HÄMEEN YMPÄRISTÖKESKUS Ympäristölupaosasto Nro YLO/lup/91/05 Dnro HAM-2005-Y-40-131 annettu julkipanon jälkeen 4.5.2005 ASIA Päätös Sirpa ja Jukka Heinosen ympäristönsuojelulain 35 :n mukaisesta ympäristölupahakemuksesta, joka koskee eläinsuojan toiminnan laajentamista. LUVAN HAKIJA Sirpa ja Jukka Heinonen Aallontie 228, 19370 Nuoramoinen Puh.nro: 040 5078218, 040 5806140 Y-tunnus: 1764650-2 TOIMINTA JA SEN SIJAINTI Ympäristölupaa haetaan lypsykarjanavetan toiminnan laajentamiselle. Laajentamisen jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja 78 lypsylehmälle, 35 hieholle tai lihanaudalle ja 28 alle kuuden kuukauden ikäiselle naudalle. Eläinsuojat sijaitsevat Sysmän kunnan Nuoramoisten kylässä tilalla Pirttikallio, kiinteistörekisteritunnus 781-409-0006-0725. LUVAN HAKEMISEN PERUSTE Ympäristönsuojelulaki 28 :n 1 momentti Ympäristönsuojeluasetus 1 :n 1 momentti kohta 11 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 30 lypsylehmälle LUPAVIRANOMAISEN TOIMIVALTA Hämeen ympäristökeskus Ympäristönsuojelulaki 31 :n 2 momentti Ympäristönsuojeluasetus 6 :n 1 momentti kohta 10 a, eläinsuoja, joka on tarkoitettu vähintään 75 lypsylehmälle ASIAN VIREILLETULO Hakemus on toimitettu Hämeen ympäristökeskukselle 3.2.2005 suoritemaksu 1 200 euroa
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 2 TOIMINTAA KOSKEVAT LUVAT JA SOPIMUKSET Hakemusasiakirjat sisältävät seuraavat sopimukset: - Pellon, 4,0 ha, vuokrasopimus Kosti ja Leena Jokisen kanssa - Pellon, 7,78 ha, vuokrasopimus Lundgrenin perikunnan kanssa ALUEEN KAAVOITUSTILANNE Tilakeskus sijaitsee maa- ja metsätalousvaltaisella haja-asutusalueella, jolla ei ole voimassaolevaa yleis- tai asemakaavaa. LAITOKSEN SIJAINTIPAIKKA JA SEN YMPÄRISTÖ Eläinsuojat sijaitsevat Kymijoen vesistöalueella (14), Ruotsalaiseen (14.14) laskevan Lauhjoen valuma-alueella (14,147). Lauhjokeen laskevaan Kortesuonojaan on eläinsuojasta matkaa noin 300 m. Eläinsuojat eivät sijaitse pohjavesialueella. Lähin pohjavesialue on Leenharju-Lahdenpohja-niminen II-luokan pohjavesialue (678111), jonne on matkaa noin 1,8 km. Pieni osa lannanlevityspelloista, noin 2-3 ha, sijaitsee em. pohjavesialueella. Asuinrakennuksesta lounaaseen on seutukaavassa merkitty muinaismuistolain mukainen kivikautinen asuinpaikka. Eläinsuojan rakentaminen tapahtuu kuitenkin asuinrakennuksen pohjois- ja koillispuolella. Lähin rakennettu naapurikiinteistö sijaitsee noin 100 m:n päässä eläinsuojasta. ELÄINSUOJAN TOIMINTA Eläinsuoja Tilalla on tällä hetkellä 50 lypsylehmää, 24 hiehoa ja 18 alle kuusi kuukautta vanhaa nautaa. Laajennuksen yhteydessä nykyisen lypsylehmänavetan jatkoksi rakennetaan uusi lämmin parsipihatto lypsylehmille. Nykyinen parsinavetta muutetaan nuorkarjapihatoksi, johon tulee ryhmäkarsinat. Vanhan parsinavetan lopulliset korjauspiirustukset eivät sisälly hakemusasiakirjoihin. Nykyinen erillinen hiehokasvattamo poistuu käytöstä. Laajennuksen jälkeen eläinsuojassa on eläinpaikkoja 78 lypsylehmälle, 35 hieholle ja 28 vasikalle. Rakennukseen tulee alipaineilmastointi ja sitä lämmitetään tarvittaessa sähköpuhaltimilla. Lypsy tapahtuu lypsyrobotilla. Lannan varastointi Lannankäsittelymenetelmänä eläinsuojassa on lietelanta. Tilalla on bruttotilavuudeltaan 1 250 m 3 :n suuruinen betonielementtisäiliö ja laajennuksen yhteydessä rakennetaan uusi, bruttotilavuudeltaan 1 816 m 3 :n suuruinen säiliö. Lietesäiliöt täytetään alta päin ja katetaan kelluvalla katteella. Valutusperiaatteella toimivien vanhojen lietekuilujen tilavuus on 58 m 3 ja rakennettavien lietekuilujen 114 m 3. Kun sadevesien vaatima tilavuus vähennetään, lietelannan varastotilavuutta on laajennuksen jälkeen käytettävissä yhteensä 2 930 m 3. Hakemuksen mukainen laidunnus huomioon ottaen enimmäiseläinmäärän vaatima vähimmäistilavuus on
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 3 2 328 m 3. Tarvittavaa varastotilavuutta laskettaessa on otettava huomioon lisäksi lietesäiliöön johdettavat maitohuonepesuvedet, 150 m 3, jolloin tarvittava nettotilavuus on 2 478 m 3. Laajennuksen yhteydessä eläinsuojassa varaudutaan lietelannan käsittelyyn biokaasureaktorissa, mutta laitosta ei rakenneta eläinsuojan laajennuksen yhteydessä eikä siitä ole hakemusasiakirjoissa esitetty yksityiskohtaisia suunnitelmia. Laidunnus Säilörehu Lannan levitys Hiehoja ja osaa nuorkarjasta, yhteensä noin 40 eläintä, laidunnetaan neljä kuukautta vuodessa ja laidunnettavat eläimet ovat yöt ulkona. Laidunalaa on käytössä 10,5 hehtaaria. Laitumella on kiertävä ruokintapaikka. Esikuivattua säilörehua pyöröpaalataan noin 700 t vuodessa. Lannan levitykseen toiminnanharjoittajalla on hakemuksen mukaan käytettävissä peltoa 71,29 ha, josta omaa on 59,73 ha ja vuokrapeltoa 11,56 ha. Tällä hetkellä käytössä on hajalevityskalusto, mutta tarkoitus on hankkia uusi letkulevityskalusto. Lannasta levitetään 90 % viikoilla 18 ja 39 eli keväällä ennen kylvöjä sekä ennen syyskyntöjä. Tulevaisuudessa lietettä on tarkoitus levittää myös nurmikasvustoon ensimmäisen ja toisen säilörehusadon korjuun jälkeen, mikäli lietettä riittää. Noin 2-3 ha levitysalasta sijaitsee pohjavesialueella. Öljysäiliöt ja muiden kemikaalien varastointi Vesihuolto ja jäteveden käsittely Paras käyttökelpoinen tekniikka Tilakeskuksessa on kaksi tuotantotoimintaan liittyvää dieselöljysäiliötä eli ns. farmarisäiliötä, tilavuudeltaan 2 500 ja 1 900 litraa. Säiliöt on varustettu laponestolaitteella, mutta niitä ei ole sijoitettu tiiviille alustalle. Muita öljytuotteita, enintään 300 litraa, säilytetään konekorjaamossa. AIV-liuokset, viljelyssä käytettävät torjunta-aineet ja peittausaineet hankitaan keväällä, joten niitä ei pääsääntöisesti säilytetä tilalla. Vähäisiä määriä säilytetään valmistajan ohjeiden mukaisesti erillisessä varastohuoneessa. Maitohuoneessa käytettävät pesuaineet säilytetään maitohuoneessa. Lannoitteet varastoidaan kuormalavoilla pressulla peitettynä. Toiminnassa käytettävä vesi otetaan kunnan verkostosta. Eläinsuojan kaikki jätevedet johdetaan lietesäiliöihin. Maitohuoneen pesuvesiä syntyy noin 150 m 3 vuodessa. Lietelanta varastoidaan vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. Toiminnassa syntyvät jätevedet johdetaan lietesäiliöön. Lannan levityksessä siirrytään käyttämään letkulevityskalustoa, jolloin ravinteet saadaan kasvien käyttöön ja päästöt ilmaan ja vesiin jäävät pieniksi. Lannan jatkokäsittelyyn biokaasulaitoksessa varaudutaan.
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 4 YMPÄRISTÖKUORMITUS JA SEN RAJOITTAMINEN Päästöt ilmaan Hajuja ja ammoniakkipäästöjä aiheutuu eläinsuojien ilmanvaihdosta, lannan varastoinnista ja levityksestä. Hajuhaitat ovat suurimmillaan lietesäiliöiden sekoituksen ja levityksen aikana. Lannan varastoinnin ja sekoituksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään kelluvalla katteella ja levityksen aikaista hajuhaittaa ehkäistään levitysaikojen valinnalla ja multaamalla liete mahdollisimman pian levityksen jälkeen keväisin ja syksyisin levitettäessä. Tulevaisuudessa toteutettava lannan jatkokäsittely biokaasulaitoksessa pienentää levityksen aikaisia päästöjä ja varsinkin hajuhaittoja. Päästöt maahan ja vesiin Toiminnasta eläinsuojakiinteistöllä ei synny suoria päästöjä maahan tai vesiin, koska lietelanta ja eläinsuojan jätevedet johdetaan ja varastoidaan vesitiiviissä lietesäiliöissä. Lannan peltolevityksen aiheuttamia päästöjä vesiin estetään noudattamalla valtioneuvoston asetusta nitraattien vesiin pääsyn estämisestä. Lisäksi toiminnanharjoittaja on liittynyt ympäristötukijärjestelmään. Melu ja liikenne Jätteet Melua syntyy toiminnan kannalta tarpeellisesta liikenteestä. Omalla kalustolla tapahtuva liikenne on vilkkainta lannanlevityksen ja rehunteon aikana. Maitoauto käy tilalla joka toinen päivä, rehuauto kerran kuukaudessa ja jäteauto kaksi kertaa kuukaudessa. Kiinteistön osalta toiminnanharjoittaja on liittynyt järjestetyn jätehuollon piiriin. Toiminnassa syntyy ja käsitellään muita jätteitä seuraavasti: Jätelaji Määrä /vuosi Käsittely- ja toimituspaikka kuolleet eläimet 5-6 kpl destruktiolaitos, Honkajoki rehumuovit 2 t järjestetty energiajätekeräys ongelmajätteet 0,5 t ongelmajätekeräys metalliromu 2 t metallinkeräys, Kuusakoski Oy pilaantunut rehu -- kompostoidaan, levitetään peltoon Keräilyä odottaville eläinraadoille ja muulle eläinperäiselle jätteelle ei ole kylmävarastoa. Kuolleita eläimiä säilytetään traktorin peräkärryllä, jossa sekä pohjalla että raadon peitteenä on tiivis pressu. Pilaantunut rehu on kompostoitu maapohjalla, mutta laajennuksen yhteydessä on tarkoitus rakentaa biojätteelle asianmukainen kompostointialusta, jonka suotovedet johdetaan lietesäiliöön. Kompostointialustan piirustukset eivät sisälly hakemusasiakirjoihin. TOIMINNAN VAIKUTUKSET YMPÄRISTÖÖN Hakijan mukaan toiminnasta ei aiheudu merkittäviä vaikutuksia ympäristöön.
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 5 TOIMINNAN JA SEN VAIKUTUSTEN TARKKAILU Hakija ei ole esittänyt toiminnan tai sen vaikutusten tarkkailua. POIKKEUKSELLISET TILANTEET JA NIIHIN VARAUTUMINEN Lietesäiliöt ovat maan sisällä, joten rikkoutumisriski on suhteellisen pieni. Ongelmatilanteessa lietettä voidaan siirtää säiliöstä toiseen. Liete- ja öljysäiliöiden sekä lannanlevityskaluston kuntoa tarkkaillaan säännöllisesti ja tarvittaessa ryhdytään vaadittaviin korjaustoimenpiteisiin. LUPAHAKEMUKSEN KÄSITTELY Lupahakemuksen täydennykset ja muutokset Lupahakemuksesta tiedottaminen Tarkastukset ja neuvottelut Lupahakemusta on muutettu tilalla 18.3.2005 tehdyn tarkastuksen aikana. Toiminnanharjoittaja ilmoitti, ettei muovijätettä tulla polttamaan tilalla vaan muovi toimitetaan energiajätekeräykseen. Lisäksi toiminnanharjoittaja ilmoitti, että maitohuonepesuvesiä syntyy hakemuksesta poiketen noin 150 m 3 vuodessa. Hämeen ympäristökeskus on kuuluttanut lupahakemuksesta ilmoitustaulullaan sekä Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla 17.2. 21.3.2005 sekä ilmoittanut kuulutuksesta Lähilehti-nimisessä lehdessä 16.2.2005. Hakemuksesta on 14.2.2005 päivätyllä kirjeellä annettu erikseen tieto tiedossa oleville asianosaisille. Lupahakemuksessa mainitulla kiinteistöllä on 18.3.2005 suoritettu maastotarkastus, josta on laadittu erillinen muistio. Lausunnot Hämeen ympäristökeskus on pyytänyt 14.2.2005 päivätyillä kirjeillä lausunnot Sysmän kunnan kunnanhallitukselta ja teknisen lautakunnan lupajaostosta. Sysmän kunnanhallitus toteaa 28.2.2005 päivätyssä lausunnossaan, että Sirpa ja Jukka Heinosen tila sijaitsee maatalousvaltaisella alueella, jolla ei ole yleiseikä asemakaavaa. Seutukaavassa tilalle on merkitty muinaismuistokohde. Kivikautinen asuinpaikka sijainnee kuitenkin päärakennuksesta lounaaseen, kun taas navetta ja sen laajennus sijaitsevat päärakennuksen koillispuolella. Muutoin toiminnan laajentaminen ei ole vastoin nykyisiä seutukaavamääräyksiä. Sysmän kunnan kannalta on positiivista, että maatalousyrittäjien jo olemassa oleva toiminta laajenee. Kunnanhallitus toteaa lausuntonaan, ettei sillä ole asiaan huomautettavaa.
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 6 Sysmän kunnan teknisen lautakunnan lupajaosto toteaa 9.3.2005 päivätyssä lausunnossaan seuraavaa: Teknisen lautakunnan lupajaosto kiinnitti ympäristölupahakemuksessa huomiota yleiseen epämääräisyyteen. Useat tiedot löytyvät hakemuksen yksittäisistä lauseista ilman tarkempia tietoja. Yhteensä nautaeläimiä tulee olemaan 141 vaikka pihattoon tulee 170 eläinpaikkaa. Lupa tulisi mitoittaa navettaan tulevien eläinpaikkojen mukaan, jolloin tilapäiset muutokset eläinmäärissä eivät aiheuttaisi ylityksiä eläinmäärissä. Hakemuksessa lietteen levitysajankohdiksi on merkitty viikot 18 ja 39, jolloin on merkitty levitettäväksi 90 % lannantuotannosta. Tulevaisuudessa on tarkoitus hankkia letkulevitin, jolloin lietettä olisi tarkoitus levittää myös nurmen sängelle. Lietteen määrät ja levitysajankohdat voisivat olla tarkemmin määritelty kevään, kesän ja syksyn osalta. Hakemuksessa mainitaan myös, että muovit poltetaan, rakennetaan kompostointialusta pilaantuneelle rehulle ja tuleva navetta varustetaan niin, että lannasta tuleva biokaasu muutetaan sähköksi. Sysmän kunnan jätehuoltomääräysten mukaan muovia ei saa polttaa ( 19). Kompostointialustan nesteet on tarkoitus johtaa lietesäiliöön, joten alustalle satava vesi tulisi ottaa huomioon lietesäiliön tilavuudessa, mikäli alustaa ei kateta. Päästöjen vähentäminen toteuttamalla biokaasun keräily ja muuttaminen sähköksi on kannatettava asia. Hakemuksesta ei käy ilmi, kuinka tämä toteutetaan käytännössä ja kuinka paljon päästöjä pystytään pienentämään. Teknisen lautakunnan lupajaostolla ei ole muuta huomautettavaa lupahakemuksesta. Kyseessä on olemassa olevan toiminnan laajentaminen maatalousvaltaisella haja-asutusalueella. Tiedoksi Hämeen ympäristökeskukselle annetaan seuraavat seikat: Tila on merkitty ympäristönsuojelulain voimaanpanosta annetun lain 6 :n mukaisesti ympäristönsuojelun tietojärjestelmään Dnro 0301Y0510-13. Asiakirjat on siirretty Sysmän kuntaan 15.6.2001. Asian käsittely ilmoitusmenettelyn osalta lopetetaan Sysmän kunnassa, kun Heinoset ovat saaneet Hämeen ympäristökeskukselta ympäristöluvan toiminnan laajentamiselle. Muistutukset Määräaikaan mennessä hakemuksesta jätettiin 14 samansisältöistä muistutusta. Muistuttajat A-N esittävät 6.3.2005 päivätyissä samansisältöisissä muistutuksissaan seuraavaa: - Muistutuksen tekijät, Ravioskorven vakituiset asukkaat ja kesäasukkaat eivät hyväksy Jukka ja Sirpa Heinosen suunnitelmia levittää eläinulostelietettä letkulevittimellä kesäaikana nurmensängelle. Lietettä on tarkoitus muistutuksen mukaan levittää viikkojen 18-39 välisenä aikana eli noin viiden kuukauden ajan vuosittain. Tästä seuraisi vakavia hajuhaittoja kylän taloille koko kesän ajan. Mm. talojen tuulettaminen ikkunoita avaamalla olisi mahdotonta. Jatkuva eläinulosteen haju kesäaikana laskee myös koko alueen käyttökelpoi-
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 7 Hakijan vastine suutta, haluttavuutta ja kiinteistöjen arvoa. Muistuttajien mielestä merkittävä riski lietteen levittämisestä sängelle kesäaikana ovat myös todennäköiset valumat ojien kautta vesistöön. Valumat ovat mahdollisia Kortesuonojan kautta Lauhjokeen ja sieltä Ruotsalaiseen sekä Ruokopuolisen ja kylän läpi kulkevan viemärin kautta Haarajokeen ja edelleen Lauhjoen kautta Ruotsalaiseen. - Muistuttaja N on 4.4.2005 päivätyllä kirjeellä perunut valituksensa. - Muistuttaja A ja B ovat erikseen toimittaneet lisäselvityksen, jossa todetaan, että muistutuksen teksti olisi toisenlainen, jos biokaasulaitoksen rakentaminen olisi ollut tiedossa. Valittajien tarkoituksena ei ole estää rakentamista vaan saada korjausta lietteen nurmisängelle ajoon ja saada hajuhaitat vähenemään. Maatalouden kehityksen kulku olisi saatava ihmisille ja luonnolle ystävälliseksi. Muistuttaja A on erillisessä liitteessä lisäksi tuonut esille seuraavia seikkoja: - Kuivalannan käyttöä tulisi lisätä, koska se ei valu niin helposti vesistöön, sitä syntyy huomattavasti vähemmän ja kuivike sitoo lannan. Kuivalanta palaa ja maatuu mullaksi ja aiheuttaa huomattavasti vähemmän hajuhaittoja. Jos kuitenkin käytetään lietelantaloista, biokaasun käyttöä tulisi kehittää, vaikka se ei poistakaan vesistöongelmaa tai maan saastumista. - Onko tutkittu, kuolevatko lietelannasta, navetasta vesien ja lannan mukana tulevat bakteerit ja taudit heinän sängelle ajettaessa. Jäävätkö bakteerit muhimaan maan pinnalle ja pintakerrokseen lämpöön ja aurinkoon, josta ne lähtevät vesisateiden mukana vesistöihin? Lasketaanko utaretulehdusmaidot ym. sairaiden eläinten eritteet lietesäiliöön ja edelleen nurmen sängelle, josta ne kulkeutuvat eläinten rehuun ja vaikuttavat eläinten terveyteen? Levitetäänkö tauteja lietelannan välityksellä? Toiminnanharjoittajalle on varattu 4.4.2005 päivätyllä kirjeellä tilaisuus vastineen antamiseen lausuntojen ja muistutusten johdosta. Toiminnanharjoittaja esittää 6.4.2005 päivätyssä vastineessaan seuraavaa: - Tarkoituksena ei ole levittää lietettä viikkojen 18-39 välisenä aikana eli noin 5 kuukauden ajan vuosittain. Lietelannan päälevitysajaksi on arvioitu keväällä viikko 18 ja syksyllä viikko 39. Näiden viikkojen aikana levitetään 90 % lannasta. Tulevaisuudessa investoidaan uuteen letkulevitysvaunuun. Lietettä ei ajeta nurmen sängelle koko kesän ajan. Mahdollinen kesälevitys tapahtuisi ensimmäisen tai toisen säilörehusadon jälkeen riippuen siitä, onko tarvetta. Jokaiselle nurmilohkolle lietettä ei tulla levittämään. Välttämättä lietemäärä ei riitä kesälevitykseen lainkaan. - Pelloille tullaan levittämään lietettä vain se määrä, minkä viljelysuunnitelma mahdollistaa. Valumat vesistöihin ehkäistään suojakaistoilla ojien varsilla. Yksikään peltolohko ei vietä jyrkästi ojiin. Lietteen levitys on sallittua lain sallimaan ajankohtaan. - Pesuvesien johtaminen lietesäiliöön on laillista ja lietesäiliöt on mitoitettu riittävän suuriksi. - Eläinpaikkoja ei tule olemaan 170 niin kuin lupajaoston pöytäkirjasta ilmenee. Suunnittelija on piirtänyt 162 eläinpaikkaa, mikä on laskennallinen eläinpaikkamäärä huomioiden nykyisen ja tulevan rakennuksen eläinpaikat.
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 8 Ympäristölupahakemuksessa on ilmoitettu 141 eläintä, mikä vastaa sitä määrää, mikä toiminnanharjoittaja on mahdollista täydellä kapasiteetilla tulevaisuudessa hoitaa. - Navetan laajennuksessa otetaan huomioon mahdollisuus biokaasuun, jolloin liete hyödynnetään energiaksi ja hajuhaitat pienenevät. YMPÄRISTÖKESKUKSEN RATKAISU Vastaukset vaatimuksiin ja lausuntoihin Hämeen ympäristökeskus myöntää Sirpa ja Jukka Heinoselle ympäristönsuojelulain 28 :n mukaisen ympäristöluvan hakemuksen mukaisen eläinsuojan toiminnalle. Toimintaa on harjoitettava hakemuksessa esitetyllä tavalla, ellei lupamääräyksissä muuta vaadita. Muistutuksissa on vastustettu lannan levitystä nurmikasvustoon haju- ja vesistöhaittojen vuoksi ja esitetty, että levityksen johdosta kiinteistöjen arvo alenee. Lannan levitys pelloille ei itsessään ole luvanvaraista toimintaa. Lannan levitystä ja muuta peltoviljelyä säädellään maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa (931/2000), jonka noudattamista valvoo ympäristöviranomainen, sekä vapaaehtoisessa ympäristötukijärjestelmässä, johon toiminnanharjoittajan tila on liittynyt, ja jota valvoo TE-keskus. Lannan levitys kasvustoon on em. asetusten ja määräysten mukaista. Luvassa vaadittava levitysala perustuu em. valtioneuvoston asetuksen määräyksiin. Myös hehtaarikohtaisia lannanlevitysmääriä, levitysajankohtia ja pakollisten suojakaistojen leveyksiä vesistöjen ja ojien varrella säädellään em. määräyksin. Jos lantaa levitetään sopimuspelloille, levityspeltojen haltija on vastuussa siitä, että em. lannan levitystä koskevia määräyksiä noudatetaan. Ympäristöluvassa on kuitenkin annettu jätteitä ja jätehuoltoa koskevien ympäristösuojelulain 43 :n 1 momentin 2 kohdan ja 45 :n nojalla joitakin lannan levitykseen liittyviä määräyksiä, joilla pyritään estämään pohja- ja kaivovesien pilaantumisriski ja vähentämään levityksen aiheuttamaa hajuhaittaa. Määräykset eivät kuitenkaan sido mahdollisia sopimuspeltojen omistajia muutoin kuin lannan vastaanottosopimukseen mahdollisesti otetun ehdon perusteella. Muut lausunnoissa esitetyt asiat on otettu huomioon lupamääräyksissä ilmenevällä tavalla. Lupamääräykset 1. Tilalla Pirttikallio, kiinteistörekisteritunnus 781-409-0006-0725, sijaitsevaan eläinsuojaan saa sijoittaa yhteensä enintään 78 lypsylehmää, 35 hiehoa tai lihanautaa ja 28 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa. Eläinmääriä voidaan muut-
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 9 taa edellyttäen, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä edellä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa ja ympäristövaikutuksia. Nykyisen lypsylehmänavetan muutospiirustukset tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään neljä kuukautta ennen muutostöiden aloittamista. (YSL 43 ) Lupa on myönnetty hakemuksen mukaisesti. Eläinten ikäjakaumakohtaiset määrät saattavat vaihdella kulloisenkin tuotantotilanteen mukaisesti sekä eläinaineksen uusimisen yhteydessä. Toimintaa tulee kuitenkin harjoittaa lupapäätöksen perusteena olevien eläinten yhteenlasketun eläinyksikkömäärän puitteissa siten, että lannantuotanto tai muut ympäristövaikutukset eivät ylitä mainittujen eläinmäärien yhteistä lannantuotantoa tai muita ympäristövaatimuksia. Eläinmäärä tulee mitoittaa myös kulloinkin käytettävissä olevan lannan varastotilavuuden mukaan. Hakemusasiakirjat eivät sisällä nykyisen navettarakennuksen osalta muutospiirustuksia, joten ne on toimitettava eläinpaikkamäärien asianmukaisuuden toteamiseksi. 2. Toiminnassa syntyvä lietelanta on varastoitava vesitiiviissä, alta päin täytettävissä lietesäiliöissä. Lannan varastotilaa tulee olla kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna vähintään 24 m 3 /lypsylehmä, 15 m 3 /hieho tai lihanauta ja 4 m 3 /alle kuusi kuukautta vanha nauta vähennettynä laidunnettavien eläinten laidunkauden aikaisella lantamäärällä. Jos lietesäiliötä ei kateta siten, että sadevesien pääsy varastoon estyy, sadevesille on varattava varastotilavuutta vähintään 0,3 m 3 /avopintainen säiliö-m 2. (YSL 43, 45 ) Varastotilavuusvaatimus perustuu maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamista koskevan valtioneuvoston asetuksen (931/2000) määräyksiin. Jos eläimiä laidunnetaan, varastotilavuuden tulee vastata vähintään kahdeksan kuukauden lannantuotantoa. Jos lypsylehmät pidetään laidunkautena yöt sisällä, varastotilavuutta tulee olla kymmenen kuukauden lannantuotantoa vastaava määrä. Tilavaatimus sisältää eläinsuojien normaalit pesuvedet, mutta ei maitohuoneen pesuvesiä. Lietesäiliötilavuuteen voidaan laskea mukaan lietekourujen ja pumppukaivojen varastotilavuus. 3. Jos pilaantunutta säilörehua varastoidaan tai kompostoidaan, se tulee tehdä tiivispohjaisella alustalla, josta suotovedet johdetaan vesitiiviiseen säiliöön. Suotovesiä varten on varattava varastotilavuutta 0,1 m 3 /kompostointialusta-m 2. Kompostointialustan piirustukset ja selvitys suotovesien varastointitilan riittävyydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen vähintään neljä kuukautta ennen kompostointialustan rakentamista. (YSL 43, 45 )
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 10 Maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevassa valtioneuvoston asetuksessa edellytetään puristenesteiden talteenottoa. Pilaantuneen säilörehun puristeneste on yhtä voimakkaasti vesiä kuormittavaa kuin tuoreen säilörehun, joten pilaantunut rehu on varastoitava samoin kuin tuore säilörehu. Hakemusasiakirjat eivät sisällä kompostointialustan piirustuksia, joten ne on vaadittu toimitettavaksi varastoinnin asianmukaisuuden toteamiseksi. 4. Lantavarastot tulee tyhjentää perusteellisesti vuosittain. Lannan varastoinnin, käsittelyn, kuljettamisen ja hyödyntämisen tulee tapahtua siten, ettei lantaa tai jätevesiä pääse ympäristöön eikä naapureille aiheuteta kohtuutonta rasitusta. Lannan kuormaus on tehtävä tiivispintaisella alustalla. Lantavarastoiden ympäristö ja tiet, joita on käytetty lannan kuljetukseen, on siistittävä lannan käsittelyn yhteydessä mahdollisesti maastoon valuneesta lannasta. Yksityiskohtaiset suunnitelmat lannan mahdollisesta jatkokäsittelystä tilalla tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen käsittelylaitoksen rakentamista. (YSL 7, 43, 45, NaapL 17 ) Lantavarastojen vuosittaisella perusteellisella tyhjentämisellä varmistetaan varastojen hyötytilavuuden säilyminen suunnitelmien mukaisena. Samalla rakenteet voidaan tarkastaa mahdollisten vaurioiden havaitsemiseksi. Ympäristönsuojelulain 7 :n mukaan maahan ei saa jättää tai päästää jätettä eikä muutakaan ainetta siten, että seurauksena on sellainen maaperän laadun huononeminen, josta voi olla haittaa terveydelle tai ympäristölle, viihtyisyyden melkoista vähenemistä tai muu niihin verrattava yleisen ja yksityisen edun loukkaus, joten maahan valunut lanta on korjattava pois. Tiivispintaiselta kuormauslaatalta kuormauksen yhteydessä tapahtuvat valumat on helppo havaita ja siistiä pois. Hakemusasiakirjat eivät sisällä yksityiskohtaisia suunnitelmia lannan jatkokäsittelystä biokaasureaktorissa, joten suunnitelmat on vaadittu toimitettavaksi mahdollisen käsittelylaitoksen asianmukaisuuden varmistamiseksi. 5. Toiminnanharjoittajan on tarkkailtava lantavarastojen ja kompostointialustan kuntoa säännöllisesti. Mikäli rakenteissa havaitaan vaurioita, jotka voivat johtaa päästöjen syntymiseen, puutteet on korjattava välittömästi. Selvitys olemassa olevien vanhojen lietesäiliöiden tiiveydestä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen kuuden kuukauden kuluessa tämän päätöksen lainvoimaiseksi tulosta. (YSL 4, 5, 43, 46 ) Lantavarastoja koskeva tarkkailu- ja selvitysvelvoite sekä mahdollisesti havaittujen vaurioiden välitön korjausvelvoite on annettu sen varmistamiseksi, ettei toiminnasta aiheudu suoria valumia maaperään. 6. Eläinsuojiin johtavien karjakujien/kulkuaukkojen tulee olla päällysteeltään sellaisia, että kulkuväylät eivät liety ja väylille kertyvä lanta voidaan poistaa. Eläin-
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 11 suojan yhteyteen myöhemmin mahdollisesti rakennettava jaloittelutarha tulee rakentaa niin, että pohjavesien pilaantumisvaaraa ei synny ja vesistöjen pilaantuminen on mahdollisimman vähäistä. Mahdollisen tarhan yksityiskohtainen suunnitelma ja selvitys valumavesien ja tarhasta poistettavan lannan käsittelystä tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukseen hyväksyttäväksi vähintään neljä kuukautta ennen tarhan rakentamisen aloittamista. (YSL 7, 43, 45 ) Eläinten kulkuväylillä muodostuneet valumavedet ovat voimakkaasti kuormittavia. Kulkuväylille kerääntyvän lannan poistolla voidaan valumavesien ravinnepitoisuuksia vähentää. Mahdollisen jaloittelutarhan suunnitelmat tulee toimittaa viranomaisen hyväksyttäväksi tarhan rakenteiden sekä valumavesien käsittelyn asianmukaisuuden varmistamiseksi. 7. Toiminnassa syntyvät jätevedet on johdettava umpisäiliöön tai puhdistettava talousjätevesien käsittelyä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla koskevan valtioneuvoston asetuksen (542/2003) mukaisesti. (YSL 7, 43, 45 ) Maitohuoneen pesuvedet ja muut toiminnassa syntyvät jätevedet ovat voimakkaasti kuormittavia, joten niiden asianmukainen käsittely on tarpeen pilaantumisen ehkäisemiseksi. Valtioneuvoston asetuksessa (542/2003) talousjätevesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla määritetään mahdolliselta puhdistamolta vaadittava puhdistusteho. 8. Vesinäytteen ottomahdollisuus uuden eläinsuojan, lietesäiliön sekä mahdollisten jaloittelutarhojen kuivatusvesistä on järjestettävä. Näytteenottomahdollisuus olemassa olevan vanhan eläinsuojan ja lietesäiliön kuivatusvesistä on järjestettävä, mikäli se kohtuullisin kustannuksin on mahdollista. Kiinteistön kuivatusvesien poisjohtaminen on järjestettävä siten, että lannan tai puristenesteiden pääsy ojiin ja vesistöön on mahdollista estää myös onnettomuustilanteessa. Ympäristöön vahingon tai onnettomuuden johdosta joutunut lanta, virtsa tai suotovedet on välittömästi korjattava talteen. (YSL 7, 43 ) Salaojavesistä otettavalla vesinäytteellä voidaan tarvittaessa seurata mahdollisia vuotoja rakenteissa sekä jaloittelutarhojen valumavesien aiheuttamaa kuormitusta. Kiinteistöjen kuivatusjärjestelyillä voidaan minimoida onnettomuustilanteessa lannan tai puristenesteiden pääsy vesiuomiin. 9. Laiduntaminen tulee toteuttaa siten, että pintavesien pilaantumisen vaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Laidunalueiden tulee säilyä kasvipeitteisinä koko laidunkauden. Laitumella juotto- tai ruokintapaikka on perustettava siten, että juotto- tai ruokintapaikan ympäristön liettyminen ja maaperän eroosio ovat mahdollisimman vähäisiä. Mikäli eläimille
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 12 järjestetään pysyviä ruokintapaikkoja laitumelle, on ruokintapaikkojen edessä oltava vähintään 5 m 2 :n kokoinen tiivispohjainen alue kutakin täysikasvuista nautaeläintä kohti. Tiivispohjaiset ruokintapaikat on katettava tai ruokintapaikkojen likavedet on koottava ja käsiteltävä jollain hyväksyttävällä tavalla. Ruokintapaikan ja pysyvän juomapaikan etäisyys vesistöön ja talousvesikaivoon on oltava vähintään 100 metriä ja valtaojaan vähintään 20 metriä. Jos ruokintapaikka on tiivispohjainen, etäisyys vesistöön tulee olla vähintään 30 m ja valtaojaan vähintään 10 m mitattuna tiiviin pohjan ulkoreunasta. (YSL 7, 43, 45 ) Ympäristöministeriön ohjeen kotieläintalouden ympäristönsuojelusta vuodelta 1998 mukaan jaloittelualueet on rakennettava siten, että pintavesien pilaantumisvaara on mahdollisimman vähäinen eikä pohjavesien pilaantumisvaaraa synny. Ruokintapaikkojen etäisyys- ja pinta-alavaatimukset perustuvat em. ohjeeseen. 10. Eläintenpito, eläinsuojien ilmanvaihto, lannan käsittely ja varastointi on järjestettävä ja hoidettava siten, ettei eläinsuojan sijaintikiinteistöllä tapahtuvasta toiminnasta aiheudu kohtuutonta hajuhaittaa hajulle altistuvissa kohteissa. Käytössä olevat lietesäiliöt tulee kattaa ja ne tulee pitää katettuna työteknisiä syitä lukuun ottamatta. Mikäli katteena käytetään kelluvaa katetta, sen riittävyys tulee tarkastaa säännöllisesti. Mikäli toiminnanharjoittajan suorittamista toimenpiteistä huolimatta kohtuutonta hajuhaittaa ilmenee, haitta on arvioitava ja haitan torjuntaa on tehostettava Hämeen ympäristökeskuksen hyväksymällä tavalla. (YSL 43, NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Lietesäiliöiden kattamisella voidaan merkittävästi pienentää ammoniakin ja muiden hajuyhdisteiden haihtumista ilmaan. 11. Lanta tulee ensisijaisesti hyödyntää lannoitteena pellolla. Lannan levitykseen tulee kulloisenkin eläinmäärän mukaan laskettuna olla käytettävissä vähintään yksi peltohehtaari 1,5 lypsylehmää, 4 hiehoa tai lihanautaa ja 12 alle kuuden kuukauden ikäistä nautaa kohden. Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä levityspeltoa tulee olla vähintään 65,3 ha. Lannan hyödyntämisestä muulla tavoin tulee olla asianmukaiset sopimukset. (YSL 43, 45, YSA 4 ) Peltoalavaatimus perustuu lannan keskimääräiseen fosforisisältöön sekä peltoviljelykasvien keskimääräiseen fosforilannoitustarpeeseen ympäristöministeriön kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 annetun ohjeen mukaisesti.
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 13 12. Lannan levitystä I- ja II-luokan pohjavesialueelle tulisi välttää. Lantaa levitettäessä on talousvesikaivojen ympärille jätettävä maaston korkeussuhteista, maalajista ja kaivon rakenteesta riippuen 30-100 metriä leveä suoja-alue, jolle lantaa ei levitetä. (YSL 8, 43 ) Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan ainetta tai energiaa ei saa panna tai johtaa sellaiseen paikkaan tai käsitellä siten, että tärkeällä tai muulla vedenhankintaan soveltuvalla pohjavesialueella pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai sen laatu muutoin olennaisesti huonontua. Toiminnanharjoittajalla on riittävästi lannan levitysalaa käytettävissä pohjavesialueen ulkopuolella. Ympäristönsuojelulain 8 :n mukaan maahan ei saa panna ainetta siten, että toisen kiinteistöllä oleva pohjavesi voi käydä terveydelle vaaralliseksi tai kelpaamattomaksi tarkoitukseen, johon sitä voisi käyttää. Liian lähelle kaivoa levitetty lanta saattaa pilata kaivoveden. Suojaetäisyydet perustuvat maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn estämistä koskevan valtioneuvoston asetuksen liitteessä kolme suositeltuihin suoja-alueiden leveyksiin. 13. Lannan levitysajankohtaa valittaessa tulee ottaa huomioon ympäristöviihtyisyystekijät ja naapureille mahdollisesti aiheutuva hajuhaitta. Lannan levitystä asutuksen läheisyydessä tulisi mahdollisuuksien mukaan välttää yleisinä pyhä- ja juhlapäivinä. (NaapL 17 ) Ympäristönsuojelulain 42 :n mukaan toiminnasta ei saa aiheutua terveyshaittaa eikä eräistä naapuruussuhteista annetun lain 17 :n 1 momentissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta, kuten hajun, kaasujen, melun tai pölyn muodossa. Vaikka levityksen aikainen hajuhaitta on lyhytaikaista eikä sen sellaisenaan voida katsoa aiheuttavan kohtuutonta rasitusta, tulee haju- ja viihtyvyyshaittaa pyrkiä vähentämään. 14. Eläinjäte tulee toimittaa käsiteltäväksi eläinjätteen käsittelylaitokseen tai muuhun käsittelypaikkaan, jolla on lupa vastaanottaa kyseistä jätettä tai erityistilanteissa hävittää muulla valvontaviranomaisen hyväksymällä tavalla. Keräilyä odottava eläinjäte tulee säilyttää asianmukaisesti peitettynä ja haittaeläimiltä suojattuna tiivispohjaisella alustalla, josta valumavedet voidaan kerätä. Mikäli eläinjätettä varastoidaan tilalla normaalia keräilyauton odotusaikaa kauemmin, varastoinnin tulee tapahtua tarkoitukseen soveltuvassa ja tarvittaessa valvontaviranomaisen hyväksymässä kylmävarastossa. Varaston tulee olla helposti puhdistettavissa ja desinfioitavissa. Varaston pesuvedet tulee kerätä umpisäiliöön tai asianmukaiseen käsittelyyn. (YSL 43, 45, JäteL 4, 6, 12, 15 ) Tilalla kuolleiden eläinten raatojen ja muun eläinjätteen asianmukaisella hävittämisellä voidaan rajoittaa mahdollisten eläintautien leviäminen tilan ulkopuolelle ja tästä aiheutuvaa ihmisten ja eläinten terveyteen kohdistuvaa vaaraa. Eläin-
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 14 jätteen käsittelyä säätelevät mm. maa- ja metsätalousministeriön asetus nro 1022/2000 (muut. nro 6/2001) ja Euroopan parlamentin ja neuvoston muiden kuin ihmisravinnoksi tarkoitettujen eläimistä saatavien sivutuotteiden terveyssääntöjä koskeva asetus EY N:o 1774/2002. Edellä mainittujen säännösten mukaan kaikki nautaeläinten raadot on toimitettava destruktiolaitokselle. Poikkeustapauksissa, kuten tautiepidemian aikana raatojen hävitystavasta päättää valvontaviranomainen. 15. Toiminnassa muodostuvat ongelmajätteet, kuten loisteputket, jäteöljyt, akut ja paristot tulee toimittaa laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottopaikaksi. Käyttämättä jääneet lääkkeet on toimitettava asianmukaiseen paikkaan, kuten apteekkiin. (JäteL 4, 6 ) Jätelain 3 :n mukaan ongelmajätteellä tarkoitetaan jätettä, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Muun muassa jäteöljyt ja loisteputket ovat jäteasetuksen 3a :n ja ympäristöministeriön asetuksen (1129/2001) mukaisia ongelmajätteitä. Tällaisten ongelmajätteiden asianmukainen hävittäminen edellyttää niiden toimittamista käsiteltäväksi laitokseen, joka ympäristönsuojelulain mukaisessa luvassa tai sitä vastaavassa päätöksessä on hyväksytty tällaisen jätteen vastaanottoon. 16. Kemikaaleja ja jätteitä tulee varastoida ja käsitellä siten, ettei niistä aiheudu maaperään, vesistöön tai ilmaan päästöjä, joista voi aiheutua ympäristö- tai terveyshaittaa. Ongelmajätteet on säilytettävä asianmukaisesti merkityissä astioissa tai säiliöissä katettuina tai muuten vesitiiviisti reunakorokkein varustetulla alustalla. Erilaiset ongelmajätteet on pidettävä erillään toisistaan. Polttoneste- ja kemikaalivarastojen tulee soveltua käyttötarkoitukseensa ja niiden kunto tulee tarkistuttaa säännöllisesti. Polttonestesäiliöt tulee varustaa lapon- ja ylitäytönestimillä ja maanpäälliset säiliöt on asennettava tiiviille alustalle. Kemikaalien, kuten torjunta- ja pesuaineiden varastoinnissa ja käytössä tulee noudattaa kunkin valmisteen käyttöturvallisuusohjeissa annettuja ohjeita. Toiminnanharjoittajalla tulee olla riittävästi ympäristövahinkojen torjuntalaitteita ja tarvikkeita aina saatavilla. (YSL 7, 8, 43, 45 ) Jätelain 6 :n mukaan jätteet on kerättävä ja pidettävä erillään jätehuollon kaikissa vaiheissa siinä laajuudessa, kuin se on terveydelle tai ympäristölle aiheutuvan vaaran tai haitan ehkäisemisen tai jätehuollon asianmukaisen järjestämisen kannalta tarpeellista sekä teknisesti ja taloudellisesti mahdollista. Säiliöiden säännöllisellä tarkistuttamisella ehkäistään vuotojen syntymistä ja tiivispintaiselta alustalta vuoto on helpompi havaita ja puhdistaa. Asianmukaisella torjuntakalustolla haittoja voidaan vähentää vahinkotilanteessa.
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 15 17. Hyötykelpoiset jätteet tulee toimittaa hyödynnettäväksi asianmukaiseen käsittelyyn. Energiajäte tulee ensisijaisesti uusiokäyttää tai hyödyntää materiana. (YSL 43, 45, JäteL 6 ) Jätelain 6 :n mukaan jäte on hyödynnettävä, jos se teknisesti on mahdollista ja jos siitä ei aiheudu kohtuuttomia lisäkustannuksia verrattuna muulla tavoin järjestettyyn jätehuoltoon. Ensisijaisesti on pyrittävä hyödyntämään jätteen sisältämä aine ja toissijaisesti sen sisältämä energia. Mikäli polttokelpoista jätettä toimitetaan poltettavaksi, sen polttaminen on mahdollista vain laitoksessa, jolla on ympäristönsuojelulain mukainen tai sitä vastaava muu lupa sitä varten. 18. Toiminnanharjoittajan on seurattava toimialaansa liittyvän parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä ja varauduttava laitoksen oloihin soveltuvan tällaisen tekniikan käyttöönottoon. (YSL 4, 5. 43, YSA 19 ) Ympäristönsuojelulaki velvoittaa ennaltaehkäisemään ja minimoimaan haitat sekä käyttämään parasta käyttökelpoista tekniikkaa ja noudattamaan ympäristön kannalta parhaimpia työmenetelmiä. Toiminnanharjoittajan on oltava riittävästi selvillä aiheuttamiensa haitallisten vaikutusten vähentämismahdollisuuksista ja siinä mielessä seurattava parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymistä toimialallaan. Jos päästöjä voidaan parhaan käyttökelpoisen tekniikan kehittymisen vuoksi vähentää olennaisesti ilman kohtuuttomia kustannuksia, voidaan lupapäätöstä vaatia muutettavaksi. 19. Toiminnanharjoittajan on pidettävä kirjaa laitoksen toiminnasta. Yhteenveto kirjanpidosta tulee toimittaa Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle vuosittain ennen lannanlevityksen aloittamista kuitenkin viimeistään huhtikuun loppuun mennessä. Vuosiyhteenvedon tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: - eläinsuojakohtaiset eläinmäärät - tiedot laidunnettavista eläinmääristä - toteutuneet lantamäärät - käytettävissä oleva lannan varastotilavuus - tiedot lannan levitysaloista ja mahdollisista uusista vastaanottosopimuksista - kuolleiden eläinten määrä, käsittelytavat ja toimituspaikat - muut jätemäärät ja toimituspaikat - tiedot laitoksen toiminnassa havaituista häiriötilanteista tai muista poikkeuksellisista tilanteista. (YSL 46, YSA 30, JäteL 5, 52 ) Kirjanpito- ja raportointivelvollisuus on annettu viranomaisten toimintaa koskevan tiedonsaannin turvaamiseksi ja valvonnan järjestämiseksi. Toiminnasta saa-
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 16 miensa tietojen avulla viranomainen voi seurata laitoksen toiminnan lainmukaisuutta ja luvassa annettujen määräysten noudattamista. 20. Mahdollisista häiriötilanteista, jotka saattavat aiheuttaa merkittävää haittaa, on ilmoitettava välittömästi Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle ja Hämeen ympäristökeskukselle. Kemikaalivahingoista tulee tehdä ilmoitus myös alueelliselle palo- ja pelastusviranomaiselle ( YSA 30 ) Lupamääräyksellä varmistetaan tiedonkulku viranomaiselle tilanteissa, joissa ympäristölle on aiheutunut tai on vaarassa aiheutua poikkeuksellisen suurta haittaa. 21. Toiminnan valvonnan kannalta olennaisista muutoksista tulee tehdä ilmoitus Hämeen ympäristökeskukselle hyvissä ajoin ennen toimenpiteeseen ryhtymistä. (YSL 43, 46, 83, YSA 30 ) Valvonnan kannalta olennaiset muutokset, kuten lannan varastointi- tai käyttötavan muutokset tulee ilmoittaa valvontaviranomaiselle. Ilmoituksen perusteella viranomainen tarkastelee muutoksen vaikutuksia nykyisessä luvassa annettuihin määräyksiin ja arvioi, onko lupaa tarpeen muuttaa. 22. Tuotannon lisäämisestä, muuttamisesta tai lopettamisesta on ilmoitettava Hämeen ympäristökeskukselle ja Sysmän kunnan ympäristönsuojeluviranomaiselle. Toiminnanharjoittajan on hyvissä ajoin, viimeistään kuusi kuukautta ennen toiminnan lopettamista esitettävä yksityiskohtainen suunnitelma vesiensuojelua, maaperänsuojelua ja jätehuoltoa koskevista toiminnan lopettamiseen liittyvistä toimista. (YSL 28, 43 ) Tuotannon olennainen muuttaminen kuten laajentaminen tai tuotantosuunnan muuttaminen edellyttää luvan tarkistamista. Toiminnan lopettaminen edellyttää muun muassa sitä, että toimintaan liittyneet ympäristöriskit ja varastoidut jätteet on poistettu. Edellä mainittujen seikkojen vuoksi toiminnan lopettamisesta tai muista olennaisista muutoksista on ilmoitettava valvontaviranomaiselle. ASETUKSEN JA MUIDEN SÄÄNNÖSTEN NOUDATTAMINEN Lannan varastoinnissa ja levityksessä tulee noudattaa valtioneuvoston asetusta maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000).
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 17 Lantavarastojen ja -kourujen rakentamisessa tulee noudattaa maa- ja metsätalousministeriön rakentamismääräyksissä ja -ohjeissa: kotieläintalouden ympäristönhuolto (MMM-RCO-C4, 7.1.2002) annettuja ohjeita. Jätevesien käsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa valtioneuvoston asetusta talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003). Jätteenkäsittelyssä tulee lupamääräysten lisäksi noudattaa Sysmän kunnassa voimassa olevia jätehuoltomääräyksiä. RATKAISUN PERUSTELUT Lupaharkinnan perusteet Kun toimintaa harjoitetaan tässä päätöksessä esitetyllä tavalla ja noudatetaan annettuja määräyksiä, toiminta täyttää ympäristönsuojelulain ja jätelain sekä niiden nojalla annettujen asetusten vaatimukset sekä ne vaatimukset, jotka luonnonsuojelulaissa ja sen nojalla on säädetty. (YSL 41 ) Luvan myöntämisen edellytykset ja yleiset perustelut Hämeen ympäristökeskus katsoo, että toimittaessa tämän päätöksen mukaisesti eläinsuojan toiminnasta ei aiheudu terveyshaittaa, merkittävää muuta ympäristön pilaantumista tai sen vaaraa, maaperän tai pohjaveden pilaantumista, erityistä luonnonolosuhteiden huonontumista, vedenhankinnan tai yleiseltä kannalta tärkeän muun käyttömahdollisuuden vaarantumista toiminnan vaikutusalueella eikä eräistä naapuruussuhteista annetussa laissa tarkoitettua kohtuutonta rasitusta. Määräyksiä annettaessa on otettu huomioon toiminnan aiheuttama pilaantumisen todennäköisyys ja onnettomuusriski. (YSL 6,42, NaapL 17 ) Hakemukseen liitetyissä suunnitelmissa ja lupamääräyksissä on esitetty käytettäväksi sellaisia menetelmiä, joista on hyviä käytännön kokemuksia ja jotka on taloudellisesti mahdollisia toteuttaa. Hakemus ja lupamääräykset huomioon ottaen voidaan laitoksen toiminnan arvioida olevan tämänhetkisen parhaan käyttökelpoisen tekniikan mukaista. Eläinsuoja ei ole voimassa olevien kaavojen vastainen eikä se sijaitse pohjavesialueella. Eläinsuojista on matkaa lähimpään vakituisesti asuttuun naapurikiinteistöön noin 100 m. Ympäristöministeriön 18.3.2002 päivätyn, alueellisille ympäristökeskuksille osoitetun ohjekirjeen mukaan eläinsuojan laajennuksille ympäristölupaa myönnettäessä etäisyyden lähimmästä häiriintyvästä kohteesta tulisi olla vähintään 100 m. Tapauskohtaista harkintaa tehtäessä on otettu huomioon, että kyseessä on lypsykarjanavetan toiminnan laajentaminen nykyisen tilakeskuksen alueella, ja lupamääräyksissä edellytetään toimia hajuhaittojen ehkäisemiseksi.
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 18 Luvan mukaisella enimmäiseläinmäärällä lannan levitysalaa tulee olla 65,3 ha. Hakemusasiakirjojen perusteella levitysalaa on 71,3 ha, joten myös levitysalan suhteen luvan edellytykset täyttyvät, vaikka pohjavesialueella olevat pellot, noin 2-3 ha, poistettaisiinkin levitysalasta. LUVAN VOIMASSAOLO JA LUPAMÄÄRÄYSTEN TARKISTAMINEN Päätöksen voimassaolo Lupamääräysten tarkistaminen Päätös on voimassa toistaiseksi. Toiminnan olennainen muuttaminen edellyttää uutta lupaa. Tämä lupa on voimassa kunnes uusi lupapäätös on tullut lainvoimaiseksi. Toiminnanharjoittajan tulee 30.4.2015 mennessä tehdä uusi hakemus lupamääräysten tarkistamiseksi. Hakiessaan lupamääräysten tarkistamista luvan haltijan on liitettävä hakemukseen muutoin vaadittavien selvitysten ohella riittävää asiantuntemusta käyttäen laadittu selvitys parhaan käyttökelpoisen tekniikan toteutumisesta toiminnassa ja mahdollisuuksista tehostaa toiminnasta aiheutuvien ympäristöhaittojen ehkäisemistä ja vähentämistä. Maininta lupaa ankaramman asetuksen noudattamisesta Jos asetuksella annetaan ympäristönsuojelulain tai jätelain nojalla jo myönnetyn luvan määräystä ankarampia säännöksiä tai luvasta poikkeavia säännöksiä luvan voimassaolosta tai tarkistamisesta, on asetusta luvan estämättä noudatettava. SOVELLETUT OIKEUSOHJEET Ympäristönsuojelulaki 4.2.2000/86(YSL) 6-8,28, 31, 34, 36-38, 41-43, 45, 46, 51-57, 62, 96, 97, 105 Ympäristönsuojeluasetus 18.2.2000/169(YSA) 1, 4, 6, 16-19, 23, 30 Terveydensuojelulaki 19.8.1994/763, 24 Jätelaki 3.12.1993/1072(JäteL) 4, 6, 12, 15, 51, 52 Laki eräistä naapuruussuhteista 13.2.1920/26(NaapL) 17 Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000) Valtioneuvoston asetus talousvesien käsittelystä vesihuoltolaitosten viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla (542/2003) Valtion maksuperustelaki (150/1992) Laki valtion maksuperustelain muuttamisesta (961/1998) Ympäristöministeriön asetus alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista (1237/2003)
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 19 Muut ohjeet Ympäristöministeriön ohje kotieläintalouden ympäristönsuojelusta 30.9.1998 KÄSITTELYMAKSU JA SEN MÄÄRÄYTYMINEN Tämän ympäristöluvan käsittelystä perittävä maksu on 1 200 euroa. Maksun suuruus perustuu alueellisen ympäristökeskuksen maksullisista suoritteista annettuun ympäristöministeriön asetukseen (1237/2003) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. LUPAPÄÄTÖKSESTA TIEDOTTAMINEN Päätös Sirpa ja Jukka Heinonen saantitodistuksella Jäljennös päätöksestä Ilmoitus päätöksestä Sysmän kunta, kunnanhallitus Sysmän kunta, teknisen lautakunnan lupajaosto Lupahakemuksen johdosta muistutuksen tehneet Suomen ympäristökeskus, kirjaamo, sähköisenä asiakirjana Asianosaiset, joille lupahakemuksesta on erikseen annettu tieto Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla ja lehdissä Sysmän kunnan virallisella ilmoitustaululla Lähilehdessä Lisätiedot Lisätietoja antaa esittelijä Marja Hiitiö, puh. 020 490 3962. MUUTOKSEN HAKU Tähän päätökseen haetaan muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta valittamalla. Asian käsittelystä perittävästä maksusta valitetaan samassa järjestyksessä kuin pääasiasta. Valitus lähetetään luvan myöntäneelle viranomaiselle. Valitusosoitus on liitteenä. Valitusoikeus tähän päätökseen on: - sillä, jonka oikeutta tai etua asia saattaa koskea; - rekisteröidyllä yhdistyksellä tai säätiöllä, jonka tarkoituksena on ympäristön-, terveyden-, tai luonnonsuojelun taikka asuinympäristön viihtyisyyden edistä-
Ympäristölupaosasto 4.5.2005 HAM-2005-Y-40-131 20 minen ja jonka toiminta-alueella kysymyksessä olevat ympäristövaikutukset ilmenevät; - toiminnan sijaintikunnalla ja muulla kunnalla, jonka alueella toiminnan ympäristövaikutukset ilmenevät - toiminnan sijaintikunnan ja vaikutusalueen kunnan ympäristönsuojeluviranomaisella - muulla asiassa yleistä etua valvovalla viranomaisella Liitteet Valitusosoitus Valtioneuvoston asetus maataloudesta peräisin olevien nitraattien vesiin pääsyn rajoittamisesta (931/2000). Osastopäällikkö, yli-insinööri Pirjo Mäkinen Diplomi-insinööri Marja Hiitiö
Puhelin (03) 2420 511 Birger Jaarlin katu 13 Kauppakatu 11 C e-mail: etunimi.sukunimi@vyh.fi PL 131, 13101 HÄMEENLINNA PL 29, 15141 LAHTI kirjaamo.ham@ymparisto.fi Telekopio (03) 2420 500 Telekopio (03) 2420 300