PÄÄTÖS UUDELY/870/2017 12.4.2017 Annettu julkipanon jälkeen Asia Ilmoituksen tekijän nimi ja osoite Päätös ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaisen pilaantuneen maaperän puhdistamista koskevan ilmoituksen johdosta. Oy Teboil Ab PL 57 01511 Vantaa Kunnostettavan alueen sijainti Kiinteistön omistaja Toiminnan kuvaus Asian vireilletulo Läntinen Valkoisenlähteentie 58, Vantaa Kiinteistötunnus: 92-63-200-1 Oy Teboil Ab Kiinteistöllä sijaitsee toiminnassa oleva Oy Teboil Ab:n polttoaineen jakeluasema. Jakelutoiminnan lisäksi kiinteistöllä sijaitsee huoltamorakennus, jossa on autopesula- ja korjaamotoimintaa sekä kahvio. Jakeluaseman alueella uusitaan mittarikenttä, maanalaiset säiliöt, säiliöiden täyttöpaikka, sekä laitteistoon liittyvät putkistot. Polttoaineen jakelutoiminta kiinteistöllä jatkuu. Yksittäistä polttoainevuotoa tai onnettomuutta kohteesta ei ole tiedossa. Maaperän mahdollisen pilaantuneisuuden arvioidaan aiheutuneen kiinteistöllä harjoitetun polttoaineen jakelutoiminnan seurauksena pitkän ajan kuluessa. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukainen ilmoitus pilaantuneen maaperän puhdistamisesta saapui Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle 25.1.2017. Maksu 660 UUDENMAAN ELINKEINO-, LIIKENNE- JA YMPÄRISTÖKESKUS Kutsunumero 0295 021 000 www.ely-keskus.fi/uusimaa Opastinsilta 12 B 5 krs. 00520 Helsinki PL 36 00521 Helsinki
UUDELY/870/2017 2/17 Toiminnan ilmoitusvelvollisuus ja viranomaisen toimivalta Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 136 Kaavoitustilanne, ympäristö ja lähimmät häiriintyvät kohteet Tutkimus- ja suunnitelma-asiakirjat Kunnostettava alue sijaitsee Vantaalla osoitteessa Läntinen Valkoisenlähteentie 58. Kiinteistön sijainti on esitetty liitteessä 1. Kiinteistö sijaitsee Läntisen Valkoisenlähteentien ja Osmankäämintien risteyksen länsipuolella rajoittuen em. katualueisiin koillisessa ja kaakossa. Luoteispuolella kiinteistö rajoittuu puistoalueeseen. Lounaispuolella on pieni puistoalue, jonka takana on sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien rakennusten ja asuinrakennusten korttelialue. Lähialueella on myös asuintaloja sekä urheilukenttä. Lähin asuinrakennus sijaitsee noin 40 metrin etäisyydellä huoltoasemarakennuksesta lounaaseen. Alue on merkitty asemakaavassa huoltoasema-alueeksi (kaavamerkintä LH). - Oy Teboil Ab. Teboil Tikkurila. Mittari- ja säiliökentän maaperä- ja pohjatutkimus sekä perustamistapalausunto. Ramboll Finland Oy, 16.2.2016. - Oy Teboil Ab. Oy Teboil Ab, Vantaa Tikkurila, asema nro 7042. Pilaantuneen maaperän kunnostuksen yleissuunnitelma. Golder Associates Oy, 24.1.2017. Alueen maaperä-, pohja- ja pintavesiolosuhteet Maanmittauslaitoksen ylläpitämän sähköisen karttapalvelun (Paikkatietoikkuna.fi) mukaan alueen maaperä (yhden metrin syvyydellä) on savea. Alueen pohjoispuolella on kallioaluetta (Simonkallio). Polttonesteen jakeluasemalla suoritettujen ympäristöteknisten tutkimusten mukaan maanpinta kohteessa on noin tasolla +18,5 19 (N2000). Asfalttipäällysteen alapuolella havaittiin tutkimuksessa 1 1,6 m paksuinen kerros täyttöä (piha-alueen rakennekerrokset). Säiliöiden vieressä todettiin 3,5 m kerros täyttöä. Täyttökerroksen alapuolella todettiin paikoin 0,6 0,9 m kerros kuivakuorisavea ja silttiä, jonka alapuolella havaittiin 2,2 2,6 m syvyydeltä alkaen pehmeätä savea 1,2 7,4 metrin kerroksena. Savikerroksen alapuolella todettiin silttiä, hiekkaa ja moreenia. Jakeluasema ei sijaitse luokitellulla pohjavesialueella. Lähimmät pohjavesialueet sijaitsevat noin 500 m koilliseen (Valkealähde, 0109201, I-luokka) ja 1,6 km päässä luoteeseen (Lentoasema 0109204).
UUDELY/870/2017 3/17 Alueella tehdyt tutkimukset Tutkimuksen yhteydessä todettiin pohjaveden pinta 2,4 m syvyydellä maanpinnasta eli noin tasolla +16,6. Kiinteistön piha-alue on lähes kokonaan asfaltoitu. 19.1.1983 laaditun vesi- ja viemärijohtopiirustuksen mukaan mittarikentän sadevedet johdetaan öljynerottimen kautta hulevesiviemäriin. Muut piha-alueen vedet johdetaan suoraan hulevesiviemäriin asfaltoidulla alueella. Hulevesiviemäristä sadevedet purkautuvat Osmankäämintien vieressä kulkevaan ojaan. Lähin pintavesistö on Kylmäoja 150 m päässä kohteen länsipuolella, johon alueen hulevedet mahdollisesti johdetaan. Näytteenotto ja analysointi Alueelle on tehty maaperätutkimuksia 19. 20.1.2016. Tutkimuspisteiden sijainti on esitetty liitteessä 2. Tutkimuksessa kiinteistölle tehtiin neljä painokairausta ja kaksi siipikairausta. Kairausten yhteydessä otettiin häiriintyneitä maanäytteitä kuudesta tutkimuspisteestä (P1 P6). Maanäytteitä otettiin yhteensä 26 kpl. 23 näytteestä mitattiin haihtuvien yhdisteiden esiintymistä PID mittarilla ja yhdestä näytteestä mitattiin öljyhiilivetyjen pitoisuuksia Petroflag-kenttätestillä. Laboratoriossa analysoitiin kuudesta näytteestä öljyhiilivetyjen (C 5 C 40 ), bensiinin lisäaineiden (TAME ja MTBE) ja BTEX yhdisteiden (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit) pitoisuudet. Tutkimuspisteestä P6 syvyydeltä 0,0 1,0 m otetussa näytteessä todettiin öljyhiilivetyjen keskitisleitä (>C 10 -C 21 ) alemman ohjearvon ylittävä pitoisuus (560 mg/kg). Öljyhiilivetyjen (>C 10 C 40 ) summapitoisuus (1 100 mg/kg) ylitti kynnysarvon. Pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arviointi Alueelle on laadittu valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen arviointi maaperän pilaantuneisuudesta ja puhdistustarpeesta. Maaperän pilaantuneisuuden arviointi tehtiin ohjearvovertailuna kohteen nykyisen käytön perusteella (polttoaineen jakelu huoltoaseman korttelialueella). Kohde ei sijoitu luokitellulle pohjavesialueelle. Kohde on kaupunkialueella, jossa on kunnallinen vesijohtoverkosto. Välittömässä läheisyydessä ei sijaitse merkittäviä vesistöjä eikä luonnonsuojelualueita. Polttoaineen jakelu kohteessa tulee jatkumaan muutostöiden jälkeen. Maankäytön ja edellä kuvattujen olosuhteiden perusteella voidaan todeta, että maaperän pilaantuneisuuden viitearvovertailussa voidaan käyttää valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 esitettyjä ylempiä ohjearvoja.
UUDELY/870/2017 4/17 Esitetty kunnostussuunnitelma Maaperässä otetuissa maanäytteissä haitta-ainepitoisuudet alittivat ylemmät ohjearvot, joten kohteen maaperän ei katsota olevan pilaantunutta nykykäytössä. Kunnostusmenetelmä ja kunnostuksen toteuttaminen Kunnostuksen tavoitetasona ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot bensiinijakeille (C 5 C 10 ), keskitisleille (>C 10 C 21 ), raskaille öljyjakeille (>C 21 C 40 ), MTBE+TAME summapitoisuudelle, bentseenille, tolueenille, etyylibentseenille ja ksyleeneille. Kaivettavaa pilaantunutta maa-ainesta arvioidaan esiintyvät enintään noin 500 m 2 alueella mittarikentän ympäristössä 0 1 m syvyydellä. Arvioitu kaivettavan pilaantuneen maa-ainesjätteen määrä on enintään 500 m 3. Mikäli mittarikentän ja säiliöalueen muutostöiden yhteydessä tulee esiin haitta-aineita, joita ei tällä hetkellä ole tiedossa tai joita ei todettu kohteen alueella tehtyjen ympäristöteknisten maaperätutkimusten yhteydessä, maaperän puhdistuksen tavoitetasoiksi esitetään em. haitta-aineiden osalta asetuksen (Vna 214/2007) mukaisia ylempiä ohjearvoja. Kunnostusmenetelmänä on massanvaihto. Pilaantunutta maaperää puhdistetaan lähtökohtaisesti muutostöiden edellyttämässä laajuudessa. Jakeluaseman alueella uusitaan mittarikenttä, maanalaiset säiliöt, säiliöiden täyttöpaikka, sekä laitteistoon liittyvät putkistot. Mikäli alueelle jää kunnostustöiden jälkeen maamassoja, joissa tavoitepitoisuudet ylittyvät, asia dokumentoidaan ja haitta-aineiden aiheuttama ympäristöja terveysriski arvioidaan erikseen. Massanvaihdossa haitta-ainepitoinen maa-aines poistetaan kaivamalla ja korvataan pilaantumattomilla mailla. Ympäristötekninen asiantuntija on kohteessa paikalla, kun pilaantuneita massoja kaivetaan tai käsitellään. Mikäli kaivantojen seinämiin jää kunnostustavoitteet ylittäviä pitoisuuksia, niin pilaantuneet maat varaudutaan eristämään puhtaista täyttömaista eristysrakenteella. Eristerakenteen asentamisesta päätetään kaivun aikana. Eristerakenteen asentamisesta sovitaan ympäristöviranomaisen kanssa työn aikana. Mikäli haitta-aine on öljyhiilivetyjä tai haihtuvia hiilivetyjä, eristerakenteena esitetään käytettäväksi HDPE muovikalvoa, jonka paksuus on vähintään 0,5 mm, bentoniittimattoa tai vastaavaa öljyä pidättävää rakennetta. Eristävä rakenne estää haitta-aineiden kulkeutumisen pilaantuneelta alueelta puhtaisiin täyttömaihin. Ehdotetut eristemateriaalit ovat maaperässä pysyviä. Lisäksi eristysrakenne ja sen myötä puhtaan täyttömaan ja pilaantuneen maan
UUDELY/870/2017 5/17 raja on havaittavissa tehtäessä tulevaisuudessa kaivu- ym. rakennustöitä kiinteistön alueella. Eristämisestä ollaan yhteydessä Uudenmaan ELY-keskukseen ennen toimenpiteiden suorittamista. Muovikalvo / bentoniittimatto asennetaan kaivannon seinämään ennen kaivannon täyttöä valmistajan ohjeiden mukaan. Kalvo / matto asennetaan levittämällä ja saumakohdat tehdään siten, ettei eristettävän seinämän ja täyttömateriaalin väliin jää aukkoja. Muovikalvon saumakohdat tehdään 15 20 cm:n limityksellä tai hitsataan saumat umpeen. Bentoniittimaton reunat limitetään ja sauma tiivistetään bentoniitilla valmistajan ohjeiden mukaisesti. Lisäksi varmistetaan, ettei rakenne pääse asennettaessa sortumaan takaisin kaivantoon. Ympäristötekninen valvoja on paikanpäällä asennettaessa rakennetta. Valvoja ottaa myös eri työvaiheista valokuvia. Eristerakenteet kuvataan loppuraportissa ja merkitään raporttiin liitettävään asemapiirrokseen. Maaperän kunnostaminen on päättynyt, kun maaperän puhdistuksen tavoitepitoisuudet on saavutettu tai eristävät rakenteet on asennettu ympäristöviranomaisen hyväksymällä tavalla. Pilaantunutta maaperää puhdistetaan jakeluaseman muutostöiden edellyttämässä laajuudessa. Kohteeseen mahdollisesti jääneiden haitta-aineiden riskejä ympäristölle ja terveydelle arvioidaan erillisellä riskinarviolla, mikäli pilaantuneen maan puhdistamispäätöksen mukaiset tavoitepitoisuudet ylittyvät jäännöspitoisuusnäytteissä. Jos haitta-aineiden arvioidaan aiheuttavan alueella terveys- tai ympäristöriskejä, kohteen kunnostamista jatketaan tarpeen mukaan muilla menetelmillä. Polttonesteen varastosäiliöiden ja mittarikentän muutostyöt ja maaperän kunnostaminen on suunniteltu toteutettavaksi vuoden 2017 aikana. Työn aikainen näytteenotto Kunnostuksen ympäristötekninen valvoja ohjaa kaivutyötä ja massojen lajittelua työnaikaisella näytteenotolla. Näytteistä tehdään aistinvaraiset havainnot ja niiden sisältämien haitta-aineiden pitoisuuksia mitataan PID mittarilla ja/tai Petroflag kenttätesteillä. Kaivettavista maa-aineksista otetaan kokoomanäytteitä (koostuu 5 10 osanäytteestä). Kokoomanäytteitä otetaan alueelta riittävästi huomioiden kaivumassojen määrä ja haitta-ainepitoisuudet. Kaivumassojen näytteenotossa (näytetiheys, analyysimäärä) huomioidaan massojen vastaanottopaikkojen mahdolliset näytteenottoa koskevat vaatimukset. Poistettavista massoista otetaan yksi kokoomanäyte noin 50 100 m 3 -ktr suuruista poistettavaa maa-aineserää kohti. Kaivetuista maa-aineksista otettujen kokoomanäytteiden kenttätestimittausten tuloksista vähintään noin 10 % varmistetaan laboratoriossa. Näytteistä analysoidaan laboratoriossa hiilivetyjakeiden C 5 C 10, BTEX
UUDELY/870/2017 6/17 yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) sekä hiilivetyjakeiden C 10 C 40 pitoisuudet. Kaivun päätyttyä otetaan kaivannon seinämistä ja pohjasta jäännöspitoisuusnäytteet. Jäännöspitoisuusnäytteitä otetaan vähintään yksi kokoomanäyte (5 10 osanäytettä) jokaista noin 100 200 m 2 :n pintaalaa kohti, kuitenkin niin, että jokaisesta kaivannosta otetaan vähintään kaksi jäännöspitoisuusnäytettä, Seinämänäytteet otetaan maaperän kerrosrakenne huomioiden. Pienistä, pinta-alaltaan alle 10 neliömetrin kaivannoista, otetaan tarpeen mukaan vain yksi jäännöspitoisuusnäyte pohjasta ja seinämistä. Jäännöspitoisuusnäytteistä mitataan haihtuvien yhdisteiden esiintymistä PID mittarilla ja öljyhiilivetyjen pitoisuutta Petroflag kenttätestillä. Jäännöspitoisuusnäytteitä analysoidaan laboratoriossa edustava määrä, joiden perusteella yhdessä kenttätestien tulosten kanssa voidaan edustavasti arvioida kaivannon jäännöspitoisuudet. Kenttämittausten perusteella laboratorioanalyysiin toimitetaan vähintään kaksi näytettä kaivantoa kohden. Pienissä kaivannoissa (alle 10 neliömetriä) toimitetaan laboratorioon ainoastaan 1 maanäyte. Näytteistä analysoidaan hiilivetyjakeiden C 5 C 10, BTEX-yhdisteiden, bensiinin lisäaineiden (mm. MTBE ja TAME) ja hiilivetyjakeiden C 10 C 40 pitoisuudet. Pilaantuneen maan ja jätteiden käsittely Pilaantuneiden massojen kaivu pyritään tekemään niin, ettei muuta kuin täyttömaaksi kelpaavaa maa-ainesta välivarastoida tontilla. Massoja voidaan kuitenkin tarvittaessa välivarastoida tontilla kunnostustyön aikana lyhytaikaisesti, mikäli kaivu- tai kuljetusteknisistä syistä massoja ei voida välittömästi kuljettaa pois. Välivarastoidut voimakkaasti pilaantuneet maat ja vaaralliseksi jätteeksi luokitellut maat peitetään tarvittaessa. Maa-ainesjätteiden haitta-ainekoostumuksen ja haitta-aineiden kokonaispitoisuuksien perusteella tehdyn jäteluokituksen mukaisesti maaainesjätteet toimitetaan luvanvaraisiin käsittelykeskuksiin. Kaivun aikana muodostuvat muut jätteet toimitetaan asianmukaisiin jätteiden vastaanotto- tai kierrätyspaikkoihin. Maanalaisten rakenteiden poistamiseksi kaivettavia haittaainepitoisuuksiltaan ylemmät ohjearvot alittavia massoja voidaan käyttää ensisijaisesti kaivantojen täyttöihin kohdekiinteistöllä. Kaivantojen täyttöihin mahdollisesti rakenteellisesti soveltumattomat pilaantumattomat maat sijoitetaan haitta-ainepitoisuuden perusteella maankaatopaikalle tai ympäristöteknisen valvojan ohjaamalle luvanvaraiselle vastaanottoasemalle.
UUDELY/870/2017 7/17 Pilaantuneet maa-ainekset kuljetetaan vastaanottopaikkoihin kuormaautoilla. Pilaantuneita massoja sisältävät kuormat peitetään kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maan kuljetuksista pidetään kuormakirjanpitoa ja haitta-aineilla pilaantuneita maita sisältävien kuormien mukana toimitetaan siirtoasiakirjat kuorman vastaanottavalle jätteenkäsittelykeskukselle. Jätteiden kuljetukset tehdään jätehuoltorekisteriin kuuluvalla kuljetusyrityksellä. Pilaantuneen veden käsittely Mikäli kunnostustöiden yhteydessä on tarve poistaa kaivantoihin suotautuvaa vettä, ensisijaisesti vesi johdetaan hiekan- ja öljynerottimen kautta kunnalliseen jätevesiviemäriin Helsingin seudun ympäristöpalvelut HSY:n luvalla. Vaihtoehtoisesti pilaantunut vesi kuljetetaan pois imuautolla asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. Imuautolla poistetusta vedestä pidetään kirjaa ja kuormien mukana toimitetaan asianmukaiset siirtoasiakirjat. Kaivantoon kertyvistä vesistä otetaan tarvittaessa työnaikana edustavia vesinäytteitä. Viemäriin johdettavien vesien tarkkailusta ja näytteenotosta sovitaan HSY:n kanssa. Terveys- ja ympäristöhaittojen ehkäisy Kohde aidataan ja merkitään tarvittaessa asianmukaisin pilaantuneen maan kunnostustyömaasta kertovin kyltein. Tarpeen mukaan tiellä liikkujia varoitetaan työmaasta liikennemerkein. Pilaantuneen maaperän kunnostuksesta mahdollisesti aiheutuvia terveys- ja ympäristöhaittoja voivat olla työntekijöiden altistuminen haittaaineille, ulkopuolisten henkilöiden altistuminen haitta-aineille, pilaantuneiden maiden leviäminen puhtaille alueille, melu, pöly, haju, liikenne ja haitta-aineiden liukeneminen kaivantojen veteen. Kunnostustyön aikana noudatetaan yleisiä työturvallisuusohjeita. Pilaantuneen maan kunnostustyön tekijät suojautuvat haitta-aineilta asianmukaisesti. Öljyhiilivedyille altistuminen hengitysteitse estetään käyttämällä tarvittaessa hengityssuojainta. Kunnostuksen aikana ympäristötekninen valvoja antaa tarpeen mukaan ohjeita suojautumisesta. Työntekijät käyttävät henkilökohtaisina suojavarusteina kypärää, turvakenkiä, pitkiä housuja ja paitoja sekä näkyvää turvaliiviä, takkia tai vastaavaa. Suojalaseja käytetään tarvittaessa työtehtävien mukaisesti. Maan pölyämisherkkyyttä seurataan ja tarvittaessa maata kastellaan. Maan kulkeutuminen kuljetus- ja kaivukaluston mukana kunnostusalueen ulkopuolelle estetään käyttämällä puhtaita kulkureittejä ja tarvittaessa puhdistamalla kulkuväylät, autojen renkaat ja kaivinkoneen telat. Kaivannon seinämät luiskataan työn aikana turvalliseen kaltevuuteen.
UUDELY/870/2017 8/17 Urakoitsija vastaa kohteen alueella kulkevien putkien, kaapeleiden, johtojen yms. selvittämisestä ja tarpeen mukaan niiden merkkaamisesta maastoon ennen työn alkua. Kunnostettavalla alueella ruokailu, juominen ja tupakointi on kielletty, millä estetään haitta-aineiden kulkeutuminen suuhun käsien mukana. Työmaalle järjestetään käsienpesumahdollisuus tai vähintään puhdasta vettä (esim. pullossa) käsienpesua varten. Toiminta poikkeuksellisissa tilanteissa Odottamattomista tilanteista (esim. haitta-aineet, joita aiemmissa tutkimuksissa ei ole todettu) ympäristötekninen valvoja informoi tarpeen mukaan tilaajaa ja/tai ympäristöviranomaisia. Em. tahojen kanssa päätetään tarpeen mukaan mahdollisista jatkotoimenpiteistä poikkeustilanteissa. Jos kunnostuksen aikana havaitaan pilaantuneisuuden levinneen naapurikiinteistön puolelle, ilmoitetaan asiasta tilaajalle, maanomistajalle sekä ympäristöviranomaisille. Kunnostuksen tarve arvioidaan todettujen pitoisuuksien perusteella. Tiedottaminen, kirjanpito ja raportointi Ympäristöteknisen valvojan yhteystiedot sekä maaperän kunnostuksesta vastaavan urakoitsijan tiedot toimitetaan Uudenmaan ELY keskukselle ja kaupungin ympäristöviranomaiselle (Vantaan ympäristökeskus) ennen töiden aloittamista. Puhdistustyön päättymisestä ilmoitetaan, kun maaperän puhdistustoimet on saatu päätökseen. Pilaantuneen maaperän kunnostustyön aikana pidetään pöytäkirjaa, johon kirjataan kaivetut massat, kenttätestien pitoisuudet, laboratorioanalyysien tulokset, massojen sijoitus- ja käsittelypaikat ym. kunnostuksen dokumentoinnin kannalta oleelliset tiedot. Maaperän puhdistustyöstä laaditaan toimenpideraportti, jossa esitetään vähintään hankkeen osapuolet ja aikataulu, kunnostuksen aikainen näytteenotto ja näytteiden analysointi, kaivutyön toteutus, kunnostustyön seuranta ja tiedot poistetuista pilaantuneista maa-aineksista ja öljyisistä vesistä, jäännöspitoisuustiedot asemapiirroksessa ja taulukoituina, piirustus näytteenottopaikkojen sijainnista, mahdolliset jatkotoimenpiteet ja valokuvia kunnostustyön ajalta. Massanvaihdon toimenpideraportti toimitetaan Uudenmaan ELY keskukselle ja Vantaan ympäristökeskukselle kolmen kuukauden kuluessa kunnostustöiden päättymisestä. Mikäli maaperään jää puhdistuksen jäljiltä pilaantunutta maata, tehdään alueelle tarvittaessa erillinen riskinarviointi ja arvio mahdollisten jatkotoimenpiteiden tarpeesta ja tarvittavista riskinhallintatoimenpiteistä. Tarvittaessa esitetään erillinen jatkotoimenpidesuunnitelma Uudenmaan ELY keskukselle.
UUDELY/870/2017 9/17 Viranomaisen ratkaisu Kunnostustavoitteet Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus on tarkastanut Oy Teboil Ab:n ilmoituksen, joka koskee pilaantuneen maan puhdistamista Vantaalla osoitteessa Läntinen Valkoisenlähteentie 58 olevalla kiinteistöllä, jonka kiinteistötunnus on 92-63-200-1, ja hyväksyy sen seuraavin määräyksin: 1.1. Kiinteistöltä on muutostöiden edellyttämässä laajuudessa poistettava maa-ainekset, joiden bentseenin, tolueenin, etyylibentseenin, ksyleenien, bensiinijakeiden (C 5 C 10 ) öljyhiilivetyjen keskitisleiden (>C 10 C 21 ), raskaiden öljyjakeiden (>C 21 C 40 ) ja/tai MTBE-TAMEn summan pitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset ylemmät ohjearvotasot. 1.2. Jos maaperässä todetaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaiset kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haittaaineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Jos kyseiset maa-ainekset kuitenkin poistetaan alueelta jo esim. määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai rakentamisen vuoksi, ei arviointia tarvitse tehdä. Arviointi on toimitettava tarkastettavaksi Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja tiedoksi Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle. 1.3. Jos pilaantuneisuuden todetaan jatkuvan naapurikiinteistölle, on asiasta viipymättä ilmoitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle, Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ja kyseisen alueen maanomistajalle jatkotoimenpiteiden sopimiseksi. Kaivutyön aikaiset maaperätutkimukset 2. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen aikana on otettava maaperänäytteitä pilaantuneen alueen laajuuden, kaivusyvyyden ja kaivettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksien tarkastamiseksi. Näytteet on otettava siten, että eri käsittelypaikkoihin toimitettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet on edustavasti selvitetty. Jos näytteiden tutkimisessa käytetään kenttämittauslaitetta, on kenttämittaustuloksista vähintään joka kymmenennen näytteen, kuitenkin vähintään kahden näytteen tulos jokaiselta kaivualueelta, tarkastettava laboratoriomittauksilla. Laboratorionäytteistä on analysoitava vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet.
UUDELY/870/2017 10/17 Alueen yleinen hoito ja järjestys 3.1. Kunnostusalue on aidattava ja varustettava pilaantuneen maaperän kunnostuksesta kertovin kyltein. Pilaantuneen maa-aineksen kaivu, lastaus ja muut kunnostukseen liittyvät työvaiheet on suunniteltava ja toteutettava siten, että pilaantunutta maa-ainesta ei leviä ympäristöön. Kaivun aikana on huolehdittava, ettei kunnostamisesta aiheudu haittaa tai vaaraa kunnostettavalla alueella tai sen lähistöllä oleskeleville eikä muuta terveys- tai ympäristöriskiä. 3.2. Kaivetut pilaantumattomat maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat haitta-ainepitoiset maa-ainekset on pidettävä erillään kaivun, lastaamisen ja kuljetuksen aikana. Välivarastointi 4. Kaivettuja pilaantuneita ja hyötykäytettäviä maa-aineksia voidaan tarvittaessa välivarastoida kunnostuksen aikana kunnostusalueella. Välivarastoinnin on oltava mahdollisimman lyhytaikaista. Välivarastointi on toteutettava siten, ettei siitä aiheudu maaperän pilaantumista, pilaantumattoman pohjamaan ja haitta-ainepitoisten maa-ainesten sekoittumista, pilaantuneen aineksen pölyämistä, haitta-ainepitoisten suoto-/valumavesien muodostumista tai muuta terveys- tai ympäristöhaittaa. Kaivualueiden jäännöspitoisuudet 5. Pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen on kaivantojen seinämistä ja pohjista otettava edustavia maanäytteitä. Näytteenottotiheys on valittava siten, että kaivannon seinämien ja pohjien haitta-aineiden jäännöspitoisuudet tulevat tarkasti ja luotettavasti selvitetyksi. Jokaiselta pilaantuneen maan kaivualueelta on otettava kuitenkin vähintään kaksi edustavaa näytettä. Näytteistä on analysoitava laboratoriossa vähintään kyseisellä kaivualueella tehdyissä tutkimuksissa todettujen haitta-aineiden pitoisuudet. Pilaantuneiden maa-ainesten kuljettaminen 6. Pilaantuneet maa-ainekset on peitettävä kuljetuksen ajaksi. Pilaantuneen maa-aineksen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja, joka on oltava mukana kuljetuksen aikana ja luovutettava jätteen vastaanottajalle. Jätteen saa antaa kuljetettavaksi vain jätehuoltorekisteriin hyväksytylle toiminnanharjoittajalle.
UUDELY/870/2017 11/17 Haitta-ainepitoisten maa-ainesten käsittely 7.1. Kaivetut haitta-ainepitoiset maa-ainekset on luokiteltava seuraavasti: - kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset - tavanomaisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset - vaarallisiksi jätteiksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset. Pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on toimitettava ominaisuuksiensa mukaisesti ensisijaisesti hyödynnettäväksi ja toissijaisesti loppukäsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. 7.2. Mikäli kunnostamisen vuoksi kaivettuja maa-aineksia, joiden haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksessa 214/2007 säädettyjen kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välillä, hyödynnetään kunnostusalueella kaivantojen täytössä, on haittaaineita sisältävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet ja sijoituspaikat dokumentoitava. Selvitys maa-ainesten hyötykäytöstä on liitettävä määräyksessä 9.3. edellytettyyn kunnostuksen loppuraporttiin. Pilaantuneen veden käsittely 8. Pilaantuneen maan kaivantoihin mahdollisesti kertyvästä vedestä on otettava edustavia vesinäytteitä. Näytteistä on tutkittava alueella tehdyissä maaperätutkimuksissa todetut haitta-aineet. Pilaantunut vesi on poistettava esimerkiksi imuautolla tai vesi on puhdistettava paikan päällä tarkoitukseen soveltuvalla laitteistolla. Jos kaivantoihin kertyvä vesi viemäröidään, on veden viemäröintiin pyydettävä lupa alueen vesihuollosta vastaavalta laitokselta ja noudatettava sen antamia ohjeita ja määräyksiä. Talteenotettu, haitta-aineita sisältävä jäte on toimitettava käsiteltäväksi laitokseen, jonka ympäristöluvassa on hyväksytty kyseisen jätteen käsittely. Vaarallisen jätteen kuljetuksesta on tehtävä siirtoasiakirja. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteiden siirron aikana ja se on luovutettava jätteiden vastaanottajalle. Tiedottaminen, valvonta, kirjanpito ja raportointi 9.1. Kunnostustyöhön on nimettävä henkilö, joka vastaa päätöksen määräyksien noudattamisesta ja puhdistustyön valvonnasta. Valvonnasta vastaavan nimi ja yhteystiedot sekä kunnostuksen aloittamisajankohta on ilmoitettava kirjallisesti Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle ennen toimenpiteiden aloitta-
UUDELY/870/2017 12/17 mista. Edellä mainituille tahoille on ilmoitettava myös kunnostuksen lopettamisajankohta. 9.2. Työn aikana on pidettävä kirjaa maaperänäytteenotosta ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavan maa-aineksen haitta-ainepitoisuuksista sekä pilaantuneen maa-aineksen määristä ja sijoituskohteista. 9.3. Kunnostuksesta on tehtävä raportti, jossa on esitettävä kunnostustyön toteuttaminen ja karttapiirustus toteutuneista kunnostusalueista ja kaivusyvyyksistä, kuvaus työn aikaisista näytteenottomenetelmistä ja yhteenveto kaivutyön aikaisesta näytteenotosta, kirjanpitotiedot poistetuista haitta-ainepitoisista maa-aineksista, haitta-ainepitoisten maa-ainesten hyödyntäminen alueella, analyysitulokset puhdistetun maaperän haitta-aineiden jäännöspitoisuuksista ja näytteenottopaikkojen sijainnit karttapiirustuksessa esitettyinä sekä yhteenveto mahdollisten vesinäytteiden analyysituloksista ja pilaantuneen veden poistamisesta ja käsittelystä. Raporttiin on liitettävä yhteenveto pilaantuneiden maa-ainesten siirtoasiakirjoista. Päätöksen perustelut Käsitteet Raportti on toimitettava Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle ja Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomaiselle kahden kuukauden kuluessa kaivutyön loppuunsaattamisesta. Päätöksessä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävällä maaaineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haittaainepitoisuudet ovat valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen kynnysarvon ja alemman ohjearvon välissä. Kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävällä maa-aineksella ei tässä päätöksessä tarkoiteta maa-aineksia, joiden kohonneet haitta-ainepitoisuudet ovat kyseisessä maa-aineksessa luontaisesti esiintyviä. Tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, jonka haitta-ainepitoisuudet ylittävät valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisen alemman ohjearvon ja jota ei luokitella vaaralliseksi jätteeksi. Valtioneuvoston asetuksen jätteistä annetun valtioneuvoston asetuksen muuttamisesta (86/2015) liitteen 4 jäteluettelossa vaarallisiksi jätteiksi on merkitty maa- ja kiviainekset, jotka sisältävät vaarallisia aineita (17 05 03). Vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavalla pilaantuneella maa-aineksella tarkoitetaan kaivettua maa-ainesta, joka sisältää vaarallisia aineita
UUDELY/870/2017 13/17 Yleiset perustelut sellaisina pitoisuuksina, että maa-aineksella katsotaan olevan jokin asetuksen 86/2015 liitteessä 4 mainituista vaaraominaisuuksista. Ympäristönsuojelulain (527/2014) 136 :n mukaan maaperän ja pohjaveden puhdistamiseen pilaantuneella alueella sekä puhdistamisen yhteydessä maa-aineksen hyödyntämiseen kaivualueella tai poistamiseen toimitettavaksi muualla käsiteltäväksi voidaan ryhtyä tekemällä siitä ilmoitus valtion valvontaviranomaiselle, jos puhdistaminen ei luvun 4 nojalla edellytä ympäristölupaa. Valtion valvontaviranomainen tarkastaa ilmoituksen ja tekee sen johdosta päätöksen. Päätöksessä on annettava tarvittavat määräykset alueen puhdistamisesta, puhdistamisen tavoitteista ja maa-aineksen hyödyntämisestä ja tarkkailusta. Perustelut kunnostusta koskeville määräyksille Valtioneuvoston asetuksessa maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) on säädetty maaperässä yleisimmin esiintyvien haitallisten aineiden kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot, joita käytetään apuna maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnissa. Mikäli yhden tai useamman haitta-aineen pitoisuus maaperässä ylittää kynnysarvon, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava. Maaperää pidetään yleensä pilaantuneena, jollei arvioinnista muuta johdu: 1) alueella, jota käytetään teollisuus-, varasto- tai liikennealueena, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn ylemmän ohjearvon; 2) muulla kuin 1 kohdassa tarkoitetulla alueella, jos yhden tai useamman aineen pitoisuus ylittää säädetyn alemman ohjearvon. Kiinteistöllä tehdyissä maaperätutkimuksissa on todettu maaperässä kohonneita pitoisuuksia öljyhiilivetyjä. Valtioneuvoston asetuksen 214/2007 liitteessä on säädetty BTEX yhdisteille (bentseeni, tolueeni, etyylibentseeni ja ksyleenit), MTBE-TAME summapitoisuudelle ja öljyhiilivedyille kynnysarvot, alemmat ohjearvot ja ylemmät ohjearvot seuraavasti: Haitta-aine Kynnysarvo Alempi ohjearvo mg/kg Ylempi ohjearvo mg/kg mg/kg bentseeni 0,02 0,2 1 tolueeni 5 25 etyylibentseeni 10 50 ksyleenit 10 50 TEX * 1 MTBE-TAME 0,1 5 50 Bensiinijakeet (C 5 C 10 ) 100 500 Kevyet öljyjakeet (>C 10 C 21 ) 300 1 000 Raskaat öljyjakeet (>C 21 C 40 ) 600 2 000
UUDELY/870/2017 14/17 Öljyjakeet (>C 10 C 40 ) 300 * summapitoisuus sisältäen tolueenin, etyylibentseenin ja ksyleenit. Päätöksessä on hyväksytty maaperän kunnostustavoitteeksi ilmoituksessa esitetty valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukainen ylempi ohjearvotaso BTEX-yhdisteille, MTBE-TAME summapitoisuudelle ja öljyhiilivedyille. Em. tavoitetta pidetään riittävänä ottaen huomioon alueen käyttötarkoitus ja ympäristöolosuhteet. (Määräys 1.1.) Mikäli alueella todetaan kynnysarvot tai alueelliset taustapitoisuudet ylittävinä pitoisuuksina muita kuin määräyksessä 1.1. mainittuja haittaaineita, on maaperän pilaantuneisuus ja puhdistustarve arvioitava näiden haitta-aineiden osalta valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisesti. Arvioinnin avulla asetetaan uusien todettujen haitta-aineiden kunnostustavoitteet. Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hyväksyy arvioinnin. Arviointia ei kuitenkaan tarvitse tehdä, jos kyseiset maa-ainekset joka tapauksessa poistetaan alueelta jo määräyksen 1.1. mukaisten kunnostustavoitteiden saavuttamiseksi tai muusta syystä. (Määräys 1.2.) Pilaantuneen alueen jatkumisesta naapurikiinteistöille on edellytetty ilmoitettavaksi, jotta voidaan sopia tarvittavista jatkotoimenpiteistä. (Määräys 1.3.) Kunnostuksen aikaisella näytteenotolla selvitetään mm. tarvittava kaivusyvyys sekä kaivettavien maa-ainesten haitta-ainepitoisuudet. Käsittelyyn toimitettavien maa-ainesten tutkiminen on edellytetty toteutettavaksi siten, että kenttämittaustulokset varmennetaan laboratoriossa maa-aineseräkohtaisesti ja että tulosten perusteella voidaan erotella toisistaan vaaralliseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset, tavanomaiseksi jätteeksi luokiteltavat pilaantuneet maa-ainekset sekä kohonneita haitta-ainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset ja eri käsittelypaikkoihin toimitettavat maaainekset. (Määräys 2.) Kunnostettavat alueet on edellytetty aidattavaksi sekä merkittäväksi kylteillä, jotta pilaantuneen maan kaivusta ja muista työvaiheista ei aiheudu haittaa tai vaaraa työmaan ulkopuolisille tahoille ja jotta estetään asiattomien pääsy kaivualueelle. Poistettavat pilaantunutta maa-ainesta sisältävät kuormat on edellytetty peitettäviksi ja haitta-ainepitoiset kaivetut maa-ainekset on edellytetty pidettäviksi erillään pilaantumattomista maa-aineksista, jotta haitta-ainepitoisista maaaineksista ei aiheudu haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräykset 3.1., 3.2. ja 6.) Päätöksessä on hyväksytty maa-ainesten välivarastointi siten, ettei siitä aiheudu ympäristö- tai terveyshaittaa. (Määräys 4.) Jäännöspitoisuusnäytteenotolla todennetaan maaperän haittaainepitoisuudet pilaantuneen maa-aineksen poistamisen jälkeen.
UUDELY/870/2017 15/17 Näytteenotolla varmennetaan edellytettyjen kunnostustavoitteiden toteutuminen. (Määräys 5.) Jätelain (646/2011) 121 :n mukaan jätteen haltijan on laadittava siirtoasiakirja pilaantuneesta maa-aineksesta. Siirtoasiakirja on oltava mukana jätteen siirron aikana ja se on annettava jätteen vastaanottajalle. Siirtoasiakirjat on säilytettävä vähintään kolmen vuoden ajan. (Määräys 6.) Jätelain (646/2011) 29 :n mukaan jätteen saa luovuttaa vain jätelain 11 luvun mukaiseen jätehuoltorekisteriin hyväksytylle kuljettajalle. (Määräys 6.) Kaivetut pilaantuneet maa-ainekset toimitetaan käsiteltäväksi vastaanottopaikkaan, jolla on voimassa oleva ympäristölupa käsitellä kyseisiä maa-aineksia. Kaatopaikalle toimitettavien pilaantuneiden maaainesten kaatopaikkakelpoisuus arvioidaan kaatopaikoista annetun asetuksen 331/2013 mukaisesti. Alueelta poistettavat kohonneita haittaainepitoisuuksia sisältävät maa-ainekset on edellytetty toimitettaviksi asianmukaisen luvan omaavaan vastaanottopaikkaan. (Määräys 7.1.) Jätelain (646/2011) 8 edellyttää, että kaikessa toiminnassa on mahdollisuuksien mukaan noudatettava jätelain etusijajärjestystä. Etusijajärjestyksen mukaan vain sellaiset jätteet, joita ei ole mahdollista uudelleenkäyttää, kierrättää tai hyödyntää, loppukäsitellään. (Määräys 7.1.) Päätöksessä on hyväksytty kunnostamisen vuoksi kaivettujen haittaainepitoisuudeltaan valtioneuvoston asetuksen 214/2007 mukaisten kynnysarvojen ja ylempien ohjearvojen välissä olevien maa-ainesten hyötykäyttö kunnostuskaivantojen täytöissä. Päätöksessä on edellytetty hyötykäytettävien maa-ainesten haitta-ainepitoisuuksien ja sijoituskohteiden dokumentointia, jotta maa-ainekset voidaan huomioida asianmukaisesti tulevien kaivutöiden yhteydessä. (Määräys 7.2.) Pilaantuneen veden poistamisella varmistetaan, etteivät vedessä olevat haitta-aineet pääse kulkeutumaan laajemmalle alueelle eivätkä aiheuta enempää maaperän pilaantumista tai muuta haittaa tai vaaraa terveydelle tai ympäristölle. (Määräys 8.) Aloitusilmoitus ja vastuuhenkilön nimeäminen ovat tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräys 9.1.) Kirjanpidolla ja loppuraportilla dokumentoidaan tehdyt näytteenotto-, kaivu- ja muut kunnostustoimenpiteet. Dokumentointi on tarpeen viranomaisvalvonnan kannalta. (Määräykset 9.2. ja 9.3.)
UUDELY/870/2017 16/17 Sovelletut oikeusohjeet Käsittelymaksun määräytyminen Päätöksestä tiedottaminen Päätös Tiedoksi Ympäristönsuojelulaki (527/2014) 84, 85, 133, 136, 190, 191 Ympäristönsuojeluasetus (713/2014) 24, 25, 26 Jätelaki (646/2011) 6, 8, 13, 15, 29, 121, 122 Valtioneuvoston asetus jätteistä (179/2012) 3, 4, 11, 24 Valtioneuvoston asetus maaperän pilaantuneisuuden ja puhdistustarpeen arvioinnista (214/2007) Valtioneuvoston asetus elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työja elinkenotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) Maksun suuruus perustuu valtioneuvoston asetukseen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten, työ- ja elinkeinotoimistojen sekä kehittämis- ja hallintokeskuksen maksullisista suoritteista vuonna 2017 (1554/2016) ja sen liitteenä olevaan maksutaulukkoon. Pilaantuneen maaperän puhdistamisesta tehtävän ilmoituksen käsittelystä perittävä maksu on 55 kultakin asian käsittelyyn kuluvalta tunnilta. Tämän päätöksen käsittelyyn kului 12 tuntia. Oy Teboil Ab Ilmoittaminen kunnan ilmoitustaululla Tietojärjestelmään merkitseminen Muutoksenhaku Oy Teboil Ab, Sari Brusila (sähköisesti) Vantaan kaupungin ympäristönsuojeluviranomainen Suomen ympäristökeskus (sähköisesti) Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus tiedottaa tästä päätöksestä kuuluttamalla Vantaan kaupungin ilmoitustaululla ympäristönsuojelulain (527/2014) 85 :n mukaisesti. Alueen maaperää koskevat tiedot merkitään valtakunnalliseen maaperän tilan tietojärjestelmään. Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla Vaasan hallintooikeuteen. Valitusoikeus päätöksestä on ilmoituksen tekijällä ja niillä,
UUDELY/870/2017 17/17 joiden oikeutta tai etua asia saattaa koskea, sekä niillä viranomaisilla, joiden tehtävänä on valvoa asiassa yleistä etua. Valitusosoitus on liitteenä 3. Hyväksyntä Tämän päätöksen on esitellyt ylitarkastaja Elina Kerko ja ratkaissut ylitarkastaja Vesa Suominen. Liitteet Liite 1. Kiinteistön sijainti Liite 2. Tutkimuspisteiden sijainti Liite 3. Valitusosoitus
Tämä asiakirja on hyväksytty sähköisesti / Detta dokument har godkänts elektroniskt Ratkaisija Suominen Vesa 11.04.2017 13:19
Liite 1.
VALITUSOSOITUS Liite 3. Valitusviranomainen Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen päätökseen tyytymätön saa hakea siihen muutosta Vaasan hallinto-oikeudelta kirjallisella valituksella. Valitusaika Valitus on toimitettava Vaasan hallinto-oikeuteen viimeistään kolmantenakymmenentenä (30) päivänä päätöksen antamispäivästä, sitä päivää lukuun ottamatta. Jos valitusajan viimeinen päivä on pyhäpäivä, lauantai, itsenäisyyspäivä, vapunpäivä, jouluaatto tai juhannusaatto, valitusaika jatkuu vielä seuraavana arkipäivänä. Valituksen sisältö Valituskirjelmässä on ilmoitettava - valittajan nimi ja kotikunta - postiosoite ja puhelinnumero, joihin asiaa koskevat ilmoitukset valittajalle voidaan toimittaa - päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin muutosta haetaan, mitä muutoksia vaaditaan tehtäväksi ja millä perusteilla muutosta vaaditaan. Jos valittajan puhevaltaa käyttää hänen laillinen edustajansa tai asiamiehensä tai jos valituksen laatijana on joku muu henkilö, valituskirjelmässä on ilmoitettava myös tämän nimi ja kotikunta. Valituskirjelmä on valittajan, laillisen edustajan tai asiamiehen allekirjoitettava. Valituksen liitteet Valituskirjelmään on liitettävä - ELY-keskuksen päätös alkuperäisenä tai jäljennöksenä - asiakirjat, joihin valittaja vetoaa vaatimuksensa tueksi, jollei niitä ole jo aikaisemmin toimitettu viranomaiselle - asiamiehen valtakirja Valituksen toimittaminen perille Valituskirjelmän voi viedä valittaja itse tai hänen valtuuttamansa asiamies. Sen voi omalla vastuulla lähettää myös postitse tai toimittaa lähetin välityksellä. Postiin valituskirjelmä on jätettävä niin ajoissa, että se ehtii perille valitusajan viimeisenä päivänä viraston aukioloaikana. Oikeudenkäyntimaksu Muutoksenhakijalta peritään asian käsittelystä Vaasan hallinto-oikeudessa oikeudenkäyntimaksu 250. Tuomioistuinmaksulaissa (1455/2015) on erikseen säädetty eräistä tapauksista, joissa maksua ei peritä. Vaasan hallinto-oikeus Korsholmanpuistikko 43 PL 204 65101 Vaasa Puhelin 029 56 42611 Telekopio 029 56 42760 Sähköposti vaasa.hao@oikeus.fi Kirjaamo on auki maanantaista perjantaihin kello 8.00-16.15