Vastaanottaja Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Asiakirjatyyppi Hulevesiselvitys Päivämäärä 8.2.2017 TOAS PAPPILA, HULEVESISELVITYKSEN PÄIVITYS
1 Päivämäärä 8.2.2017 Laatija Kuvaus Päivi Paavilainen, Anni Zacheus Suunnitelmaselostus Viite Kannen kuva 15100032094 Ramboll, Päivi Paavilainen
2 Sisältö 1. Johdanto 3 1.1 Hankkeen taustaa 3 1.2 Terminologia 4 2. Suunnittelualue 5 2.1 Nykytila 5 2.1.1 Hydrologia ja veden laatu 6 2.1.2 Maaperä ja luontoarvot 6 2.2 Tuleva tilanne 7 3. Hulevesien hallinnan lähtökohdat ja reunaehdot 8 4. Hulevesien hallinnan mitoitusperusteet 9 4.1 Maankäytön muutokset 9 4.2 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet 10 5. Esitys hulevesien hallinnasta 11 5.1 Hulevesien viivytys 11 5.1.1 LPA-korttelissa muodostuvat hulevedet 11 5.1.2 AK-korttelissa muodostuvat hulevedet 11 5.2 Tulvareitit 12 5.3 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 13 5.3.1 Geotekniikka 13 5.3.2 Maanalaiset johtolinjat 13 5.3.3 Korkeajännitelinja 14 5.3.4 Tulvareitit Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty. 5.4 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta 14 5.5 Ehdotus kaavamääräykseksi 14 6. Yhteenveto 15 LIITTEET Liitekartat Piirustusnro Sisältö Piirustuslaji Mittakaava Päiväys Y1 Nykytila ja hydrologia Yleiskartta 1:2500 2.2.2017 S1 Hulevesien hallinta Yleiskartta 1:500 6.2.2017 S2 LPA-alueen hulevesien imeytys- ja käsittelyalueet Yleispoikkileikkaus 1:100 6.2.2017 S3 Työnaikaisten hulevesien käsittelyperiaate Yleiskartta 1:1000 2.2.2017
3 1. JOHDANTO 1.1 Hankkeen taustaa Työn tarkoituksena oli päivittää hulevesisuunnitelma Haukkamäenkatu 1 (kaava n:o 8453) asemakaavan muutoshanketta varten. Aiempi hulevesisuunnitelma on tehty asemakaavamuutosalueelle vuonna 2013 (Ramboll). Kaavan muutosalue muodostuu korttelista 5595 ja sitä ympäröivistä puisto- ja katualueesta. Kaava-alueen kokonaispinta-ala on noin 2,2 ha, johon sisältyy asuintontteja, pysäköintialuetta, katuja ja viheraluetta. Tontilla 5595-1 on nyt kaksi vuonna 1974 valmistunutta opiskelija-asuntolarakennusta, jotka on tarkoitus purkaa ja korvata uusilla asuintaloilla, joissa on huomattavasti nykyistä enemmän asuntoja. Kahteen taloon on myös suunniteltu kellaritilat. Alustavasti tontti rakentuu kolmessa osassa: ensin rakennetaan eteläisimmät pysäköintialueet sekä kaksi taloa Sammon valtatien varteen, sen jälkeen puretaan nykyiset talot ja rakennetaan tontin keskiosan pysäköintialueet sekä talot ja lopuksi rakennetaan pohjoisin pysäköintialue sekä kaksi taloa Haukkamäenkadun varteen. Työssä tarkasteltiin eri toimenpide-ehdotuksia hulevesien hallintaan. Lähtökohtana työlle oli Tampereen hulevesiohjelman toimenpidesuositukset Viinikanojan valuma-alueella: - pohjaveden muuttuminen on estettävä - Iidesjärven tilaa tulee parantaa - Viinikanojan, Pyhäojan ja Vuohenojan valuma-alueilla hulevesivirtaamia ei saa lisätä - Pyhäjärven Viinikanlahden fosforikuormitusta tulee vähentää pitkällä aikavälillä Hulevesien hallintamenetelmissä korostui Tampereen hulevesiohjelman mukainen hulevesien ehkäisy, luonnonmukainen käsittely ja johtaminen sekä hallinnan hajauttaminen syntypaikoille. Hankkeen työryhmä: Tampereen seudun opiskelija-asuntosäätiö Mika Rauhala kiinteistöpäällikkö Tampereen kaupunki Markku Kaila Pekka Heinonen arkkitehti erikoissuunnittelija Arkkitehtitoimisto Neva Oy Ruut Ronni arkkitehti Ramboll Päivi Paavilainen Anni Zacheus projektipäällikkö avustava suunnittelija
4 1.2 Terminologia Biopidätys, biosuodatus Hulevesi Hulevesien hallinta-alue Viherpainanne Veden suodattaminen ja puhdistaminen orgaanisissa maakerroksissa. Hulevedet johdetaan kasvipeitteiseen painanteeseen (engl. rain garden, bioretention, biofiltration); vesi pidättyy ja puhdistuu painanteessa, josta se suodattavan maakerroksen läpi imeytetään maaperään tai johdetaan hulevesijärjestelmään Maan pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettava sade- tai sulamisvesi Hulevesien määrälliseen ja/tai laadulliseen hallintaan varattu alue. Alueelle voidaan sijoittaa esimerkiksi biopidätysalue tai viivytyspainanne. Hulevesien hallintamenetelmä, jossa hulevesivirtaamaa hidastetaan ja pidätetään kasvipeitteisessä maastonpainanteessa. Hulevedet varastoidaan painanteeseen tietyksi aikaa ja vapautetaan vähitellen eteenpäin esim. salaojalla ja ylivuodon kautta. Viivytyspainanteessa ei ole pysyvää vesipintaa vaan se kuivuu sadetapahtumien välissä. Määrittelyt Kuntaliiton hulevesiopasta (2012) mukaillen.
5 2. SUUNNITTELUALUE 2.1 Nykytila Suunnittelukohde sijaitsee Itä-Tampereella Sammon valtatien ja Takahuhdinkadun välissä rajautuen idässä Haukkamäenkatuun ja lännessä sähkölinjaan (kuva 2.1). Rinteessä sijaitsevalla tontilla on kaksi vuonna 1974 valmistunutta opiskelija-asuntolarakennusta. Suunnittelukohde Kuva 2.1 Suunnittelukohteen sijainti. Pohjakartta on poimittu Paikkatietoikkunasta 10/2013 (www.paikkatietoikkuna.fi). Tontin nykyinen maankäyttö ja voimassa oleva asemakaava on esitetty kuvassa 2.2.
6 Kuva 2.2 Suunnittelukohteen nykytilanne ja voimassa oleva asemakaava. Ilmakuva ja asemakaava on poimittu Paikkatietoikkunasta 1/2017 (www.paikkatietoikkuna.fi). 2.1.1 Hydrologia ja veden laatu Suunnittelukohteena oleva tontti kuuluu Viinikanojan valuma-alueeseen ja laskee Sammon valtatien ali Pyhäojan ja Vuohenojan kautta Iidesjärveen, josta edelleen Viinikanojan kautta Pyhäjärveen. Tampereen kantakaupungin hulevesiohjelmassa (2012) on todettu, että Pyhäojan, Vuohenojan ja Viinikanojan nykyistä eroosio-ongelmaa tulee vähentää pienentämällä hulevesivaluntaa uuden rakentamisen yhteydessä. Iidesjärven veden korkean fosfori- ja kloridipitoisuuden vuoksi uusien alueiden rakentamisella ei myöskään saa lisätä kiintoaine- ja ravinnekuormitusta valumaalueella. Asemakaavamuutosalueen hulevedet johdetaan tällä hetkellä Sammon valtatieltä etelään lähtevään Ø 400 B hulevesiviemäriin. Linjan maksimikapasiteetti on 195 l/s, mutta hulevesiviemärin valuma-alueelta tuleva laskennallinen kuormitus on noin 430 l/s. Tästä syystä linjan kuormitusta ei missään nimessä tulisi lisätä vaan jopa pyrkiä vähentämään nykyisestään. Hulevesien johtumissuunnat on esitetty tarkemmin liitteessä Y1 Nykytila ja hydrologia. 2.1.2 Maaperä ja luontoarvot Suunnittelualueen maaperä on GTK:n maaperäkartan perusteella savea, eikä siten sovellu hulevesien imeytysratkaisuille. Alueen maaperäkartta on esitetty kuvassa 2.3.
7 Kuva 2.3 Suunnittelualueen maaperä on savea (kartassa sininen alue). Pohjakartta ja maalajikartta on poimittu GTK:n Hakku-palvelusta 1/2017 (http://hakku.gtk.fi/fi/locations/search#). Suunnittelukohteena oleva tontti ei sijaitse pohjavesialueella eikä pohjaveden muodostumisalueella, mutta alueen vedet johtuvat tärkeälle Aakkulanharjun pohjavesialueelle. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja. 2.2 Tuleva tilanne Kaava-alueen kokonaispinta-ala on yhteensä 2,2 ha joka jakautuu seuraavasti: AK-korttelialue LPA-alue viheralueet (VL- ja EV-alue) katu- ja pp-alueet 0,76 ha 0,45 ha yht. 0,57 ha yht. 0,39 ha Tontilla 5595 olevat vanhat kerrostalot on tarkoitus purkaa ja rakentaa niiden tilalle kuusi uutta kerrostaloa. Kahteen taloon on alustavasti suunniteltu kellaritiloja. Tontin länsipuolella kulkee sähkölinja, joka vaatii 40 metrin suojaetäisyyden taloihin. Tontin 5595 ja Sammon valtatien väliin jää kaavassa nykyisin noin 30 m levyinen yleinen viheralue, joka on tarkoitus jatkossa liittää AK-korttelialueeseen. Samalla kevyen liikenteen väylän linjaus tarkistetaan kaavassa nykytilanteen mukaiseksi. Tontin 5595 nykyinen pysäköintialue jää uusien kerrostalojen alle. AK-korttelin ja LPA-alueen muodostamaa kokonaisuutta laajennetaan hieman nykyisen tontin luoteisrajalla siten, että uudet
8 pysäköintialueet sijoittuvat osittain nykyiselle viheralueelle sähkölinjan suoja-alueella. Korttelit rakennetaan alustavasti kolmessa osassa alkaen tontin eteläosasta. Tontin tulevan maankäytön havainnekuva on esitetty alla (kuva 2.3). Kuva 2.4 Tontin havainnekuva, luonnos 27.1.2017 (Arkkitehtitoimisto Neva Oy) Hulevesien hallinta on seuraavissa luvuissa esitetty AK- ja LPA-kortteleille, koska jäljelle jäävillä viher- ja katualueilla ei tule merkittäviä muutoksia nykytilanteeseen nähden. 3. HULEVESIEN HALLINNAN LÄHTÖKOHDAT JA REUNAEH- DOT Suunnittelualueella hulevesien hallinnan lähtökohtana on Tampereen kaupungin hulevesiohjelma: - Iidesjärven ravinnekuormitusta ei saa lisätä, järveen johtuvien valumavesien laatu on säilytettävä vähintään yhtä hyvänä kuin nykyään - Hulevesien hallinnan prioriteetteina ovat huleveden muodostumisen ehkäiseminen ja sen jälkeen hulevesien hyödyntäminen, puhdistus, viivytys ja pois johtaminen tässä järjestyksessä - Vastaanottavien kaupunkipurojen eroosiota tulee vähentää pienentämällä huleveden virtaamapiikkejä. Lähtökohtiin perustuen suunnittelualueella on voimassa seuraavat reunaehdot: - Hulevesien muodostumista ehkäiseviä ratkaisuja tulee kannustaa kaavamääräyksellä, joka sitoo hulevesien hallintatarpeen niitä muodostavien pintojen määrään. - Pysäköintialueilla muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää ja niiden laatua parantaa luonnonmukaisesti. - Katoilla ja pihan kulkuväylillä muodostuvia puhtaita hulevesiä tulee viivyttää. - Viheralueilla muodostuvat hulevedet imeytyvät paikalla ja ylimääräinen vesi kuivatetaan ensisijaisesti pintakuivatuksella nurmipainanteilla.
9 4. HULEVESIEN HALLINNAN MITOITUSPERUSTEET 4.1 Maankäytön muutokset Asemakaavan muutoshankkeen aiheuttama muutos AK- ja LPA-korttelien alueella kattojen, kulkuteiden, pysäköinnin ja viheralueiden kokonaispinta-alassa nykytilaan verrattuna on esitetty kuvassa 4.1. Kuva 4.1 Maankäytön muutokset suunnittelualueella kokonaispinta-alan muutoksena. Tarkastelu kattaa asemakaavaehdotuksen AK- ja LPA-kortteleiden alueet. Vettä läpäisemättömän pinnan muutoksen selvittämiseksi määritettiin eri toiminnoille valuntakerroin (taulukko 4.1). Valuntakerroin kertoo, miten suuri osuus sadannasta ei imeydy pinnan läpi. Pihan kulkutiet ovat nykytilassa asfalttia, mutta tulevaisuudessa todennäköisesti vettä läpäisevää materiaalia, joten kulkuteiltä nykytilassa ja tulevaisuudessa muodostuvan pintavalunnan laskemiseen on käytetty kahta eri kerrointa. Taulukko 4.1 Laskennassa käytetyt valuntakertoimet. Pysäköintialueet Pihan kulkutiet Katto Viheralueet Valumakerroin 80 % 80/50 % 100 % 10 % Vettä läpäisemättömän pinnan muutos suunnittelualueella nykytilaan verrattuna on esitetty kuvassa 4.2.
10 Kuva 4.2 Maankäytön muutokset kaavamuutosalueen AK- ja LPA-kortteleiden alueella vettä läpäisemättömän pinta-alan muutoksena. 4.2 Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteet Hulevesien hallintatoimenpiteiden mitoituksessa huomioitiin vain vettä läpäisemättömät pinnat eli pysäköintialueet ja katot. Viheralueilla ja muilla läpäisevillä pinnoilla muodostuvat vedet imeytyvät paikalla ja ylimääräinen vesi kuivatetaan ensisijaisesti pintakuivatuksella nurmipainanteissa. Hallintatoimenpiteiden mitoitusperusteiden valinnassa tarkasteltiin - minimimitoitusta, jolla tuleva, tarkastelukohteesta johtuva hulevesien määrä vastaa nykyistä valuntaa ja - Tampereella yleisesti käytössä olevaa mitoitusta 1 m 3 / 100 päällystettyä m 2, jolla vastaanottavien kaupunkipurojen eroosio-ongelmaa pyritään vähentämään pienentämällä huleveden virtaamapiikkejä uuden rakentamisen yhteydessä. (Kuva 4.3). Kuva 4.3 Tarkastelualueelta hulevesiverkostoon ilman viivytystä johtuvien hulevesien määrä [m 3 ] 10 mm sateella.
11 Mitoitusperusteeksi suositellaan viivytystä 1 m 3 jokaista 100 päällystettyä m 2 kohti. Mitoitus vastaa 10 minuutin sadetta, jonka rankkuus on noin 167 l/s/ha. Tällaisen sateen toistuvuus noin kerran 3 5 vuodessa, kun huomioidaan ilmastonmuutoksen ennakoitu vaikutus sateen rankkuuteen (Kuntaliitto 2012: Hulevesiopas). 5. ESITYS HULEVESIEN HALLINNASTA 5.1 Hulevesien viivytys Ehdotus hulevesien hallinnasta tontilla on esitetty liitteessä S1 Hulevesien hallinta. Hulevesien hallinnassa on pyritty luonnonmukaiseen ja hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. Hulevesien johtaminen tarkastelualueella tulee sallia maastonmuotoja noudatellen, vaikka tarkastelualueesta muodostettaisiin useampia tontteja. 5.1.1 LPA-korttelissa muodostuvat hulevedet Pysäköintialueiden hulevesissä on havaittavissa tavallisesti kiintoainesta ja jonkin verran liikennealueille tyypillisiä haitta-aineita esim. vähäisiä öljyjäämiä, mikromuoveja, metalleja sekä laskeumasta peräisin olevia ravinteita. Öljyjäämistä huolimatta öljynerotusta ei pidetä perusteltuna, koska raskaastikin liikennöidyillä alueilla öljypitoisuudet jäävät tyypillisesti kertaluokkaa pienemmäksi kuin 1. lk öljynerottimen erotuskyky, eli erottimella ei olisi vaikutusta vedenlaatuun. Sen sijaan pysäköintialueen vesien hallintaan suositellaan luonnonmukaista menetelmää, esimerkiksi biosuodatusta viherpainanteessa, joka sekä poistaa jonkin verran haitta-aineita, viivyttää huleveden virtaamaa että myös mahdollistaa suodatettujen hulevesien imeytymisen maaperään. Viherpainanteiden alustavaa sijoittelua ja vesien johtamista painanteille on esitetty suunnitelmakartalla S1 ja periaateleikkauksessa S2. Suunnitelmakartassa esitetyt viherpainanteet ovat muodoltaan, sijainniltaan ja korkotasoiltaan suuntaa-antavia. Sijoittelussa tulee huomioida, että imeyttävien järjestelmien kuten suodattavien viherpainanteiden vähimmäisetäisyytenä rakennusten perustuksiin suositetaan Hulevesioppaassa (Kuntaliitto 2012) vähintään 3 metriä ja ylärinteen puolella vähintään 10 metriä. Kustannustasoltaan hulevesien viivyttäminen maan pinnalla painanteissa ja suodatinrakenteissa on selkeästi maanalaisia järjestelmiä edullisempaa. Kuntaliiton hulevesioppaan (2012) mukaan viherpeitteisen imeytyspainanteen kustannus on luokkaa 200 /m 3 hulevettä, kun maanalaisilla järjestelmillä toteutettuna kustannus on vähintään kaksinkertainen. 5.1.2 AK-korttelissa muodostuvat hulevedet Biosuodatus on suositeltavin menetelmä myös puhtaiden katto- ja pihavesien hallintaan, koska myös näissä hulevesissä on kaupunkialueella vähäisiä määriä mm. laskeumasta kertyviä epäpuhtauksia. Sadepuutarhat, viherpainanteet ja muut maanpäälliset hulevesien hallintamenetelmät voidaan myös toteuttaa olennaisena osana tontin viherrakentamista, ja toteutuskustannuksiltaan ne ovat merkittävästi maanalaisia rakenteita edullisempia. Tarvittaessa, esimerkiksi tilanahtauden vuoksi, pihan kulkuväylillä ja katoilla muodostuvia hulevesiä voidaan viivyttää myös maanalaisissa rakenteissa kuten hulevesikaseteissa, -tunneleissa tai ylisuurista hulevesiputkista muodostettavissa putkisäiliöissä. Imeyttävien rakenteiden kuten louhekenttien, kasettien ja hulevesitunnelien käyttäminen tässä kohteessa on käytännössä mahdotonta turvallisten vähimmäisetäisyyksien saavuttamiseksi (ks. kappale 5.1.1), erityisesti huomioiden kortteliin suunnitellut kellarilliset rakennukset. Louherakenteita ei suositeta lainkaan, koska rakennetta on käytännössä mahdotonta huoltaa ja suuren tilantarpeensa vuoksi sen sijoittaminen korttelialueella olisi huomattavasti hankalampaa kuin kasetti- tai putkisäiliöiden sijoittelu. Kalvolla suojatun kasettirakenteen käyttö on mahdollista mutta ei suositeltavaa, koska sen asentamisen on hankalaa ja kalvon työnaikainen rikkoutumisriski on korkea. Parhaiten tähän kohteeseen soveltuva maanalainen viivytysrakenne on vesitiivis putkisäiliö. Putkisäiliöiden ohjeellisena sijoitusetäisyytenä rakennuksista on käytetty tässä tarkastelussa 5 m minimietäisyyttä; kellarillisille rakennuksille suositetaan lisäksi tehostettua peruskuivatusta ja maanalaisen seinän vedeneristystä säiliön kohdalla. Lopullisen sijoitusetäisyyden ja mahdolliset lisävaatimukset erityisesti kellarillisten rakennusten vedeneristyksiin määrittää kaupungin rakennusvalvonta lupavaiheessa.
12 Jotta hulevesien virtaus todella hidastuisi rakenteessa, tulee virtaamaa säiliöstä kuristaa siten että säiliön tyhjeneminen kestää vähintään 2 tuntia. Tyhjenemisen kesto riippuu käytettävän putkisäiliön tilavuuden lisäksi säiliön halkaisijasta, koska suuremmalla halkaisijalla hydrostaattinen paine täydessä säiliössä on suurempi. Lyhyt ja suurihalkaisijainen putkisäiliö tyhjenee siten nopeammin ja tarvitsee ahtaamman purkuaukon kuin pitkä ja pienihalkaisijainen säiliö. Säiliöstä ulos purkautuva virtaama Q tarkasteluhetkellä T noudattaa kaavaa jossa A = purkuaukon poikkipinta-ala g = maan vetovoiman kiihtyvyys (~9,81 m/s 2 ) h = vesisyvyys säiliössä tarkasteluhetkellä T μ = purkautumiskerroin (0,75) Q = μa gh Suunnitelmapiirroksessa S1 esitettyjen Ø1000 mm putkisäiliöiden kohdalla tämä tarkoittaa, että normaali tyhjennysaukko on tilavuudeltaan pienimmällä 4,8 m 3 säiliöllä max ~40 mm ja suurimmalla 10 m 3 säiliöillä max ~60 mm. Jos käytettäisiin säiliöitä Ø800 mm, tyhjennysaukon koko olisi tilavuudeltaan pienimmällä 4,8 m 3 säiliöllä max ~45 mm ja suurimmalla 10 m 3 säiliöillä max ~65 mm. Tyhjennysaukon tukkeutumisen varalta säiliössä tulee olla ylivuotoputki (kuva 5.1). Kuva 5.1. Putkisäiliön tyhjennys- ja ylivuotorakenteet. Ylivuotoputken pohjan korkeusasema tulee olla säiliön laen korkeudella tai ylempänä. Kattovesien poistossa kiinteistölle aiheutuvan tulvariskin vuoksi viitesuunnitelmassa esitetty kattovesien ulkopuolinen vedenpoisto on hulevesisuunnittelun näkökulmasta sisäpuolista poistoa edullisempi, koska hulevesiverkoston toimintahäiriön sattuessa putkiin padottava vesi pääsee turvallisesti poistumaan pintavaluntana rännikaivojen kohdalta. Sisäpuolisessa vedenpoistossa hulevesiputkien ylikuormittuessa tai tukkeutuessa on mahdollista, että kiinteistön sisällä oleviin putkiin muodostuu painetta ja niistä vuotaa vettä talon rakenteisiin erityisesti, jos linjoissa on tarkastuskaivoja talon sisällä. Huomattavan usein kiinteistöille rankkasateista aiheutuvat vesivahingot liittyvät juuri kattovesien sisäpuoliseen vedenpoistoon ja veden tulvimiseen tarkastuskaivoista pohjakerroksen lattialle. 5.2 Tulvareitit Tulvareitin tarkoituksena on johtaa rankkasateen muodostamat hulevedet hallitusti vastaanottavaan vesistöön ja ehkäistä siten tulvavahinkojen syntymistä. Tulvareitin valitseminen riippuu oleellisesti maastonmuodoista ja se voi kulkea esimerkiksi viheralueella, parkkipaikalla, tiellä tai kevyenliikenteenväylällä. Korttelialueen sisäinen tulvareitti on esitetty suunnitelmakartalla S1. Tulvareitti tulee suunnitella ja kiinteistön rakennuttua säilyttää avoimena ja esteettömänä, ympäristöään alempana olevana painanteena. Kulkureitit ja liikenneväylät voivat hyvin palvella tulvareitteinä. Mikäli suunnitelmassa esitetyille tulvareiteille tullaan rakentamaan jotain, joka estää veden kulun, on tulvareitti suunniteltava uudelleen. Suunnittelukohteen tulvareitit johtuvat
13 Sammon valtatien yli sen eteläpuoliseen puistoon. Reitin tarkka sijoittuminen ja korkotasot on selvitettävä tarkemmin jatkosuunnittelussa. 5.3 Jatkosuunnittelussa huomioitavia asioita 5.3.1 Geotekniikka Suunnittelualueen maaperä on GTK:n maaperäkartan perusteella pääosin savea. Hulevesien hallintarakenteiden jatkosuunnittelussa on selvitettävä millaisia geoteknisiä vaatimuksia (esim. luiskakaltevuus, perustaminen) maaperä edellyttää, jotta hulevesien hallintarakenteet toimivat tarkoituksen mukaisesti. 5.3.2 Maanalaiset johtolinjat Jatkosuunnittelussa on tarkistettava nykyisten maanalaisten johtolinjojen sijainti. Lisäksi on varmistettava nykyisten linjojen siirtämissuunnitelmat ja uusien linjojen sijoittuminen hulevesisuunnitelmaan nähden. Suunnittelun aikana käytettävissä ollut luonnos (Tampereen kaupunki / Kimmo Mäkinen 31.1.2017) Haukkamäentien vesihuoltolinjan siirtämisestä on esitetty suunnitelmapiirroksessa S1. Alustavasti tontti rakentuu kolmessa osassa alla olevan kuvan 5.1 mukaisesti. Ensin rakennetaan eteläisimmät pysäköintialueet sekä kaksi taloa Sammon valtatien varteen. Sen jälkeen puretaan nykyiset talot ja rakennetaan tontin keskiosan pysäköintialueet sekä talot ja lopuksi rakennetaan pohjoisin pysäköintialue sekä kaksi taloa Haukkamäenkadun varteen. Rakentamisen aikana on huolehdittava tonttiliittymistä nykyiseen hulevesilinjaan. Korttelin eteläpään uusien talojen kohdalle osuva nykyinen liittymä ehdotetaan korvattavaksi yhdellä uudella liittymällä, joka toteutetaan vaiheessa 1. Tarvittaessa vesihuolto- ja hulevesilinjoille muodostetaan korttelin sisällä rasitteet. Kuva 5.2: Korttelialueen alustava toteuttamisvaiheistus (Arkkitehtitoimisto Neva Oy, 17.1.2017)
14 5.3.3 Korkeajännitelinja Suunnittelukohteen länsipuolella kulkee korkeajännitelinja, joka on huomioitu kaavoituksessa 40 m suojavyöhykkeellä. 5.4 Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta Ennen kiinteistön rakennustöiden aloittamista tulee kiinnittää huomioita rakentamisen aikaisten hulevesien hallintaan. Rakentamisen aikaisten hulevesien haitta-ainekuormitus on moninkertainen normaaliin verrattuna, erityisesti kiintoaineen osalta. Rakentamisesta aiheutuvan kuormituksen on arvioitu kestävän noin 1,5 vuotta: juuri valmistuneiden alueiden hulevesihuuhtouma on vanhempia alueita suurempi, koska kasvillisuus puuttuu tai on vielä nuorta (Vakkilainen et al. 2005. Rakennetun ympäristön valumavedet ja niiden hallinta, Suomen ympäristö 776, Ympäristönsuojelu). Rakentamisen aikaisien hulevesien hallinnassa ensisijainen menetelmä on eroosion ehkäiseminen, johon voidaan vaikuttaa lähinnä työmaan suunnittelulla. Kiintoainespitoisten hulevesien käsittelyssä käyttökelpoisimpia ovat työmaaoloissa laskeutus- ja imeytyspainanteet, joihin johdetaan mahdollisimman vähän työmaan ulkopuolisia vesiä virtaamakuormituksen vähentämiseksi. Laskeutus- ja imeytyspainanteiden mitoitusta on käsitelty RT-kortissa 89-11230 ja sen perusteella lasketut työnaikaisten hulevesien käsittelyn tilavaraukset ja ehdotus altaiden sijoittamisesta on esitetty suunnitelmakartalla S3. Imeytys- ja laskeutuspainanteiden vähimmäissyvyys on 1 m riittävän laskeutumisajan saavuttamiseksi. Painanteet tulisi rakentaa hyvissä ajoin ennen muuta rakentamista, mieluiten niin, että niihin ehtii kehittymään kasvillisuutta. Kasvillisuuden ilmaantumista voi vauhdittaa edullisesti esim. maatuvalla eroosiosuojamatolla johon tehdään nurmikylvö. Painanteilta rakennetaan ylivuoto verkostoon tai maastoon. Ylivuodon rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota, että veden virtaus ei aiheuta ylivuotorakenteen kulumista tai sortumista, ja että ylivuotovesi tulee ottaa altaan pinnalta, jossa kiintoainetta on vähiten. Rakennustyömaan valmistuttua painanteet voidaan jatkotarpeiden mukaan kunnostaa lopputilanteen hulevesien hallinta-alueiksi tai käyttää istutusalueina. Suunnittelukohteessa on huomioitava, että alustavien suunnitelmien mukaan kohde rakentuu kolmessa osassa, ensin tontin eteläinen, sitten keskialue ja lopuksi pohjoinen osa. Rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta on huomioitava jokaisessa vaiheessa. 5.5 Ehdotus kaavamääräykseksi Koska hulevesien hallinta on joka tapauksessa käytännössä edullisempaa järjestää luonnonmukaisesti maanpinnalle sijoittuvissa rakenteissa, ja tällä tontilla luonnonmukaisten järjestelmien sijoitteluun on hyvät edellytykset, ei kaavamääräyksellä ole tarpeen erikseen velvoittaa kiinteistöä käyttämään tiettyä menetelmää. Kaavamääräykseksi ehdotetaan siten hule-43(1) (Tampereen kaupungin hulevesiä koskevat määräykset): Vettä läpäisemättömiltä pinnoilta muodostuvia hulevesiä tulee viivyttää alueella siten, että viivytysrakenteiden mitoitustilavuuden tulee olla suluissa mainittu kuutiometrimäärä jokaista sataa vettä läpäisemätöntä pintaneliömetriä kohden. Täyttyneiden viivytysrakenteiden tyhjenemisen tulee kestää vähintään 2 ja korkeintaan 12 tuntia sateen päättymisestä. Rakenteissa tulee olla suunniteltu ylivuoto.
15 6. YHTEENVETO Hankkeen tarkoituksena oli tarkastella ja päivittää hulevesiä koskevat lähtökohdat ja reunaehdot kaavoituksen tueksi sekä esittää kohteeseen soveltuvat hulevesien hallintatoimenpiteet. Hulevesien hallintamenetelmissä korostui erityisesti hulevesivirtaamien hallinta, koska vastaanottava uomaverkosto on todettu eroosioherkäksi (Tampereen hulevesiohjelma, 2012). Hulevesien hallinnassa pyritään luonnonmukaiseen ja hajautettuun, hulevesien syntypaikoilla tapahtuvaan hulevesien hallintaan. LPA-korttelin ja AK-korttelin hulevedet suositellaan viivytettäviksi eri jakeina, koska pysäköintialueen hulevedet voivat olla nuhraantuneita erityisesti kevätaikaan. LPA-alueen hulevesien hallintaan suositellaan luonnonmukaista menetelmää, kuten biosuodatusta viherpainanteessa. Puhtaampien katto- ja pihavesien hallinnassa voidaan käyttää myös maanalaisia viivytysmenetelmiä, joista käytännössä tälle kohteelle parhaiten soveltuu vesitiivis putkisäiliö. Kaikkien hallintamenetelmien osalta tulee huomioida riittävät suojaetäisyydet rakennuksiin ja erityishuomiota tulee kiinnittää rakenteisiin kellarillisten talojen läheisyydessä. Tarvittaessa rakennuksen vesieristystä ja peruskuivatusta on tehostettava (esim. vesieriste vedenpainetta vastaan ja kaksinkertainen salaojitus). Määräykset minimietäisyyksistä antaa rakennusvalvonta lupavaiheessa. Hulevesien hallinnan kaavamääräykseksi ehdotetaan kaupungilla käytössä olevaa hule-43 määräystä. Määräyksen mukaisesti hallinta-alueilla hallitaan tavanomaisia tai kohtalaisia sademääriä. Mitoitussateet ylittäviä rankkasateita varten kiinteistöllä tulee olla toimivat tulvareitit, joita pitkin rankkasateen synnyttämät hulevedet johtuvat hallitusti yleisten alueiden tulvareiteille eli käytännössä Sammon valtatielle, josta tulvareitit johtavat tien eteläpuoliselle puistoalueelle. Sammon valtatien yli johtuva tulvareitti on selvitettävä tarkemmin jatkosuunnittelussa. Hulevesien johtaminen tarkastelualueella tulee sallia maastonmuotoja noudatellen, vaikka tarkastelualueesta muodostettaisiin useampia tontteja. Jatkosuunnittelussa on huomioitava suunnittelualueen liittymät nykyiseen hulevesilinjaan, maanalaiset johtolinjat ja rakentamisen aikaisten hulevesien hallinta jokaisessa rakennusvaiheessa.
Suunnittelualueen raja Tontin hulevesien johtumissuunta Nykyinen avouoma ja virtaussuunta kapasiteetti 197 l/s kapasiteetti 120 l/s k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Rakennustoimenpide Piirustuslaji Hulevesisuunnitelma Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Piirustuksen sis lt TOAS Pappila, Nykytila ja hydrologia Mittakaava 1:2500 GK24 / N2000 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Suunn.ala Ty nro Tiedosto VHT 1510032094 Piirustusnro Muutos Y1 Piirt. Hyv. Pvm ZACH P. Paavilainen 8.2.2017
MERKINTÖJEN SELITYKSET Suunnitellut rakenteet Hulevesien suodatuspainanne. - kasvipeitteinen (esim. nurmi tai vaihtelevia vesioloja kestävät istutukset) - normaalioloissa kuiva, sateella max 20 cm vesisyvyys Salaoja Ylivuotokaivo (ks. tyyppikuva) Arvioitu tuleva maanpinta Arvioitu hulevesilinjan vesijuoksu Kiinteistön hulevesiviemäri ja korkomerkintä (viivan päällä arvioitu tuleva maanpinta, viivan alla arvioitu vesijuoksu) Suodatuspainanne - tilavuus väh. 4,5 m³ - luiskat 1:3, vesisyvyys max 30 cm - pituus väh. 17 m - pituuskaltevuus <1% Kaupungin hulevesiviemärin tuleva sijainti (suunnitelmaluonnos 31.1.2017, Kimmo Mäkinen / Tampereen kaupunki) Hulevesien viivytyssäiliö. Tässä tarkastelussa on tilavaraukset laskettu Ø1000 mm putkisäiliölle. Suodatuspainanne - tilavuus väh. 4,5 m³ - luiskat 1:3, vesisyvyys max 35 cm - pituus väh. 15 m - pituuskaltevuus <1% Pintavesien johtamissuunta Kattovesien johtumissuunta ja katon harja Suodatuspainanne - tilavuus väh. 4,0 m³ - luiskat 1:3, vesisyvyys max 30 cm - pituus väh. 15 m - pituuskaltevuus <1% Vesitiivis viivytyssäiliö - tilavuus n. 6,2 m³ - pituus n. 8 m Huleveden tulvareitti Kaavaehdotuksen mukainen tonttiraja Johtamispainanne (toteutetaan vähintään 3 % pituuskaltevuuteen) +92,7 5 m ja 10 m etäisyysviivat rakennusten seinälinjasta (viivytyssäiliöiden ja ylärinteen puolelle sijoittuvien imeytysrakenteiden vähimmäisetäisyydet) Suunniteltu maanpinnan korkeustaso (viitesuunnitelma 27.1.2017, Arkkitehtitoimisto Neva Oy) Suodatuspainanne - tilavuus väh. 8,0 m³ - vesisyvyys max 20 cm - pinta-ala n. 40 m² - pituuskaltevuus <1% Suodatuspainanne - tilavuus väh. 8,0 m³ - vesisyvyys max 20 cm - pinta-ala n. 40 m² - pituuskaltevuus <1% Suodatuspainanne - tilavuus väh. 3,0 m³ - vesisyvyys max 20 cm - pinta-ala n. 15 m² - pituuskaltevuus <1% Tonttiliittymän korkotasolla on varmistettava, ettei Haukkamäenkadun tulvareitti ohjaudu tontille. +92,5 Nykyiset rakenteet Tarkennettu maanpinnan korkeustaso huomioiden tulvareitit, hulevesien käsittely ja kuivatus Nykyinen hulevesiviemäri Nykyinen korkeuslukema (pohjakartalla) Vesitiivis viivytyssäiliö - tilavuus n. 6,3 m³ - pituus n. 8 m Vesitiivis viivytyssäiliö - tilavuus n. 6,6 m³ - pituus n. 8,5 m Vesitiivis viivytyssäiliö - tilavuus n. 10 m³ - pituus n. 13 m Vesitiivis viivytyssäiliö - tilavuus n. 4,8 m³ - pituus n. 6 m 90.56 H9 88.78 88.78 92.42 H10 90.36 Pintavalunnan tulvareitit ovat kiinteistön putkiverkoston tukkeutumisen tai ylikuormittumisen varalta. Pintatulvareitit toteutetaan esim. nurmipainanteena tai kulkuväyliä pitkin. Tulvareittien avulla tulvavedet ohjataan rakennusten ohi Sammon valtatielle ja Hanhenmäenkadulle. Tilapäinen lammikoituminen kasvipeitteisessä painanteessa. Normaalioloissa painanne on kuiva, sateella vesisyvyys max. 20 cm. Vaihtelevia vesioloja kestävä kasvillisuus esim. ranta-alpi, rantakukka, sarat, vihvilät Ylivuoto 20 cm korkeudella pohjasta (esim. korotettu ritiläkaivo), ylivuoto ohjataan tulvareitille tai hulevesiviemäriin. Uusi hulevesilinjan tonttiliittymä Liitospisteen korko +88,01 Puhtaita 34 m3. 88.01 H7 89.77 87.68 89.97 H8 88.01 Suodatuspainanne kuivatetaan salaojalla Vettä läpäisevä kasvualusta Salaoja- ja ylivuotovedet johdetaan hulevesiviemäriin Hulevesiä voidaan imeyttää ylivuotokaivoon myös kaivon ympärystäyttöä hyväksi käyttäen, jos kaivo toteutetaan "pohjattomana" k.osa / kylä kor tteli / tila Ton tti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä Rakennust oime npide Hulevesiselvitys Raken nusk ohte en nimi ja osoi te TOAS Pappila, hulevesiselvityksen päivitys Piiru stusl aji Suunnitelmakartta Piiru stukse n sisält ö Hulevesien hallinta Mitt akaa va 1:500 Su unn. (nimi, tutk into, all ekirj. ) Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suun n. ala Piirus tusnro Piirt. Työn ro VHT 1510032094 S1 Hyv. GK24 / N2000 Tied osto Muu tos Päivi Paavilainen, Anni Zacheus ZACH Päivi Paavilainen 8.2.2017 Pvm
Sammon valtatien suuntaan näkyvät autokatosten takaseinät on tarkoitus maisemoida korkealla kasvillisuudella. Viherpainanteeseen soveltuvia kasveja ovat esimerkiksi pilaritervaleppä tai monivuotiset köynnökset. LEIKKAUS A - A (1/2) 1:100/1:100 +100 +100 +100 3 % 3 % +95 Hulevedet johdetaan viherpainanteelle pintavaluntana tai matalan ritiläkaivon avulla. Kaikkien katosten takaseinä tulee jättää maanrajasta noin 20 cm korkeudelta avoimeksi pintavalunnan johtamista ja tulvareittiä varten. +95 Hulevedet johdetaan viherpainanteelle pintavaluntana tai matalan ritiläkaivon avulla. Kaikkien katosten takaseinä tulee jättää maanrajasta noin 20 cm korkeudelta avoimeksi pintavalunnan johtamista ja tulvareittiä varten. 3 % +95 3 % Viherpainanne kuivatetaan salaojalla, joka liitetään hulevesilinjaan ritiläkaivolla. Ritiläkaivo toimii painanteen ylivuotona. Viherpainanne kuivatetaan salaojalla, joka liitetään hulevesilinjaan ritiläkaivolla. Ritiläkaivo toimii painanteen ylivuotona. Hulevedet johdetaan katoksen taakse pintavaluntana. Kaikkien katosten takaseinä tulee jättää maanrajasta noin 20 cm korkeudelta avoimeksi pintavalunnan johtamista ja tulvareittiä varten. Hulevedet johdetaan viherpainanteelle pintavaluntana tai matalan ritiläkaivon avulla. Kaikkien katosten takaseinä tulee jättää maanrajasta +100 LEIKKAUS A - A (2/2) 1:100/1:100 +95 +95 +95 3 % k.osa / kylä kor tteli / tila Ton tti/ Rn:o Viranomaismerkintöjä 4 % 4 % Rakennust oime npide Hulevesiselvitys Piiru stusl aji Yleispoikkileikkaus Hulevedet johdetaan viherpainanteelle pintavaluntana tai matalan ritiläkaivon avulla. Kaikkien katosten takaseinä tulee jättää maanrajasta noin 20 cm korkeudelta avoimeksi pintavalunnan johtamista ja tulvareittiä varten. +90 Viherpainanne kuivatetaan salaojalla, joka liitetään hulevesilinjaan ritiläkaivolla. Ritiläkaivo toimii painanteen ylivuotona. Hulevedet johdetaan katoksen taakse pintavaluntana. Kaikkien katosten takaseinä tulee jättää maanrajasta noin 20 cm korkeudelta avoimeksi pintavalunnan johtamista ja tulvareittiä varten. +90 Hulevedet johdetaan viherpainanteelle pintavaluntana tai matalan ritiläkaivon avulla. Kaikkien katosten takaseinä tulee jättää maanrajasta noin 20 cm korkeudelta avoimeksi pintavalunnan johtamista ja tulvareittiä varten. 1:2 1:3 +90 4 % Viherpainanne kuivatetaan salaojalla, joka liitetään hulevesilinjaan ritiläkaivolla. Ritiläkaivo toimii painanteen ylivuotona. Raken nus koht een nimi ja osoi te TOAS Pappila, hulevesiselvityksen päivitys Su unn. (nim i, tutk into, all ekirj. ) Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Piiru stukse n sisält ö LPA-alueen hulevesien imeytys- ja käsittelyalueet Koordinaatti/korkeusjärjestelmä Suun n. ala Piirus tusnro Piirt. Työn ro VHT 1510032094 S2 Hyv. Pvm Mitta kaav a 1:100 GK24 / N2000 Tied osto Muutos Päivi Paavilainen, Anni Zacheus ZACH Päivi Paavilainen 8.2.2017
Vaihe 1 Vaihe 2 Vaihe 3 Valmistunut alue +100.0 +100.0 +100.0 vaihtoehtoinen ratkaisu +99.50 +100.0 +99.50 +100.0 VAIHE 1: +99.50 +100.0 VAIHE 2: VAIHE 3: k.osa/ kyl kortteli/ tila Tontti/ Rn:o Piirustuslaji Rakennustoimenpide Yleiskartta Rakennuskohteen nimi ja osoite Mittakaava Piirustuksen sis lt TOAS Pappila, 1:1000 johdetaan laskeutus/imeytysaltaalle pumppaamalla. Euref gk24 / N2000 Ramboll PL 718, Pakkahuoneenaukio 2 33101 Tampere puh. 020 755 611 www.ramboll.fi Suunn.(nimi, tutkinto, allekirj.) Suunn.ala Ty nro Tiedosto vht 15100032094 Piirustusnro Muutos S3 Piirt. PPaa Hyv. Pvm 8.2.2017