Nro 165/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/26/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen

YMPÄRISTÖLUPAPÄÄTÖS Nro 165/2013/1 Länsi- ja Sisä-Suomi Dnro LSSAVI/26/04.08/2013 Annettu julkipanon jälkeen 11.10.2013 ASIA HAKIJA Eläinsuojan ympäristölupa, maidontuotanto ja sen laajentaminen, Jalasjärvi Maikau Oy Yhteyshenkilö Markku Parkkari Sikakyläntie 755 61600 Jalasjärvi TOIMINTA JA SEN SIJAINTI LUVAN HAKEMISEN PERUSTE LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Liike- ja yhteisötunnus: 2422976-6 Maidontuotantoa laajennetaan rakentamalla uusi hiehonavetta. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 210 lypsylehmälle, 153 hieholle ja 60 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Tilalla on nykyisin 150 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk:n ikäisiä). Eläinsuojat sijaitsevat Jalasjärven kunnan Jokipiin kylän kiinteistöllä Parkkari (1:452). Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi etälietesäiliö noin 7 km tilakeskuksesta koilliseen päin kiinteistölle Lehtomaa 16:20 (Kokkolan kylä, Jalasjärvi). Toiminta on ympäristölupavelvollinen ympäristönsuojelulain 28 1 momentin ja ympäristönsuojeluasetuksen 1 :n 1 momentin 11 a) kohdan mukaan, koska kyseessä on vähintään 30 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. Ympäristönsuojelulain 28 :n 3 momentin mukaan luvan saaneen toiminnan päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävään tai muuhun olennaiseen toiminnan muuttamiseen on oltava lupa. Ympäristönsuojeluasetuksen 5 :n 1 momentin 11 a) kohdan nojalla eläinsuojan ympäristölupa-asian ratkaisee aluehallintovirasto, koska kyseessä on vähintään 75 lypsylehmälle tarkoitettu eläinsuoja. LÄNSI- JA SISÄ-SUOMEN ALUEHALLINTOVIRASTO puh. 0295 018 450 Vaasan päätoimipaikka fax 06 317 4817 Wolffintie 35 kirjaamo.lansi@avi.fi PL 200, 65101 Vaasa

2 Tämän päätöksen mukaisena valvontaviranomaisena toimii Etelä- Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen ympäristö- ja luonnonvarat vastuualue, jäljempänä Etelä-Pohjanmaan ELY- keskus. ASIAN VIREILLETULO Lupahakemus on tullut vireille Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastossa 25.2.2013. TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT, SOPIMUKSET JA ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Olemassa olevalla toiminnalla on Länsi-Suomen ympäristökeskuksen 24.4.2007 myöntämä ympäristölupa, jonka mukaan eläinsuojaan saa sijoittaa enintään 150 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Hakemuksen liitteenä on maanvuokraussopimuksia (11 kpl) yhteensä 58,1 ha:n peltopinta-alasta ja lannan levityssopimuksia (3 kpl) yhteensä 52,3 ha peltopinta-alasta. Tila sijaitsee maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Alueella ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. Etelä-Pohjanmaan maakuntavaltuuston 1.12.2003 hyväksymässä ja ympäristöministeriön 23.5.2005 vahvistamassa maakuntakaavassa ei ole tilan sijaintikiinteistön kohdalla aluevarauksia. TOIMINNAN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Tilakeskus sijaitsee Jalasjärven kunnassa (164) Jokipiin kylässä (404) kiinteistöllä Parkkari 1:452 (noin 6 km Jalasjärven keskustasta koilliseen päin). Uusi hiehonavetta rakennetaan asemapiirustuksen mukaan noin 20 m etäisyydelle nykyisestä navetasta etelään päin. Tilan pohjois- ja itäpuolella on metsää ja etelä-länsipuolella peltoa. Tila sijaitsee Matoluoman valuma-alueella (42.045). Tilakeskuksesta noin 300 m länteen päin virtaa Järviluoman itäinen haara, joka yhtyy Matoluomaan ja myöhemmin Jalasjokeen. Tilakeskusta lähin järvi Porrassalmi sijaitsee noin 1,5 km tilakeskuksesta kaakkoon päin. Lähin pohjavesialue Venesmäenkallio (1016452) sijaitsee noin 12 km tilakeskuksesta länteen päin. Tilan läheisyydessä ei ole luonnonsuojelualueita eikä valtakunnallisesti merkittäviä maisema-alueita. Uudesta hiehopihatosta 400 m säteellä on hakijan asuinrakennuksen lisäksi viisi asuinrakennusta. Lähimpänä eläinsuojia (nykyisestä navetasta noin 90 m ja tulevasta hiehonavetasta noin 50 m etelään päin) kiinteistöllä Kettula (1:145) sijaitsevan loma-asunnon omistaja on antanut kirjallisen suostumuksensa eläinsuojan laajennukseen. Lähin ulkopuolisen omistama vakituisessa asuinkäytössä oleva asuinrakennus sijaitsee nykyisestä navetasta noin 170 m ja tulevasta hiehopihatosta noin 140 m etelään päin kiinteistöllä Sandvik (1:411). Olemassa olevasta navetasta 110 m luoteeseen (Maijala 1:78) ja 160 m luoteeseen (Lepistö 1:441) päin sijaitsee kaksi loma-asuntoa. Näihin loma-asuntoihin on uudesta hiehopihatosta 165 m ja 220 m. Olemassa olevasta navetasta noin 280 m ja

HAKEMUKSEN MUKAINEN TOIMINTA 3 rakennettavasta hiehopihatosta noin 350 m luoteeseen sijaitseva asuinrakennus (Hietakangas 1:175) on käytännössä autiona. Eläintilat Hakemus koskee maidontuotantotoimintaa ja sen laajentamista. Tilalla on nykyisin 150 lypsylehmää, 68 hiehoa ja 30 vasikkaa (alle 6 kk). Sonnivasikat myydään välitykseen. Toimintaa laajennetaan rakentamalla olemassa olevan navetan eteläpuolelle uusi navetta hiehoille. Uusi hiehonavetta yhdistetään olemassa olevaan pihattonavettaan yhdyskäytävällä eläinsiirtojen helpottamiseksi. Laajennuksen jälkeen eläinpaikkoja on enintään 210 lypsylehmälle, 153 hieholle (100 kpl 12-24 kk ja 53 kpl 6-12 kk) ja 60 alle 6 kk ikäiselle vasikalle. Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi etälietesäiliö noin 7 km tilakeskuksesta koilliseen päin. Tilalla on nykyään kuusi laakasiiloa, joista kolmea jatketaan rehun varastointitilavuuden lisäämiseksi. Tilalle tulee vesi kunnan vesijohtoverkostosta ja omasta porakaivosta. Eläinten rehuseos jaetaan ruokintapöydille apevaunuilla (pihattonavetassa visiiriseinät). Eläimiä ei laidunneta. Lehmät lypsetään kalanruotolypsyasemalla (2x 11). Tilan vuotuinen tuotanto on laajennuksen jälkeen 2 000 000 litraa maitoa ja 15 000 kg lihaa. Olemassa olevassa lypsylehmäpihatossa ilma poistetaan yleensä luonnollisesti katon harjalla sijaitsevien säädettävien kattoikkunoiden kautta (korvausilma verhoseinien kautta). Tarvittaessa käytetään koneellista ilmanvaihtoa ja johdetaan poistoilma suihkuvirtaushatuilla varustettujen poistohormien kautta. Rakennettavaan hiehonavettaan tulee valoharja ja luonnollinen ilmanvaihto (poisto kattohormeista ja korvausilma avattavien verhoseinien kautta). Lannan ja jätevesien käsittely ja varastointi Laajennuksen jälkeen 210 lypsylehmän ja 153 hiehon lanta käsitellään ja varastoidaan lietelantana. Myös olemassa olevan navetan sairaskarsinoiden lanta käsitellään lietelantana. Tilakeskuksessa on kolme kelluvalla katteella katettua betonista lietesäiliötä (2 040 m 3, 450 m 3 ja 400 m 3 ) ja yksi betonikannella katettu betoninen 150 m 3 lietesäiliö. Kaikki tilakeskuksessa olevat lietesäiliöt täytetään alakautta. Olemassa olevan navetan itäpuolella on välipudotuskaivo (2 m 3 ), josta liete valuu 150 m 3 :n lietesäiliöön. Liete pumpataan 150 m 3 :n säiliöstä kiinteän putkiyhteyden kautta 2 040 m 3 :n säiliöön. Olemassa olevan tuotantorakennuksen sisäpihalla sijaitseva 450 m 3 :n lietesäiliö täyttyy suoraan lietekuiluista. Tien toisella puolella oleva 400 m 3 :n lietesäiliö täytetään pumppaamalla liete lietevaunusta säiliön alaosaan. Hakijalla on oma kelluvalla katteella katettu 1 500 m 3 etälietesäiliö tilakeskuksesta noin 6 km koilliseen päin Jalasjärven kylässä kiinteistöllä Vainio (14:90).

4 Laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi 2 000 m 3 :n betoninen etälietesäiliö Jalasjärven Kokkolan kylään noin 7 km tilakeskuksesta koilliseen päin kiinteistölle Lehtomaa (16:20). Uusi etälietesäiliö täytetään alakautta ja katetaan hakemuksen mukaan kelluvalla katteella. Lisäksi tilalla on vuokralla kolme kelluvalla katteella katettua lietesäiliötä (640 m 3, 170 m 3 ja 270 m 3 ) ja yksi betonikannella katettu 700 m 3 :n lietesäiliö. Vuokratuista lietesäiliöistä 270 m 3 :n säiliö sijaitsee noin 750 m tilakeskuksesta pohjoiseen päin kiinteistöllä Nyrhinen (1:215, Jokipii). Vuokratuista lietesäiliöistä 640 m 3 :n ja 170 m 3 :n säiliöt sijaitsevat tilakeskuksesta noin 2,5 km luoteeseen päin kiinteistöllä Yliselä (7:66, Luopajärvi). Vuokrattu 700 m 3 :n lietesäiliö sijaitsee noin 3 km tilakeskuksesta kaakkoon päin kiinteistöllä Peräsaari ( 77:0, Jalasjärvi). Olemassa olevan navetan ja uuden hiehonavetan lietekuilut (yhteensä 240 m 3 ) toimivat padotuksella. Tilalla on laajennuksen jälkeen lietelannan varastointitilavuutta (lietekuiluineen) yhteensä 8 560 m 3. Olemassa olevan pihattonavetan vasikkalan 30 vasikkaa ja pajan yhteydessä olevan vasikkalan 30 vasikkaa ovat kuivikelannalla. Kuivikkeena käytetään turvetta ja olkia. Olemassa olevan pihattonavetan poikimakarsinassa (72 m 2 ) on 0,4 m paksu kuivikepohja, joka vaihdetaan kahdeksan kertaa vuodessa. Poikimakarsinassa on keskimäärin neljä poikivaa lehmää viikossa. Olemassa olevan navetan yhteydessä on kuivalantala, jonka varastointitilavuus on 352 m 3 (160 m 2 ja reunakorkeus 1,2 m). Lantalan suotovedet johdetaan kiinteää putkiyhteyttä pitkin 450 m 3 :n lietesäiliöön. Lisäksi tilalla on kaksi vuokrattua kuivalantalaa: noin 750 m tilakeskuksesta pohjoiseen päin kiinteistöllä Nyrhinen (1:140) sijaitseva 210 m 3 :n kuivalantala ja noin 700 m tilakeskuksesta koilliseen päin kiinteistöllä Lehtola (1:140, Jokipii) sijaitseva 170 m 3 :n kuivalantala. Kaikki lantalat ovat kattamattomia ja niissä on 50 cm korkuinen ajoluiska ja edessä tiivispohjainen kuormauslaatta. Tilalla muodostuvat maitohuoneen jätevedet (200 m 3 ) ja muut pesuvedet (50 m 3 ) johdetaan lietesäiliöihin. Maitoputkiston pesurissa on käytössä varastopesujärjestelmä. Olemassa olevan navetan WC-jätevedet johdetaan nykyään lietesäiliöön. Jatkossa olemassa olevan navetan WC-jätevedet johdetaan Uponorin panospuhdistamoon yhdessä asuinrakennuksen WC-jätevesien kanssa tai navettaan rakennetaan kuivakäymälä. Rakennettavaan hiehonavettaan ei tule sosiaalitiloja. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta käytetään pellolla lannoitteena. Hakijalla on käytettävissä lannan levitykseen peltoa yhteensä 226,2 ha, josta omaa on 115,8 ha, vuokrapeltoa 58,1 ha ja sopimuspeltoa 52,3 ha. Lanta levitetään keväällä viikoilla 18-21 (30%), kesällä viikoilla 26-28 (50 %) ja syksyllä viikoilla 36-40 (20 %). Liete levitetään multaavalla levityskalustolla tai käyttämällä pintalevityksessä heilurilevitintä ja multaamalla liete 24 h kuluttua levityksestä. Kauimmaiset lannanlevitykseen käytettävät pellot sijaitsevat noin 7 km etäisyydellä tuotantorakennuksista. Tilalla on myös lähipeltoja noin 1 km säteellä tilakeskuksesta. Mikään lannanlevityspelloista ei sijaitse pohjavesialueella.

5 Säilörehun varastointi Esikuivattu säilörehu (noin 4 000 t/v) varastoidaan laakasiiloihin. Olemassa olevan pihattonavetan itäpuolella on varten murskeviljan varastointia kaksi laakasiiloa ja säilörehun varastointia varten neljä laakasiiloa, joista kolmen siilon pituutta on jatkettu kuluneen kesän aikana 25 metriä. Puristeneste johdetaan umpisäiliöön (15 m 3 ), josta se pumpataan lietevaunuun ja viedään lietesäiliöön tai kasvukaudella suoraan pellolle lannoitteeksi. Pilaantunut rehu (noin 20 t/v) varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Polttoaineet ja kemikaalit Tilakeskuksessa on kolme polttoainesäiliötä (2 000 l, 2 000 l ja 5 000 l) erillisessä lukittavassa rakennuksessa. Rakennuksen betonilattia ja seinän alaosan harkkoreunat toimivat säiliöiden valuma-altaana. Polttoainesäiliöt ovat varustettuja lapon estolaitteella, mutta niissä ei ole erillistä ylitäytönestintä. Suurin säiliöistä on hankittu v. 2008 ja muut säiliöt on peruskunnostettu v. 2006. Muita öljytuotteita säilytetään enintään 400 litraa asfalttipohjaisessa konehallissa. Kasvinsuojeluaineet (noin 200 l/v) säilytetään lukitussa kaapissa. Lannoitteita hankitaan talvikaudella ja ne varastoidaan suursäkeissä konehallissa. Säilörehun teossa käytettävää happoa varastoidaan (noin 12 000 l/v) tilalla konteissa. Lypsylaitteiston pesuaineita (noin 350 l/v) säilytetään maitohuoneessa. Eläinten hoidossa tarvittavat lääkeaineet säilytetään tuotantorakennuksessa lääkekaapissa. Jätteet Kuolleet eläimet (noin 7 t/v) toimitetaan raatojen käsittelylaitokselle Honkajoki Oy:lle. Raatokuljetusta odottavat kuolleet eläimet säilytetään jäähdytettävässä raatokontissa (Mepu cool bio box). Pilaantunut rehu varastoidaan kuivalantalassa ja käytetään lannoitteena pellolla. Vaaralliset jätteet (jäteöljyt, loistelamput ja akut) toimitetaan Jalasjärven jäteasemalle (Lakeuden Etappi). Metalliromu toimitetaan romunkeräykseen (Kuusakoski Oy). Yhdyskuntajäte toimitetaan kunnalliseen jätteenkeräykseen. Toiminnasta aiheutuva liikenne Liikennöinti tulee lisääntymään tilalla jonkin verran laajennuksen johdosta. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä. Rehukuljetuksia on noin kerran kuukaudessa ja eläinkuljetuksia (teuraat/välitysvasikat) pari kertaa kuukaudessa. Eläinlääkäri käy tilalla noin kerran kuukaudessa. Lantaa levitetään noin 14 vrk/ levitysjakso (3 levitysjaksoa vuodessa). Rehua tehdään noin 3-4 päivää/sato (3 satoa/v). Aperuokinta aiheuttaa päivittäistä liikennettä tilakeskuksen sisällä.

6 TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Kaikki lietesäiliöt täytetään alakautta. Uusi etälietesäiliö katetaan kelluvalla turvekatteella. Tilakeskuksessa sijaitsevat lietesäiliöt on katettu kelluvalla katteella (2 040 m 3 :n, 450 m 3 :n ja 400 m 3 :n lietesäiliöt) tai betonikannella (150 m 3 :n lietesäiliö). Olemassa olevan ja uuden tuotantorakennuksen ilmanvaihto perustuu luonnolliseen ilmanvaihtoon. Rakennuksen katon harjalla on useita poistohormeja, jolloin ei pääse syntymään pistekuormitusta poistoilmasta. Tila kuuluu tuotosseurantaan. Ruokinta suunnitellaan karjan tarpeen mukaan ja ylimääräisiä ammoniakkipäästöjä pyritään välttämään. Lannan levityksen hajuhaittoja pyritään estämään levittämällä lietelanta multaavalla levityskalustolla tai multaamalla 24 h kuluessa levityksestä. Pintalevityksessä käytetään Möscha-heilurilevitintä, jolloin hajuhaitat ovat hakijan mukaan pienemmät kuin perinteistä lautaslevitintä käytettäessä. Tilalla on käytössä ISO 9001 laatujärjestelmä. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Tuotantorakennus rakennetaan palomääräysten mukaisesti. Navetoissa on hälytysjärjestelmä. Tilalla on tulipalojen varalle palovaroittimet ja alkusammuttimia ja sähkökatkojen varalle aggregaatti. Karja ruokitaan apevaunulla, joka ei ole riippuvainen sähköstä. Lupahakemuksen täydennykset Hakija on täydentänyt hakemustaan 4.3.2013, 8.4.2013, 10.4.2013, 19.4.2013, 22.4.2013, 12.8.2013 ja 27.8.2013. Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastus Hakemuksesta on kuulutettu Jalasjärven kunnan ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston ilmoitustauluilla 2.5.2013-3.6.2013. Ympäristölupahakemusta koskeva ilmoitus on julkaistu JP-Kunnallissanomat -lehdessä 6.5.2013. Ympäristölupahakemus ja siihen liittyvät selvitykset ovat olleet kuulutusajan yleisesti nähtävillä Jalasjärven kunnanvirastossa. Lupahakemuksesta on annettu erikseen tieto niille asianosaisille, joita asia erityisesti koskee. Tilalle on tehty ympäristölupahakemuksen johdosta tarkastuskäynti 15.8.2013. Tarkastuksesta laadittu muistio on liitetty hakemusasiakirjoihin.

7 Lausunnot Aluehallintovirasto on pyytänyt lupahakemuksesta lausunnot Jalasjärven kunnanhallitukselta, Jalasjärven ympäristönsuojeluviranomaiselta ja Etelä- Pohjanmaan ELY-keskukselta. Etelä-Pohjanmaan ELY-keskus ja Jalasjärven kunnanhallitus eivät antaneet asiasta lausuntoa. Jalasjärven ympäristö- ja rakennuslautakunta on antanut Maikau Oy:n ympäristölupahakemuksesta seuraavan lausunnon: Hakemuksen mukainen sijoituspaikka sijaitsee peltoaukean laidalla. Vallitsevat tuulet alueella ovat etelän- ja lännen puoleisia. Lähin asuttu naapuri sijaitsee nykyisestä eläinsuojasta 175 m ja uudesta pihatosta 135 m etelään. Uudesta hiehonavetasta 50 m etäisyydellä sijaitsee vapaa-ajan käytössä oleva rakennus. Etäisyys uudesta rakennettavasta hiehonavetasta lähimpiin naapureihin on pienempi kuin Ympäristöhallinnon ohjeessa 1/2010. Ympäristö- ja rakennuslautakunta esittää, että toiminta voidaan sijoittaa ko. paikalle, mikäli siinä huomioidaan käytettävissä oleva paras mahdollinen tekniikka. Luvassa tulee ottaa huomioon Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräykset, joiden mukaan talousvesikaivojen ympärille tulee jättää 100 m suojavyöhyke. Mikäli lannanlevitysalueita on tai tulee olemaan kunnan ympäristönsuojelumääräysten 18 :n mukaisesti rajatulla alueella, tulee Iohkoille levitettävä Ianta kyntää tai mullata neljän tunnin kuluessa Ievityksestä. Lanta voidaan tällä alueella myös levittää sijoituslaitteella, injektoimalla tai levittää letkulevittimellä oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon. Navetan jätehuollossa tulee noudattaa Lakeuden jätelautakunnan yleisiä jätehuoltomääräyksiä. Kuolleet eläimet tulee säilyttää siten, etteivät haittaeläimet pääse säilytyspaikkaan, eikä kesäaikana niistä aiheudu haju- tai muuta haittaa ennen niiden toimittamista korkeariskisen eläinjätteen keräykseen. Muistutukset ja mielipiteet Hakemuksesta ei ole esitetty muistutuksia tai mielipiteitä. Hakijan kuuleminen ja vastine Hakijalle on lähetetty Jalasjärven kunnan ympäristö- ja rakennuslautakunnan lausunto vastineen antamista varten. Hakija on ilmoittanut, ettei hän anna vastinetta.

8 ALUEHALLINTOVIRASTON RATKAISU Käsittelyratkaisu Etälietesäiliöt ja etälantalat Hakemuksessa esitetty rakennettava etälietesäiliö sekä olemassa olevat etälietesäiliöt (5 kpl) ja etälantalat (2 kpl) ovat niin etäällä rakennettavasta eläinsuojasta, ettei niiden vaikutuksia arvioida tämän eläinsuojaa koskevan ympäristölupapäätöksen yhteydessä. Aluehallintovirasto ottaa kuitenkin huomioon lupaharkinnassa ja lupamääräyksissä tiedot etälietesäiliöiden ja etälantaloiden lannan varastointitilavuudesta. Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen toimii etälietesäiliöiden ja etälantaloiden valvojana ja arvioi rakennettavan etälietesäiliön mahdollisen ympäristöluvan tarpeen. Ympäristöluparatkaisu Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto myöntää Maikau Oy:lle ympäristöluvan maidontuotantotoiminnalle ja sen laajentamiselle Jalasjärven kunnan Jokipiin kylään tilalle Parkkari 164-404-1-452 tähän päätökseen liitetyn asemapiirroksen (päivätty 21.4.2013) mukaisesti ja annettuja lupamääräyksiä noudattaen. Toimintaa tulee harjoittaa lupahakemuksen ja sen täydennyksien mukaisesti ellei lupaehdoissa toisin määrätä. Ympäristölupa myönnetään siten, että eläinsuojassa voidaan pitää enintään 210 lypsylehmää, 153 hiehoa ja 60 vasikkaa (alle 6 kk). Lupamääräykset 1. Eläinsuojien ja lantaloiden rakenteet sekä lannan ja jätevesien varastointi Eläinsuojissa muodostuvat lietteet, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet, tilakeskuksessa olevan kuivalantalan suotovedet sekä säilörehun puristenesteet tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevissa lietesäiliöissä siten, että niitä ei joudu ympäristöön. Vasikka- ja poikimakarsinoiden kuivikepohjilla muodostuva kuivikelanta tulee varastoida vesitiivistä materiaalia olevassa lantalassa siten, että lantaa ei joudu ympäristöön. Rakennettavan eläinsuojan pohjarakenteet, lietekuilut ja rakennettava pumppu/pudotuskaivo tulee rakentaa vesitiiviistä betonimateriaalista (vähintään K30-2 luokkaa) maa- ja metsätalousministeriön kyseisiä rakenteita koskevien rakentamismääräysten ja -ohjeiden mukaisesti. Myös nykyisten eläintenpitoon sekä lannan, lietteen ja rehun varastointiin liittyvien rakenteiden on oltava vesitiiviitä ja korjaamisessa on noudatettava maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksiä ja -ohjeita. Lietelannan, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesuvesien, kuivalantalan suotovesien, säilörehun puristenesteen sekä kiinteällä katolla kattamattomien lietesäiliöiden sadevesien varastotilavuutta tulee olla vähintään 12 kuukauden varastointitilavuusvaatimusta vastaava määrä eli yhteensä vähintään 8 506 m 3. Lietelannan varastotilavuuteen voidaan laskea lietekuilujen (240 m 3 ) tilavuus. Lantalassa tulee olla kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta yhteensä vähintään 510 m 3.

9 Lietelannan varastointia varten tulee rakentaa suunnitelmien mukaisesti uusi noin 2 000 m 3 :n etälietesäiliö, jonka tulee olla käyttövalmiina ennen uuden hiehopihaton käyttöönottoa. Kaikki kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee varustaa riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten- ja ohjeiden mukaisesti. Lietteen/kuivikelannan kuljetus- ja levityskaluston pesu tulee suorittaa siten, että pesuvedet otetaan talteen johtamalla ne lietesäiliöön tai muuhun erilliseen umpisäiliöön. Lietteen/kuivikelannan säilytystilat tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain ja samalla tulee tarkistaa niiden kunto mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Olemassa olevan navettarakennuksen WC tulee korvata kuivakäymälällä tai WCjätevedet tulee käsitellä valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) mukaisesti viimeistään 15.3.2016 mennessä johtamalla ne esimerkiksi erilliseen umpisäiliöön (WC-jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön). Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa Jalasjärven kunnan jätehuoltomääräyksien mukaisesti kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseisiä jätteitä. Mikäli eläinsuojan WC-jätevedet päädytään johtamaan kiinteistöllä sijaitsevaan panospuhdistamoon yhdessä asuinrakennuksen WC-jätevesien kanssa, asiaa koskeva suunnitelma tulee toimittaa tiedoksi ELY-keskukseen valvojalle hyvissä ajoin ennen eläinsuojan WC-jätevesien johtamista puhdistamoon. Suunnitelmassa on esitettävä panospuhdistamon kuvaus (mm. tyyppi ja mitoitus), luotettava arvio panospuhdistamon puhdistustehosta, käyttö- ja huolto-ohjeet, tieto lähtevän jäteveden purkupaikoista, esitys vesinäytteiden ottopaikoista ja mahdolliset tulokset otetuista puhdistamon toimintaa kuvaavista jätevesinäytteistä. Puhdistamon puhdistustehon on oltava vähintään 80 % biologisen hapenkulutuksen, 70 % kokonaisfosforin ja 30 % kokonaistypen osalta, kun käsittelemättömän jäteveden kuormitusta verrataan puhdistamosta lähtevään jäteveden kuormitukseen. Edellä esitetyt puhdistusvaatimukset tulee saavuttaa yksittäisen analysointikerran osalta. Puhdistamoa on huollettava siten, että se toimii suunnitellulla tavalla ja että asetetut jätevesien käsittelyvaatimukset saavutetaan. Ylijäämä- ja saostuslietteet tulee poistaa riittävän usein ja ne tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muuhun vastaanottopaikkaan, jolla on sen käsittelyyn voimassaoleva ympäristölupa. Panospuhdistamosta peräisin oleva liete voidaan levittää myös peltoon, mikäli se ennen peltolevitystä esimerkiksi kalkkistabiloidaan ohjeiden mukaisesti. 2. Lannan ja jätevesien hyödyntäminen Liete- ja kuivikelanta, maitohuoneen pesuvedet ja eläinsuojien muut pesuvedet sekä säilörehun puristenesteet tulee hyödyntää pellolla lannoitteena. Lietettä/kuivikelantaa sekä pesu- ja jätevesiä voidaan toimittaa myös ympäristöluvan omaavaan laitokseen, jos ennen luovutusta esitetään valvontaviranomaiselle voimassa oleva luovutussopimus. Lietteen/kuivikelannan levitykseen soveltuvaa peltoa tulee jatkuvasti olla käytettävissä ympäristölupahakemuksen mukaiseen toimintaan vähintään 207,3 hehtaaria.

10 Lietteen ja kuivikelannan kuormaus ja kuljetus tulee hoitaa tarkoitukseen suunniteltua tiivistä kalustoa käyttäen siten, että lantaa ei joudu ympäristöön, teille, ojiin, vesistöön tai pohjaveteen eikä siitä aiheudu kohtuutonta haittaa tai rasitusta naapureille. Mikäli kuljetusreitille pääsee putoamaan lantaa, tulee kuljetukset keskeyttää ja likaantuneet alueet puhdistaa välittömästi. Lieteen/kuivikelannan peltolevityksessä tulee noudattaa maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen 931/2000 (ns. nitraattiasetus) määräyksiä. Levityksessä tulee huomioida myös maaperän viljavuus, viljeltävän kasvin ravinnetarve sekä lannan typpi- ja fosforipitoisuus. Talousvesikaivojen ympärille tulee jättää vähintään 100 metriä leveä lietteellä/kuivalannalla käsittelemätön vyöhyke. Pohjavesialueilla sijaitseville pelloille ei saa levittää lietelantaa, säilörehun puristenesteitä, pesuvesiä tai muutakaan nestemäistä orgaanista lannoitetta ellei toiminnanharjoittaja maaperätutkimusten tai muiden vastaavien luotettavien selvitysten perusteella osoita, että siitä ei aiheudu pohjavesien pilaantumisvaaraa. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Kasvinsuojeluaineita käytettäessä tulee varmistaa, että tuotteet soveltuvat pohjavesialueen viljelyyn. Lannan käyttö on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Seuraavan viiden metrin leveydellä lannan pintalevitys on kiellettyä, jos pellon kaltevuus ylittää kaksi prosenttia. Lannan pintalevitys on kiellettyä pelloilla, jonka keskimääräinen kaltevuus ylittää 10 %. Lietteen/kuivikelannan levitys on kielletty lumipeitteiseen, routaantuneeseen tai veden kyllästämään maahan. Lannanlevitys on kielletty 15.10. - 15.4. välisenä aikana. Lantaa voidaan levittää syksyllä enintään 15.11. asti ja aloittaa levitys keväällä aikaisintaan 1.4., jos maa on sula ja kuiva niin, että valumia vesistöön ei tapahdu eikä pohjamaan tiivistymisvaaraa ole. Lantaa ei saa levittää nurmikasvuston pintaan 15.9. jälkeen. Lannan käyttö toistuvasti kevättulvien alle jäävillä peltoalueilla on kielletty perustettavaa kasvustoa lukuun ottamatta 1.10. - 15.4. välisenä aikana. Eläinsuojien pesu- ja jätevesien kuljetuksessa, käytössä ja levityksessä tulee noudattaa myös mitä edellä on lietteen/kuivikelannan kuljetuksesta, käytöstä ja levityksestä määrätty. Toiminnanharjoittajan tulee varmistaa, että lietteen/kuivikelannan vastaanottajat ovat tietoisia siitä, mitä lannan varastoinnista ja levityksestä on määrätty maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevassa asetuksessa. 3. Hajuhaittojen vähentäminen Tilakeskuksessa sijaitseva 150 m 3 :n lietesäiliö tulee täyttää alalautta ja pitää katettuna kiinteällä betonikannella. Tilakeskuksen yhteydessä sijaitsevat lietesäiliöt (400 m 3, 450 m 3 ja 2 040 m 3 ) tulee täyttää alakautta ja pitää katettuna vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella esimerkiksi turpeella, styrox-rouheella tai muulla vastaavalla materiaalilla. Kelluvan katteen pysyvyyttä tulee tarkkailla ja tarvittaessa sen pysyvyys koko lietepinnalla tulee varmistaa tuulisuojauksella tai muulla vastaavalla tavalla.

11 Orgaanisia katemateriaaleja (turve) käytettäessä katemateriaalia tulee lisätä riittävän usein, ettei katekerros ohene. Lietteen pumppu-/pudotuskaivot tulee kattaa/pitää katettuna kiinteillä betonikansilla. Lantalassa varastoitava kuivikelanta tulee peittää vähintään 10:cm:n vahvuisella turvekatteella tai vastaavalla tavalla. Eläinsuojista noin 500 metrin etäisyydellä sekä Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten 18 :n mukaisesti sijaitsevilla peltoalueilla, liete/kuivikelanta tulee kyntää tai mullata neljän tunnin kuluessa levityksestä. Lanta voidaan levittää em. alueelle myös sijoituslaitteella, injektoimalla tai levittää letkulevittimellä oraille, öljykasvien taimille tai nurmikasvustoon. Muilla alueilla muualle kuin kasvustoon levitettävä liete/kuivikelanta tulee mullata tai pelto kyntää vuorokauden kuluessa levityksestä. Lietteen levityksessä tulee mahdollisuuksien mukaan käyttää sijoittavaa levitintä. Liete/kuivikelanta on hyödynnettävä siten, että lannan levitysalojen välittömässä läheisyydessä asuville naapureille aiheutuva haitta olisi mahdollisimman vähäinen. Liete tulee levittää tyynellä säällä tai ainakin niin, ettei tuulensuunta ole naapuriin päin. Erityisesti tämä tulee ottaa huomioon lannoitettaessa nurmikasvustoa. Lietteen levitystä ja käsittelyä tulee välttää yleisinä juhla- ja pyhäpäivinä. Toiminnanharjoittaja vastaa myös mahdollisesti käyttämänsä urakoitsijan suorittamasta lannan levityksestä. Eläinsuojien poistoilma tulee johtaa ulos eläinsuojien katolla sijaitsevien poistoilmahormien/kattoikkunoiden kautta. Eläinten valkuaisruokinta tulee pyrkiä optimoimaan niin, että lietelantaan/kuivikelantaan joutuvien typpiyhdisteiden määrä voidaan pitää mahdollisimman vähäisenä. Eläinsuojien sisätilat on pidettävä siistinä ja sisäilman lämpötila mahdollisimman alhaisella tasolla. Eläinsuojien, lietesäiliöiden, kuivalantalan ja rehuvarastojen ympäristö sekä kulkutiet on pidettävä hyvässä ja siistissä kunnossa. 4. Säilörehun varastointi Säilörehun varastoinnista ei saa aiheutua maaperän eikä pohja- tai pintaveden pilaantumista tai pilaantumisen vaaraa. Säilörehun puristenesteen pääsy ympäristöön tulee estää. Laakasiiloihin tehtävästä säilörehusta muodostuvat puristenesteet tulee johtaa vesitiivistä materiaalia oleviin umpisäiliöihin, joiden tilavuuden tulee olla vähintään hakemuksessa esitetty. Puristenesteet on ylitäyttymisen estämiseksi tyhjennettävä riittävän usein umpisäiliöistä lietesäiliöön tai levitettävä kasvukauden aikana välittömästi peltoon. Mikäli rehua tehdään pyöröpaaleihin, paalit tulee avata tiiviillä pohjalla, josta mahdollinen puristeneste voidaan kerätä talteen. Pyöröpaaleja ei tule varastoida vesistöjen ja valtaojien varsilla. 5. Jätteet Pilaantunut säilörehu tulee varastoida kuivalantalassa ja käyttää lannoitteena pellolla. Toiminta tulee järjestää niin, että tilalla syntyy mahdollisimman vähän jätettä. Toiminnassa muodostuvat jätteet on lajiteltava ja säilytettävä toisistaan erillään ja ne on varastoitava siten, ettei niistä aiheudu epäsiisteyttä, haju- tai terveyshaittaa, maaperän, pinta- tai pohjaveden pilaantumisvaaraa tai muuta haittaa tai vaaraa ympäristölle.

12 Hyötykäyttöön soveltuvat jätteet tulee lajitella ja toimittaa ensisijaisesti kierrätykseen tai muuhun keräyspaikkaan. Hyötykäyttöön kelpaamattomat tavanomaiset jätteet tulee toimittaa hyväksyttävään keräyspaikkaan Lakeuden jätelautakunnan jätehuoltomääräysten mukaisesti. Jäteöljyt ja muut vaaralliset jätteet on varastoitava katetussa tiivispohjaisessa varastossa, josta mahdolliset valumat voidaan kerätä talteen. Vaaralliset jätteet tulee toimittaa vastaanottopaikkaan, jolla on ympäristölupa ottaa vastaan kyseisiä jätteitä. 6. Eläinjätteet Eläinten ruhot ja muu toiminnassa syntyvä eläinjäte tulee toimittaa hakemuksen mukaisesti Honkajoki Oy:lle tai muuhun ympäristöluvan omaavaan laitokseen käsiteltäväksi. Ruhojen ja muun eläinjätteen pitkäaikaista varastointia tulee välttää ja lyhytaikainenkin varastointi tulee järjestää siten, että se ei aiheuta terveyshaittaa, hajuhaittaa taikka epäsiisteyttä. Eläinjätettä ei saa haudata. Ruhojen tai muun eläinjätteen varastoinnin tulee tapahtua tiiviillä alustalla ja peitettynä. Varastointipaikan tulee sijaita varjossa, ellei sitä ole sijoitettu sisätiloihin. Mikäli ruhoja tai muuta eläinjätettä varastoidaan pakkasjaksolla yli kolme vuorokautta ja muuna aikana yli kaksi vuorokautta, tulee varastoinnin tapahtua tiiviissä, jäähdytettävässä raatokontissa tai muussa vastaavassa ruhojen kylmäsäilytykseen tarkoitetussa paikassa. 7. Kemikaalien ja polttonesteiden varastointi Poltto- ja voiteluaineet sekä torjunta-aineet ja muut kemikaalit tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu vaaraa tai haittaa terveydelle, pinta- tai pohjavesille, maaperälle tai muulle ympäristölle. Kemikaalien säilytykseen käytettävien säiliöiden tai astioiden tulee olla tiiviitä ja kannellisia ja ne tulee merkitä asiallisesti niiden sisällön mukaan. Kemikaalit tulee säilyttää lukituissa tiloissa. Polttonestesäiliöiden tulee olla kaksivaippaisia tai sijoitettu suoja-altaaseen siten, että mahdolliset vuodot eivät pääse maaperään. Sadeveden pääsy suoja-altaaseen tulee estää katoksella tai muulla vastaavalla järjestelyllä. Polttonestesäiliöissä tulee olla ylitäytön estävä järjestelmä ja laponestolaite tai muut vastaavat laitteet. Säiliöiden laitteet tulee lukita tankkausten väliaikoina ja säiliöt tulee pitää hyvässä kunnossa. Varastointipaikan läheisyyteen tulee varata riittävä määrä imeytysturvetta tai vastaavaa materiaalia mahdollisten öljyvuotojen imeyttämistä varten. Mahdollisista vuodoista tulee ilmoittaa välittömästi hätäkeskukselle. 8. Toiminnan tarkkailu ja raportointi Lietesäiliöiden, lietteen pumppaus/pudotuskaivojen ja niiden katteiden, kuivalantalan, polttonestesäiliöiden, jätehuoltotilojen, laakasiilojen ja puristenestekaivojen sekä mahdollisen WC-jätevesien umpisäiliön/panospuhdistamon kuntoa tulee tarkkailla riittävän usein. Mikäli rakenteissa tai laitteissa havaitaan vaurioita tai toimintaongelmia, jotka voivat johtaa päästöjen tai haittojen syntymiseen, on ne välittömästi korjattava.

13 Lietelannasta ja kuivikelannasta tulee tehdä lanta-analyysit kokonaistypen, liukoisen typen ja liukoisen fosforin määrittämiseksi vähintään viiden vuoden välein. Eläinsuojien toiminnasta tulee pitää kirjaa. Toiminnanharjoittajan tulee raportoida toiminnastaan seuraavat vuositiedot: eläinten määrä toiminnassa muodostuva lietelannan ja kuivikelannan määrä (m 3 /vuosi) lietelannan ja kuivikelannan toimituspaikat tai vastaanottajat ja ajankohdat kuolleiden eläinten määrä (kpl/vuosi tai t/vuosi), toimituspaikat ja ajankohdat lanta-analyysien tulokset tiedot häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista uudet tai muuttuneet lannan levitykseen käytettävät peltoalat ja sopimukset uudet tai muuttuneet lannan varastointiin liittyvät sopimukset Toimintaa koskevat tiedot (vuosiraportti) tulee lähettää vuosittain helmikuun loppuun mennessä Etelä-Pohjanmaan ELY-keskukseen, ellei valvontaviranomainen toisin määrää. Vuosiraportti tulee laatia käyttämällä sähköistä järjestelmää (ItellaTYVI järjestelmä, www.tyvi.fi tai vastaava järjestelmä valvontaviranomaisen ohjeen mukaan). Mikäli eläinsuojan WC-vesiä johdetaan panospuhdistamoon, puhdistamoon tulevasta ja siltä lähtevästä vedestä on otettava jätevesinäytteet, joista analysoidaan biologinen hapenkulutus (BHK 7 ), kokonaisfosfori (kok-p) ja kokonaistyppi (kok-n). Jätevesinäytteet tulee ottaa kokoomanäytteenä (pumppausvaiheen alussa, keskellä ja lopussa) vähintään kaksi kertaa ensimmäisen vuoden aikana (kesällä ja talvella) eläinsuojan WC-vesien johtamisen aloittamisesta. Näytteet on analysoitava ulkopuolisessa akreditoidussa laboratoriossa. Tulokset, joista tulee ilmetä saavutettu puhdistusteho, tulee toimittaa valvojalle heti niiden valmistuttua. Analyysitulosten perusteella valvoja ratkaisee päästötarkkailun jatkon. 9. Häiriö- ja poikkeustilanteet Mahdollisista häiriöistä ja poikkeuksellisista tilanteista, jotka ovat aiheuttaneet tai saattavat aiheuttaa merkittäviä ympäristöhaittoja, on välittömästi ilmoitettava Etelä- Pohjanmaan ELY-keskuksen valvontaviranomaiselle ja Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on heti ryhdyttävä toimenpiteisiin haitallisten vaikutusten poistamiseksi tai vähentämiseksi sekä poikkeuksellisten tilanteiden uusiutumisen ehkäisemiseen. 10. Muut määräykset ja toiminnan muutokset Toiminnanharjoittajan tulee olla riittävästi selvillä toimialansa erityisesti ympäristön kannalta parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisestä ja varauduttava sen käyttöönottoon. Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa eläinsuojien toiminnassa tapahtuvista olennaisista eläinmääriin, tuotantoon tai ympäristön pilaantumisriskiin liittyvistä muutoksista, toiminnan lopettamisesta tai toiminnanharjoittajan vaihtumisesta hyvissä ajoin ennen toimenpiteisiin ryhtymistä valvontaviranomaiselle. Mikäli toiminta muuttuu tai olennaisesti laajenee, on toiminnalle haettava uusi ympäristölupa.

14 11. Käyttöönottoilmoitus RATKAISUN PERUSTELUT Toiminnanharjoittajan tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle rakennettavan eläinsuojan käyttöönotosta viimeistään 30 vrk ennen toiminnan aloittamista. Käsittelyratkaisun perustelut Etälietesäiliöt ja etälantalat Aluehallintovirasto katsoo, että lupahakemuksessa esitetty 7 km etäisyydelle eläinsuojasta rakennettava etälietesäiliö sekä 0,75-6 km etäisyydellä eläinsuojasta sijaitsevat olemassa olevat lietesäiliöt (5 kpl) ja etälantalat (2 kpl) eivät muodosta eläinsuojan kanssa sellaista ympäristönsuojelulain 35 :n 4 momentissa tarkoitettua teknistä ja toiminnallista yhteyttä, että niiden ympäristövaikutuksia olisi tarpeen tarkastella yhdessä. Rakennettavan eläinsuojan ja em. etälantavarastojen keskinäisen etäisyyden vuoksi niiden vaikutukset eivät kohdistu samaan alueeseen. Luvan myöntämisen edellytykset Ympäristönsuojelulain 41 :n 1 momentin mukaan ympäristölupa myönnetään, jos toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset. Ympäristönsuojelulain 42 :n 1 momentin mukaan luvan myöntäminen edellyttää, ettei toiminnasta asetettavat lupamääräykset ja toiminnan sijoituspaikka huomioon ottaen aiheudu yksinään tai yhdessä muiden toimintojen kanssa 1) terveyshaittaa, 2) merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, 3) ympäristönsuojelulain 7-9 :ssä kiellettyä seurausta, 4) erityisten luonnonolosuhteiden huonontumista taikka vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella, tai 5) eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Pykälän 2 momentin mukaan toimintaa ei saa sijoittaa asemakaavan vastaisesti. Sijoittamisessa on lisäksi noudatettava, mitä 6 :ssä säädetään. Ympäristönsuojelulain 6 :n mukaan ympäristön pilaantumisen vaaraa aiheuttava toiminta on mahdollisuuksien mukaan sijoitettava siten, ettei toiminnasta aiheudu pilaantumista tai sen vaaraa ja, että pilaantumista voidaan ehkäistä. Eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentin mukaan muun muassa kiinteistöä tai rakennusta ei saa käyttää siten, että naapurille, lähistöllä asuvalle tai kiinteistöä, rakennusta tai huoneistoa hallitsevalle aiheutuu kohtuutonta rasitusta ympäristölle haitallisista aineista, kuten esimerkiksi pölystä, hajusta tai melusta. Saman lainkohdan toisen momentin mukaan on rasituksen kohtuuttomuutta arvioitaessa otettava huomioon paikalliset olosuhteet, rasituksen muu tavanomaisuus, rasituksen voimakkuus ja kesto, rasituksen syntymisen ajankohta sekä muut vastaavat seikat. Ympäristönsuojelulain 43 :n 1 momentin mukaan luvassa on annettava tarpeelliset määräykset pilaantumisen ehkäisemiseksi muun muassa päästöistä, niiden ehkäisemisestä ja muusta rajoittamisesta sekä päästöpaikan sijainnista, jätteistä sekä niiden synnyn ja haitallisuuden vähentämisestä. Ympäristönsuojelulain 46 :n 1 momentin mukaan luvassa on muun muassa annettava tarpeelliset määräykset toiminnan käyttötarkkailusta, päästöjen ja jätehuollon sekä toiminnan vaikutusten tarkkailusta.

15 Lupaharkinta ja ratkaisun perustelut Aluehallintovirasto myöntää ympäristöluvan, koska hakemuksen mukaisten eläinsuojien toiminta voidaan järjestää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimusten mukaisesti kun otetaan huomioon annetut lupamääräykset, eläinsuojien sijaintipaikan ympäristö, eläinsuojien eläinmäärä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan sijainti naapureihin nähden. Toiminnan ei arvioida aiheuttavan naapureille kohtuutonta rasitusta. Alueella ei ole voimassa olevaa oikeusvaikutteista asema- tai yleiskaavaa. Toiminta sijoittuu maatalousvaltaiselle haja-asutusalueelle, jossa karjatalouden harjoittaminen voidaan katsoa tavanomaiseksi toiminnaksi. Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen 1/2010 liitteessä 4 on esitetty uusien, talouskeskusten ulkopuolelle rakennettavien kotieläinsuojien vähimmäissuositusetäisyydet häiriintyvistä kohteista. Ohjeen mukaan vähimmäissuositusetäisyys häiriintyvästä kohteesta edellyttäisi 210 lypsylehmän, 153 hiehon ja 60 vasikan (alle 6 kk) (yht. 1 738 eläinyksikköä) pihattonavetalta vähintään 320 m:n etäisyyttä suotuisissa olosuhteissa, vähintään 345 m:n etäisyyttä normaaleissa olosuhteissa ja vähintään 415 m:n etäisyyttä vaativissa olosuhteissa. Vallitsevan oikeuskäytännön mukaan laajennus rinnastetaan lupaharkinnassa uuden eläinsuojan rakentamiseen, mikäli tuleva eläinmäärä on eläinyksikköinä yli 2,5- kertainen nykyisen ympäristöluvan sallimaan eläinmäärään nähden. Hakemuksen mukaan tuleva eläinmäärä (1 738 eläinyksikköä) on eläinyksikköinä 1,5- kertainen nykyisen ympäristöluvan eläinmäärään (1 174 eläinyksikköä) nähden, joten kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajennus. Laajennushankkeissa voidaan suojaetäisyyksi hyväksyä lyhyemmät etäisyydet kuin uusissa tai uuteen toimintaan rinnastettavissa hankkeissa. Alueella vallitsevat tuulen suunnat ovat etelä-lounaasta 34 % (Ilmatieteen laitoksen tilastoja 1981-2010). Eläinsuojaa lähimpänä olevat naapurien asuin- ja vapaa-ajan rakennukset sijaitsevat eläinsuojan eteläpuolella eivätkä ne siten ole vallitsevien tuulensuuntien alapuolella. Luvan myöntämisedellytyksiä tutkittaessa on selvitetty (täydennys 9.4.2013 ja tarkastuskäynti 15.8.2013), että tilakeskuksen lähialueella ei sijaitse ympäristönsuojelulain 6 :n mukaisia vaihtoehtoisia sijoituspaikkoja vaihtelevien korkeusolosuhteiden vuoksi. Hiehonavetta liitetään yhdyskäytävällä vanhaan pihattonavettaan lähes päivittäisten eläinsiirtojen vuoksi. Hakemuksesta ei ole jätetty muistutuksia/mielipiteitä, joissa olisi tuotu esille toiminnasta aiheutuvan hajuhaittaa tai muuta haittaa. Hajuhaittojen vähentämiseksi luvassa on annettu määräykset tilakeskuksen läheisyydessä sijaitsevien lietesäiliöiden (400 m 3, 450 m 3 ja 2 040 m 3 ) pitämisestä katettuina vähintään 10 cm:n vahvuisella kelluvalla katteella, lietteen pumppu- tai pudotuskaivojen sekä 150 m 3 :n lietesäiliön pitämisestä katettuina betonikansilla, lietesäiliöiden täyttämisestä alakautta, lantalan kattamisesta vähintään 10 cm:n vahvuisella turvekatteella tai vastaavalla tavalla, eläinsuojien poistoilman johtamisesta ulos katolla sijaitsevien poistoilmahormien/kattoikkunoiden kautta ja lannan multaamisesta/kyntämisestä 4 h kuluessa käytettäessä pintalevitystä eläinsuojarakennusten lähialueella.

16 Eläinsuojatoiminta kyseisellä paikalla täyttää luvan myöntämisen edellytykset, mikäli annettuja lupamääräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvan myöntäminen ei edellytä, että toiminta olisi täysin hajutonta tai haitatonta. Lupamääräysten perustelut Eläinsuojien ja lantavarastojen rakenteita sekä lannan ja jätevesien varastointia koskeva lupamääräys 1 Lannan varastointitilojen mitoituksesta on annettu määräykset valtioneuvoston asetuksessa (931/2000) maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta. Lietteen, maitohuoneen pesuvesien, muiden pesu- ja jätevesien sekä sadevesien varastointitilavuuden tulee vastata 12 kuukauden laskennallista varastotilavuutta. Nitraattiasetuksen sekä maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja - ohjeiden (MMM-RMO-C4) mukaan lietteen ja lannan varastotilojen sekä eläinsuojan pohjarakenteiden tulee olla vesitiivistä materiaalia suorien valumien estämiseksi. Ympäristöluvan mukainen eläinmäärä tuottaa laskennallisesti lietelantaa 7 335 m 3 vuodessa. Kun otetaan huomioon myös kiinteällä katteella kattamattomien lietesäiliöiden sadevedet (noin 705 m 3 ), tilakeskuksessa sijaitsevan lantalan sade/suotovedet (noin 16 m 3 ), maitohuoneen pesuvedet ja muut pesuvedet (yhteensä noin 250 m 3 ) ja säilörehun puristeneste (noin 200 m 3 ) on lietteen varastointitilavuustarve yhteensä noin 8 506 m 3. Laskelmat perustuvat ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010). Ellei lietesäiliötä kateta kiinteällä katteella, sen tilavuuteen on varattava 30 cm säiliökorkeutta sadevesille (MMM-RMO-C4). Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi (8 560 m 3 ) lietelannan ja pesuvesien varastointitilavuutta. Vasikoiden kuivikelantaa muodostuu laskennallisesti 240 m 3 vuodessa. Poikimakarsinassa (72 m 2 ) on 0,4 m paksu kuivikepohja, josta muodostuu kuivikelantaa 230 m 3 /v (8 tyhjennystä/v). Jäterehua arvioidaan muodostuvan noin 40 m 3 /v, kun säilörehua varastoidaan 4 000 t/v (vastaa noin 8 000 m 3 ). Kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastointitilavuutta tulee olla yhteensä vähintään 510 m 3. Tilakeskuksessa sijaitsevan kuivalantalan (160 m 2, reunakorkeus 1,2 m, sade/suotovedet lietesäiliöön) lannan varastointitilavuus on 352 m 3. Kahden vuokralantalan (yhteensä 152 m 2, kummassakin reunat 1,5 m) lannan varastointitilavuus on 365 m 3 kun tilavuudesta on vähennetty kuivikelantaan imeytettävät sade/suotovedet (15 m 3 ). Tilalla on käytettävissä riittävästi (yhteensä 717 m 3 ) kuivikelannan ja pilaantuneen rehun varastotilavuutta. Lietesäiliöiden ja kuivalantalan vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen ja tyhjentämisen yhteydessä voidaan tarkastaa varastojen rakenteiden kunto. Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräysten ja -ohjeiden (MMM-RMO C4) mukaan kiinteällä katteella kattamattomat lietesäiliöt tulee olla varustettuna riittävän tiheällä ja vähintään 1,5 metrin korkuisella suoja-aidalla maasta mitattuna. Eläinsuojan sosiaalitilojen wc -jätevedet tulee käsitellä siten, että valtioneuvoston asetuksen talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) vaatimukset täyttyvät johtamalla vedet esim. riittävän kokoiseen umpisäiliöön. Muodostuvat umpisäiliölietteet tulee toimittaa kunnan jätevedenpuhdistamolle tai muulle laitokselle, jolla on ympäristölupa vastaanottaa kyseistä jätettä. Ympäristöminis-

17 teriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan WC-jätevesiä ei saa johtaa lietesäiliöön. Vaatimukset panospuhdistamon puhdistustehosta (BHK 7 80%, kok-p 70% ja kok-n 30%) perustuvat valtioneuvoston asetukseen (209/2011) talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Lannan ja jätevesien hyödyntämistä koskeva lupamääräys 2 Vaatimus lannan levitykseen tarvittavasta peltopinta-alasta (207,3 ha) perustuu ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeeseen (1/2010). Peltopintaalatarve on vähintään yksi peltohehtaari 1,3 lypsylehmää kohden, vähintään yksi peltohehtaari 3,5 hiehoa kohden ja vähintään yksi peltohehtaari 11 alle 6 kk:n ikäistä vasikkaa kohden. Toiminnanharjoittaja on esittänyt riittävästi peltopinta-alaa (226,2 ha) lannan levitystä varten ylilannoituksen ja ravinteiden huuhtoutumisriskin ehkäisemiseksi. Lannan levityksessä tulee ottaa huomioon valtioneuvoston asetuksen (931/2000) kasvilajikohtaiset enimmäislannoitusmäärät. Viljavuusanalyysiin, lannan ravinnesisältöön ja kasvin todelliseen ravinnetarpeeseen perustuvat levitysmäärät vähentävät ylilannoitusriskiä ja sen myötä ylimääräisten huuhtoutumiselle alttiiden ravinteiden määrää maassa. Ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen (1/2010) mukaan lietelantaa tai muita nestemäisiä orgaanisia lannoitteita ei saa käyttää lannoitteena luokitelluilla pohjavesialueilla pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Kuivalantaa ei saa levittää pohjavesialueen varsinaiselle muodostumisalueelle, mutta levitys on sallittua pohjavesialueen ulkorajan ja pohjavesialueen varsinaisen muodostumisalueen väliin sijoittuville pelloille, kun levitys tapahtuu keväällä ja kuivalanta mullataan välittömästi. Nitraattiasetuksen (931/2000) 5 :n mukaan typpilannoitus on kielletty viisi metriä lähempänä vesistöä. Talousveden ottopaikkojen ympärille on jätettävä Jalasjärven kunnan ympäristönsuojelumääräysten mukaan 100 metriä lannoittamaton suojavyöhyke. Hajuhaittojen vähentämistä koskeva lupamääräys 3 Tilakeskuksen yhteydessä olevien lietesäiliöiden täyttäminen alakautta ja pitäminen katettuina vähintään 10 cm vahvuisella kelluvalla katteella, lantalassa varastoitavan kuivikelannan peittäminen esim. turvekatteella sekä lietteen pumppu- tai pudotuskaivojen ja 150 m 3 :n lietesäiliön pitäminen katettuina betonikansilla on tarpeen haju- ja ammoniakkipäästöjen vähentämiseksi. Tutkimusten mukaan eläinsuojan aiheuttamiin hajuhaittoihin vaikuttaa olennaisesti mm. rehujen valkuaispitoisuus, joten ruokinnan optimoinnilla voidaan välttää ylimääräisen valkuaisen antamista eläimille. Lannan matalampi typpiyhdisteiden määrä voi jossain määrin alentaa mm. haihtumiselle alttiina olevien ammoniakkiyhdisteiden määrää. Lannan sisältämien hajuhaittoja aiheuttavien kaasujen muodostumista voidaan vähentää myös pitämällä eläinsuojat viileänä sekä eläinsuojien, lietesäiliöiden ja kuivalantalan ympäristö hyvässä ja siistissä kunnossa. Eläinsuojien hajupäästöt laimenevat parhaiten, kun poistoilma johdetaan ulos useasta pisteestä eläinsuojan katolta.

18 Säiliörehun varastointia koskeva lupamääräys 4 Säilörehun puristeneste on vesiä kuormittavaa korkean ravinnepitoisuutensa vuoksi. Nitraattiasetuksessa (931/2000) edellytetään puristenesteiden talteenottoa ja levittämistä lannan mukana peltoon lannoitteeksi. Säilörehun puristenesteet tulee kerätä ja varastoida vesitiiviissä umpisäiliöissä. Tilalla valmistettavasta esikuivatusta säilörehusta (4 000 t/v) muodostuu laskennallisesti 200 m 3 puristenestettä. Puristenesteet tulee johtaa umpisäiliöihin, jotka tulee ylitäyttymisen estämiseksi tyhjentää riittävän usein. Umpisäiliöstä puristenesteet tulee siirtää lietesäiliöön tai levittää kasvukauden aikana suoraan peltoon. Pilaantunutkin säilörehu on varastoitava asianmukaisesti, ettei siitä aiheudu pinta- ja pohjavesien sekä maaperän pilaantumista. Jätteitä ja eläinjätteitä koskevat lupamääräykset 5 ja 6 Jätehuoltoa koskevat määräykset on annettu, koska toiminnanharjoittaja on velvollinen huolehtimaan vaarallisten jätteiden ja muiden jätteiden ja kemikaalien asianmukaisesta varastoinnista sekä maaperän ja pinta- tai pohjavesien pilaantumisen estämisestä. Toiminnanharjoittajan on myös huolehdittava jätehuollon asianmukaisesta järjestämisestä, kuten vaarallisten jätteiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn sekä hyötyjätteiden ja hyötykäyttöön kelpaamattomien jätteiden pitämisestä erillään muista jätteistä ja niiden toimittamisesta asianmukaiseen käsittelyyn. Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (1069/2009) mukaan eläinten ruhot ja muu eläinjäte on käsiteltävä eläinjätteen poltto- tai käsittelylaitoksessa. Eläinruhojen ja muun eläinjätteen varastointia ja käsittelyä koskeva määräys on annettu terveys-, ympäristö- ja hajuhaittojen ehkäisemiseksi. Kemikaalien ja polttoaineiden varastointia koskeva määräys 7 Kemikaalien ja polttonesteiden varastointia koskeva määräys on annettu maaperän, pinta- ja pohjavesien pilaantumisriskin ehkäisemiseksi. Suoja-allas estää mahdollisissa vuototapauksissa valumat ympäristöön ja katos estää sadevesien kertymisen suoja-altaaseen. Polttoainevarastojen ja säiliöiden säännöllisellä kunnon tarkistamisella ehkäistään ennalta vuotojen syntymistä. Nestemäisten haitta-aineiden leviämistä ympäristöön voidaan estää imeyttämällä ne sopivaan imeytysmateriaaliin. Toiminnan tarkkailua ja raportointia kokeva lupamääräys 8 Tarkkailemalla säännöllisesti lietesäiliöiden, pumppaus/pudotuskaivojen, lantalan ja rehusiilojen rakenteita sekä polttonestesäiliöiden kuntoa voidaan varmistua niiden tiiveydestä ja ryhtyä välittömästi toimenpiteisiin mahdollisten vuotojen ilmaannuttua. Toiminnasta on edellytetty pidettävän vuosittaista kirjanpitoa valvonnallisista syistä. Mikäli eläinsuojan WC-jätevedet johdetaan kiinteistöllä sijaitsevaan panospuhdistamoon käsiteltäviksi, on katsottu tarpeelliseksi ottaa ensimmäisen vuoden aikana johtamisen aloittamisesta kaksi kertaa (kesällä ja talvella) jätevesinäytteet pienpuhdistamon puhdistustehon varmistamiseksi kasvaneen kuormituksen jälkeen. Valvoja voi myöhemmin tulosten perusteella päättää puhdistamon tarkkailun jatkosta. Tarkkailtavat parametrit ja näytteenotto perustuvat haja-asutuksen jätevesiasetukseen 209/2011 liite 10: kokoomanäytteen otto ja kuormituksen laskeminen).

19 Häiriö- ja poikkeustilanteita koskeva lupamääräys 9 Ilmoitusvelvollisuus häiriö- ja poikkeustilanteissa on määrätty viranomaisten ja lähiasukkaiden tiedonsaannin varmistamiseksi, valvonnan toteuttamiseksi ja mahdollisesti annettavien viranomaisohjeiden vuoksi. Häiriötilanteisiin katsotaan liittyvän ympäristön pilaantumisen ja terveyshaitan riski. Parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja toiminnan muutoksia koskeva määräys 10 Toiminnan ja ympäristön kannalta paras käyttökelpoinen tekniikka kehittyy vähitellen ja sitä tulee ottaa käyttöön, jos päästöjä tai jätteitä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia. Ilmoituksella varmistetaan tiedonkulku valvontaviranomaiselle toiminnassa tapahtuvista muutoksista kuten laajentamisesta tai tuotantosuunnan muuttamisesta. Toiminnanharjoittajan on ilmoitettava myös muista valvonnan kannalta olennaisista muutoksista. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi onko lupaa tarpeen muuttaa. Käyttöönottoilmoitusta koskeva lupamääräys 11 Käyttöönottoilmoitus on määrätty valvonnallisista syistä. Ilmoitus voidaan tehdä joko kirjallisesti tai suullisesti. VASTAUS LAUSUNNOISSA ESITETTYIHIN VAATIMUKSIIN Aluehallintovirasto on päätöksessään ottanut huomioon Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomaisen lausunnossa esille tuotuja asioita ratkaisusta ja lupamääräyksistä 2, 3, 5, 6 ja 10 ilmenevällä tavalla. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Tämä lupapäätös on voimassa toistaiseksi. Mikäli toiminnassa tapahtuu päästöjä tai niiden vaikutuksia lisäävä tai muu ympäristön kannalta olennainen muutos, on toiminnalle haettava uutta ympäristölupaa. Tämä päätös on voimassa, kunnes uudesta lupahakemuksesta tehty päätös on lainvoimainen. Mikäli toimintaa tai sen aloittamisen kannalta olennaisia toimia ei ole aloitettu viiden vuoden kuluessa luvan lainvoimaiseksi tulosta, voi luvan myöntänyt toimivaltainen lupaviranomainen päättää luvan raukeamisesta. Lupamääräysten tarkistaminen Hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi on tehtävä 30.10.2023 mennessä. Hakemuslomake täytetään pääosin, kuten ympäristölupaa haettaessa. Hakemuksen liitteinä on esitettävä voimassa olevien säädösten edellyttämien selvitysten lisäksi toiminnan vuotta 2022 koskeva kirjanpito, viimeisin lanta-analyysi ja suunnitelma toiminnasta mahdollisesti aiheutuvien ympäristöhaittojen vähentämiseksi.

20 Lupaa ankaramman asetuksen noudattaminen Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla tämän lupapäätöksen määräyksiä ankarampia tai lupapäätöksestä poikkeavia säännöksiä päätöksen voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta tämän päätöksen estämättä noudatettava. PÄÄTÖKSEN TÄYTÄNTÖÖNPANO SOVELLETUT SÄÄNNÖKSET Tämän päätöksen mukaista toimintaa ei saa aloittaa ennen kuin tämä päätös on lainvoimainen. Ympäristönsuojelulaki 6-8, 28, 35-38, 41-43, 45-46, 52-56, 58, 100 ja 105 Ympäristönsuojeluasetus 1, 5, 16-19, 30 Laki eräistä naapuruussuhteista 17 Jätelaki (646/2011) 8, 13, 29, 72, 91, 118, 120 ja 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 4, 7-9, 24 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousjätevesien käsittelystä viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (209/2011) LISÄKSI ON OTETTU HUOMIOON Maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräykset ja -ohjeet (MMM-RMO-C4) Kotieläintalouden ympäristönsuojeluohje (ympäristöhallinnon ohjeita 1/2010) Haja-asutuksen jätevedet. Lainsäädäntö ja käytäntö (Ympäristöopas 2011) Paras käytettävissä oleva tekniikka kotieläintaloudessa (Suomen ympäristö 564) Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssäännöistä (1069/2009) ja sen täytäntöönpanosta annettu komission asetus (142/2011) KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Käsittelymaksu 3 655 euroa. Lasku lähetetään myöhemmin valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksesta Joensuusta. Ympäristönsuojelulain 105 :n mukaan lupahakemuksen käsittelystä peritään maksu, jonka suuruutta määrättäessä noudatetaan, mitä valtion maksuperustelaissa (150/1992) ja sen nojalla annettavassa valtioneuvoston asetuksessa tai ympäristöministeriön asetuksessa säädetään. Aluehallintovirastojen maksuista annetun valtioneuvoston asetuksen (1572/2011) liitteenä olevan maksutaulukon mukaan hakemuksen mukaisen eläinsuojan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 7 310 euroa. Toiminnan olennaista muuttamista koskevan lupahakemuksen käsittelystä perittävä maksu on 50 % taulukon mukaisesta maksusta, joten käsittelymaksuksi tulee 3 655 euroa.

21 LUPAPÄÄTÖKSESTÄ TIEDOTTAMINEN JAKELU Päätös Tiedoksi Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto tiedottaa tästä päätöksestä julkisesti kuuluttamalla Jalasjärven kunnan ilmoitustaululla ja Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston virallisella ilmoitustaululla Vaasassa sekä JP-Kunnallissanomat -lehdessä. Hakijalle Jalasjärven kunnanhallitus Jalasjärven kunnan ympäristönsuojeluviranomainen Etelä-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus, ympäristö ja luonnonvarat (sähköisesti) Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Ilmoitus päätöksestä Tieto päätöksen antamisesta ilmoitetaan erikseen niille, joille on annettu tieto hakemuksen jättämisestä sekä niille, jotka ovat esittäneet hakemuksen johdosta muistutuksia tai vaatimuksia.

22 MUUTOKSENHAKU Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallinto-oikeuteen. LIITTEET 1) Valitusosoitus 2) Sijaintikartta 3) Asemapiirros Mikaela Rudnäs Anne Saari Asian on ratkaissut ympäristöneuvos Mikaela Rudnäs ja esitellyt ympäristöylitarkastaja Anne Saari.

VALITUSOSOITUS LIITE 1 23 Valitusviranomainen Valitusaika Valitusoikeus Valituksen sisältö Valituksen liitteet Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviranomaisen päätökseen saa hakea valittamalla muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Määräaika valituksen tekemiseen on kolmekymmentä (30) päivää tämän päätöksen antopäivästä sitä määräaikaan lukematta. Valitusaika päättyy 11.11.2013 Päätöksestä voivat valittaa ne, joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä vaikutusalueella ympäristön-, terveyden- tai luonnonsuojelun tai asuinympäristön viihtyisyyden edistämiseksi toimivat rekisteröidyt yhdistykset tai säätiöt, asianomaiset kunnat, alueelliset elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset, kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset ja muut asiassa yleistä etua valvovat viranomaiset. Valituskirjelmässä, joka osoitetaan Vaasan hallinto-oikeudelle, on ilmoitettava - päätös, johon haetaan muutosta - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero ja mahdollinen sähköpostiosoite, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa (mikäli yhteystiedot muuttuvat, on niistä ilmoitettava Vaasan hallinto-oikeudelle, PL 204, 65101 Vaasa, sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi) - miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta - mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi - perusteet, joilla muutosta vaaditaan - valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitus, ellei valituskirjelmää toimiteta sähköisesti (telekopiolla tai sähköpostilla) Valituskirjelmään on liitettävä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - mahdollisen asiamiehen valtakirja tai toimitettaessa valitus sähköisesti selvitys asiamiehen toimivallasta Valituksen toimittaminen Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle Valituskirjelmä liitteineen on toimitettava Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirastolle. Valituskirjelmän on oltava perillä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Valituskirjelmä liitteineen voidaan myös lähettää postitse, telekopiona tai sähköpostilla. Sähköisesti (telekopiona tai sähköpostilla) toimitetun valituskirjelmän on oltava toimitettu niin, että se on käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä määräajan viimeisenä päivänä ennen virka-ajan päättymistä. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintoviraston yhteystiedot käyntiosoite: Wolffintie 35,65200 Vaasa postiosoite: PL 200, 65101 Vaasa puhelin: 0295 018 450 telekopio: 06-317 4817 sähköposti: kirjaamo.lansi@avi.fi aukioloaika: klo 8-16.15 Oikeudenkäyntimaksu Valittajalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 90 euroa. Tuomioistuinten ja eräiden oikeushallintoviranomaisten suoritteista perittävistä maksuista annetussa laissa on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä.

24 LIITE 2