1 SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖLLE Kehitysvammaisten Palvelusäätiö ja KVPS Tukena Oy haluavat nostaa sosiaalihuoltolakiesityksestä esille seuraavat asiat. Esityksen keskeisistä tavoitteista Pidämme sosiaalihuoltolain uudistuksen keskeisiä tavoitteita erittäin hyvinä; vahvistaa sosiaalihuollon yleislain asemaa edistää sosiaalihuollon yhdenvertaista saatavuutta ja saavutettavuutta siirtää sosiaalihuollon painopistettä korjaavista toimista hyvinvoinnin edistämiseen ja varhaiseen tukeen vahvistaa asiakaslähtöisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa turvata tuen saantia ihmisten omissa arkiympäristöissä vahvistaa ja edistää monialaista yhteistyötä sekä turvata sosiaalihuollon toimintaedellytyksiä. Kun sosiaalihuollon painopistettä pyritään siirtämään hyvinvoinnin edistämiseen, ennaltaehkäisevään työhön sekä varhaiseen tukeen edellyttää se joustavuutta palveluiden suunnittelussa, järjestämisessä sekä tuottamisessa. Tähän toivomme, että kunnat/sote-alueet pystyvät panostamaan enemmän kuin tähän saakka. Ehdotus henkilökohtaisen budjetoinnin lisäämisestä sosiaalihuoltolakiin Sosiaalihuoltolakiuudistuksen yhtenä keskeisenä tavoitteena on tukea ja edistää ihmisten osallisuutta, omatoimisuutta ja mahdollisuutta vaikuttaa yhteiskunnassa ja omassa palveluprosessissaan sekä tarkastella palvelukokonaisuuden muodostumista asiakkaan tarpeista käsin. Sosiaalihuoltolain henki ja tavoitteet painottavat asiakaskeskeisyyttä ja kokonaisvaltaisuutta asiakkaan tarpeisiin vastaamisessa. Lain perusteluissa todetaan, että asiakaskeskeisyyden keskeinen ominaisuus on, ettei palveluja järjestetä pelkästään organisaation, vaan juuri asiakkaan tarpeista lähtien mahdollisimman
2 toimiviksi. Asiakaskeskeisessä toiminnassa asiakas osallistuu itse alusta asti palvelutoiminnan suunnitteluun yhdessä palvelun tarjoajien kanssa. Asiakaskeskeisen palvelutoiminnan tulisikin alkaa asiakkaan esittämistä asioista ja kysymyksistä sekä olla vastavuoroista. Tämä edellyttää asiakkaalta ja palvelutarjoajalta vuoropuhelua ja yhteisymmärrystä siitä, miten asiakkaan tarpeet voidaan olemassa olevien palvelumahdollisuuksien kannalta tyydyttää parhaalla mahdollisella tavalla. Asiakaskeskeisyyden toteutumisen kannalta keskeisessä asemassa ovat hyvä palvelu ja kohtelu sosiaalihuollossa. Jos asiakas ei saa tietoa omista oikeuksistaan, eikä hänen yksilöllistä tilannettaan huomioida, ei asiakaslähtöisyys voi toteutua. Ehdotamme, että sosiaalihuoltolaissa tulee olla säädelty mahdollisuudesta henkilökohtaisen budjetoinnin käyttöön yhtenä palvelujen järjestämistapana. Huolimatta siitä, että asiakkaan osallisuutta ja kuulemista korostetaan lähtökohtaisesti laissa asiakkaan asemasta ja oikeuksista, nykylainsäädännön puutteena kuitenkin on, että laki sosiaali- ja terveydenhuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta ei tunne mahdollisuutta hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvia tehtäviä vaihtoehtoisilla malleilla, kuten henkilökohtainen budjetointi. Nykyisen lainsäädännön puitteissa ei henkilökohtaista budjettia voi antaa suoraan asiakkaan itsensä hallinnoitavaksi. Rajoitteeksi tässä muodostuu myös tuloverolainsäädäntö. Ehdotuksessa uudeksi sosiaalihuoltolaiksi korostetaan asiakkaan kuulemista ja näkemystä hänen yksilöllisistä palvelun tarpeistaan. Asiakkaalla tulee olla mahdollisuus itse määrittää omia tai perheensä tarpeenmukaisten palvelujen järjestämistapoja siten, että ne parhaiten vastaavat juuri ko. henkilön tai hänen perheensä yksilölliseen tilanteeseensa. Uuden lain tavoitteeksi kirjattujen asiakaslähtöisyyden lisäämisen, osallisuuden ja vaikuttamismahdollisuuksien edistämisen lisäksi lakiin olennaisesti tulee liittyä asiakkaan valinnanvapauden lisääminen. Henkilökohtaisen budjetoinnin ja muiden vaihtoehtoisten palvelun järjestämistapojen mahdollisuuden sisällyttäminen sosiaalihuoltolakiin mahdollistaa asiakaslähtöisten ratkaisujen käytön kaikissa asiakasryhmissä sitomatta sitä ainoastaan yksittäistä asiakasryhmää koskevaan erityislakiin. Laissa tulee olla säännös, joka riittävästi turvaa ja kannustaa kuntia kehittämään uusia tapoja kuntalaisten tuen tarpeeseen vastaamiseksi, joista yksi tapa voi olla henkilökohtainen budjetointi. Säädöksen tulee osoittaa se mahdolliseksi ja kannustaa sen käyttöön.
3 Henkilökohtaisessa budjetoinnissa on osana palvelujen järjestämistä huomioitava myös riittävän tuen järjestäminen niille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea valintojen ja päätösten tekemiseen sekä tuen ja palvelujen järjestämiseen. Lakiin sosiaalihuollon suunnittelusta ja valtionavustuksesta 4 :n tulee lisätä mahdollisuus hoitaa sosiaali- ja terveydenhuollon alaan kuuluvat tehtävät henkilökohtaisen budjetoinnin mallilla. Mikäli sosiaalihuollon lainsäädännön uudistamisen yhteydessä ei ole mahdollista tehdä lainsäännöstä henkilökohtaisesta budjetoinnista, tulisi malli tuoda selkeästi esille kuitenkin lain perusteluissa. Yksityiskohtaisempia kommentteja lain eri pykäliin Perheitä tukevista palveluista 14 Lapsen terveyden ja kehityksen turvaaminen, 19 Perhetyö, 20 Kotipalvelu, 21 Kotihoito Kannatamme lämpimästi sitä, että kotipalvelua, perhetyötä, kotihoitoa ja sosiaaliohjausta pyritään lisäämään ja näin lapsia ja perheitä paremmin tukemaan heidän omassa kodissaan ja omassa toimintaympäristössään. Erittäin tärkeää on, että pykälän 20 mukainen kotipalvelu säädetään lapsiperheille subjektiiviseksi oikeudeksi, jos se on välttämätöntä perheen huolenpitotehtävän tukemiseksi ja perheen toimintaedellytysten parantamiseksi. Perheissä, joissa omaishoidetaan kehitysvammaista tai muuten erityistä tukea tarvitsevaa, hoitosuhde kestää tyypillisesti siihen asti, kunnes nuori aikuistuttuaan muuttaa pois lapsuudenkodistaan. Pidämme perheiden jaksamisen kannalta erittäin tärkeänä, että perheillä on yhdenvertainen oikeus saada tarvitsemaansa kotipalvelua ja kotihoitoa omaan kotiinsa. Myös joustavia tilapäishoidon mahdollisuuksia tulee olla saatavilla entistä useammalle vammaisen perheenjäsenen omaishoitajalle, jotta vanhemmat pystyvät lepäämään ja käyttämään omaishoidon vapaitaan. Lapsiperheiden eniten toivoma tilapäisvaihtoehto on kotiin saatava palvelu. Sosiaalihuoltolain ja muun lainsäädännön tulee kannustaa kuntia lisäämään kotiin annettavan tilapäishoidon mahdollisuuksia, mutta myös muita perheen kannalta joustavia ja asiakaslähtöisiä tapoja tilapäishoitoon.
4 22 Asumispalvelut Lakiesityksen mukaan asumista järjestettäessä tai siinä avustettaessa olisi kiinnitettävä huomiota asumisen turvallisuuteen ja pysyvyyteen sekä sosiaalisten verkostojen säilymiseen. Kuten esityksessä myös todetaan, palvelujen tuottajien kilpailuttamisella on usein vaikutusta asumisratkaisujen pysyvyyteen ja asiakkaalle tulisi varmistaa riittävä turva silloin, kun asiakkaan asumisen pysyvyys uhkaa vaarantua palvelun järjestäjästä tai tuottajasta johtuvista syistä. Lain perusteluissa todetaan, että palveluasumisen tulee hoidon ja huolenpidon lisäksi sisältää myös mahdollisuuksia osallistua toimintakykyä ylläpitävään ja edistävään toimintaan, jolla tuetaan asiakkaan mielekästä elämää ja osallisuutta. Nykyiset kuntien kilpailuttamismenettelyt aiheuttavat ristiriidan edellä mainittujen tavoitteiden sekä sosiaalihuoltolain hengen kanssa. Asumispalvelujen hankinta vammaisille ihmisille tulisi toteuttaa muulla keinoin, kuin avointen kilpailutusten kautta, ja tähän lainsäädännön pitäisi vahvemmin ohjata. Pykälän 2 momentin mukaan kunnan olisi järjestettävä tuettua asumista henkilöille, jotka tarvitsevat tukea itsenäiseen asumiseen tai itsenäiseen asumiseen siirtymisessä. Tuettu, itsenäinen asuminen osana normaalia asuntokantaa on oikea ja tärkeä suunta myös kehitysvammaisten ihmisten elämässä. Tuettu asuminen ei pitäisi katsoa vain lievästi kehitysvammaisten ihmisten mahdollisuudeksi, vaan tulisi olla mahdollista kaikille kehitysvammaisille ja autistisille henkilöille räätälöidyin tukiratkaisuin ja henkilökohtaisen avun sekä teknologian tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Suomi on ratifioimassa vuonna 2014 YK:n vammaisten ihmisten oikeuksia koskevan yleissopimuksen. On tärkeää, että myös sosiaalihuoltolain avulla on mahdollista kehittää palvelujärjestelmää, jossa jokaisella on mahdollisuus valita asuinmuotonsa sekä asuinkumppaninsa, kuten YK:n yleissopimus velvoittaa. Lain tulee edesauttaa yksilöllisempien asumisratkaisujen syntymistä myös niille vammaisille ihmisille, jotka tarvitsevat paljon apua tai tukea asumisessaan ja arjessaan. Samoin on myös tämän lain nojalla huomioitava Kehas-ohjelman tavoitteet kehitysvammaisten ihmisten laitosasumisen lakkauttamisesta vuoteen 2020 mennessä.
5 42 Palvelutarpeen arviointi, 50 Asiakassuunnitelman tekeminen Näemme erittäin hyvänä sen, että jokaiselle sosiaalihuollon palvelua hakevalle tehtäisiin palveluntarpeen arviointi palvelun hakutilanteessa ja sen perusteella ratkaistaisiin, mitä palveluita asiakkaalle myönnetään. Kehitysvammaisten ja kommunikoinnissaan tukea tarvitsevien ihmisten kohdalla on tärkeää panostaa palvelutarpeen arvioinnissa yksilöllisiin menetelmiin, hyödyntää ihmisen läheisten asiantuntemusta sekä käyttää tarpeeksi aikaa. Olennaista on myös riittävän tuen järjestäminen niille henkilöille, jotka tarvitsevat tukea valintojen ja päätösten tekemiseen. Yksi esimerkki selkeästä työvälineestä palvelujen suunnitteluun on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön, Kehitysvammaliiton sekä Eteva kuntayhtymän julkaisema Näin minä pärjään! Oma arvioni avun ja tuen tarpeistani (http:///images/tiedostot/julkaisut-raportit/nain-mina-parjaan- 2013.pdf). Tampereella 13.6.2014 Kehitysvammaisten Palvelusäätiö Markku Virkamäki, toiminnanjohtaja Kirsi Konola, kehittämistoiminnan johtaja Aarne Rajalahti, kehittämispäällikkö KVPS Tukena Oy Päivi Kari, toimitusjohtaja Jere Metsähonkala, varatoimitusjohtaja Kehitysvammaisten Palvelusäätiö on omaisjärjestötaustainen valtakunnallinen palveluiden kehittäjä ja tuottaja. Tarjoamme monipuolisen valikoiman tilapäishoidon palveluita, hankimme ja rakennutamme asuntoja sekä koordinoimme kehittämishankkeita. KVPS Tukena Oy on Kehitysvammaisten Palvelusäätiön perustama valtakunnallinen toimija, joka tarjoaa monipuolisia palveluita kehitysvammaisille ja erityistä tukea tarvitseville ihmisille.