ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017

1 ALAVIESKAN KUNNAN VEROTULOJEN ARVIOINTI VUOSILLE 2014-2017 KUNNALLISVERO YHTEISÖVERO KIINTEISTÖVERO Alavieskan kunta 14.10.2014

2 Yleistä kuntien verotulojen kehityksestä Kunnallisveron tilitykset Kunnallisveron tilitykset ovat elokuun 2014 loppuun mennessä kasvaneet 2,5 % vuoden takaiseen verrattuna. Kertymä on suurempi kuin aivan alkuvuodesta Kuntaliitto ennakoi ja erityisesti kuluvan vuoden ennakoita on kertynyt ennakoitua enemmän alkuvuoden aikana. Kasvusta noin 0,8 prosenttiyksikköä selittyy sillä, että listaamattomien yhtiöiden on aiemmasta poiketen vuoden 2014 alusta lukien tullut toimittaa ennakonpidätys maksamistaan osingoista. Tästä syystä kunnille on tilitetty elokuun loppuun mennessä noin 100 miljoonaa euroa enemmän kuin vuosi sitten. Elokuun tilitykset olivat huomattavasti viime vuoden elokuuta alhaisemmat siitä syystä, että elokuussa 2013 suoritettiin kuntien tilityksiä 223 miljoonalla eurolla kasvattanut ryhmäosuuden oikaisu. Tänä vuonna ryhmäosuutta oikaistaan näillä näkymin vasta marraskuussa maksuunpanotilityksen yhteydessä. Viime vuonna myös marraskuun oikaisu oli kuntien kannalta positiivinen. Uusimpien Verohallinnon ennakkotietojen valossa marraskuun jako-osuuden oikaisu tulee olemaan kuntaryhmän kannalta noin -148,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Kun huomioidaan kunnittaisten jako-osuuksien oikaisu, niin oikaisu muodostuu kuitenkin positiiviseksi suurimmassa osassa kuntia. Loppuvuoden tilitysten kertymää määrittelee palkkasumman kehitys sekä marras-joulukuun jako-osuuksien oikaisut. Heinäkuun loppuun mennessä palkkasumma on Verohallinnon tilastojen mukaan kasvanut 0,5 % viime vuoteen verrattuna. Valtionvarainministeriö on arvioinut palkkasumman kasvavan vuoden 2014 loppuun mennessä 0,9 %, mikä edellyttäisi yli 1,3 % keski-määräistä kasvua loppuvuoden aikana. Kuntaliiton ennusteissa on lähdetty olettamasta, että palkkasumma kasvaa loppu-vuodesta alkuvuotta nopeammin, mutta kasvu jää tänä vuonna noin 0,7 %:in. Ottaen huomioon edellä mainitut tekijät Kuntaliitto arvioi tilitysten kertymän kasvavan 1,4 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 voimaan tulleen tilitysrytmin muutoksen johdosta jäännösverojen ensimmäinen erä tilitetään kunnille jo joulukuussa kuten viime vuonnakin. Tämän lisäksi joulukuussa tehdään verovuoden 2013 valmistuneen verotuksen perusteella oikaisu verovuoden 2014 ennakoita koskevaan jako-osuuteen. Tämän hetken tietojen valossa oikaisu tulee olemaan kuntien kannalta negatiivinen, mutta suuruusluokaltaan marraskuun oikaisua pienempi. Ensi vuonna kunnallisverontilitysten arvioidaan kasvavan maltillisesti. Kasvu perustuu arvioituun talouden yleiseen kehitykseen ja sitä kautta ennakoituun palkkasumman kasvuun sekä työttömyyden kasvun taittumiseen. Työttömyysturvan ennakoidaan kääntyvän laskuun ja etuuksien kasvua alentaa hallituksen päätös indeksikorotusten osittaisesta jäädytyksestä vuonna 2015. Verovähennyksiin esitetyt muutokset nostavat vähennysastetta ja vähentävät verotuloja. Ilman kunnallisveroprosenttien mahdollisia korotuksia kunnallisverojen kertymän ennakoidaan kasvavan veropohjan kehityksen perusteella ensi vuonna noin 1,2 %. Yhteisöveron tilitykset Yhteisöveron tilitykset ovat alkuvuodesta kasvaneet 10 % viime vuoteen verrattuna. Vuonna 2013 voimaantullut tilitysrytmin muutos lisäsi kuntien yhteisöveron tilityksiä tammikuussa, koska muutos aikaisti yhteisöille maksettujen veronpalautusten perimisen kunnilta tammikuulta joulukuulle 2013 ja paransi vastaavasti tammikuun tilityskertymää yli 90 miljoonalla eurolla. Kuluvan vuoden ennakkoverot ovat kasvaneet ennakoidusti ja elokuun tilitysten jälkeen kertymä on kasvanut tältä osin 3,5 %. Elokuun tilityksissä kuluvan vuoden ennakot jäivät odotettua alhaisemmalle tasolle

3 niiden ollessa -12,0 % alhaisemmat kuin vuotta aikaisemmin. Verohallinnon tilastojen mukaan maksuunpannut ennakkoverot ovat kuitenkin nousseet viime kuukausien aikana. Elokuun tilitysten alhaisuus näyttääkin johtuvan tilityksissä huomioitavan kertymäjakson päättymisen osumisesta elokuussa sunnuntaille (17.8). Verohallinnon tileille on kertymäjakson päättymisen jälkeisinä päivinä kertynyt elokuun yhteisöveroja, jotka siten siirtyivät tilitettäväksi vasta syyskuussa. Näiden tietojen pohjalta on arvioitavissa, että syyskuussa yhteisöveron tilitykset tulevat olemaan normaalia suuremmat eikä elokuun tilitysten alhaisuus anna aihetta muuttaa loppuvuoden kertymäennusteita. Yhteisöveron tilitysten arvioidaan kasvavan vuonna 2014 noin 6 %. Vuonna 2015 kuntien yhteisöveron jako-osuus muuttuu veroperustemuutosten johdosta. Lisäksi budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Muutosten jälkeen kuntien yhteisöveron ryhmäosuudeksi on vuonna 2015 esitetty 36,26 %. Uusimpien arvioiden perusteella kuntien osuus maksuunpannusta verosta nousisi siten yli 7 % ja tilitykset jaksotuksesta johtuen vajaat 6 %. Vuoden 2014 vahvistettu kiinteistöverotus Verovuoden 2014 kiinteistöverotus valmistui syyskuun alussa. Kiinteistöveroa määrättiin yhteensä 1 535 miljoonaa euroa. Kiinteistöveron maksuunpanon määrä kasvoi 12,3 %:ia vuoteen 2013 verrattuna. Kiinteistöveron kasvu selittyy kiinteistöjen arvostuksen perusteiden kiristymisellä sekä kuntien kiinteistöveroprosenttien nousulla. Vuodelle 2014 rakennusten verotusarvot nousivat koko maan osalta lähes 10 prosenttia ja maapohjan verotusarvot yli 8 prosenttia. Vuonna 2014 kaikkiaan 90 kuntaa nosti yleistä kiinteistöveroprosenttia ja 87 kuntaa vakituiseen asumiseen käytettävien rakennusten kiinteistöveroprosenttia. Kiinteistöveron tilitysten on ennakoitu kasvavan noin 11 % vuonna 2014. Vuonna 2015 kiinteistöveron maksuunpantavaan määrään vaikuttaa hallituksen linjaus yleisen kiinteistöveroprosentin sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin ala- ja ylärajojen korottaminen. Veropohjan kasvun ja alarajojen korotusten on ennakoitu kasvattavan kiinteistöveron tuottoa noin 4 % vuonna 2015. Veroperustemuutokset vuonna 2015 Hallitus on tehnyt syksyn 2014 budjettiriihessä, kevään 2014 kehysriihessä ja aiemmin päätöksiä veroperustemuutoksista, jotka vaikuttavat kuntien verotuloihin vuonna 2015. Muutoksia on tehty niin kunnallisverotuksen veroperusteisiin kuin yhteisöverotukseen ja kiinteistöverotukseenkin vuodesta 2014 alkaen. Lisäksi joitain aiemmin päätettyjä veromuutoksia on peruttu ja yhteisöveron jako-osuutta esitetty korotettavaksi varojen osoittamiseksi kunnille pitkäaikaistyöttömyyden hoitoon. Hallitusohjelman mukaan kuntien veroperusteisiin tehtävien veroperustemuutosten aiheuttamat muutokset kuntien verotuloihin kompensoidaan täysimääräisesti. Ansiotuloverotuksen veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavaksi lisäten tai vähentäen kuntien valtionosuuksia riippuen muutoksen luonteesta. Aiemmasta käytännöstä poiketen hallitus on esittänyt, että myös kiinteistöverotukseen tehtyjen muutoksien aiheuttamat verotulojen laskennalliset lisäykset peritään kunnilta valtiolle ja otetaan huomioon kuntakohtaisissa kompensaatio-laskelmissa. Yhteisöverotuksen muutokset kompensoidaan kuntien jakoosuutta muuttamalla. Kunnallisveroon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Ansiotuloverotuksen perusteisiin päätettiin vuodelle 2015 tehdä sekä verotuloja lisääviä, että vähentäviä muutoksia. Kehysriihessä, minihallitusneuvotteluissa sekä budjettiriihessä linjatut veroperustemuutokset vähentävät kunnallisveron tuottoa nettona noin -156 milj. euroa. Kun huomioidaan lisäksi aiemmin tehtyjen,

4 vuonna 2015 voimaan tulevien, muutosten vaikutus, niin kunnallisveron tuotto vähenee arviolta -131 milj. eurolla. Ansiotuloverotuksen progressiota jyrkennetään alentamalla verotusta matalimmilla tulotasoilla ja korottamalla ylimmillä tulotasoilla. Muutokset toteutetaan muuttamalla valtionverotuksen asteikon progressiivisuutta ja kasvattamalla erityisesti kunnallisverotuksessa tehtävien vähennysten määrää. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon kolmea alinta tulorajaa korotetaan noin 1,5 prosentilla, joka vähentää valtion verotuloja ja siirtää suuremman osan verovähennyksistä tehtäväksi kunnallisverotuksessa. Tämän arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 18 milj. eurolla. Valtion progressiivisen tuloveroasteikon ylimmän tuloluokan (ns. solidaarisuusveron) rajaa alennetaan 90.000 euroon (nykyisin 100.000 euroa) ja tuloluokan voimassaoloa jatketaan vuoteen 2018 saakka. Muutoksella ei arvioida olevan vaikutuksia kunnallisveron tuottoon. Budjettiriihessä päätettiin kunnallisveron tuottoa vähentävistä muutoksista perusvähennykseen, työtulovähennykseen, kunnallisverotuksen eläketulovähennykseen sekä uuden lapsivähennyksen käyttöön otosta. Perusvähennyksen maksimimäärää korotetaan 40 eurolla 2970 euroon ja vähennyksen poistumaprosenttia alennetaan 19 prosentista 18 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisverontuottoa 39 milj. eurolla. Työtulovähennyksen enimmäismäärää korotetaan 15 eurolla 1025 euroon ja kertymäprosenttia kasvatetaan 7,4 prosentista 8,6 prosenttiin, lisäksi poistumaprosenttia korotetaan 1,15 prosentista 1,2 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 38 milj. eurolla. Eläkeläisten verotusta esitetään kevennettäväksi korottamalla kunnallisverotuksen eläketulovähennyksen kerrointa 1,37 prosentista 1,39 prosenttiin ja pienentämällä poistumaprosenttia 55 prosentista 54 prosenttiin. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa 61 milj. eurolla. Lapsilisän leikkausta kompensoidaan lapsiperheille verotuksessa tehtävällä vähennyksellä, joka on yhteishuoltajilla enimmillään 50 euroa lapsesta neljän lapsen osalta. Lapsivähennys on väliaikainen ja voimassa vuodet 2015 2017. Vähennys alkaa pienentyä tulojen ylittäessä 36.000 euroa. Lapsivähennyksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuositasolla 38 milj. eurolla. Budjettiriihessä ja jo aiemmin on päätetty toimista, joilla arvioidaan olevan kunnallisveron tuottoa lisääviä vaikutuksia. Työmatkakulujen verovähennysoikeutta rajoitetaan korottamalla kulujen omavastuuosuutta 150 eurolla 750 euroon. Muutoksen arvioidaan lisäävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2015 noin 28 milj. euroa. Työmatkakulujen vähennysoikeutta on linjattu myöhemmin rajattavan lisää vähennysjärjestelmän rakennetta muuttamalla siten, että vähennys perustuu jatkossa kodin ja työpaikan väliseen etäisyyteen. Tällä tavoin on tarkoitus vähentää vähennyksen verovaikutusta yhteensä noin 100 miljoonalla eurolla vuoteen 2018 mennessä vuoteen 2014 verrattuna. Kuntien osuus tästä on noin 60 milj. euroa. Asuntolainojen korkovähennysoikeutta rajoitetaan vuonna 2015 10 prosenttiyksiköllä 65 prosenttiin ja sen jälkeen 5 prosenttiyksikköä vuosittain siten, että vuonna 2018 vähennyskelpoista on 50 prosenttia koroista. Muutoksen arvioidaan vähentävän kunnallisveron tuottoa vuonna 2015 20 milj. eurolla. Pääomatuloverotusta esitetään kiristettäväksi laskemalla ylemmän verokannan tulorajaa 30. 000 euroon ja korottamalla ylempää verokantaa 33 prosenttiin (nykyisin raja 40.000 euroa ja verokanta 32 %). Alempaa verokantaan (30 %) ei esitetä muutoksia. Muutoksella ei ole esitetty olevan vaikutuksia kuntien verotuloihin. Vuonna 2015 kunnallisverotuloihin vaikuttavat myös muutamat aiemmin tehdyt päätökset. Syksyn 2013 budjetin yhteydessä sovittiin, että opintolainan korkovähennys poistetaan vuoden 2015 alusta. Tämä lisää kuntien verotuloja arviolta 4,5 milj. euroa. Vuonna 2014 voimaan tulleen uuden osinkoveromallin arvioitiin lisäävän vuoden 2014 verotuloja kunnissa noin 65 milj. eurolla, mutta tulojen jaksottumisesta johtuen lisävaikutuksia tulee vielä vuodelle 2015. Muutoksen arvioitiin lisäävän vuoden 2015 kunnallisverotuloja yhteensä 76 milj. euroa eli +11 milj. euroa verrattuna vuoteen 2014. Lisäksi ns. avainhenkilölain voimassaolon jatkaminen vähentää kuntien vero-tuloja arviolta -0,5 milj. euroa. Ansiotuloveron veroperustemuutokset, niin budjettiriihessä kuin aiemminkin tehdyt, on esitetty kompensoitavaksi valtion-osuuksien lisäyksenä. Tämän hetken arvioiden valossa vuonna 2015 muutokset

5 vähentävät kunnallisverotuloja yhteensä noin -131 milj. euroa. Eri muutosten vaikutusarviot ja siten kompensaation määrä kuitenkin muuttuu jonkin verran, kun laskelmat tehdään uudelleen lokakuussa valmistuvan verovuoden 2013 verotuksen pohjalta. Kevään 2014 kehysriihessä tehtiin myös päätös, että KELja TyEL-sidonnaisia indeksikorotuksia leikataan. Päätös vähentää kunnallisveron tulopohjaa, koska indekseihin sidotut eläkkeet ja muut etuudet jäävät alhaisemmiksi. Tulopohjan aleneminen tästä syystä alentaa arvioiden mukaan kunnallisveroja noin 80 milj. euroa vuonna 2015. Tulopohjaan tehtyjä päätösperäisiä muutoksia ei ole esitetty kompensoitavaksi kunnille millään tavoin. Kiinteistöveron tuottoon vuonna 2015 vaikuttavat muutokset Yleisen kiinteistöveron sekä vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveron laissa säädettyjä ala- ja ylärajoja korotetaan. Yleisen kiinteistöveron osalta korotus rajoihin on 0,2 prosenttiyksikköä. Alaraja tulee siis olemaan 0,8 % ja yläraja 1,55 %. Vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosentin osalta korotus on 0,05 prosenttiyksikköä uuden alarajan ollessa siten 0,37 % ja ylä-rajan 0,8 %. Samassa yhteydessä Kiinteistöverolain 13 :n muotoilua tullaan muuttamaan niin, että muiden asuinrakennusten veroprosentti voidaan määrätä kunnassa erikseen vastaamaan kunnan yleistä kiinteistöveroprosenttia, vaikka se olisi enemmän kuin 0,60 prosenttiyksikköä yli kunnan määräämän vakituisten asuinrakennusten veroprosentin. Yleisen ja vakituisten asuinrakennusten kiinteistöveroprosenttien korotus lisää kuntien verotuloja noin 38,3 milj. euroa. Korotus kohdentuu pääosin pieneen kuntajoukkoon. Korotuksen vaikutuksista 90 % menee 10 kunnalle. Suurimpana yksittäisenä hyötyjänä on Espoo, johon lisäverotuloista kohdentuu yli puolet. Hallituksen esityksessä kiinteistöverorajojen nostosta muodostuviksi lisäverotuloiksi on arvioitu yleisen kiinteistöveroprosentin osalta 31 milj. euroa ja vakituisten asuinrakennusten osalta 17 milj. euroa. Kiinteistöverotulojen on täten arvioitu kasvavan noin 48 milj. eurolla. Kun alarajojen korotuksesta saatava verohyöty on noin 38,3 milj. euroa, niin loppuosan (noin 10 milj. euroa) on oletettu kertyvän niille kunnille joissa kiinteistöveroprosentit ovat tällä hetkellä lain sallimalla ylärajalla. Lisäksi laskelmissa on oletettu, että veropohjan kasvun perusteella verotuottoja tulee muutosten johdosta noin 2 milj. euroa. Vaikka tuottoarviosta osa perustuu vahvoihin oletuksiin ja korotusten vaikutukset jakautuvat hyvin epätasaisesti kuntien kesken, niin hallitus on päättänyt kiinteistöveron muutosten tuottoarviota vastaavan erän (48 milj. euroa) vähentämisestä peruspalvelujen valtionosuudesta. Leikkaus sisältää näin ollen myös veropohjan muutokseen kohdistuvan tuottoarvion toisin kuin on käytäntö esimerkiksi tuloverotuksen vaikutuksia ja kompensaatioita laskettaessa. Vähennysten kohdistumisesta kuntien kesken ei ole selkeää päätöstä, mutta todennäköisesti leikkaus kohdistuu pääosin niihin kuntiin joiden verotulot kasvavat alarajojen korotusten perusteella. Näiltä kunnilta on esitetty leikattavaksi nykyisen kiinteistöveroprosenttinsa ja uuden alarajan välinen tuotto. Loppuosa tuottoarviosta (ylärajojen korotuksen laskennallinen vaikutus) leikataan todennäköisesti kaikilta kunnilta kiinteistöjen verotusarvojen suhteessa. Yhteisöveromuutokset ja kuntaryhmän jako-osuus vuonna 2015 Yhteisöverotuksen veroperusteisiin on kehysriihen jälkeen esitetty muutamia muutoksia ja lisäksi yhteisöveron kautta on esitetty kompensoitavaksi kuntien kasvavaa rahoitusvastuuta pitkäaikaistyöttömyyden osalta. Vuoden 2014 alusta alkaen edustusmenot ovat olleet kokonaan vähennyskelvottomia yhteisöverotuksessa. Hallituksen linjauksen mukaan aiemmin voimassa ollut osittainen 50 prosentin vähennysoikeus palautetaan vuoden 2015 alusta lukien. Tämän arvioidaan vähentävän yhteisöveron tuottoa 38 milj. eurolla. Elokuvatuottajille myönnetyn tuotantotuen verovapaus elinkeinotulon verotuksessa poistettaisiin. Yhteisöveron tuoton arvioidaan tästä syystä kasvavan 4 milj. eurolla. Osuuskuntien voitonjaon verokohtelua esitetään muutettavaksi, jotta verorasitus vastaisi paremmin osakeyhtiöiden omistajien verorasitusta osinkoverouudistuksen jälkeen. Muutoksen arvioidaan lisäävän yhteisöverontuottoa 5 milj. eurolla. Elinkeinoverotuksessa vähennyskelvottoman pankkiveron sijaan vuonna 2015 otetaan käyttöön ns.

6 vakausmaksu, jota esitetään vähennyskelpoiseksi elinkeinotoiminnan verotuksessa. Vakausmaksun on arvioitu voimaantulessaan vuonna 2015 vähentävän yhteisöveron tuottoa 2 milj. eurolla, mutta vuodesta 2016 alkaen 30 milj. eurolla. Syksyllä 2013 tehtyjen päätösten mukai-esti määräaikaisten verokannusteiden (ns. t & k-verohuojennus ja tuotannollisten investointien korotetut poistot) voimassaolo päättyy vuoden 2014 lopussa. Muutoksen verotuottoa lisäävä vaikutus on otettu huomioon jo syksyllä 2013 vuodelle 2015 vahvistetuissa ryhmäosuuksissa kuntien osuutta alentavana tekijänä. Voimassaoleva kuntaryhmän jako-osuus vuodelle 2015 on 34,19 %. Uudet veroperustemuutokset on esitetty kompensoitavan kunnille aiempien tapaan verojärjestelmän sisällä jako-osuutta muuttamalla. Kuntien jako-osuutta esitetään nostettavaksi veroperustemuutosten johdosta 0,26 prosenttiyksikköä. Budjettiriihessä päätettiin, että kunnille siirrettävän työmarkkinatuen rahoitusvastuuta kompensoidaan kunnille 75 milj. eurolla yhteisöveron jako-osuutta korottamalla. Tällä perusteella kuntien ryhmäosuutta on esitetty nostettavaksi 1,81 prosenttiyksiköllä. Kunnille lisäys jakaantuu siten voimassaolevien yksittäisten kuntien jako-osuuksien mukaisesti. Kompensaation kuntakohtaista kohdentumista on tältä osin tarkoitus oikaista valtionosuusjärjestelmän kautta Kelan työttömyysturvatilastojen perusteella. Kaikkien edellä esitettyjen muutosten jälkeen vuonna 2015 kuntaryhmän jako-osuudeksi on arvioitu muodostuvan 36,26 %. Samassa yhteydessä on esitetty muutettavan kuntien jako-osuutta verovuodelle 2016 siten, että poistetaan määräaikaisen 5 prosenttiyksikön korotuksen vaikutus ja huomioidaan vakausmaksun suurempi vaikutus. Verovuonna 2016 kuntaryhmän jakoosuudeksi esitetään 30,31 %. Muut veroratkaisut Budjettiriihessä päätettiin korottaa jäteveroa kehysriihen linjausten mukaisesti. Kaatopaikalle toimitettavasta jätteestä kannettavaa jäteveroa korotettaisiin 50 eurosta 55 euroon tonnilta. Vaikka jäteveron tuotto ohjattiin kunnille vuoden 2014 alusta lukien valtionosuuksien lisäyksenä, niin jäteveron korotuspäätöksen yhteydessä linjattiin, että saatavaa lisätuottoa ei ohjata kunnille. Muut veroratkaisut kohdistuivat veroihin joissa ainoana veronsaajana on valtio. Voimalaitosveroa ei oteta käyttöön. Verosta noin 8 milj. euron arvioitiin kohdistuvan kunnallisiin energian tuottajiin. Kuntien kustannuksia toisaalta nostavat jäteveron korotuksen lisäksi muun muassa sähköveron kiristäminen (kiristetään 140 milj. eurolla), lämmitys-, voimalaitos- ja työkonepolttoaineiden hiilidioksidiveron korotus (korotetaan 90 milj. eurolla), liikenteen polttonesteiden veron korotus (korotetaan 42 milj. eurolla), henkilö- ja pakettiautojen ajoneuvoveron korotus (korotetaan 80 milj. eurolla vuonna 2015 ja edelleen 100 milj. eurolla vuoden 2016 alusta lukien).

7 1 000 KUNNALLISVERON VEROPOHJA VEROVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VÄESTÖ ikäryhmitttäin, 31.12. 0-24 vuotiaat 920 907 898 889 885 881 Muutos % -0,5-1,4-1,0-1,0-0,4-0,5 25-64 vuotiaat 1 285 1 265 1 242 1 231 1 227 1 219 Muutos % -0,2-1,6-1,8-0,9-0,3-0,7 + 65 vuotiaat 556 568 574 580 594 602 Muutos % 3,5 2,2 1,1 1,1 2,4 1,3 Asukasluku vuoden lopussa 2 761 2 740 2 714 2 700 2 706 2 702 Muutos % 0,4-0,8-0,9-0,5 0,2-0,2 ANSIOTULOT 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Palkkatulot 27 663 27 935 27 814 27 893 28 293 28 883 Muutos % 4,0 1,0-0,4 0,3 1,4 2,1 Eläketulot 10 584 11 227 11 517 11 631 11 921 12 463 Muutos % 3,9 6,1 2,6 1,0 2,5 4,5 Työttömyysturva 1 405 1 933 2 184 2 107 2 044 2 013 Muutos % 8,8 37,6 13,0-3,5-3,0-1,5 Muut sos.turvaetuudet 1 396 1 230 1 246 1 258 1 282 1 307 Muutos % 13,1-11,9 1,3 1,0 1,9 1,9 Maa- ja metsätalous 3 182 3 239 3 305 3 370 3 436 3 501 Muutos % 0,0 1,8 2,0 2,0 1,9 1,9 Elinkeinotoim. + muut 1 495 1 501 1 437 1 484 1 515 1 545 Muutos % 11,4 0,4 5,4 3,3 2,0 2,0 ANSIOTULOT YHTEENSÄ 45 725 47 065 47 503 47 744 48 490 49 712 Muutos % 4,3 2,9 0,9 0,5 1,6 2,5 VÄHENNYKSET 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Palkansaajan vak.maksut 1 896 1 942 2 052 2 115 2 207 2 299 % palkoista 6,9 7,0 7,4 7,6 7,8 8,0 Vähennetyt matkakustan. 1 061 1 069 1 073 1 012 1 026 1 040 Muut tulonhankk.vähenn. 1 108 1 117 1 117 1 126 1 128 1 132 Eläketulovähennys 4 196 4 451 4 566 4 611 4 726 4 941 % eläkkeistä 39,6 39,6 39,6 39,6 39,6 39,6 Ansiotulovähennys 3 223 3 179 3 105 3 066 3 002 2 944 Perusvähennys 1 776 1 786 1 842 1 956 1 953 1 950 Muut vähennykset 164 169 166 165 163 161 VÄHENNYKSET YHT. 13 424 13 713 13 921 14 051 14 205 14 467 VÄHENNYSASTE % 29,36 29,14 29,30 29,43 29,29 29,10 Ansiotulot - vähennykset 32 301 33 352 33 583 33 694 34 285 35 245 Muutos % 3,5 3,3 0,7 0,3 1,8 2,8

8 MAKSETTAVA KUNNALLISVERO VEROTETTAVA TULO 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Ansiotulot - vähennykset 32 301 33 352 33 583 33 694 34 285 35 245 Tuloveroprosentti 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 21,50 VERO (Tulon perust.) 6 945 7 171 7 220 7 244 7 371 7 578 Työtulovähennys 307 310 309 313 317 321 Muut vähenn. verosta 147 154 171 191 194 187 Vähenn. Verosta yht. 454 464 480 504 511 508 MAKSUUNPANTAVA VERO 6 490 6 707 6 741 6 740 6 861 7 070 Muutos % 5,4 3,3 0,5 0,0 1,8 3,0 Jää kertymättä, (n 0,5-1 %) 45 47 47 47 48 49 KERTYY KOLMEN VUODEN AIKANA 6 445 6 660 6 694 6 693 6 813 7 020 Verovuosi 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verotettava tulo 1000 30 187 31 196 31 352 31 350 31 911 32 883 Muutos % 2,9 3,3 0,5 0,0 1,8 3,0 Verotett. tulo /Asukas 10 934 11 385 11 552 11 611 11 793 12 171 Muutos % 2,5 4,1 1,5 0,5 1,6 3,2 Efektiivinen veroaste % 14,19 14,25 14,19 14,12 14,15 14,22

9 1 000 KUNNALLISVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Koko maan kertymä, milj. 27 593 29 153 30 089 Kuntaryhmän jako-osuus 0,6241 0,6196 0,6176 TA-vuonna tilitetään 0,912 0,911 0,919 Tilitys kunnilleta-vuodelta, milj. 15 710 16 447 17 080 17 260 17 750 18 370 Kunnan jako-osuus vuoden alussa 0,00037914 0,00037835 0,00036652 0,00036686 0,00036259 0,00035844 Tark. jako-os. vuoden lopussa 0,00037688 0,00037773 0,00036751 0,00036110 0,00035577 0,00035419 Kunnan osuus tilityksistä 5 921 6 213 6 277 6 233 6 315 6 506 Muutos % 3,8 4,9 1,0-0,7 1,3 3,0 Osuus maksuunpanosta % 91,2 92,6 93,1 92,5 92,0 92,0 TILITYKSET ED.VUODELTA 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän ennakot, milj. 2 037 2 123 2 090 2 110 2 220 2 320 Kunnan jako-osuus 0,00037364 0,00037688 0,00037773 0,00036751 0,00036110 0,00035577 Ennakot (tammi-lokakuu) 761 800 789 775 802 825 Maksuunpanotilitys,(marraskuu) -553-474 -561-579 -561-551 Verotuslain muk. tilitykset, (marraskuu-) 9 84 83 81 81 79 Tilitykset ed. vuodelta yhteensä 217 410 312 277 321 354 TILITYKSET VUODELTA t-2 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2016** Kuntaryhmän tilitykset, milj. 506 542 320 350 360 370 Lisäkannot + muut tilitykset, 188 198 114 135 139 139 TILITYKSET AIK.VUOSILTA 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2016** Muut tilitykset, v t-3-> 25 24 19 18 18 18 TILITYKSET YHTEENSÄ 6 351 6 844 6 722 6 664 6 793 7 017 Muutos % 3,5 7,8-1,8-0,9 1,9 3,3

10 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 1000 VEROVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** VEROTETTAVA TULO 19 032 19 400 19 900 20 800 21 800 22 800 Yhteisöveroprosentti 24,5 24,5 20,0 20,0 20,0 20,0 MAKSETTAVA YHTEISÖVERO 4 660 4 750 3 980 4 160 4 360 4 560 Kuntaryhmän osuus 0,2834 0,2949 0,3556 0,3636 0,3030 0,3030 Kuntaryhmän osuus, miljoonaa euroa 1 310 1 390 1 400 1 500 1 310 1 370 Kunnan jako-osuus 0,0001464 0,0001311 0,0001507 0,0001507 0,0001507 0,0001507 KUNNAN OSUUS YHT.VEROSTA 192 182 211 226 197 206 Muutos % -31,5-5,0 15,7 7,1-12,7 4,6 1 000 YHTEISÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2012** 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verovuodelta 2010 kunnalle tilitetään -16 1 0 0 0 0 Verovuodelta 2011 kunnalle tilitetään 56-16 0 0 0 0 Verovuodelta 2012 kunnalle tilitetään 143 35 1 0 0 0 Verovuodelta 2013 kunnalle tilitetään 13 141 30 3 0 0 Verovuodelta 2014 kunnalle tilitetään 13 169 27 2 0 Verovuodelta 2015 kunnalle tilitetään 14 179 29 2 Verovuodelta 2016 kunnalle tilitetään 12 154 30 Verovuodelta 2017 kunnalle tilitetään 12 164 Verovuodelta 2018 kunnalle tilitetään 14 TILITYKSET YHTEENSÄ 185 170 214 221 196 209 Muutos % -39,7-8,3 26,4 3,4-11,6 6,9

11 KIINTEISTÖVERON VEROPOHJA 1000 VEROTUSARVOT ja % 2012 2013 2014** 2015** 2016** 2017** Yleisen kiint.v-% alaiset maa-alueet 1 520 1 563 3 723 3 723 3 723 3 723 rakennukset 10 631 10 857 10 608 10 608 10 608 10 608 Vero % (0,60-1,35) 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 122 124 143 143 143 143 Vak. asuinrakennukset 41 286 42 573 46 298 46 298 46 298 46 298 Vero % (0,32-0,75) / (0,37-0,80) 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 0,55 VERO 227 234 255 255 255 255 Muut asuinrakennukset 745 816 958 958 958 958 Vero % (V.as +0,6, maks. 1,35) 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 VERO 7 7 9 9 9 9 Voimalaitokset 0 0 0 0 0 0 Vero % (maks. 1,4 /2,85) 1,00 1,00 0,90 0,90 0,90 0,90 VERO 0 0 0 0 0 0 Yleishyödylliset yhteisöt 336 338 361 361 361 361 Vero % 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 0,30 VERO 1 1 1 1 1 1 Rakentamaton rakenn.paikka 0 0 0 0 0 0 Vero % (1,00-3,00) 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 VERO 0 0 0 0 0 0 Verotusarvot yhteensä 54 520 56 147 61 948 61 948 61 948 61 948 Muutos % 3,4 3,0 10,3 0,0 0,0 0,0 MAKSETTAVA KIINT.VERO 356 367 408 408 408 408 Muutos % 51,5 2,9 11,2 0,0 0,0 0,0 KIINTEISTÖVERON TILITYKSET TILIVUOSI 2012 2013 2014** 2015** 2016** 2017** TA-vuoden tilitykset 356 367 408 408 408 408 TILITYKSET YHTEENSÄ 356 367 408 408 408 408

12 Yhteenveto 1 000 TILIVUOSI 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Verolaji Kunnallisvero 6 351 6 844 6 722 6 664 6 793 7 017 Muutos % 3,5 7,8-1,8-0,9 1,9 3,3 Yhteisövero 185 170 214 221 196 209 Muutos % -39,7-8,3 26,4 3,4-11,6 6,9 Kiinteistövero 356 367 408 408 408 408 Muutos % 51,5 2,9 11,2 0,0 0,0 0,0 VEROTULOKSI KIRJATTAVA 6 892 7 381 7 344 7 293 7 397 7 634 Muutos % 3,2 7,1-0,5-0,7 1,4 3,2 9 000 Verotuotto 1.000 2012-2017 8 000 7 000 6 000 5 000 4 000 3 000 2 000 1 000 0 2012 2013** 2014** 2015** 2016** 2017** Kunnallisvero Yhteisövero Kiinteistövero

13 TULOVEROPROSENTIT/VERTAILU Tuloveroprosentit 2011-2014 2011 2012 2013 2014 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 15,00 17,00 19,00 21,00 23,00 Sievi 19,75 19,75 20,50 20,50 21,00 21,00 21,25 21,75 21,75 Alavieska 19,50 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,50 21,50 21,50 Sievi Oulainen 19,50 20,50 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Alavieska Ylivieska 20,25 20,25 20,25 20,50 21,00 21,00 21,00 21,50 21,50 Nivala 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 20,50 21,00 21,00 21,50 Oulainen Haapavesi 19,50 19,50 20,00 20,00 20,75 20,75 20,75 20,75 21,25 Ylivieska Ylivieskan s-kunta 19,42 19,67 19,96 20,00 20,50 20,50 20,79 21,13 21,13 Haapajärvi 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 21,00 Nivala Merijärvi 19,00 19,00 19,50 19,50 20,00 20,00 20,50 21,00 21,00 Raahe 19,00 19,75 19,75 19,75 20,00 20,00 20,00 21,00 21,00 Haapavesi K-P:n liitto 19,20 19,41 19,72 19,71 19,81 19,85 19,91 20,58 20,66 Ylivieskan s-kunta Kokkola 19,00 19,25 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,50 20,50 Kannus 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 19,50 20,50 20,50 Haapajärvi P-P:n liitto 18,73 18,84 18,90 18,95 19,63 19,65 19,71 19,84 20,36 Merijärvi Pyhäjoki 19,00 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 19,75 20,25 Koko maa/pain. 18,40 18,46 18,55 18,59 18,98 19,17 19,25 19,40 19,74 Raahe Kalajoki 18,50 18,50 18,50 18,50 19,00 19,00 19,50 19,50 19,50 K-P:n liitto Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Kokkola Kannus P-P:n liitto Pyhäjoki Koko maa/pain. Kalajoki

14 ASUINRAKENNUSTEN VEROPROSENTIT/VERTAILU Asuinrakennusten kiinteistövero % 2011-2014 0,15 0,25 0,35 0,45 0,55 0,65 0,75 0,85 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Haapajärvi 0,40 0,40 0,40 0,40 0,75 0,75 0,75 0,65 0,75 Sievi 0,30 0,30 0,35 0,35 0,40 0,40 0,50 0,60 0,70 Ylivieska 0,35 0,35 0,45 0,45 0,55 0,55 0,55 0,60 0,65 Nivala 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,45 0,55 0,55 0,65 Kokkola 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,45 0,45 0,50 0,60 K-P:n liitto 0,33 0,33 0,32 0,35 0,36 0,44 0,45 0,50 0,57 Oulainen 0,37 0,40 0,45 0,45 0,50 0,50 0,55 0,55 0,55 Alavieska 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 0,55 0,55 0,55 Ylivieskan seutukunta 0,33 0,33 0,37 0,37 0,43 0,43 0,49 0,52 0,54 Haapavesi 0,35 0,35 0,35 0,35 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 Kannus 0,40 0,40 0,33 0,33 0,33 0,33 0,42 0,42 0,50 Raahe 0,28 0,28 0,28 0,28 0,32 0,32 0,32 0,32 0,50 Merijärvi 0,30 0,30 0,30 0,30 0,45 0,45 0,45 0,45 0,45 P-P:n liitto 0,28 0,28 0,29 0,30 0,40 0,40 0,41 0,43 0,45 Koko maa/pain. 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 0,43 Pyhäjoki 0,27 0,27 0,27 0,27 0,32 0,35 0,35 0,40 0,40 Kalajoki 0,26 0,30 0,30 0,30 0,35 0,35 0,35 0,35 0,35 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen. Muut keskiarvot painotettuja Haapajärvi Sievi Ylivieska Nivala Kokkola K-P:n liitto Oulainen Alavieska Ylivieskan seutukunta Haapavesi Kannus Raahe Merijärvi P-P:n liitto Koko maa/pain. Pyhäjoki Kalajoki 2011 2012 2013 2014

15 YLEISET KIINTEISTÖ- VEROPROSENTIT/VERTAILU 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Haapajärvi 0,50 0,75 0,75 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 Kokkola 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,05 1,05 1,15 1,25 K-P:n liitto 0,84 0,84 0,84 0,85 0,87 0,98 1,00 1,08 1,17 Ylivieska 0,80 0,80 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 1,05 1,10 Pyhäjoki 0,72 0,72 0,72 0,72 0,72 1,00 1,00 1,00 1,10 Oulainen 0,75 0,80 0,90 0,90 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 Nivala 0,70 0,85 0,85 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 1,00 Alavieska 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 1,00 1,00 1,00 Kannus 0,90 0,90 0,84 0,84 0,84 0,84 0,92 0,92 1,00 Raahe 0,60 0,60 0,60 0,60 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 P-P:n liitto 0,64 0,65 0,66 0,67 0,79 0,79 0,80 0,95 0,96 Koko maa/pain. 0,74 0,75 0,74 0,74 0,87 0,87 0,90 0,92 0,94 Ylivieskan seutukunta 0,68 0,70 0,72 0,76 0,76 0,83 0,88 0,91 0,93 Sievi 0,70 0,70 0,75 0,75 0,80 0,80 0,80 0,80 0,90 Merijärvi 0,60 0,65 0,65 0,65 0,75 0,75 0,75 0,85 0,85 Kalajoki 0,59 0,62 0,62 0,62 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Haapavesi 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,65 0,75 0,75 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen.. Yleinen kiinteistövero % 2011-2014 2012 2013 2014 0,30 0,50 0,70 0,90 1,10 1,30 1,50 Haapajärvi Kokkola K-P:n liitto Ylivieska Pyhäjoki Oulainen Nivala Alavieska Kannus Raahe P-P:n liitto Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta Sievi Merijärvi Kalajoki Haapavesi

16 VAPAA-AJAN RAKENNUSTEN VEROPROSENTIT 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Haapajärvi 0,70 0,70 0,70 0,70 1,35 1,35 1,35 1,25 1,35 Sievi 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 1,20 1,30 Ylivieska 0,90 0,90 1,00 1,00 1,10 1,10 1,10 1,10 1,15 Haapavesi 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,10 1,10 Pyhäjoki 0,83 0,83 0,83 0,83 0,87 1,00 1,00 1,00 1,10 Oulainen 0,80 0,80 1,00 1,00 1,05 1,05 1,05 1,05 1,05 Koko maa/pain. 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 1,05 Ylivieskan seutukunta 0,82 0,85 0,90 0,90 0,98 0,98 0,99 1,03 1,05 P-P:n liitto 0,83 0,85 0,86 0,86 0,96 0,97 0,97 1,00 1,01 K-P:n liitto 0,87 0,87 0,92 0,89 0,91 0,92 0,93 0,99 1,01 Merijärvi 0,70 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 Nivala 0,80 0,95 0,95 0,95 0,95 0,95 1,00 1,00 1,00 Kokkola 0,80 0,80 0,95 0,90 0,90 0,90 0,90 1,00 1,00 Raahe 0,80 0,80 0,80 0,80 0,92 0,92 0,92 0,92 1,00 Kannus 1,00 1,00 0,87 0,87 0,87 0,87 0,92 0,92 1,00 Alavieska 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Kalajoki 0,74 0,81 0,81 0,81 0,90 0,90 0,90 0,90 0,90 Ylivieskan seutukunnan keskiarvo aritmeettinen.. Vapaa-ajan rak:n kiinteistövero % 2011-2014 2011 2012 2013 2014 0,30 0,50 0,70 0,90 1,10 1,30 1,50 Haapajärvi Sievi Ylivieska Haapavesi Pyhäjoki Oulainen Koko maa/pain. Ylivieskan seutukunta P-P:n liitto K-P:n liitto Merijärvi Nivala Kokkola Raahe Kannus Alavieska Kalajoki

17 ALAVIESKAN KUNTA VEROPROSENTTIEN MUUTOSTEN VAIKUTUS VEROTULOIHIN VUOSITASOLLA Tuloveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero Vero % tulo euroa Vero euroa nykyiseen 21,50 %:iin 21,50 % 31 350 000 6 740 250 0 22,00 % 31 350 000 6 897 000 156 750 22,50 % 31 350 000 7 053 750 313 500 23,00 % 31 350 000 7 210 500 470 250 23,50 % 31 350 000 7 367 250 627 000 24,00 % 31 350 000 7 524 000 783 750 Asuinrakennusten kiinteistöveroprosentti Verotettava Verotuloarvion ero väh. Vero % omaisuus euroa Vero euroa 0,55 %:iin 0,55 % 46 298 000 254 639 0 0,60 % 46 298 000 277 788 23 149 0,70 % 46 298 000 324 086 69 447 0,75 % 46 298 000 347 235 92 596 Yleinen kiinteistöveroprosentti Verotettava omaisuus euroa Verotuloarvion ero Vero % Vero euroa nykyiseen 1,00 %:iin 1,00 % 14 331 000 143 310 0 1,10 % 14 331 000 157 641 14 331 1,20 % 14 331 000 171 972 28 662 1,30 % 14 331 000 186 303 42 993 1,35 % 14 331 000 193 469 50 159 Vapaa-ajan rakennusten kiinteistöveroprosentti Vero % Verotettava omaisuus euroa Vero euroa Verotuloarvion ero nykyiseen 0,90 %:iin 0,90 % 958 000 8 622 0 1,00 % 958 000 9 580 958 1,10 % 958 000 10 538 1 916 1,20 % 958 000 11 496 2 874 1,30 % 958 000 12 454 3 832 1,35 % 958 000 12 933 4 311 Jos tuloveroprosenttia muutetaan on muutoksen vaikutus ensimmäisenä vuotena 11 kk:n osalta, koska verotulot kirjataan kassaperusteisesti poiketen siten muista tulo- ja kulueristä. Vaihteluväli 0,37 % - 0,80 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %. Vaihteluväli 0,60 % - 1,35 %, kuitenkin korkeintaa 0,60 % korkeampi kuin vak. asuinrak:n %.

18 Tietoja kuntien tuloveroprosenteista vuosilta 1985-2014 Lähde: Verohallinto Vuosi Keski- Muutos Aritmeet- Muutos Kuntien lkm Korkein Alhaisin määräinen edell. tinen edell. tulovero-%: tulo- tulotulovero- vuodesta keskiarvo vuodesta nousi laski vero-% vero-% prosentti 1) %-yks. % %-yks. 2014 19,74 0,36 20,36 0,35 156 0 22,50 16,50 2013 19,38 0,14 20,01 0,20 119 4 22,00 16,25 2012 19,24 0,08 19,81 0,15 91 2 21,75 16,25 2011 19,16 0,19 19,66 0,06 49 6 21,50 16,25 2010 18,97 0,38 19,60 0,35 181 2 21,00 16,25 2009 18,59 0,05 19,25 0,10 67 2 4 2 21,00 16,50 2008 18,54 0,09 19,15 0,15 119 3 21,00 16,00 2007 18,45 0,06 19,00 0,13 106 3 21,00 16,00 2006 18,39 0,10 18,87 0,19 140 1 21,00 16,00 2005 18,29 0,17 18,68 0,18 136 1 21,00 16,00 2004 18,12 0,08 18,50 0,06 54 2 20,00 16,00 2003 18,04 0,26 18,44 0,11 93 2 20,00 15,50 2002 17,78 0,11 18,33 0,14 108 3 19,75 15,00 2001 17,67 0,02 18,19 0,04 41 6 19,75 15,00 2000 17,65 0,05 18,15 0,09 83 15 19,75 15,50 1999 17,60 0,07 18,06 0,10 87 10 19,75 15,50 1998 17,53 0,11 17,96 0,08 77 19 19,75 15,00 1997 17,42-0,09 17,88-0,03 10 44 19,75 15,00 1996 17,51-0,02 17,91-0,03 5 34 20,00 15,00 1995 17,53 0,00 17,94 0,01 9 8 20,00 15,00 1994 17,53 0,33 17,93 0,17 125 2 19,75 15,00 1993 17,20 0,32 17,76 0,16 114 0 20,00 14,50 1992 16,88 0,26 17,60 0,15 105 0 20,00 14,50 1991 16,62 0,15 17,45 0,14 101 1 19,00 14,00 1990 16,47 0,09 17,31 0,11 87 0 19,50 14,00 1989 16,38 0,08 17,20 0,13 101 1 19,50 14,00 1988 16,30 0,15 17,07 0,11 81 0 18,50 14,00 1987 16,15 0,10 16,96 0,09 79 1 18,50 13,50 1986 16,05 0,07 16,87 0,07 56 5 18,50 13,50 1985 15,98 16,80 38 2 18,75 13,50 1) Painotettu maksuunpantua kunnallisveroa vastaavilla verotettavilla tuloilla (ent. ansioäyrit) 2) Vuoden 2009 luvut eivät sisällä kuntaliitoksissa mukana olevia kuntia.

Kuntien kiinteistöveroprosentit 1993-2014 19 Kiinteistöjen verotusarvoilla painotetut keskiarvot 1993 1994 1995 1996 1997 1998 1999 2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014 Yleinen kiinteistöveroprosentti: Yläraja 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,55 0,61 0,61 0,59 0,59 0,60 0,65 0,67 0,68 0,68 0,70 0,72 0,73 0,74 0,75 0,74 0,74 0,86 0,88 0,90 0,92 0,94 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Vakituinen asuinrakennus: Yläraja 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,40 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,75 0,75 0,75 0,75 0,75 Keskiarvo 0,20 0,21 0,21 0,20 0,20 0,21 0,23 0,26 0,26 0,26 0,27 0,27 0,28 0,29 0,29 0,29 0,29 0,38 0,39 0,40 0,41 0,43 Alaraja 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,10 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,22 0,32 0,32 0,32 0,32 0,32 Muu asuinrakennus kuin vakituinen asuinrakennus: Yläraja 1) 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 0,80 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,35 1,35 1,35 1,35 1,35 Keskiarvo 0,68 0,69 0,69 0,69 0,68 0,69 0,74 0,79 0,79 0,80 0,82 0,83 0,84 0,86 0,87 0,88 0,89 0,98 0,99 1,00 1,03 1,05 Alaraja 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,20 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,50 0,60 0,60 0,60 0,60 0,60 Voimalaitos: Yläraja 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,00 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 1,40 2,50 2,50 2,50 2,50 2,85 2,85 2,85 2,85 2,85 Keskiarvo 0,99 0,99 0,99 0,99 1,00 1,00 1,38 1,37 1,39 1,39 1,39 1,39 1,39 2,44 2,46 2,47 2,46 2,74 2,73 2,81 2,81 2,82 Alaraja Ydinvoimalaitos: Yläraja 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Keskiarvo 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 1,80 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 2,20 Alaraja 1) Vuosina 1993-98 enintään 0,50 prosenttiyksikköä ja vuosina 1999-2014 enintään 0,60 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vakituisen asuinrakennuksen veroprosentti.

20 Kuntien verotulot 2012-2015, mrd Lähde: Vuodet 2012-2013 Verohallinto, vuosien 2014-2015 arviot Kuntaliitto Verolaji 2012 2013* 2013** 2015** Kunnallisvero 16,85 17,97 18,22 18,44 Yhteisövero 1,21 1,31 1,39 1,47 Kiinteistövero 1,27 1,36 1,51 1,57 Verotulot yht. 19,33 20,64 21,12 21,48 Muutos, % Kunnallisvero 3,8 6,7 1,4 1,2 Yhteisövero -27,3 8,2 6 5,8 Kiinteistövero 5,9 7,3 10,8 4 Verotulot yht. 1,2 6,8 2,3 1,7 Tuloveroprosentti, keskim. 19,24 19,38 19,74 19,74 Yhteisveroprosentti 24,5 24,5 20 20 Osuus yhteisöverosta, % 28,34 29,49 35,56 36,36