Puolivuotiskatsaus 2009 Nordea-sijoitusrahastot. Rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat

Puolivuotiskatsaus 2009 Nordea-sijoitusrahastot Rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat

Puolivuotiskatsaus 2009 Nordea-sijoitusrahastot Sijoitusrahastolain mukainen Nordea-sijoitusrahastojen puolivuotiskatsaus 2009 on jaettu kahteen osaan. Rahastokohtaiset sijoitukset on esitetty Internet-osoitteessa www.nordea.fi (Rahastot Nyt). Puolivuotiskatsauksen molemmat osat saa Suomessa myös Nordean konttoreista. Puolivuotiskatsauksessa esitetyissä luvuissa markkinaosuudet, markkina-arvot, uudet merkinnät, omistajien lukumäärä, avaintiedot, tunnusluvut ja rahastojen sijoitukset ovat mukana Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa sekä Virossa tehdyt rahastokaupat, ellei toisin mainita. The services and products of Nordea Investment Funds are not available to any resident of the United States of America irrespective of his/her citizenship, any partnership, corporation or entity organised or existing under the laws of the United States of America or of any state, territory or possession thereof, or any estate or trust which is subject to United States tax regulations. Sisältö Toimitusjohtajan katsaus 4 Nordea-rahastojen corporate governance -toimet keväällä 2009 7 Tunnuslukujen laskentaperusteet 9 Nordea-rahastojen osuuden arvon kehitys, avaintiedot, tunnusluvut ja sijoitusten jakaumat Korkorahastot 13-27 Nordea Corporate Bond 13 Nordea Euro Midi Korko 14 Nordea Euro Obligaatio 15 Nordea Euro Yrityslaina Plus 16 Erikoissijoitusrahasto Nordea Fixed Income Hedge 17 Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat 18 Nordea Korko 19 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku 20 Erikoissijoitusrahasto Nordea Korkosalkku Plus 21 Nordea Korkotuotto 22 Nordea Rahamarkkina 23 Nordea SEK Korkosalkku 24 Erikoissijoitusrahasto Nordea SVE Instituutio Korko 25 Nordea SVE Reaalikorko 26 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yrityslaina Plus 27 Yhdistelmärahastot 28-43 Erikoissijoitusrahasto Nordea Absoluuttisen Tuoton Salkku 28 Nordea Graniitti 29 Erikoissijoitusrahasto Nordea Kasvu Private Banking 30 Erikoissijoitusrahasto Nordea SWE Takuuturva 31 Nordea Säästö 25 32 Nordea Säästö 50 33 Nordea Säästö 75 34 Erikoissijoitusrahasto Nordea Takuuturva 35 Erikoissijoitusrahasto Nordea II Takuuturva 36 Erikoissijoitusrahasto Nordea III Takuuturva 37 Erikoissijoitusrahasto Nordea IV Takuuturva 38 Erikoissijoitusrahasto Nordea V Takuuturva 39 Erikoissijoitusrahasto Nordea Tuotto Private Banking 40 Erikoissijoitusrahasto Nordea Turva 75 41 Nordea Vakaa Tuotto 42 Erikoissijoitusrahasto Nordea Yhdistelmä Private Banking 43 Osakerahastot 44-66 Nordea Eurooppa 44 Nordea Eurooppa Indeksirahasto 45 Nordea Eurooppa Plus 46 Erikoissijoitusrahasto Nordea European Equity Hedge 47 Nordea European New Frontiers 48 Nordea Foresta 49 Nordea Intia 50 Nordea Itä-Eurooppa 51 Nordea Japani 52 Nordea Kaukoitä 53 Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat 54 Nordea Kiina 55 Nordea Maailma 56 Nordea Medica 57 Nordea Nordic Small Cap 58 Erikoissijoitusrahasto Nordea Osakesalkku 59 Nordea Pohjois-Amerikka 60 Nordea Pohjoismaat 61 Nordea Suomi 62 Erikoissijoitusrahasto Nordea Suomi 130/30 63 Nordea Suomi Indeksirahasto 64 Nordea Teknologia 65 Nordea Venäjä 66 Jatkuu seuraavalla sivulla Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 2

Jatkoa edelliseltä sivulta Pro-rahastot 67-70 Nordea Pro Euro Obligaatio 67 Nordea Pro Eurooppa 68 Nordea Pro Stable Return 69 Nordea Pro Suomi 70 Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy Hallitus, tilintarkastajat ja henkilöstö 71 Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 3

Toimitusjohtajan katsaus Vuosi 2008, annus horribilis, syöpyy arvopaperimarkkinoiden eri toimijoiden mieliin historiallisen synkkänä. Rahoitusmarkkinoiden toimintahäiriö aiheutti erityisesti viime vuonna huomattavaa myllerrystä ja epävarmuutta rahoitusjärjestelmässä maailmanlaajuisesti. Häiriön ennalta-arvaamattomuus, laajuus ja voimakkuus sekä etenemisnopeus yllättivät niin sijoittajat, analyytikot kuin muutkin rahoitusmarkkinoiden asiantuntijatahot. Myrskyn jälkeen Nordea-rahastot vastasi markkinoiden muutokseen Kaikkein valitettavinta markkinamyllerryksessä on luonnollisesti ollut se, että rahastojen tuotot ovat laskeneet, mikä on aiheuttanut suuria pettymyksiä ja tappioita sijoittajille. Vaikeassa markkinatilanteessa on korostunut toimintaperiaatteemme, jonka mukaisesti Nordea-rahastot pyrkii niin hyvinä kuin huonoinakin aikoina olemaan ajan hermolla ja reagoimaan markkinoiden muutoksiin. Heti kun näytti todennäköiseltä, että rahoituskriisi syvenee sekä pitenee ja että toimintaympäristön dramaattinen muutos vaikuttaa suuresti etenkin lyhyen koron rahastojemme toimintaan, ryhdyimme toimenpiteisiin ja toimimme näin osuudenomistajien parhaaksi. Se oppi tästä poikkeuksellisesta markkinatilanteesta ainakin on saatu, että meidän myös jatkossa kannattaa seurata aktiivisesti markkinakehitystä ja varautua ennalta mahdollisiin muutoksiin. Ainutlaatuinen ja mittava rahasto-operaatio: jakautuminen Olemme kevään aikana uudistaneet lyhyen koron rahastojemme valikoiman ja toteuttaneet yhden suurimmista rahasto-operaatioista Suomen markkinoilla sekä rahastojen markkina-arvolla että rahastotapahtumien ja osuudenomistajien lukumäärällä mitattuna. Operaation suunnittelu ja valmistelu aloitettiin jo viime vuoden puolella. Korkorahastot Nordea Euro Korko, Nordea Pro Euro Korko ja Nordea Yrityskorko jakautuivat toukokuussa ja niiden varat siirtyivät kahdelle toimintansa aloittaneelle kohderahastolle, jotka ovat Nordea Korko ja Nordea Korkotuotto. Lisäksi olemme tuoneet markkinoille uuden rahamarkkinarahaston, Nordea Rahamarkkinan. Tällä tavoin jokaiselle melko lyhytaikaisesta korkosijoituksesta kiinnostuneelle sijoittajalle on tarjolla selkeät rahastovaihtoehdot, joissa sijoituspolitiikka sekä esimerkiksi sijoitusten jäljellä oleva juoksuaika ovat erilaiset ja joissa selvästi toisistaan erottuva riskiprofiili pitää sisällään kaikki mahdolliset sijoitusriskin ajateltavissa olevat osatekijät. Rahastojen jakautuminen vietiin läpi onnistuneesti toukokuussa, ja se on otettu hyvin vastaan osuudenomistajien keskuudessa. Rahastojen lanseeraus osui keväällä hyvin yksiin markkinatunnelman parantumisen kanssa, mikä tuki osaltaan rahastojen osuuden arvon kehitystä kesän aikana. Markkina edelleen erittäin volatiili, osakkeet lähtivät nousukiitoon Tavanomaista huomattavasti suurempi kurssivaihtelu jatkui osakemarkkinoilla vuoden 2009 alkupuoliskolla. Kehitys oli kevään aikana kaksivaiheinen sekä osakeettä korkomarkkinoilla. Ensimmäisen vuosineljänneksen aikana osakekurssit kävivät jopa 20 % alle sen tason, jolla oltiin vuodenvaihteessa. Noista pohjalukemista osakkeet ovat myöhemmin keväällä nousseet 30-40 %, ja tietyt markkinoiden osa-alueet vieläkin enemmän. Myös korkomarkkinoilla kehitys oli epävakaa ja laskuvoittoinen alkuvuonna, minkä jälkeen yhdysvaltalaisten pankkien stressitestien tulokset rauhoittivat kevään edetessä sijoittajia ja olivat omiaan palauttamaan luottamusta samalla kun yleinen riskinottohalukkuus lisääntyi. Tämän seurauksena riskipreemiot alkoivat kaventua maaliskuun toisesta viikosta alkaen. Erityisesti yrityslainat menivät hyvin kaupaksi, ja myöhemmin myös pankkilainamarkkinat alkoivat toipua. Esimerkiksi eurooppalaisissa, alemman luottoluokituksen saaneiden yritysten liikkeeseen laskemissa eli high yield -lainoissa kirjattiin huima, noin 38 %:n nousu. Alkuvuoden kurssilaskun jälkeen markkinatunnelmia voitiin maaliskuussa jo kuvailla sanoilla toiveikkuus viriää. Samoihin aikoihin uutisoitiin, että talouden pohjakosketus on todennäköisesti saavutettu, talouden tunnusluvut ovat hieman parantuneet ja että luottokriisi alkaa hiljalleen hellittää. Kaikki nämä tekijät ovat lisänneet riskinottohalukkuutta. Rahoituskriisi on asteittain hellittämässä, ja varoja on alkanut virrata riskipitoisempiinkin sijoituskohteisiin osakemarkkinoille ja alemman luottoluokituksen korkomarkkinoille. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 4

Nordea-rahastojen markkina-arvo kääntyi nousuun myös koko rahastomarkkinan lasku taittui Koska vuosi 2008 oli erittäin haastava kaikilla arvopaperimarkkinoiden osa-alueilla maailmanlaajuisesti, heijastui markkinaturbulenssi myös rahastoista tehtyihin lunastuksiin, jotka olivat ennätyssuuret aina marraskuuhun 2008 asti. Sijoitusten pako rahastoista tyrehtyi vähitellen, ja helmikuussa 2009 saatiin plusmerkkinen saldo nettomerkintätilastoihin ensimmäistä kertaan vuoden 2007 heinäkuun jälkeen. Suomen rahastomarkkinan osalta nettomerkinnät olivat puolivuotiskauden aikana jälleen reilusti plussan puolella ja Nordea-rahastojenkin kohdalla luku oli vain hieman negatiivinen suhteessa rahastojemme markkina-arvoon. Tämä voitaneen tulkita siten, että sijoittajien mielissä luottamus markkinoiden toimintaan ja rahastoihin alkaa hiljalleen palautua. Suomeen rekisteröidyt rahastot keräsivät uusia merkintöjä tammi-kesäkuussa 2009 yhteensä 1,5 miljardin euron arvosta*, ja rahastojen yhteenlaskettu markkina-arvo puolestaan nousi 45,6 miljardiin euroon* (vuoden 2008 kesäkuun lopussa 55,7 miljardia euroa/ 41,3 miljardia vuoden 2008 lopussa). Nordea-rahastojen kokonaismarkkina-arvo kesäkuun lopussa oli 10,9 miljardia euroa** (10,4 miljardia euroa vuoden 2008 lopussa) ja nettolunastukset tammikesäkuussa vastaavasti 40,3 miljoonaa euroa*. Katsauskauden aikana tehdyt lunastukset kohdistuivat erityisesti korkorahastoihin ja merkinnät puolestaan osakerahastoihin, Nordea Kehittyvät Osakemarkkinat, Nordea Intia ja Nordea Kiina -rahastojen johdolla. Koska Nordean rahastovalikoima on korkorahastopainotteinen, Nordea-rahastot menettivät markkinaosuuttaan, joka oli 23,7 prosenttia katsauskauden lopussa** (25,0 prosenttia vuoden 2008 lopussa). Nordea-rahastojen etumatka seuraavaan kilpailijaan säilyi, ja Nordea-rahastot piti markkinajohtajan asemansa. Osuudenomistajien lukumäärä Nordea-rahastoissa nousi 958 tuhanteen kesäkuun lopussa (911 tuhatta vuoden 2008 lopussa). Kotitalouksien rahastosijoitukset ja määräaikaistalletusket Suomessa 2005-2009 mrd EUR 35 30 25 20 15 10 5 0 2005 2006 2007 2008 2009 Rahastosijoitukset Fondplaceringar Tidsbundna Määräaikaistalletukset depositioner 6/2009 Nordea-rahastojen markkina-arvon kehitys 2005-2009 mrd EUR 30 25 20 15 10 5 0 6/2009 2005 2006 2007 2008 2009 Nordea-rahastojen omistajien lukumäärän kehitys 2005-2009 tuhansia tusental 1400 1200 0 800 600 400 200 0 6/2009 2005 2006 2007 2008 2009 Rahasto-omistukset pysyneet miltei ennallaan, kun taas talletusten arvo pienentyi Kotitalouksien rahasto-omistusten arvo ylitti Suomessa ensimmäisen kerran määräaikaistalletusten arvon vuonna 2006 Suomen Pankin Rahoitusmarkkinaraportin *** mukaan. Vuonna 2007 ykkössija siirtyi selvällä erolla määräaikaistalletuksille, joiden etumatka on tämän katsauskauden aikana huomattavasti kutistunut: kotitalouksien rahastosijoitukset ja määräaikaistalletukset olivat vuoden 2008 lopussa 10,6 / 26,8 miljardia euroa. Kesäkuun 2009 lopussa vastaavat luvut olivat 10,7 / 20,1 miljardia euroa. Tämä ei kuitenkaan kerro kaikkea, sillä Finanssivalvonta ilmoittaa laskentaperusteiden muuttuneen ***, ja siten rahastoomistusten arvot eivät välttämättä ole vertailukelpoiset. Corporate Governance -toimet keväällä 2009 Vuoden 2009 keväällä yksi tärkeimmistä painopistealueista Nordea-rahastojen corporate governance -toimissa oli yhtiöiden nimityskomiteoiden kokoonpanoon vaikuttaminen. Corporate governance -työryhmän päätöksen mu- Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 5

kaisesti pitkän aikavälin tavoitteena on viedä toimintaa entistäkin aktiivisempaan suuntaan. Nordea-rahastot haluaa aloittaa yhteydenpidon ja vuoropuhelun yhtiöiden avainhenkilöiden kanssa ja siten varmistaa vaikutusmahdollisuudet jo ennen yhtiökokouksia. Katsauskauden aikana Nordea-rahastot osallistui Suomessa 37 ja Ruotsissa 56 sellaisen yhtiön yhtiökokoukseen, jotka täyttivät osallistumiselle asetetut kriteerit. Kaikissa näissä yhtiökokouksissa Nordearahastot antoi tukensa valtaosalle kyseisten yhtiöiden hallitusten tekemistä esityksistä. Kevään 2009 aikana Nordea-rahastot oli yhdessä Ruotsiin rekisteröityjen Nordea-rahastojen kanssa edustettuna 8 ruotsalaisyhtiön nimityskomiteassa. Yhteiskuntavastuullisen sijoittamisen periaatteet osana aktiivista omistajapolitiikkaa Nordea-konserniin kuuluvat rahastoyhtiöt ovat kevään aikana luopuneet hallinnoimiensa rahastojen osakeomistuksista sellaisissa yhtiöissä, jotka valmistavat rypäleaseita tai niiden osia. Tarkoituksena on myös, että nämä tietyt yhtiöt suljetaan kokonaan pois Nordean rahastojen sijoitusuniversumista. Päätös on linjassa Nordean rahastojen yhteiskuntavastuullisen sijoittamisen periaatteiden kanssa (Socially Responsible Investment, SRI). Suomeen rekisteröidyt Nordea Yrityslaina Plus - ja Nordea Pohjois-Amerikka -rahastot ovat kevään aikana myyneet kokonaan pois omistuksensa L-3 Communications -yhtiössä. Kansainvälinen kokous, joka allekirjoitti viime joulukuussa rypäleaseiden valmistuksen ja myynnin kieltävän sopimuksen, on aloittanut painostustoimet rypäleasevalmistajia vastaan. Nordean ruotsalaisen SRI-yhteistyökumppani Ethixin mukaan painostus on tehonnut ja melkein puolet rypäleaseiden valmistajista on jo lopettanut kyseisen toiminnan. Yhtiöiden joukossa on myös hyvin tunnettu japanilainen Toshiba. Sijoitusrahastot ja pitkäaikaissäästäminen lainsäädäntöhankkeet Hallitus on esittänyt Suomessa voimassa olevaan sijoitusrahastolakiin muutoksia, joilla pannaan kansallisesti täytäntöön sijoitusrahastodirektiivin, UCITS IV:n muutokset. Lainmuutoksella pyritään valtiovarainministeriön mukaan vahvistamaan suomalaisten sijoitusrahastojen kilpailukykyä. Tavoitteena on houkutella rahasto-osuuksien ostajiksi yhä runsaammin ulkomaisia sijoittajia. Esimerkiksi valtakunnan rajojen yli tapahtuvat rahastojen fuusiot sekä hallintarekisteröinti ovat muutoksen myötä mahdollisia. Lainmuutos avannee uusia mahdollisuuksia suomalaisille sijoitusrahastoille. Lainmuutoksen on arvioitu tulevan voimaan 2010. Lisäksi valtiovarainministeriössä valmistellaan ehdotusta uudeksi laiksi sidotusta pitkäaikaissäästämisestä. Vielä ei ole tarkkaa tietoa siitä, minkä muodon lakiesitys lopulta saa. Lain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2010. Viimeistään nyt on hyvä aika aloittaa rahastosäästäminen! Suunnitelmallisen ja pitkäjänteisen säästämisen salat on syytä pitää mielessä. Nyt kun sekä korkotuotteet että osakkeet ovat erityisen halpoja, on hyvä aika aloittaa suunnitelmallinen säästäminen omien tavoitteiden ja riskinottohalukkuuden mukaisesti ja valita säästökohteeksi korko-, yhdistelmä- tai osakerahastoja tai kaikkia näitä riippuen siitä, millainen säästötavoite on. Pitkän aikavälin säästösuunnitelmassa rahastosalkku kannattaa hajauttaa mahdollisimman hyvin, ja suunnitelmasta on hyvä pitää kiinni. Ilman harkitusti laadittua suunnitelmaa säästäjä voi helposti toimia hätäisesti ja tunnepitoisesti ja myydä sijoituksensa juuri silloin, kun kurssit ovat alhaalla. Suunnitelmallisuus ja pitkäjänteisyys ovat siis eduksi osuudenomistajalle. Me Nordea-rahastoissa katsomme luottavaisina tulevaisuuteen ja uskomme, että tarve pitkäaikaissäästämiseen edelleen kasvaa. Tätä tukevat myös käynnissä olevat lainsäädäntöhankkeet. Nordea on myös jatkossa se luotettava, innovatiivinen rahastojen tarjoaja. Helsingissä, 24. päivänä elokuuta 2009 Jari Kivihuhta toimitusjohtaja * Lähde: Suomen sijoitusrahastoyhdistyksen tilasto ** Lähde: Finanssivalvonnan (Rahoitustarkastus 31.12.2008 saakka) rahastotilasto *** Lähde: Finanssivalvonta (Fiva). Fiva tiedottaa, että suomalaisia sijoitusrahastoja koskeva tiedonkeruu muuttui vuoden 2009 alusta. Uudessa Rahasto-osuusomistusten jakautuminen -taulukossa osuudenomistajat jaetaan euroalueen kotitalouksiin ja muihin. Merkittävin ero aiempaan jaotteluun on ulkomaalaisten omistamien rahasto-osuuksien käsittelyssä. Uudessa jaottelussa suomalaisten ja muiden euroalueeseen kuuluvien maiden kotitalouksien omistus sisältyy euroalueen kotitaloudet -luokkaan. Huom! Esimerkiksi Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n osalta ulkomaisten yksityishenkilöiden omistukset sisällytettiin aiemmin yhteisöjen osuuteen. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 6

Nordea-rahastojen corporate governance -toimet keväällä 2009 Nordea-rahastot panostaa hyvän hallintotavan edistämiseen Nordea-rahastot on edelläkävijänä jo vuonna 2001 määritellyt oman Corporate Governance -ohjeistuksensa eli ohjeet siitä, mitä rahastoyhtiö odottaa yhtiöiltä, joihin sen hallinnoimien rahastojen varoja sijoitetaan. Corporate governance -toimien tavoitteet Me Nordea-rahastoissa olemme vakuuttuneita siitä, että yhtiöiden panostukset corporate governance -kysymyksiin vaikuttavat positiivisesti niiden osakkeiden kurssikehitykseen ja tuovat lisäarvoa sekä yhtiön osakkeenomistajille että rahastojen osuudenomistajille. Corporate governance -ohjeistuksessaan Nordea-rahastot peräänkuuluttaa yhtiön ja sen osakkeenomistajien kanssakäymisen läpinäkyvyyttä. Avoimuuden ja selkeyden periaate koskee myös hallituksen ja sen työryhmien kokoonpanoa. Tärkeä osa rahastojen omistajavastuuta on pyrkiä edistämään hyvää hallintotapaa sijoituskohteena olevissa yhtiöissä ja huolehtia osuudenomistajien yhteisistä eduista. Tavoitteena on parantaa rahastosijoituksen tuottoa sekä edesauttaa pääomamarkkinoiden toimivuutta ja luotettavuutta. Corporate governance -työryhmä perehtyy omistajakysymyksiin Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy:n hallitus perusti joulukuussa 2003 corporate governance -työryhmän, johon hallitus valitsi vuodeksi 2009 seuraavat henkilöt: osuudenomistajien valitsemat hallituksen jäsenet Antti Kasi ja Magnus Ståhlberg sekä rahastoyhtiön toimitusjohtaja Jari Kivihuhta. Työryhmän toimintaan on osallistunut myös sijoitusjohtaja Jorma Eräkare. Työryhmän sihteerinä toimii rahastoyhtiön lakimies. Työryhmän tarkoituksena on ottaa kantaa yksittäisiin omistajakysymyksiin ja päättää toimenpiteistä Nordea-rahastojen corporate governance -ohjeiden puitteissa. Rahastoyhtiön hallitus kuitenkin edelleen tekee työryhmän esityksestä varsinaisen päätöksen äänioikeuden käyttämisestä yhtiöiden yhtiökokouksissa. Corporate governance -työryhmän päätöksen mukaisesti pitkän aikavälin tavoitteena on viedä toimintaa entistäkin aktiivisempaan suuntaan. Nordearahastot haluaa aloittaa yhteydenpidon ja vuoropuhelun yhtiöiden avainhenkilöiden kanssa ja siten varmistaa vaikutusmahdollisuudet jo ennen yhtiökokouksia. Nordea-rahastot ja merkittävät kansainväliset suursijoittajat yhdistivät voimansa Useat institutionaaliset sijoittajat mukaan lukien Nordea-rahastot, DWS (Saksan suurin rahastoyhtiö), Hermes ja Standard Life Investments ovat Ruotsissa allekirjoittaneet keväällä Näringslivets Börskommittélle ja OMX, Tukholman pörssille osoitetun aloitteen. Tämän aloitteen tarkoituksena on nostaa esille osakkeenomistajien yhdenvertainen kohtelu ja muuttaa/ selventää Ruotsissa takeover-tilanteen yhteydessä noudatettavia sääntöjä, joiden mukaisesti kaikkia niitä osakkeita ja/ tai osakesarjoja, joilla on samanlaiset taloudelliset oikeudet yhtiön varallisuutta ja osinkoja koskien olisi tarjottava samalla hinnalla julkisessa ostotarjouksessa, vaikkakin osakkeisiin liittyvä äänioikeus olisi erilainen. Aloite on myötätuulessa Ruotsissa, missä uudet säännöt ovat vain pörssin vahvistamista vailla. Ruotsissa institutionaaliset sijoittajat Nordea-rahastot mukaan lukien ovat näin yhdistäneet voimansa ja pystyneet todella vaikuttamaan omistajaohjauksen linjauksiin. Aiheesta kirjoitti elokuussa myös Financial Times, jonka artikkelin mukaan Ruotsissa toteutettu kampanja rohkaisee muitakin kansainvälisiä toimijoita puolustamaan osakkeenomistajien samanarvoisuutta muualla Euroopassa, jossa vielä on äänioikeudeltaan eriarvoisia osakesarjoja. Osakkeisiin liittyvällä vaikutusvallalla tulisi olla suora yhteys siihen riskipääomaan, joka yhtiöön on sijoitettu. Nordea-rahastot osallistui aktiivisesti yhtiökokouksiin Vuoden 2009 keväällä painopistealue Nordea-rahastojen corporate governance -toimissa oli edelleen yhtiöiden nimityskomiteoiden kokoonpanoon vaikuttaminen. Rahastoyhtiön hallitus on vuoden 2009 osalta päättänyt pitää yhtiökokouksiin osallistumisen kriteerit ennallaan. Nordea-rahastot osallistuu harkintansa mukaan suomalaisten yhtiöiden yhtiökokouksiin seuraavin perustein: Nordea-rahastot kuuluu suurimpien osakkeenomistajien joukkoon; ja/ tai Nordea-rahastot kokonaisuutena omistaa enemmän kuin 1,5 % osakepääomasta tai rahastoilla on enemmän kuin 1,5 % osakkeiden tuottamasta äänimäärästä, ja/tai yhtiö kuuluu Nordea-rahastojen merkittävimpiin sijoituskohteisiin tai osallistumiseen on muu perusteltu syy. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 7

Kevään 2009 aikana Nordea-rahastot osallistui edellä mainittujen kriteereiden perusteella Suomessa yhteensä 37 yhtiökokoukseen. Näissä yhtiökokouksissa Nordea-rahastot antoi tukensa valtaosalle kyseisten yhtiöiden hallitusten tekemistä esityksistä. Useat Suomeen rekisteröidyt Nordea-rahastot ovat ns. multi-currency-rahastoja, joiden osuuksia voidaan merkitä ja lunastaa Ruotsissa Ruotsin kruunuissa. Ruotsissa merkinnän tehneillä osuudenomistajilla on merkittävä osuus multi-currency-rahastojen omistajakunnasta. Nordea-rahastot toimi kevään aikana edelleen aktiivisesti omistajakysymyksissä myös Ruotsissa, missä corporate governance -kulttuuri on Suomea selvästi pidemmälle kehittynyt. Ruotsissa noudatettiin Nordea-rahastojen ruotsalaisia osakeyhtiöitä koskevia suuntalinjoja. Osallistuessaan yhtiökokouksiin Nor- dea-rahastot hyödynsi Nordean ruotsalaisen rahastoyhtiön corporate governance -osaamista. Nordea-rahastot osallistui harkintansa mukaan katsauskauden aikana ruotsalaisyhtiöiden yhtiökokouksiin, mikäli Nordea-rahastot joko yksin tai yhdessä Ruotsiin tai muualle rekisteröityjen Nordean rahastojen kanssa täyttivät edellä, suomalaisyhtiöiden kohdalla luetellut kriteerit. Lisäksi Nordea-rahastot oli edustettuna Norjassa yhden yhtiön yhtiökokouksessa. Suomeen rekisteröidyt Nordea-rahastot osallistuivat Ruotsissa yhteensä 56 yhtiön yhtiökokoukseen. Kokouksissa Nordea-rahastot antoi tukensa useimmille kyseisten hallitusten esityksille tietyin poikkeuksin. Kevään 2009 aikana Nordea-rahastot oli yhdessä Ruotsiin rekisteröityjen Nordea-rahastojen kanssa edustettuna 8 ruotsalaisyhtiön nimityskomiteassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 8

Tunnuslukujen laskentaperusteet Nordea-rahastot on jo vuodesta 2002 esittänyt rahastojensa puolivuotis- ja neljännesvuosikatsauksissa sekä vuosikertomuksissa rahastokohtaisia tunnuslukuja Suomen Sijoitusrahastoyhdistyksen suosituksen mukaisesti. Yhdistys on tarkentanut raportointia koskevaa ohjeistustaan keväällä 2005 siten, että tiettyjen tunnuslukujen laskentaperiaatteet ovat muuttuneet (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) ja Sharpen luvun sekä kaupankäyntikulujen ilmoittaminen on lisätty vaatimuksiin. Ensimmäisen kerran tunnusluvut on määritetty uusien laskentaperiaatteiden mukaisesti erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 31.3.2006, mistä alkaen tietyt tunnusluvut (kiertonopeus ja Total Expense Ratio) eivät ole vertailukelpoisia edellisten vuosien lukuihin. Tunnuslukujen yhtenäinen laskenta- ja raportointikäytäntö lisää rahastojen vertailtavuutta Suosituksen tarkoituksena on lisätä sijoitusrahastotoiminnan läpinäkyvyyttä ja antaa vertailukelpoista informaatiota sijoituspäätöksiä harkitseville asiakkaille. Nordea Rahastoyhtiö Suomi Oy on ollut jo vuosia edelläkävijä erilaisten tuotto- ja tunnuslukujen raportoinnissa joko painettuna vuosikertomuksissa ja muissa julkaisuissa, tai Rahastot Nyt -palvelussa Internet-osoitteessa www.nordea.fi (Rahastot Nyt). Rahastokohtaiset tunnusluvut raportoidaan rahastosta riippuen joko kaksi tai neljä kertaa vuodessa vuosikertomuksen ja puolivuotis- tai neljännesvuosikatsausten yhteydessä. Nämä katsaukset julkaistaan Rahastot Nyt -palvelun Ajankohtaista-osiossa, www.nordea.fi (Rahastot Nyt). Mitä tunnusluvut kertovat? Tunnusluvuista ensimmäinen, volatiliteetti, mittaa sijoituksen tuoton vaihtelua. Suuri volatiliteettiluku tarkoittaa sitä, että rahasto-osuuden tuoton vaihteluun liittyvä epävarmuus eli riski on todennäköisesti suuri, ja päinvastoin. Nordea-rahastot esittää sekä rahasto-osuuden että vertailuindeksin volatiliteetin, mikäli rahastolle on määritelty indeksi. Tracking Error (TE) puolestaan kertoo, miten paljon rahasto-osuuden tuotto eroaa vertailuindeksistä. Mikäli salkun sijoitukset poikkeavat kovin paljon vertailuindeksin jakaumasta, kasvaa se mahdollisuus että myös sijoituksen tuotto on vertailuindeksin tuoton ylä- tai alapuolella. Mikäli taas rahaston Tracking Error on pieni, on todennäköistä, että myös osuuden tuotto seurailee melko tarkasti vertailuindeksiä. Sharpen luku on rahasto-osuuden tuoton ja riskin mittaamisessa käytetty suhdeluku. Mitä suurempi luku on, sitä paremmin sijoitus on tuottanut suhteessa riskiinsä. Kiertonopeus kertoo, kuinka monta kertaa arvopaperit on ostettu tai myyty suhteessa rahaston koko varallisuuteen. Mitä suurempi kiertonopeus on, sitä enemmän rahasto on käynyt kauppaa rahasto-osuuksien merkinnästä ja lunastuksesta aiheutuvan kierron lisäksi. Total Expense Ratioon (TER) sisältyvät tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden aikana rahaston varoista todellisuudessa veloitettu hallinnointipalkkio euroina, tuottosidonnainen palkkio (vuoden 2006 alusta) ja muut kulut, jotka vuoden mittaan veloitetaan rahaston arvosta. Luvussa ei kuitenkaan oteta huomioon kaupankäyntikuluja, jotka ilmoitetaan erikseen. Rahaston kaupankäyntikulut (vuoden 2006 alusta) raportoidaan tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta. Tunnusluku kuvaa, miten rahaston varoista veloitettavat, rahaston kaupankäyntiin liittyvät ja arvopaperinvälittäjille maksettavat palkkiot sekä valuutanvaihdosta aiheutuvat kulut vaikuttavat rahaston arvoon vuositasolla. Kaupankäyntikulut ilmoitetaan prosenttilukuna rahaston suurimmasta markkina-arvosta tarkastelujakson aikana (viimeiset 12 kuukautta). Viimeinen tunnusluku, konsernille maksetut välityspalkkiot, kertoo miten suuressa osassa kaikkien arvopaperikauppojen arvosta euroina on käytetty samaan konserniin kuuluvaa välittäjää. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 9

Miten tunnusluvut on laskettu? Tuoton vaihtelevuus / volatiliteetti / standardipoikkeama, % Näin volatiliteetti lasketaan Rahastot Nyt -palvelussa Laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet Arvopaperisijoittamiseen liittyy sijoituksen markkinaarvon vaihtelu, joten sijoituksen arvo voi sekä nousta että laskea. Kun arvo vaihtelee, sijoituksen tuottoon liittyy epävarmuutta, jota kutsutaan riskiksi. Riskin suuruutta kuvaa vuotuisen tuoton vaihtelevuus eli volatiliteetti (standardipoikkeama, keskihajonta). Rahasto-osuuden volatiliteetti on laskettu kasvuosuuden logaritmisista päivätuotoista viimeisten 12 kuukauden havaintojen perusteella ja oletuksena on 250 kaupankäyntipäivää vuodessa. Volatiliteetti kuvaa rahaston kasvuosuuden tuoton vaihtelua keskimääräisen arvonsa ympärillä. Volatiliteetti lasketaan, mikäli rahastolla on vähintään 12 kuukauden tuottohistoria. Kullekin Nordea-rahastolle ilmoitetaan myös vertailuindeksin volatiliteetti silloin, kun rahastolle on määritelty indeksi. Näin volatiliteetti lasketaan vuosikertomuksissa ja muissa katsauksissa Ajanjaksoja tullut lisää Rahoitustarkastuksen syksyllä 2007 antaman ohjeen myötä Volatiliteetin laskentaperiaatteet ovat samat kuin edellä; vain ajanjaksoja, joille volatiliteetti lasketaan, on tullut lisää. Mikäli rahasto on toiminut yli kolme mutta alle 12 kuukautta, lasketaan rahastolle kyseisen toimintajakson volatiliteetti, joka ilmoitetaan vuositasolle muutettuna. Näin tuotetut volatiliteetit on ensimmäisen kerran raportoitu Nordea-erikoissijoitusrahastojen neljännesvuosikatsauksessa 30.9.2007. Tracking Error / aktiivinen riski, % Laskentaperiaatteet eivät ole muuttuneet Tracking Error (TE) kuvaa rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin tuottoeron vaihtelevuutta. Se kertoo, miten suuri rahastosijoitukseen liittyvä riski on suhteessa vertailuindeksiin. TE on laskettu rahaston kasvuosuuden ja vertailuindeksin logaritmisten viikkotuottojen erotusten perusteella viimeisten 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina vuodessa. TE voidaan laskea, mikäli rahastolla on vertailuindeksi ja vähintään 12 kuukauden historia. Sharpen luku Kokonaan uusi tunnusluku Sharpen luku kuvaa, kuinka paljon enemmän rahastoosuus on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Sharpen mittarin arvo on rahasto-osuuden tuoton ja riskittömän tuoton erotus jaettuna volatiliteetilla. Rahasto-osuuden tuotto ja volatiliteetti lasketaan viimeisten 12 kuukauden päivähavainnoista. Salkun kiertonopeus, % Uudet laskentaperiaatteet Salkun kiertonopeus lasketaan vähentämällä rahaston ostamien ja myymien arvopapereiden yhteenlasketusta arvosta (summa 1, EUR) merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo (summa 2, EUR). Kiertonopeus on edellä mainittu erotus (summa 2 vähennettynä summasta 1) jaettuna keskimääräisellä rahaston markkina-arvolla, joka on laskettu päiväkohtaisista markkina-arvoista viimeisten 12 kuukauden ajalta. Mikäli kiertonopeus on 0 %, rahasto-osuuksien merkintöjen ja lunastusten aiheuttama kierto on pääasiassa ohjannut rahaston kaupankäyntiä. Uuden laskutavan myötä rahaston kiertonopeus voi olla myös negatiivinen, ja tällöin rahaston ostojen ja myyntien yhteenlaskettu arvo on pienempi kuin merkintöjen ja lunastusten yhteenlaskettu arvo. Neljännesvuosi- ja puolivuotiskatsauksessa tai vuosikertomuksessa salkun kiertonopeutta ei ole annualisoitu, mikäli rahasto on toiminut alle vuoden. Kiertonopeuden määritelmän mukaan arvopaperilla tarkoitetaan kaikkia rahoitusinstrumentteja, joilla rahasto on käynyt kauppaa lukuun ottamatta sellaisia transaktioita, jotka liittyvät muun muassa tiettyihin optioihin, termiineihin tai osakelainaussopimuksiin. Total Expense Ratio (TER), % Uudet laskentaperiaatteet Total Expense Ratiolla tarkoitetaan vuotuiseksi muutettua lukua, jossa rahaston varoista perittävät, neljästä eri erästä koostuvat palkkiot lasketaan yhteen. TER-luku ei sisällä rahaston kaupankäyntikuluja, joiden vaikutus rahaston arvoon on ilmoitettu erikseen. Huom! TER-lukua laskettaessa jakajana on rahaston keskimääräinen markkina-arvo, kun taas kaupankäyntikuluttunnuslukua määritettäessä jakajana on rahaston suurin markkina-arvo tarkastelujakson aikana. Nordea-rahastot ilmoittaa yksinkertaistetun rahastoesitteen mukaisen hallinnointipalkkion prosenttiluvun (vaihtelee rahastoittain: 0,10 % - 2,00 % p.a.) neljännesvuosija puolivuotiskatsauksissa sekä vuosikertomuksissa TER-luvun yhteydessä. TER = A + B + C + D A = Rahaston varoista todellisuudessa veloitetun hallinnointipalkkion euromäärä, joka jaetaan rahaston keskimääräisellä, päivähavainnoista lasketulla markkina-arvolla tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta, ja se ilmoitetaan prosentteina p.a. Mikäli rahasto on tarkastelujakson päättyessä toi- Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 10

minut alle vuoden, hallinnointipalkkion prosenttiluku on annualisoitu. Mahdolliset tuottosidonnaiset palkkiot sisältyvät TER-lukuun vuoden 2006 alusta, ja ne tulee aina ilmoittaa myös erikseen TER-luvun yhteydessä. Tuottosidonnaisen palkkion ilmoittaminen koskee seuraavia Nordea-rahastoja: CDO Debt, CDO Equity, Fixed Income Hedge, European Equity Hedge ja Suomi 130/30. Nämä rahastot ovat ainoat kotimaiset Nordea-rahastot, joiden varoista voidaan veloittaa tuottosidonnainen palkkio silloin, kun se on mahdollista. Tuottosidonnaisen palkkion laskentaperiaatteet esitellään Rahastot Nyt palvelun Ajankohtaista-osiosssa, www.nordea.fi (Rahastot Nyt). Merkinnän ja/tai lunastuksen yhteydessä mahdollisesti perittävää kaupankäyntipalkkiota ei ole otettu huomioon TER-luvussa. Niiden rahastojen osalta, joissa tällainen kaupankäyntipalkkio peritään, on todennäköistä, että käytännössä rahaston varoista veloitetut, sijoitusten ostoista ja myynneistä aiheutuvat kulut ovat vähintään kaupankäyntipalkkioiden (merkinnän/ lunastuksen yhteydessä) suuruiset. Sijoitukset koti- tai ulkomaisiin Nordea-rahastoihin Rahastojen rahaston (sijoittajarahasto) TER-lukuun eivät vaikuta sijoituskohteena olevien koti- tai ulkomaisten Nordea-rahastojen (kohderahastot) hallinnointipalkkiot, eli ns. synteettinen TER-luku on sama kuin sijoittajarahaston TER-luku. Kun sijoittajarahasto sijoittaa koti- tai ulkomaiseen Nordea-rahastoon, palautetaan kohderahaston varoista veloitettu ja rahastoyhtiölle maksettu, sijoitusta vastaava osuus hallinnointipalkkiosta sijoittajarahaston varoihin, jotta vältytään kahdenkertaisen hallinnointipalkkion veloittamiselta. Poikkeuksena on tilanne, jossa kohderahaston varoista voidaan veloittaa tuottosidonnaista palkkiota. Tällöin kohderahaston varoista veloitettu tuottosidonnainen palkkio on otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettisestä TER-lukua laskettaessa. Sijoittajarahasto ei itse maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan koti- tai ulkomaisiin Nordea-kohderahastoihin tai myydessään sijoituskohteena olevia rahasto-osuuksia. Sijoittajarahasto voi tehdä merkinnän myös sellaiseen kohderahastoon, jossa sijoittajarahastolta peritään merkinnän (ja lunastuksen) yhteydessä kohderahastolle maksettava palkkio, jolla katetaan kohderahaston kaupankäyntikuluja. Palkkion perimisellä varmistetaan kaikkien osuudenomistajien yhtäläinen asema kaupankäyntipalkkioiden vaikutuksen jakamisessa. Nämä palkkiot lasketaan rahasto-osuuden arvosta merkintä- tai lunastuspäivänä, ja ne eivät ole mukana sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa. Sijoitukset muiden kuin Nordean hallinnoimiin rahastoihin Silloin kun sijoittajarahasto sijoittaa Nordean ulkopuolisiin rahastoihin, pyritään valitsemaan sellainen osuussarja, jossa merkintä- ja lunastuspalkkioita tai hallinnointipalkkioita ei peritä. Ulkopuolisen kohderahaston varoista veloitettua tuottosidonnaista palkkiota ei ole otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettisestä TER-lukua laskettaessa. Ulkopuolisia kohderahastoja koskevat merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä hallinnointipalkkiot ilmoitetaan vuosikertomuksessa tai neljännes- ja puolivuotiskatsauksissa rahaston sijoitusten yhteydessä, mutta niitä ei oteta huomioon sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa. Sijoitukset muiden kuin Nordean hallinnoimiin rahastoihin Silloin kun sijoittajarahasto sijoittaa Nordean ulkopuolisiin rahastoihin, pyritään valitsemaan sellainen osuussarja, jossa merkintä- ja lunastuspalkkioita tai hallinnointipalkkioita ei peritä. Ulkopuolisen kohderahaston varoista veloitettua tuottosidonnaista palkkiota ei ole otettu huomioon sijoittajarahaston ns. synteettisestä TER-lukua laskettaessa. Ulkopuolisia kohderahastoja koskevat merkintä- ja lunastuspalkkiot sekä hallinnointipalkkiot ilmoitetaan vuosikertomuksessa tai neljännes- ja puolivuotiskatsauksissa rahaston sijoitusten yhteydessä, mutta niitä ei oteta huomioon sijoittajarahaston synteettistä TER-lukua laskettaessa. Sijoitukset indeksiosuusrahastoihin (ETF, Exchange-Traded Fund) Sijoittajarahaston vuotuisen hallinnointipalkkion lisäksi rahasto-osuuden arvon kehitykseen vaikuttavat rahaston sijoituskohteena olevien indeksiosuusrahastojen varoista veloitetut hallinnointipalkkiot. Rahasto ei maksa merkintä- tai lunastuspalkkioita sijoittaessaan ETF-rahastoihin. Indeksiosuusrahaston osuuksilla käydään kauppaa pörssissä osakkeiden tapaan. Pörssinoteerattuja rahasto-osuuksia ostettaessa ja myytäessä maksetaan siten normaalit kaupankäyntipalkkiot, jotka ovat mukana sijoittajarahaston kaupankäyntikuluissa. Indeksiosuusrahastojen varoista veloitetut hallinnointipalkkiot eivät ole mukana sijoittajarahaston TER-lukua laskettaessa. B = Rahaston pääomasta mahdollisesti veloitettava säilytyspalkkio (%). Hallinnointipalkkio sisältää korvauksen säilytysyhteisölle kaikkien kotimaisten Nordea-rahastojen osalta (voimassa 1.6.2001 alkaen), joten sitä ei veloiteta erikseen. C = Rahaston pääomasta mahdollisesti veloitettavat tilinhoito- ja muut palkkiot. Koska muutkin TERluvussa huomioon otettavat palkkiot ovat vuotuisia, on tilinhoito- ja muut palkkiot muutettu vuotuisiksi, mikäli rahasto on tarkastelujakson päättyessä toiminut alle vuoden. D = Mahdolliset muut palkkiot, joita kyseisen rahaston sääntöjen mukaan voidaan veloittaa suoraan rahaston Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 11

pääomasta. Suomeen rekisteröidyissä Nordea-rahastoissa tällaisia kuluja ei kaupankäyntikulujen lisäksi ole. TER-luku ei sisällä rahaston kaupankäyntikuluja. Suomeen rekisteröityjen rahastojen käytännöstä poiketen ulkomaisen, esim. Luxemburgiin rekisteröidyn SICAV-kohderahaston varoista voidaan hallinnointipalkkion lisäksi veloittaa muita, alarahaston säännöissä mainittuja palkkioita. Näitä voivat olla esim. säilytysyhteisölle maksetut palkkiot, lakisääteisten dokumenttien (rahastoesitteet, osavuosikatsaus ja vuosikertomus) tuotantokulut, muut tiedottamiskulut, juridiset palkkiot ja tilintarkastuspalkkiot. Edellä mainittujen palkkioiden veloitus vaikuttaa sijoittajarahaston TER-lukuun silloin, kun se sijoittaa näihin rahastoihin. Tässä katsauksessa esitetyissä TER-luvuissa ulkomaisten rahastojen varoista veloitetut palkkiot (D) eivät ole mukana. Ulkomaisten rahastojen TERluvut lasketaan ja julkaistaan vuosikertomuksissa ja puolivuotiskatsauksissa sekä yksinkertaistetuissa rahastoesitteissä. Vuosikertomuksessa 31.12.2008 seuraavilla Nordea-rahastoilla oli sijoituksia Luxemburgiin rekisteröityihin Nordean SICAV-rahastoihin: Absoluuttisen Tuoton Salkku, Kasvu Private Banking, Tuotto Private Banking jayhdistelmä Private Banking. Vuosikertomuksessa 31.12.2008 seuraavilla Nordea-rahastoilla oli sijoituksia Nordean ulkopuolisiin, Luxemburgiin rekisteröityihin SICAV-rahastoihin: Kehittyvät Korkomarkkinat. Neljännesvuosikatsauksessa 31.3.2009 seuraavilla Nordea-erikoissijoitusrahastoilla oli sijoituksia Luxemburgiin rekisteröityihin SICAV-rahastoihin: Absoluuttisen Tuoton Salkku sekä Kasvu Private Banking, Tuotto Private Banking ja Yhdistelmä Private Banking. Ulkopuolisiin rahastoihin Nordea Nordea-erikoissijoitusrahastot eivät olleet sijoittaneet. Puolivuotiskatsauksessa 30.6.2009 seuraavilla Nordea-rahastoilla oli sijoituksia Luxemburgiin rekisteröityihin Nordean SICAV-rahastoihin: Absoluuttisen Tuoton Salkku, Kasvu Private Banking, Tuotto Private Banking jayhdistelmä Private Banking sekä Säästö 25 ja Säästö 50. Puolivuotiskatsauksessa 30.6.2009 seuraavilla Nordea-rahastoilla oli sijoituksia Nordean ulkopuolisiin, Luxemburgiin rekisteröityihin SICAV-rahastoihin: Kehittyvät Korkomarkkinat. Lisäksi Säästö 25, Säästö 50 ja Säästö 75 olivat sijoittaneet ETF-indeksiosuusrahastoihin. Edellä mainitut kulut (D) sisältyvät Suomen nykykäytännön mukaan rahastoyhtiön veloittamaan hallinnointipalkkioon. Rahaston kaupankäyntikulut, % Kokonaan uusi tunnusluku Rahaston kaupankäyntikulut lasketaan siten, että rahaston yhteenlasketut kaupankäyntikulut (EUR) mukaan lukien valuutanvaihdosta aiheutuneet kulut tarkastelujakson päättymistä edeltävien 12 kuukauden ajalta jaetaan rahaston suurimmalla markkina-arvolla vastaavana ajanjaksona. Korko- tai yhdistelmärahastojen korkosijoitusten osalta kaupankäyntikuluja ei ole mahdollista ilmoittaa erikseen, koska korkosijoituksissa kaupankäyntikulut/ välityspalkkiot sisältyvät kaupankäyntihintoihin. Konsernille maksetut välityspalkkiot, % Rahastoyhtiön lähipiiriin eli konserniin kuuluvalle sijoituspalveluyritykselle maksettujen välityspalkkioiden prosenttiosuus kaikista kaupankäyntikuluista ilmoitetaan rahastokohtaisesti. Lähipiiriin kuuluvalla sijoituspalveluyrityksellä tarkoitetaan sijoituspalveluyrityksistä annetun lain 6 :n mukaisesti samaan konsolidointiryhmään kuuluvaa sijoituspalveluyritystä tai luottolaitosta. Sijoittamisen perussääntöihin kuuluu, että suuremman riskin vastapainona ovat paremmat tuotto-odotukset. Markkinatilanteesta riippuen rahasto-osuuden arvo voi nousta tai laskea. Historiallisen kehityksen perusteella ei voida ennakoida rahastosijoituksen tuottotasoa tulevaisuudessa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 12

Nordea Corporate Bond Nordea Corporate Bond I-rahaston kasvuosuuden arvo nousi 4,91 % tammi-kesäkuussa 2009 ja vertailuindeksi (Merrill Lynch EMU Corporate Index) vastaavasti 6,72 %. Rahastossa on kaksi osuussarjaa, joista A on yksityishenkilöille suunnattu ja I on puolestaan tarkoitettu institutionaalisille asiakkaille. A-osuussarjan kasvuosuuden arvo nousi 4,80 % tammi-kesäkuussa 2009. Tunnelmat sijoitusmarkkinoilla paranivat vuoden alussa, mutta rahoitusalalla synkät uutiset jatkuivat. Uuden vuoden alkaessa sijoittajien innokkuus lisääntyi synkästä taantumasta huolimatta. Tämän ansiosta muiden kuin rahoituslaitosten liikkeeseen laskemat joukkolainat vakautuivat ensimmäisellä neljänneksellä. Rahoituslaitosten osalta joukkolainojen myyntiaalto jatkui, mutta maaliskuun lopussa niidenkin trendi kääntyi. Tarkastelujakson aikana riskipreemiot laskivat yleisesti merkittävät 151 korkopistettä, mutta riskipitoisimpien rahoitusluottojen (Tier1) preemiot tätäkin runsaammin, 355 pistettä. Yritykset ovat nyt lisänneet uusien lainojen liikkeeseen laskuja, sillä pankkien luottoehtoja on tiukennettu. Olemme kasvattaneet hieman salkun alipainossa ollutta kokonaisluottoriskiä ja sijoittaneet edullisin ehdoin kiinnostaviin uusiin joukkolainoihin. Uskomme, että investment grade lainojen kehitys on pitkällä aikavälillä erittäin houkuttelevaa. Viime kuukausien vaikuttavan nousun seurauksena markkinoilla voidaan kuitenkin reagoida mahdollisiin pettymyksiin tavallista herkemmin. Kesäloma-ajat ovat perinteisesti hiljentäneet markkinoita. Rahaston vastuullisena salkunhoitajana on toiminut Martin Nybye Sørensen 1.6.2006 alkaen. Martin Nybye Sørensen A 1.10.2007-30.6.2009 106 102 I 30.6.2004-30.6.2009 116 112 108 104 4.4.2005 9.11.2006 9.7.2008 Rahaston vertailuindeksi oli MSCI Euro Corporate Credit 1.1.2002 alkaen. Rahaston vertailuindeksi on vaihtunut, ja 1.7.2007 alkaen se on Merrill Lynch EMU Corporate. A*, EUR 141,89 135,72 I*, EUR 142,38 135,72 Tuotto-osuuden arvo I*, EUR 82,69 83,88 Kasvuosuuksia A, milj. kpl 47,5 18,0 Kasvuosuuksia I, milj. kpl 469,1 468,5 Tuotto-osuuksia I, milj. kpl 12,8 9,4 Omistajien lukumäärä 2 537 1 154 Rahaston arvo, milj. EUR 745,9 668,1 Hallinnointipalkkio** 2 952,6 3 308,8 A-osuussarjassa on ainoastaan kasvuosuuksia. Osuuden volatiliteetti A / I, % 3,7 / 3,7 Indeksin volatiliteetti, % 5,2 Tracking Error, % 3,0 Sharpen luku -0,3 Salkun kiertonopeus, % -1,1 Hallinnointipalkkio A / I, % p.a. 0,60 / 0,40 TER (Total Expense Ratio) A / I, % 0,60 / 0,40 Rahaston kaupankäyntikulut, % - 98 94 Kotimaiset muut joukkolainat ja muut korkosijoitukset 2,6 % Ulkomaiset valtionobligaatiot 5,2 % Yrityslainat 82,7 % Johdannaissopimukset ja käteisvarat 9,5 % 90 22.1.2008 5.8.2008 2.3.2009 Nordea Corporate Bond -rahastossa otettiin vuoden 2007 syksyllä käyttöön yksityishenkilöille tarkoitettu osuussarja A. Osuussarja A eroaa hallinnointipalkkion ja minimimerkinnän osalta I-sarjasta, joka rahastolla on ollut jo toiminnan alusta. A-sarjassa on vain kasvuosuuksia ja I-sarjassa puolestaan sekä kasvuettä tuotto-osuuksia. Rahasto on sääntöjensä mukaisessa laajuudessa käyttänyt katsauskauden aikana johdannaisia salkun suojaamistarkoituksessa. Rahaston sijoitukset on esitetty puolivuotiskatsauksen toisessa osassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 13

Nordea Euro Midi Korko Nordea Euro Midi Korko -rahaston kasvuosuuden arvo nousi 2,39 % tammi-kesäkuussa 2009 ja vertailuindeksi (JP Morgan EMU Government Bond -indeksin 1-3 vuoden osaindeksi) vastaavasti 2,99 %. Vuoden alussa rahoituslaitokset ja pankit raportoivat talouskasvun hidastuneen edelleen ja markkinatunnelmat olivat alavireiset. Myöhemmin talouskehitystä ennakoivat indikaattorit parantuivat hieman. Markkinasentimentin parantuminen ja valtioiden aikeet lisälainan ottamisesta saivat pitkät korot nousuun. EKP laski ohjauskorkoaan 2,5 %:sta 1 %:iin vuoden ensimmäisen 6 kuukauden aikana. Puoliskon lopulla joukkolainojen tuotot laskivat uudelleen, kun pelättiin, etteivät korkeat odotukset talouden elpymisestä toteutuisi. Asuntomarkkinoiden vaikeudet ja työttömyyden lisääntyminen jatkuivat koko alkuvuoden ajan. Vuoden alussa rahaston duraatio oli hieman vertailuindeksiä lyhyempi, mikä tuki rahaston suhteellista kehitystä. Myös valtion takaamien joukkolainojen painon lisääminen oli eduksi rahastolle. Vuosipuoliskon lopussa olemme lisänneet Belgian ja Italian joukkolainojen osuutta salkussa. Rahaston salkku on tätä ennen ollut ylipainossa suomalaisissa ja saksalaisissa joukkolainosissa ja alipainossa etelämmässä, mikä on painanut rahaston suhteellista kehitystä. Erityisesti lyhyiden korkojen voimakkaat muutokset ovat tukeneet rahaston absoluuttista kehitystä alkuvuoden aikana. Rahaston vastuullinen salkunhoitaja on 1.3.2007 alkaen Nordea Investment Management. Nordea Investment Management 30.6.2004-30.6.2009 125 120 115 110 105 4.4.2005 28.11.2006 10.9.2008 *, EUR 138,94 135,70 Tuotto-osuuden arvo*, EUR 112,24 112,85 Kasvuosuuksia, milj. kpl 185,3 211,4 Tuotto-osuuksia, milj. kpl 6,5 7,8 Omistajien lukumäärä 10 473 9 934 Rahaston arvo, milj. EUR 264,7 295,6 Hallinnointipalkkio** 1 516,7 924,5 Osuuden volatiliteetti, % 1,5 Indeksin volatiliteetti, % 3,6 Tracking Error, % 1,0 Sharpen luku 3,8 Salkun kiertonopeus, % 5,9 Hallinnointipalkkio, % p.a. 0,60 TER (Total Expense Ratio), % 0,61 Rahaston kaupankäyntikulut, % - Kotimaiset valtionobligaatiot, muut joukkolainat ja muut korkosijoitukset 29,7 % Ulkomaiset valtionobligaatiot 49,2 % Ulkomaiset muut joukkolainat 18,8 % Johdannaissopimukset ja käteisvarat 2,3 % Rahasto on sääntöjensä mukaisessa laajuudessa käyttänyt katsauskauden aikana vakioituja korkojohdannaisia salkun suojaamistarkoituksessa. Rahaston sijoitukset on esitetty puolivuotiskatsauksen toisessa osassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 14

Nordea Euro Obligaatio Nordea Euro Obligaatio I-rahaston kasvuosuuden arvo nousi 1,37 % tammi-kesäkuussa 2009 ja vertailuindeksi (JP Morgan EMU Government Bond) vastaavasti 1,42 %. Rahastossa on kaksi osuussarjaa, joista A on yksityishenkilöille suunnattu ja I on puolestaan tarkoitettu institutionaalisille asiakkaille. A-osuussarjan kasvuosuuden arvo nousi 1,27 % tammi-kesäkuussa 2009. Vuoden alkupuoliskoa leimasi reaalitalouden synkkenevä tilanne, kun työttömyys lisääntyi ja teollisuustuotanto pysyi erittäin matalalla tasolla. Toisaalta pankkien välinen luottamus palautui ja niiden tulokset olivat pelättyä parempia. Myös talouden kehitystä ennakoivat indikaattorit ja osakemarkkinoiden odotukset alkoivat parantua etenkin maaliskuusta lähtien. Toteutunut inflaatio oli laskussa Euroopassa, ja EKP:n oli pakko laskea korkotaso ennätysmatalalle, 1 %:iin, kesäkuussa. Valtionlainamarkkinoita painoi huoli kasvavista valtiontalouksien vajeista, minkä seurauksena pidemmät korot lähtivät myöhemmin selvään nousuun. Alkuvuoden aikana 10 vuoden lainojen tuotto nousi 3 %:sta 3,39 %:iin. Korkojen noustua liikkeeseen laskettujen lainojen hinnat putosivat. Toisaalta luottokelpoisuudeltaan heikompien euromaiden lainoistaan maksama riskilisä palautui normaalimmaksi huhti-toukokuussa. Rahasto hyötyi vertailuindeksiään lyhyemmästä duraatiosta, mutta hävisi hieman matalamman riskinsä takia maaliskuun alun jälkeen. Salkun sijoitusten duraatio oli kesäkuussa lähellä vertailuindeksiä (6,0 vuotta). Uskomme pitkien korkojen nousevan lähelle pitkänaikavälin tasapainotasoaan, sillä sijoittajien riskinottohalukkuus on selvästi parantunut. Pidämme Euroalueen ja kehittyvien markkinoiden kulutuskysyntää ratkaisevana suunnannäyttäjänä. Rahaston salkunhoidosta on vastannut Martti Forsberg 1.7.2008 alkaen. Martti Forsberg I A 30.6.2004-30.6.2009 130 125 120 115 110 105 4.4.2005 9.11.2006 9.7.2008 * A, EUR 321,15 317,12 Tuotto-osuuden arvo* A, EUR 238,52 244,31 * I, EUR 321,81 317,46 Kasvuosuuksia A, milj. kpl 771,3 1 073,9 Tuotto-osuuksia A, milj. kpl 204,3 230,5 Kasvuosuuksia I, milj. kpl 44,3 Omistajien lukumäärä 12 726 13 768 Rahaston arvo, milj. EUR 310,7 396,9 Hallinnointipalkkio** 2 154,8 2 389,2 * 1 000 osuutta, **1 000 EUR Erillisen säilytyspalkkion veloittamisesta rahaston varoista on luovuttu 1.6.2001. I-osuussarjassa on ainoastaan kasvuosuuksia. Osuuden volatiliteetti A / I, % 5,1 / 5,1 Indeksin volatiliteetti, % 6,5 Tracking Error, % 2,0 Sharpen luku 2,0 Salkun kiertonopeus, % 83,1 Hallinnointipalkkio A / I, % p.a. 0,60 / 0,40 TER (Total Expense Ratio) A / I, % 0,60 / 0,35 Rahaston kaupankäyntikulut, % - 13.6.2008-30.6.2009 116 112 108 Kotimaiset valtionobligaatiot 12,2 % Ulkomaiset valtionobligaatiot 71,8 % Ulkomaiset muut joukkolainat 13,3 % Johdannaissopimukset ja käteisvarat 2,8 % 104 15.8.2008 2.1.2009 6.5.2009 Rahasto on sääntöjensä mukaisessa laajuudessa käyttänyt katsauskauden aikana vakioituja korkojohdannaisia salkun suojaamistarkoituksessa. Rahaston sijoitukset on esitetty puolivuotiskatsauksen toisessa osassa. Nordea Euro Obligaatio -rahastossa otettiin 13.6.2008 käyttöön uusi, institutionaalisille asiakkaille tarkoitettu osuussarja I. Osuussarja I eroaa hallinnointipalkkion ja minimimerkinnän osalta A-sarjasta, joka rahastolla on ollut jo toiminnan alusta. I-sarjassa on vain kasvuosuuksia ja A-sarjassa puolestaan sekä kasvuettä tuotto-osuuksia. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 15

Nordea Euro Yrityslaina Plus Nordea Euro Yrityslaina Plus -rahaston kasvuosuuden arvo nousi 38,34 % tammi-kesäkuussa 2009 ja vertailuindeksi (Merrill Lynch European Currency High Yield Constrained) vastaavasti 39,32 %. Rahaston kehitystä alkuvuoden aikana tukivat pääasiassa salkun ylipainot Windissä, Kronoksessa ja Fortisissa. Kasvuosuuden kehitystä puolestaan jarruttivat eniten käteispositio, salkun ylipaino Independent Newsissä sekä alipaino GMAC:issa. Euroopan high yield markkinoiden kehitys oli alkuvuoden 2009 aikana erinomaisen hyvää. Markkinat tuottivat yli 39 %, mikä on kiistatta paras puolivuotistuotto eurooppalaisten high yield lainojen historiassa. Hyvä kehitys oli myös selvä korjausliike vuoden 2008 toisen puoliskon alavireiseen markkinatilanteeseen, jossa pakkomyynnit ja likvidoinnit olivat yleisiä. Tärkeimpiä tekijöitä elpymisen taustalla olivat sijoitusten lisääntyminen, hallitusten tukitoimet rahoitusalalle sekä osakekurssien nousu. Sijoitukset rahoitusalalle ovatkin lisääntyneet alkuvuoden aikana ja rahoitusalan paino on nyt 28 % indeksistä. Vaikka high yield lainojen tuottoero valtion lainoihin verrattuna laski vuoden 6 ensimmäisen kuukauden aikana 2236 korkopisteestä 1563 pisteeseen, on se yhä historiallisesti tarkasteltuna erittäin suuri. Lainojen tuotot olivat hyviä lähes kaikissa luottoluokissa, BB luokan lainat tuottivat 34,1 %, B lainat 42,9 % ja CCC lainat 43,7 %. CClainojen tuotto oli 290 %, mutta C-lainat jäivät 18,9 % miinukselle. Vertailutietojen mukaan parhaiten toimialoista kehittyivät vakuutus, kiinteistöt sekä sykliset kulutustavarat ja palvelut ja heikoiten puolestaan ei-sykliset palvelut, rahoitus sekä media. Perustekijät ovat heikentyneet vuoden kuluessa ja Euroopan maksuhäiriöprosentti on noussut 2,08 %:ista 4,9 %:iin. Taso on kuitenkin vielä melko matala ennusteisiin ja USA:n maksuhäiriöprosenttiin verrattuna. Maksuhäiriöennusteet ovat nyt yhteneväisempiä ja Moody s odottaa globaalin häiriöprosentin nousevan 8 %:iin tulevan 12 kk:n aikana. Rahaston vastuullisena salkunhoitajana toimivat 2.1.2008 alkaen Nordea Investment Management sekä Capital Four Management A/S (rekisteröity Tanskaan). Nordea Investment Management 16.5.2005-30.6.2009 120 80 60 23.1.2006 6.6.2007 2.10.2008 on Merrill Lynch European Currency High Yield Constrained (valuuttasuojattu, markkinapainotettu indeksi). *, EUR 944,88 683,01 Tuotto-osuuden arvo*, EUR 889,44 650,87 Kasvuosuuksia, 1 000 kpl 22 202,6 15 532,6 Tuotto-osuuksia, 1 000 kpl 174,3 175,8 Omistajien lukumäärä 1 153 685 Rahaston arvo, milj. EUR 211,3 107,2 Hallinnointipalkkio** 1 573,7 1 773,5 Osuuden volatiliteetti, % 13,5 Indeksin volatiliteetti, % 12,2 Tracking Error, % 10,2 Sharpen luku -1,1 Salkun kiertonopeus, % 61,5 Hallinnointipalkkio, % p.a. 1,00 TER (Total Expense Ratio), % 0,99 Rahaston kaupankäyntikulut, % - Ulkomaiset valtionobligaatiot 1,5 % Ulkomaiset yrityslainat 93,5 % Johdannaissopimukset ja käteisvarat 5,1 % Rahasto on sääntöjensä mukaisessa laajuudessa käyttänyt katsauskauden aikana valuuttajohdannaisia valuuttakurssiriskeiltä suojautumiseen. Rahaston sijoitukset on esitetty puolivuotiskatsauksen toisessa osassa. Nordea-sijoitusrahastot Puolivuotiskatsaus 2009 Sivu 16