa vastine annettujen lausuntojen ja muistutuksen johdosta. Hakija on 21.7.2008 todennut puhelimessa, että vastineen antotarvetta ei ole. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Ympäristökeskus on tutkinut asiasta annetut lausunnot ja muistutuksen sekä luvan myöntämisen edellytykset. Ratkaisussaan ympäristökeskus on muutoinkin ottanut huomioon mitä yleisen ja yksityisen edun turvaamiseksi säädetään. Ympäristökeskus myöntää Picnus Oy:lle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan neljän erillisen eläinsuojan toiminnalle Jalasjärven kunnan Hirvijärven kylään tiloille Pelto Marttila RN:o 16:114 ja Niemelä RN:o 1:98 Tähän päätökseen liitettyjen asemapiirrosten osoittamaan paikkaan. Ympäristölupa myönnetään enintään 148 lypsylehmän 130 hiehon, 50 alle kuuden kuukauden ikäisen nuoren karjan sekä 900 lihasian pitämiselle lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Vastaus yksilöityihin vaatimuksiin Ympäristö ja rakennuslautakunnan sekä kunnanhallituksen lausunto Ratkaisussa on otettu huomioon ympäristö ja rakennuslautakunnan sekä kunnanhallituksen lausunnossa esitetyt asiat ja annettu määräykset sisäilman laadun pitämisestä hyvänä, navettarakennusten yhteydessä olevien kattamattoman lietesäiliön sekä rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella, sikalan lietesäiliöiden ja navetan yhteydessä olevan katetun lietesäiliön pitämisestä katettuna sekä WC vesien erilliskäsittelyyn varautumisesta. Määräyksiä on annettu säiliöiden tiiviydestä, lannan käsittelystä, eläinsuojien sisäilman laadun pitämisestä hyvänä, yleisestä siisteydestä ja lannan levittämisestä vesistöjen läheisyydessä. Ra

7 kennettavia lietesäiliöitä ei määrätä sijoitettavaksi rakennettavan navettarakennuksen Marttilantien puoleiseen päätyyn vaan navettarakennus määrätään rakennettavaksi lähemmäs Marttilantietä 21.7.2008 muutetun asemapiirroksen mukaisesti, jolloin lietesäiliöt tulevat osittain metsän suojaan. A:n, B:n ja C:n muistutus Ympäristökeskus on ratkaisussaan kiinnittänyt huomiota naapurustolle aiheutuvien haittojen vähentämiseen. Määräyksiä on annettu sisäilman laadun pitämisestä hyvänä, navettarakennusten yhteydessä olevien kattamattoman lietesäiliön sekä rakennettavien lietesäiliöiden kattamisesta vähintään kelluvalla katteella ja sikalan lietesäiliöiden ja navetan yhteydessä olevan katetun lietesäiliön pitämisestä katettuna. Määräyksiä on annettu myös pintalannanlevityskiellosta oraille ja nurmille 200 metrin säteellä eläinsuojista. Avohakkuuta ei saa suorittaa yrittäjän metsässä sikaloiden ja lähinaapurien välisellä alueella eikä rakennettavan navetan koillispuolella olevalla metsäkaistaleella. Lannanlevityksestä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin naapureille, jotka sijaitsevat lähempänä kuin 450 metriä tuotantorakennuksista. Määräys on annettu myös lietelannan multaamisesta neljän tunnin sisällä 200 metrin säteellä sikaloista ja navetoista. Toimialan ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan seuraamisesta ja varautumisesta sen käyttöönottoon on annettu määräys. Rakennettavia lietesäiliöitä ei määrätä sijoitettavaksi rakennettavan navettarakennuksen Marttilantien puoleiseen päätyyn vaan navettarakennus määrätään rakennettavaksi lähemmäs Marttilantietä 21.7.2008 muutetun asemapiirroksen mukaisesti, jolloin lietesäiliöt tulevat osittain metsän suojaan. LUPAMÄÄRÄYKSET 1. Eläinsuojien eläinmäärä ja uusien toimintojen sijoittuminen Pihattonavetta ja rakennettavat lietesäiliöt tulee rakentaa päätöksen liitteenä olevan 9.6.2008 päivätyn ja 21.7.2008 korjatun asemapiirroksen mukaiseen paikkaan. Eläimet tulee lupahakemukseen perustuen sijoittaa siten, että vanhassa navettarakennuksessa pidetään enintään 116 hiehoa ja enintään 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Uudessa navettarakennuksessa pidetään enintään 148 lypsylehmää, 14 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Sikalarakennuksissa pidetään yhteensä enintään 900 lihasikaa. 2. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet ja lannan varastointi Toiminnassa muodostuva lietelanta, maitohuoneen pesuvedet, eläinsuojan muut pesuvedet, säilörehun puristenesteet sekä sosiaalitilojen jätevedet tulee varastoida vesitiiviissä liete ja umpisäiliöissä. WC vesien osalta tulee varautua erilliskäsittelyyn rakentamalla uuteen eläinsuojaan mahdollisuus WC vesien erilliseen viemäröintiin. Lietesäiliöt, rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet sekä lietteen, jätevesien tai rehujätteiden käsittelyyn tarkoitetut rakenteet tulee rakentaa, vesitiiviistä materiaalista (esim. betoni vähintään K30 2 luokkaa) maa ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamisohjeiden mukaisesti. Lietelannan, pesu ja jätevesien, sadevesien sekä säilörehun puristenesteiden 12 kuukauden varastotilaa tulee olla käytettävissä vähintään 8 757 m³, mikäli tilalla ei laidunneta. Varastotilavuuteen voidaan laskea mukaan lietteen kokoomakuilujen tilavuus. Liete ja umpisäiliöt tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Uusien lietesäiliöiden tulee olla käyttövalmiina ennen kuin toiminta uudessa pihattonavetassa voidaan aloittaa.

8 3. Lannan ja jätevesien kuormaus sekä kuljetus ja hyödyntäminen Liete tulee hyödyntää ensisijaisesti pellolla lannoitteena. Lantaa voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen lannan luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva lannan luovutussopimus. Lannanlevityspinta alaa tulee olla käytössä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan jatkuvasti vähintään 219,24 hehtaaria. Lanta tulee kuljettaa siten, ettei sen sisältämiä ravinteita joudu pohjaveteen, vesistöön, ojiin tai teille ja, ettei siitä aiheudu kohtuutonta haittaa naapureille, tien varrella asuville asukkaille, muille tien käyttäjille tai tiestön kunnolle. Lannan siirtämistä säiliöstä toiseen tulee välttää. Lannan ja jätevesien kuljetus ja levityskaluston tulee olla siihen tarkoitukseen suunniteltu ja sillä tulee päästä mahdollisimman hyvään levitystarkkuuteen. Lannan levitysajankohta tulee pyrkiä valitsemaan siten, että naapureille aiheutuva haitta on mahdollisimman vähäinen. Lannan levitysmäärissä tulee ottaa huomioon maaperän viljavuus, lannan typpi ja fosforipitoisuus sekä viljeltävän kasvin ravinnetarve. Lannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiä. Lietteen levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lietteen ja lannanlevitys on kielletty 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lietettä ja lantaa voidaan kuitenkin levittää syksyllä enintään 15.11. saakka ja aloittaa keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva, jolloin huuhtoutumista vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 15.10. 15.4. välisenä aikana. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lietteen ja lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei tule levittää lietelantaa, virtsaa, jätevesiä, sakokaivolietettä, puristenestettä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta. Kuivalannan levitys on sallittu peltolohkojen pohjavesialueen ulkorajan sekä pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliselle vyöhykkeelle, kun levitys tapahtuu keväällä ja lanta mullataan mahdollisimman nopeasti. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietelannalla käsittelemätön vyöhyke. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Maitohuoneen jätevesien, eläinsuojan pesuvesien, säilörehun puristenesteen sekä sosiaalitilojen jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös, mitä edellä on lietteen ja lannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. 4. Hajuhaittojen vähentäminen Pihaton yhteyteen rakennettavat uudet lietesäiliöt ja vanhan navettarakennuksen yhteydessä oleva kattamaton lietesäiliö tulee kattaa vähintään kelluvalla katteella, kuten esimerkiksi 10 senttimetrin paksuisella turvekerroksella, lecasoralla, styrox rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Olemassa olevien katettujen lietesäiliöiden betonikansia tulee ylläpitää. Lietesäiliöt tulee täyttää alta päin. Lannan levitys tulee hoitaa siten, että lannan levitysalojen läheisyydessä asuville asukkaille ei aiheuteta kohtuutonta hajuhaittaa. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmi

9 kasvustoja. Muualle kuin kasvustoon levitettävä lietelanta tai virtsa tulee mullata tai pelto tulee kyntää mahdollisimman pian, viimeistään vuorokauden kuluttua levityksestä. Sikaloista ja navetoista 200 metrin säteellä on oraille ja nurmelle lietelannan pintalevitys kielletty ja lietelanta tulee mullata neljän tunnin sisällä. Avohakkuuta ei saa suorittaa yrittäjän metsässä sikaloiden ja lähinaapurien välisellä alueella eikä rakennettavan navetan koillispuolella olevalla metsäkaistaleella. Lannanlevityksestä tulee ilmoittaa hyvissä ajoin naapureille, jotka sijaitsevat lähempänä kuin 450 metriä tuotantorakennuksista. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman alhaisena. Eläinsuojan sisätilojen yleisellä siisteydellä ja sisäilman lämpötilan mahdollisimman alhaisella tasolla on hajujen muodostuminen pyrittävä pitämään mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien, lietelantaloiden ja umpisäiliöiden ympäristö ja kulkutiet tulee pitää hyvässä ja siistissä kunnossa. 5. Jätehuolto ja polttonesteiden varastointi Toiminnassa muodostuvien jätteiden ja rehujen varastointi on järjestettävä siten, ettei niiden varastoinnista aiheudu epäsiisteyttä, haju tai terveyshaittaa tai maaperän tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa ympäristölle. Ongelmajätteet, kuten jäteöljyt, öljynsuodattimet, akut ja loisteputket on toimitettava sellaiseen ongelmajätteiden vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Hyötyjätteet kuten paperit, pahvit, metallit, muovit ja lasit tulee kerätä erikseen ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan. Jätteiden polttaminen on kielletty. Pilaantuneet rehut tulee varastoida ja kompostoida vesitiiviillä laatalla. Polttonestesäiliöt tulee varustaa ylitäytön estävällä järjestelmällä ja laponestolaitteella tai muilla vastaavilla laitteilla. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina. Mikäli polttonesteja öljysäiliöt eivät ole kaksoisvaippaisia, tulee säiliöt varustaa suoja altaalla siten, että vuodot eivät pääse maaperään sekä katoksella, joka estää sadevesien kertymisen suoja altaisiin. Säiliöiden lähistöllä tulee olla varastoituna riittävästi imeytysainetta. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla kannellisia ja niiden päällä tulee lukea mitä kemikaalia säiliö tai astia sisältää. Öljy ja polttonestevuodot tulee estää pitämällä säiliöt ja täyttölaitteet hyvässä kunnossa sekä käsittelemällä öljytuotteita huolellisesti. Säiliöt tulee tarkastaa säännöllisesti. Öljyvuodon, muun kemikaalivuodon, lietelantavuodon tai muun ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttavan tapahtuman sattuessa on välittömästi ryhdyttävä puhdistustoimenpiteisiin ja ilmoitettava tapahtuneesta palo ja pelastusviranomaisille. 6. Kuolleet eläimet Kuolleet eläimet tulee mahdollisimman pian toimittaa laitokseen, jolla on lupa vastaanottaa ja käsitellä kyseistä jätettä. Kuolleiden eläinten pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Kuolleiden eläinten lyhytaikaistakin varastointia varten tulee sikalan yhteydessä olla erillinen kylmäkontti tai muu vastaava kylmävarastotila. Navetan yhteydessä tulee kuolleiden eläinten varastointia varten olla tarkoitukseen sopiva tiivispohjainen varastopaikka, jossa raadot ovat suojassa auringonpaisteelta ja tuhoeläimiltä. Raadot tulee lyhytaikaistakin varastointia varten

10 peittää esim. muovipeitteellä. Mikäli kuolleita eläimiä varastoidaan pidempiaikaisesti tulee varastotila varustaa jäähdytyslaitteistolla tai navetan yhteydessä tulee olla erillinen kylmäkontti. 7. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Liete ja virtsasäiliöiden, kuivalantalan, öljysäiliöiden ja jätehuoltotilojen kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai muissa käsittelyyn liittyvissä laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava. Toiminnanharjoittajan tulee pitää vuosittaista kirjaa eläinsuojien toiminnasta. Kirjanpidosta tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: Eläinsuojissa pidettävien eläinten määrä toiminnassa muodostuva lannan määrä lannan toimituspaikat ja ajankohdat tiedot uusista ja muuttuneista peltojen vuokrasopimuksista tai lannanlevityssopimuksista kuolleiden eläinten määrä, toimituspaikat ja ajankohdat tiedot häiriötilanteista ja niiden korjaustoimista Lietelannasta tulee tehdä lanta analyysi kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Tulokset tulee liittää kirjanpitoon. Yhteenvetoraportti kirjanpidon tiedoista (vuosiraportti) tulee toimittaa vuosittain seuraavan vuoden helmikuun loppuun mennessä ympäristökeskukselle. 8. Käyttöönottotarkastus Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa uuden navettarakennuksen ja lietesäiliöiden käyttöönottoajankohta viimeistään 30 vrk ennen käyttöönottoa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. 9. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta tulee hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä ilmoittaa Länsi Suomen ympäristökeskukselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa. RATKAISUN PERUSTELUT Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta, asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen, aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, ympäristönsuojelulain 7 9 :ssä kiellettyä seurausta, erityisten luon

11 nonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisesta on lisäksi noudatettava, mitä ympäristönsuojelulain 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta. Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Nyt kyseessä oleva hakemus käsittää uuden lypsykarjapihaton sekä vanhojen navettarakennuksen ja lihasikoiden toimintaa. Uuteen lypsykarjapihattoon sijoitetaan 148 lypsylehmää, 14 hiehoa ja 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Hakijalla on vanha navettarakennus, jossa pidetään nyt 62 lypsylehmää, 50 hiehoa, 20 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Hakemus koskee myös toiminnan muuttamista, koska pihaton rakentamisen myötä vanhaan navettarakennukseen jää 116 hiehoa ja 30 alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa. Lisäksi hakijalla on kaksi sikalarakennusta, joissa pidetään yhteensä 900 lihasikaa. Kyseisten eläinsuojien toiminta säilyy ennallaan. Hakemus koskee kaikkien neljän eläinsuojan toimintaa. Toiminta sijoittuu Hirvijärven kylään noin 3 kilometrin etäisyydellä Jalasjärven kuntakeskuksesta. Toiminnanharjoittajien vanhempien asunto sijaitsee noin 13 metrin etäisyydellä vanhasta navettarakennuksesta ja noin 115 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Viisi seuraavaksi lähintä naapurien asuinkiinteistöä sijaitsee noin 300 390 metrin etäisyydellä rakennettavasta pihattonavetasta. Vanhemman navettarakennuksen lähimmät naapurien asuinkiinteistöt sijaitsevat noin 210 ja 280 metrin etäisyydellä. Sikalaan nähden lähin naapurin asuinkiinteistö sijaitsee noin 65 metrin etäisyydellä. Ympäristöministeriön ehdotuksessa 19.6.2001 kotieläinsuojien ympäristölupamenettelyn selkeyttämiseksi on esitetty eri eläinten lantaan tuottamien fosforimäärien perusteella arvioituja eläinyksikkökertoimia. Kertoimista on koottu taulukko vähimmäisetäisyyssuosituksiksi lähimmästä häiriintyvästä kohteesta uutta kotieläinsuojaa rakennettaessa. Uusi navettarakennus tulisi etäisyyssuositusten mukaisesti sijoittaa vähintään noin 280 metrin etäisyydelle lähimmästä asuinrakennuksesta. Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että uuden pihaton etäisyydet lähimpiin asuin ja vapaa ajan rakennuksiin täyttävät ympäristöministeriön ehdotuksen vähimmäisetäisyyksistä ja sijoituspaikkaa voidaan pitää toiminnalle sopivana. Lihasikalan välittömässä läheisyydessä sijaitsee useita asuinrakennuksia. Kyseisen eläinsuojan toiminta on vakiintunutta. Lietesäiliöt on katettu betonikannella. Uuden pihaton myötä vanhan parsinavetan toiminta muuttuu lypsylehmien siirtyessä uuteen pihattoon. Parsinavetan eläinmäärä jonkin verran kasvaa mutta lannan tuotanto vähenee noin 20 % ja eläinyksikkömäärä noin 53 %. Hakemuksesta on jätetty 1 muistutus. Edellä olevan perusteella ja kun otetaan huomioon toiminnan nykyinen laajuus ja siihen tarkoitukseen olemassa olevat rakennukset ja niiden tekniset ympäristönsuojelutoimenpiteet sekä uuden toiminnan sijoittaminen mahdollisimman etäälle lähimmistä asuin ja vapaaajanrakennuksista, Länsi Suomen ympäristökeskus katsoo, että eläinsuojien toiminta täyttää laissa säädetyt ympäristöluvan myöntämisen edellytykset. Mikäli toimintaa harjoitetaan annet

12 tujen lupamääräysten mukaisesti, ei toiminnasta voida ennalta arvioiden katsoa etäisyyksien tai alueen aikaisemman käytön perusteella aiheutuvan naapurustolle lain tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta, terveyshaittaa taikka muutakaan ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentissa tarkoitettua ympäristön pilaantumista. Lupamääräysten perustelut Ympäristöluvan eläinmäärä on myönnetty hakemuksen mukaisena. Määräyksellä on asetettu eri eläinsuojissa pidettävien eläinten enimmäismäärä. (määräys 1) Eläinsuojien pohjarakenteet, lantalat ja lannan siirtämiseen tarkoitetut rakenteet tulee olla vesitiiviistä materiaalia (MMM RMO C4) ympäristön, erityisesti maaperän pilaantumisen ehkäisemiksi. Lannan varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta valtioneuvoston asetuksen (931/2000) mukaisesti. Luvan mukainen eläinmäärä tuottaa lietelantaa yhteensä noin 7 502 m³ vuodessa. Lisäksi lietesäiliöihin kulkeutuvat maitohuoneen pesuvedet, sosiaalitilojen jätevedet ja sadevedet. Esitetty lantalatilavuus (9 850 m³) on 12 kuukauden lietemäärälle riittävä varastotilavuus. Uusien lietesäiliöiden rakentaminen valmiiksi ennen rakennettavan eläinsuojan käyttöönottoa varmistaa toiminnan riittävät vesiensuojeluedellytykset. Lantaloiden ja säiliöiden vuosittaisella tyhjentämisellä varmistetaan varastotilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa rakenteiden kunto ja suorittaa tarvittavat huoltotoimenpiteet. (määräys 2) Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta alasta perustuu ympäristöministeriön ohjeeseen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta (30.9.1998). Peltopinta alatarve on yksi hehtaari 1,5 lypsylehmää kohden, yksi hehtaari neljää hiehoa, yksi hehtaari kahdeksaa alle kuuden kuukauden ikäistä vasikkaa ja yksi hehtaari 11 lihasikaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltoa lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Vaikka toiminnanharjoittajalla ei ole hakemushetkellä pohjavesialueella peltoa, on ympäristökeskus katsonut tarpeelliseksi antaa siitä määräyksiä mikäli levitysaloissa myöhemmin tapahtuu muutoksia. Lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee lisäksi ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Talousvesikaivojen ympärille ja vesistöjen varsille jätetään lannoittamatta kaista, jolla estetään ravinteiden ja bakteerien pääsy kaivoon tai vesistöön. (määräys 3) Kattamalla rakennettavat lietesäiliöt ja vanhan navetan yhteydessä oleva kattamaton lietesäiliö vähintään kelluvalla katteella ja täyttämällä lietesäiliöt altapäin vähennetään niistä ilmaan kohdistuvaa typpikuormitusta sekä lähialueelle kohdistuvaa hajuhaittaa. Hajuhaittaa vähennetään myös ylläpitämällä olemassa olevien säiliöiden betonikansia ja pitämällä lantaloiden sekä eläinsuojien ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Myös eläinten ruokinnan optimoinnilla, tehokkaalla eläinsuojan lannan poistolla ja lannan nopealla multauksella vähennetään toiminnasta aiheutuvaa hajuhaittaa. Pintalannoituksen kieltämisellä oraille ja nurmelle sikaloiden ja navetoiden läheisellä alueella sekä avohakkuukiellolla varmistetaan, ettei naapurikiinteistöissä asuvien kohtuuton hajukynnys ylity. Kevyt harvennushakkuu on mahdollista. Lietelannan multaamista koskevat rajoitukset on

13 annettu, ettei lähiasukkaiden viihtyvyys alene kohtuuttomasti. Lisäksi sillä vähennetään typen hävikkiä ilmakehään. Lannanlevitysilmoituksella naapurit voivat varautua paremmin hajuhaittoihin. (määräys 4) Toiminnassa käytettävien kemikaalien sekä jätteiden varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu jätelain yleisten huolehtimisvelvollisuuksien perusteella sekä kemikaaleista ja jätteistä ympäristölle ja terveydelle mahdollisesti aiheutuvien haittojen ehkäisemiseksi. Toiminnanharjoittaja on jätelain mukaan vastuussa jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä. Jätelain tavoitteena on järjestää toiminta siten, että jätettä syntyy mahdollisimman vähän sekä tehostaa jätteiden hyötykäyttöä ja ohjata jätteet tehokkaasti hyötykäyttöön ensisijaisesti materiaalina ja toissijaisesti energiana. Hyödyntämiskelpoiset jätteet tulee kerätä erilleen kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti ja toimittaa ne ensisijaisesti hyötykäyttöön. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan kunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Ongelmajätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on lupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. Polttonesteiden asianmukaisella varastoinnilla ja käsittelyllä estetään maaperän ja pinta tai pohjavesien pilaantuminen. Varastointipaikan läheisyyteen on tarpeen varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten vuotojen imeyttämistä varten. (määräys 5) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1774/2002) mukaan kuolleet eläimet on käsiteltävä eläinjätteen poltto tai käsittelylaitoksessa. Eläinjätteen varastointia koskeva määräys tilalla ennen laitoskäsittelyä on annettu terveys, ympäristö ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. (määräys 6) Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliörakenteita ja muita varastotiloja voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja kunnosta sekä korjata välittömästi mahdolliset vuodot ja viat. Eläinsuojien toiminnasta, erityisesti jätehuollon ja lannan levityksen osalta, on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnan ja suunnitelmallisen lannoituksen järjestämiseksi. (määräys 7) Käyttöönottotarkastus on tarpeen valvonnallista syistä. (määräys 8) Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi tietoinen toimintansa ympäristövaikutuksista, ympäristöriskeistä ja haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista. Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Olennaiset muutokset eläinsuojien toiminnassa saattavat aiheuttaa tarvetta tarkistaa ympäristölupaa tai suorittaa valvontatoimenpiteitä, joten niistä tulee ilmoittaa lupaviranomaiselle hyvissä ajoin. (määräys 9) LUPAMÄÄRÄYKSIÄ ANKARAMMAN ASETUKSEN NOUDATTAMINEN Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava.

14 LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta lupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi tulee jättää Länsi Suomen ympäristökeskukselle 31.10.2018 mennessä. Hakemuksessa tulee esittää ainakin tiedot eläinmääristä, käytössä olevien lantaloiden tilavuudet sekä lannan levitykseen käytössä oleva peltopinta ala. Kun tämä päätös saa lainvoiman, Länsi Suomen ympäristökeskuksen 23.5.2006 myöntämä ympäristölupa Dnro LSU 2005 Y 993 sekä Jalasjärven kunnan 13.9.1995 myöntämä lupa 60 lypsylehmälle ja 80 yli 8 kk:n ikäiselle hieholle raukeavat. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO Toimintaa ei saa aloittaa nykyistä laajempana ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Ympäristönsuojelulaki (86/2000) 4 8, 28, 31, 35 38, 41 43, 45 46, 52 59, 96 97, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus (169/2000) 1, 6, 8 11, 15 19, 21 23, 30 ja 37 Jätelaki (1072/93) 4, 6, 15, 17, 19, 51, 52 Jäteasetus (1390/1993) 3, 5 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Ympäristöministeriön päätös alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1387/2006) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja ohjeet (MMM RMO C4) Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1774/2002) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 1 570 euroa. Maksu määräytyy valtion maksuperustelain (150/1992) perusteella annetussa ympäristöministeriön asetuksessa (1387/2006) alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista perittävistä maksuista esitetyn maksutaulukon mukaan. Käsittelymaksu on taulukon perusmaksun suuruinen. Asian käsittelystä perittävästä maksusta haetaan muutosta samassa järjestyksessä kuin pääasiasta.

15 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN Päätös Hakijalle Jäljennös päätöksestä Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven ympäristölautakunta Suomen ympäristökeskus Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia ja vaatimuksia. Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Tieto päätöksestä julkaistaan Länsi Suomen ympäristökeskuksen Seinäjoen toimipaikan ja Jalasjärven kunnan virallisilla ilmoitustauluilla. Tieto päätöksen antamisesta julkaistaan lisäksi JP kunnallissanomissa. MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen tyytymätön saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto oikeuteen. Muutosta saavat hakea kirjallisella valituksella: luvan hakija; ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea; rekisteröity yhdistys tai säätiö, jonka tarkoituksena on ympäristö, terveyden tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistäminen ja jonka toiminta alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; laitoksen sijaintikunta ja muu kunta, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät; alueellinen ympäristökeskus sekä laitoksen sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomainen; muu asiassa yleistä etua valvova viranomainen. Valitusosoitus on liitteenä. Lupayksikön päällikkö Ylitarkastaja Heikki Pajala Ylitarkastaja Minna Myllykoski

16 Liitteet Valitusosoitus Navetta alueen asemapiirros Sikala alueen asemapiirros Huomautus: Verkkopalveluun vietäviin ympäristölupapäätöksiin sovelletaan ympäristöministeriön 29.4.2004 päivättyä ohjetta. Sen mukaan päätöksiä verkkopalvelussa julkaistaessa otetaan henkilötietolain (523/1999) tavoitteet yksityisyyden suojasta huomioon siten, että verkkopalveluun vietävistä päätöksistä poistetaan muistuttajana, mielipiteen ilmaisijana tai korvauksen saajana olevien yksityisten henkilöiden nimet. Korvausluettelon voi nimien muokkaamisen sijaan kokonaan jättää julkaistavasta päätöksestä pois. Tässä päätöksessä yllä tarkoitetut yksityisten henkilöiden nimet on korvattu kirjaimilla A, B, C jne. ja päätöksen lopussa olevan otsikon Ilmoitus päätöksestä alla oleva luettelo poistettu.