Uutta kunnista KUNTALIITON JULKAISUSARJA nro 3/ Kuntauudistuspuntari Jaana Halonen PÄÄTULOKSET Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaamista pidetään välttämättömänä kaiken kokoisissa kunnissa. Vastaajien usko oman kunnan kykyyn selviytyä tulevaisuuden haasteista on vahva, eikä enemmistö kuntapäättäjistä näe omassa kunnassaan olevan valmiutta kuntaliitoksille. Kuntauudistuksen vaihtoehtoisista ratkaisuista syvenevää yhteistyötä kuntayhtymämallilla lähiseudun kuntien kanssa pidetään parempana vaihtoehtona kuin yhteistyötä vastuukuntamallilla. Pakkoliitokset nähdään hyväksyttävinä ainoastaan mikäli kunta täyttää talouden kriisikuntakriteerit tai jos kuntalaiset vaativat pakkoliitosta. Kunnan-/kaupunginjohtajat ovat käyttäneet kuntauudistuksen enemmän työaikaa kuin muut. Kaikista vastaajista kaksi kolmasosaa kertoo käyttäneensä kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen alle prosenttia työajastaan. Tässä raportissa julkaistaan tulokset neljännestä Kuntauudistuspuntarista, johon liittyvä kysely toteutettiin keväällä. Vastausaika oli 10.3. 2.4. huhtikuuta. Tuohon aikaväliin ajoittui sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksessa siirtyminen vastuukuntamallista ns. viiden SOTE-alueen malliin. Sillä on saattanut olla joissakin yksittäistapauksissa vaikutusta vastausvaihtoehtojen valintaan. Kuntauudistuspuntari-kyselyt on osoitettu kaikkien Manner-Suomen kuntien valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajille sekä kunnanjohtajille ja ne on toteutettu nettipohjaisina webropol-kyselyinä. Vuodesta lähtien toteutettujen Kuntauudistuspuntari-kyselyjen avulla on seurattu kuntakentän näkemyksiä käynnissä olevan kuntauudistuksen valmistelusta, suunnittelusta ja toteuttamisesta sekä uudistusilmapiiristä. Kuntauudistuspuntarit ovat jatkoa Kuntaliiton vuonna 07 toteuttamille Paras-puntareille, joiden avulla selvitettiin kunnan- ja kaupunginjohtajien näkemyksiä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen toimeenpanon suunnittelusta. Neljännessä kuntauudistuspuntarissa kysyttiin arvioita kuntauudistuksesta, kuntauudistuksen pakkoratkaisuista, kuntauudistukseen liittyvästä päätöksenteosta ja uudistuksesta käytävän keskustelun luonteesta. Lisäksi pyydettiin arvioita kuntauudistukseen käytetystä työajasta. Arvioita kuntauudistuksesta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuntauudistusta kahdeksan eri väittämän avulla. Kolme väittämää kartoittavat vastaajien käsityksiä siitä, missä määrin he pitävät kuntauudistusta tarpeellisena. Kuntien kykyä vastata tulevaisuuden haasteisiin ja toisaalta kuntien valmiuksista kuntaliitoksiin arvioitiin niin ikään omien väittämien kautta. Näiden lisäksi vastaajilta pyydettiin arvioita kolmesta kuntauudistuksen vaihtoehtoisesta toimintamallista. Kuntauudistuksen tarpeellisuus Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaamista pidetään kunnissa välttämättömänä. Kaikista vastaajista peräti 81 % ilmoittaa olevansa tämän väittämän kanssa samaa mieltä. Kaksi kolmasosaa (3 %) kaikista vastaajista on sitä mieltä, ettei kuntauudistus ole tarpeellinen oman kunnan kannalta lyhyellä aikavälillä. Myöskään pitkällä aikavälillä kuntauudistus ei saa Suomen Kuntaliitto Toinen linja, 00530 Helsinki www.kunnat.net Vastuutaho: Kuntakehitys, demokratia ja johtaminen -yksikkö Yhteystiedot: kuntamuutos@kuntaliitto.fi ISSN -57 (pdf) Helsinki
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari varauksetonta kannatusta. Uudistuksen tarpeellisuutta pitkällä aikavälillä arvioitaessa vastaajien näkemykset hajoavat, % pitää uudistusta tarpeellisena, 45 % ei näe uudistusta tarpeellisena pitkälläkään aikavälillä. Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on välttämätöntä 8 10 82 Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaamista pidetään välttämättömänä kaiken kokoisissa kunnissa. Suurimmissa kunnissa kaikki vastaajat ovat väittämän kanssa samaa mieltä, pienimissäkin eri mieltä olevien osuus jää alle 10 %:n. Myöskään kunnan sijainnilla eli etäisyydellä lähimmästä maakuntakeskuksesta ei ole suurta vaikutusta suhtautumiseen kuntaperusteiseen palvelujärjestelmään. Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän korostunutta merkitystä osoittaa seuraava vastausesimerkki: Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä ( - ) Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (18 - ) 45 4 Kuvio 1. Arviot kuntauudistuksen tarpeellisuuteen liittyvistä väittämistä oman kunnan näkökulmasta (n = 40, n = 44, n = 459). Kuntauudistuksen lähtökohtainen tavoite on sada aikaan säästöjä, jotka mahdollistavat palveluiden tuottamisen. Nyt kuitenkin mielestäni kuntauudistuksen toteuttamisen periaatteet ovat täysin väärät jos keskitytään vain kuntien rajoihin. Jokaisen kunnan rakenne, mahdollisuudet ja palveluiden tuotantotavat ovat erilaisia, eikä niitä voi arvioida pelkästään kuntarajojen perusteella. Alle 00 01-10000 10001-000 57 8 71 Kaksi kolmasosaa vastaajista ei pidä kuntauudistusta tarpeellisena oman kuntansa kannalta lyhyellä aikavälillä ( ). Lähes kaikissa kuntakokoluokissa tähän väittämään kielteisesti suhtautuvien osuudet ovat huomattavasti suurempia kuin myönteisesti suhtautuvien. Ainoastaan 001 100 000 asukkaan kuntia edustavien kielteisesti ja myönteisesti suhtautuvin vastaajien osuudet ovat jokseenkin yhtä suuret. Kunnan sijainnin mukaan tarkasteltuna tarpeellisimmaksi kuntauudistuksen lyhyellä aikavälillä kokevat maakuntakeskusten edustajat, joista kolmannes on väitteen kanssa samaa mieltä. Mitä kauemmas maakuntakeskuksesta siirrytään sitä kielteisemmin väittämään suhtaudutaan. Tosin erot kuntaryhmien vastauksissa sijainnin mukaan tarkastellen eivät ole suuria. Kuntauudistuksen pitkän aikavälin eli vuoden 18 jälkeisen ajan osalta vastaukset jakaantuvat lyhyen aikavälin tarkastelua tasaisemmin vastausvaihtoehtojen kesken. 45 % vastaajista ei pidä kuntauudistusta tarpeellisena oman kuntansa kannalta pitkälläkään aikavälillä, kun taas % vastaajista pitää sitä tarpeellisena. Toimintaympäristön muutoksilla on vaikutusta tarpeellisuusar vioon, mitä kuvaa osaltaan seuraava vastausesimerkki: Kuntaliitoksia vastustava kanta kunnassani on lieventynyt kuntatalouden alamäen myötä. Edelleen 001-000 001-100000 0 Kuvio 2. Arviot väittämään Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä ( ), %-jakaumat kunnan koon mukaan (n = ). Alle 00 01-10000 10001-000 001-000 001-100000 Kuvio 3. Arviot väittämään Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (18 ), %-jakaumat kunnan koon mukaan (n = 457). 39 47 0 71 57 33 3 27 2
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari enemmistö vastustaa vaikka heidänkin suustaan kuulee realismia eli liitosvalmiutta muutaman vuoden kuluttua. Maakuntakeskus 3 Kuntauudistukseen pitkällä aikavälillä suhtaudutaan myönteisemmin kuin uudistukseen lyhyellä aikavälillä. Pitkällä aikavälillä myönteisesti suhtautuvien osuudet ovat suurempia kaikissa kuntakokoluokissa verrattuna uudistukseen lyhyellä tähtäimellä myönteisesti suhtautuvien osuuksiin. Myönteisimmin kuntauudistukseen myös pitkällä aikavälillä suhtautuvat yli 000 asukkaan kunnat, aivan kuten uudistukseen lyhyelläkin aikavälillä. Kunnan sijainnin mukaan tarkasteltuna kuntauudistukselle nähdään tarvetta pitkällä aikavälillä eniten maakuntakeskuksissa. Maakuntakeskuksia edustaneista vastaajista 3 % pitää uudistusta tarpeellisena pitkällä aikavälillä. Muissa vastaajaryhmissä sijainnin mukaan pitkällä aikavälillä kuntauudistuksen arvioi tarpeelliseksi noin kolmannes vastaajista. Kunnan kyky selviytyä tulevaisuuden haasteista Usko oman kunnan kykyyn selviytyä tulevaisuuden haasteista on vahva. Selvä enemmistö (0 %) vastaajista arvioi nykyisen kuntansa pystyvän vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin. Reilu viidennes ( %) vastaajista ei puolestaan usko nykyisen kuntansa selviytyvän tulevaisuudesta. Suurin osa (57 %) kyselyyn vastaajista arvio myös, ettei omassa kunnassa ole valmiutta kuntaliitoksiin. Valmius kuntaliitoksiin kasvaa kunnan koon kasvaessa. Alle 5 000 asukkaan kuntia edustaneista vastaajista 70 % arvio, ettei kunnalla ole valmiutta kuntaliitokseen. Sen sijaan kokoluokkaa 001 100 000 asukasta edustaneista vastaajista peräti 83 % uskoo kunnassaan olevan valmius kuntaliitokseen. Myös kunnan sijainti vaikuttaa kuntaliitosvalmiuteen. Suurin valmius liitoksiin ( %) on maakuntakeskuksilla. Maakuntakeskusten naapurikunnissa eli alle kilometrin etäisyydellä maakuntakeskuksesta sijaitsevissa kunnissa kuntaliitosvalmiutta ei sen sijaan nähdä olevan. Peräti 80 % tämän ryhmän vastaajista arvio, ettei kunnassa ole valmiutta kuntaliitoksiin. Maakunnittain tarkastellen valmius kuntaliitoksiin vaihtelee. Eniten valmiutta kuntaliitoksiin on tämän kyselyn vastausten perusteella Etelä-Pohjanmaan, Satakunnan ja Kanta-Hämeen maakunnissa. Selvästi vähiten kuntaliitosvalmiutta näyttäisi sen sijaan olevan Etelä-Savon maakunnassa. etäisyys maakuntakeskuksesta Alle km - km Yli km 47 57 Kuvio 4. Arviot väittämään Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä (18 ) aikavälillä, % -jakaumat kunnan sijainnin mukaan (n = 453). Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin Kuvio 5. Arviot väittämiin Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin ja Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin (n = 41, n = 45). Alle 00 01-10000 10001-000 001-000 001-100000 Kuvio. Arviot väittämään Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin, %-jakaumat kunnan koon mukaan (n = 459). 18 58 9 41 9 0 24 83 3 0 41 3
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Kuntauudistuksen vaihtoehtoiset ratkaisut Vastaajilta pyydettiin arvioita kolmesta kuntauudistuksen vaihtoehtoisesta ratkaisusta. Väittämä kuntien välisen pakollisen yhteistyön hyväksyttävyydestä palvelujen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi jakaa mielipiteitä. 40 % kaikista vastaajista suhtautuu pakolliseen yhteistyöhön myötämielisesti ja 40 % kielteisesti. Lähes 0 % vastaajista pitää syvenevää yhteistyötä lähiseudun kuntien kanssa kuntayhtymämallilla kunnalleen sopivimpana vaihtoehtona tulevaisuuden haasteisiin vastaamisessa. Sen sijaan syvenevään yhteistyöhön vastuukuntamallilla suhtaudutaan huomattavasti kielteisemmin. Ainoastaan % vastaajista arvioi yhteistyön vastuukuntamallilla mieleiseksi vaihtoehdoksi. Kuntien väliseen pakolliseen yhteistyöhön palvelujen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi suhtautuvat myötämielisimmin suurten kuntien (yli 000 asukkaan kunnat) edustajat. Pienemmissä kunnissa väittämään kielteisesti ja myönteisesti suhtautuvien osuudet ovat jokseenkin yhtä suuria. Syvenevään yhteistyöhön lähiseudun kuntien kanssa kuntayhtymämallilla suhtaudutaan myönteisimmin pienissä alle 10 000 asukkaan kunnissa. Kielteinen suhtautuminen kuntayhtymäpohjaiseen yhteistyöhön lisääntyy kunnan koon kasvaessa. Suurimpien kuntien vastaajista yli puolet suhtautuu kuntayhtymämalliin kielteisesti. Maakunnittain tarkastellen myönteisintä suhtautuminen kuntayhtymämalliin on Etelä-Savossa, Kanta-Hämeessä ja Kainuussa. Pohjanmaata ja Pirkanmaata lukuun ottamatta malliin myönteisesti suhtautuvien osuudet ovat kielteisesti suhtautuvien osuuksia suurempia kaikissa maakunnissa. Etelä-Savo Keski-Pohjanmaa Lappi Pohjois-Pohjanmaa Pohjanmaa Varsinais-Suomi Päijät-Häme Keski-Suomi Kainuu Pohjois-Karjala Uusimaa Pirkanmaa Kymenlaakso Kanta-Häme Pohjois-Savo Etelä-Pohjanmaa Satakunta 89 0 79 7 7 5 75 8 75 73 10 70 5 59 24 57 5 55 8 33 47 Kuvio 7. Arviot väittämään Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin, %-jakaumat maakunnittain (n = 3). Etelä-Karjalasta kyselyyn vastasi vain 2 henkilöä, joten Etelä-Karjala on jätetty pois kuviosta vastausten vähäisen määrän vuoksi. Kuvio 8. Arviot kolmen eri kuntaliitoksen vaihtoehtoisen ratkaisun soveltuvuudesta (n = 459, n = 41, n = 41). Eri mieltä Ei eri, ei samaa mieltä Samaa mieltä Pakollinen kuntien välinen yhteistyö on hyväksyttävää palvelujen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa kuntayhtymämallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa vastuukuntamallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin 41 5 58 40 Osa vastaajista korosti tarvetta ottaa tarkasteluun yhdistymisvaihtoehdon rinnalle myös yhteistyön tehostamisvaihtoehto. Seuraava vastauskommentti korostaa tätä näkökantaa: Alle 00 01-10000 70 3 Kunnassamme keskustelu painottuu resursseihin, mahdollisuuksiin ja tarpeisiin. Pakon edessä olemme valmiit tekemään selvityksiä mutta niissäkin painotus täytyy olla palveluiden tuottamisessa eikä kuntarajoissa. Mikäli yhteistyön kautta on saatavissa samoja hyötyjä kuin yhdistymisessä, tulisi meidän arvioida niitä samanarvoisina vaihtoehtoina eikä keskittyä pelkästään kuntaliitoksiin. Suhtautuminen syvenevään yhteistyöhön lähiseudun kuntien kanssa vastuukuntamallilla muuttuu sitä kriittisemmäksi mitä pienemmästä kunnasta on kyse. 10001-000 001-000 001-100000 55 2 Kuvio 9. Arviot väittämään Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa kuntayhtymämallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin, %-jakaumat kunnan koon mukaan (n = 459). 51 33 4
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Maakunnittain tarkastellen suhtautuminen on kielteisintä Kymenlaaksossa, Kainuussa ja Kanta- Hämeessä. Pirkanmaa malliin myönteisesti suhtautuvien osuus on suurempi kuin kielteisesti suhtautuvien osuus. Arvioita kuntauudistuksen pakkoratkaisuista Vastaajien enemmistön mielestä valtioneuvostolla ei tulisi olla toimivaltaa pakottaa kuntia liitosselvityksiin. Enemmistö vastaajista näkee pakkoliitokset kuitenkin hyväksyttävinä jos kunta täyttää talouden kriisikuntakriteerit tai jos kuntalaiset vaativat liitosta. Sen sijana yhdyskuntarakenteen hajautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemista tai yleisen edun vaatimusta ei nähdä riittävinä syinä pakkoliitoksille. Kyselyyn vastanneet suhtautuivat varsin kielteisesti kuntien pakottamiseen. Esimerkiksi tästä sopii erään vastaajan tiivis kiteytys: Hyvät yhteistyökuviot syntyvät vapaaehtoisilla päätöksillä, pakottamalla syntyy keinotekoista ja kannattamatonta. Kymenlaakso Kainuu Kanta-Häme Lappi Etelä-Pohjanmaa Keski-Pohjanmaa Päijät-Häme Pohjois-Savo Satakunta Pohjois-Pohjanmaa Varsinais-Suomi Uusimaa Etelä-Savo Keski-Suomi Pohjois-Karjala Pohjanmaa Pirkanmaa Kuvio 10. Arviot väittämään Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa vastuukuntamallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin, %-jakaumat maakunnittain (n = 3). Etelä-Karjalasta kyselyyn vastasi vain 2 henkilöä, joten Etelä-Karjala on jätetty pois kuviosta vastausten vähäisen määrän vuoksi. Alle 00 92 8 84 7 72 71 71 70 5 5 3 1 5 55 32 10 33 0 2 39 0 7 5 7 8 24 eri mieltä ei eri, ei samaa mieltä samaa mieltä 71 8 Pieni osa vastaajista otti kantaa myös pakkokeinojen käytön puolesta, jotta uudistus olisi saatu etenemään määrätietoisesti. Seuraava vastauskommentti on esimerkki toiveesta käyttää kovempia keinoja uudistuksen vauhdittamiseksi: 01-10000 10001-000 001-000 3 8 18 32 Maan hallituksen olisi pitänyt jääräpäisesti ajaa uudistus läpi ja vieläpä vähillä kyselyillä, jos se kerran totesi, että uudistus on saatava aikaan. nyt kuntien kehittämisresurssit ainakin pienissä kunnissa ovat menneet yli vuoden ajan erilaisiin turhanpäiväisiin lausuntoihin ja selvityksiin. Motivaatio selvityksiin olisi myös suurempi jos niillä jo tehtäisiin uutta kuntaa eikä vain selvitettäisi. Valtioneuvoston toimivaltaan pakottaa kuntia liitosselvityksiin suhtaudutaan sitä kielteisemmin mitä pienempien kuntien vastauksista on kyse. Kunnan sijainnin mukaan tarkastellen eniten kielteisesti suhtautuvia on kunnissa, joiden etäisyys maakuntakeskuksesta on km. Jo pelkästään kuntien velvoittaminen selvittää kuntaliitoksen mahdollisuutta herätti vastaajissa vastustavia reaktioita. Seuraava esimerkki antaa viitteitä siitä, että kynnys käynnistää kuntajakoselvitys oli monessa tapauksessa varsin korkealla: Päättäjien asenne on, että lakia noudatetaan mutta mitään selvityksiä ei lähdetä tekemään, ennen kuin on pakko. Kuntarakenneuudistuksen ei nähdä tuovan mitään sellaista, mitä ei jo solmituilla yhteistyörakenteilla ole saavutettu. 001-100000 Kuvio. Arviot väittämään Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa vastuukuntamallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin, %-jakaumat kunnan koon mukaan (n = 459). Kuvio 12. Arviot kuntauudistuksen pakkoratkaisuihin liittyviin väittämiin (n = 4, n = 4, n =, n = 44, n = ). Valtioneuvostolla ei tulisi olla toimivaltaa pakottaa kuntia liitosselvityksiin Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä, jos ko. kunta täyttää kriisikunnan kriteerit Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä yhdyskuntarakenteen hajautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä yleisen edun niin vaatiessa Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä kuntalaisten niin vaatiessa 31 2 2 5 5 39 5 55 53 0 % % 100 % 5
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Enemmistö vastaajista näkee pakkoliitokset hyväksyttävinä kaikissa kuntakokoluokissa, mikäli kunta täyttää kriisikunnan kriteerit. Eri mieltä olevien vastaajien osuus kuitenkin kasvaa sitä mukaa, mitä pienemmästä kunnasta on kyse. Pakkoliitoksia kuntalaisten niin vaatiessa pidetään hyväksyttävinä kunnan koosta riippumatta. Kaikkien kuntakokoluokkien vastaajista selvä enemmistö pitää kuntaliitoksia tällaisissa tapauksissa hyväksyttävinä. Alle 00 01-10000 10001-000 001-000 32 12 53 55 Arvioita kuntauudistukseen liittyvään päätöksentekoon vaikuttaneista asioista Vastaajia pyydettiin kertomaan mielipiteensä miten eri asiat ovat vaikuttaneet kuntauudistukseen liittyvään päätöksentekoon vastaajien omissa kunnissa. Valittavina olleista vaihtoehdoista eniten päätöksentekoa edistäneiksi tekijöiksi vastaajat arvioivat kunnan taloudellisen tilanteen, aiemman kuntien välisen yhteistoiminnan sekä oman kunnan luottamushenkilöiden mielipiteet. Kuntauudistukseen liittyvää päätöksentekoa jarruttaneiksi tekijöiksi vastaajat kertovat puolestaan kuntauudistusta koskevan valtionohjauksen, kuntarakennelain, paikallisen median kannat, sekä naapurikuntien ja muiden kuntien ratkaisut. Arvioita kuntauudistuksesta käydyn keskustelun luonteesta Kuntauudistuksesta käytävän keskustelun luonnetta vastaajat arvioivat yhdeksän adjektiiviparin avulla. Vastaajien tuli arvioida kunkin adjektiiviparin kohdalla, kumpi adjektiiveista kuvaa paremmin käydyn keskustelun luonnetta. Kuntauudistuksesta käytävän keskustelun arvioidaan olevan kunnissa ennemmin vilkasta ( %) kuin vähäistä ( %). Väittämäpari faktoihin perustuvaa mielikuviin perustuvaa jakaa mielipiteet lähes yhtä suuriin osuuksiin. Hieman suurempi osuus vastaajista pitää keskustelua pikemminkin konsensushenkisenä kuin ristiriitoja aiheuttavana. Yli puolet (5 %) vastaajista ilmoitti keskustelun olevan kunnan etua ajavaa ja 24 % jonkin muun tahon etuja ajavaa. Käytyä keskustelua luonnehditaan enemmän poliittisia ryhmiä kokoavaksi kuin ryhmiä hajottavaksi. Sen sijaan keskustelujen arvioidaan lisänneen kuntien välisiä jännitteitä pikemminkin kuin vahvistaneen kuntien välistä yhteistyötä, varsinkin suurilla kaupunkiseuduilla, joilla nousi esille pakkoliitosten mahdollisuus: Kaikki eteni hyvin ja keskustelu oli rakentavaa mutta kun tuli esitys pakkoliitoksesta kaikki vetivät liinat kiinni ja asia toppasi täysin. 001-100000 1 75 ei tietoa Kuvio. Arviot väittämään Valtioneuvostolla ei tulisi olla toimivaltaa pakottaa kuntia liitosselvityksiin, %-jakaumat kunnan koon mukaan (n = 4). Alle 00 01-10000 10001-000 001-000 001-100000 0 31 27 12 Kuvio. Arviot väittämään Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä, jos kunta täyttää kriisikunnan kriteerit, %-jakaumat kunnan koon mukaan (n = 44). Kuvio. Arvioit kuntauudistukseen liittyvään päätöksentekoon vaikuttaneista asioista kunnassa (n = ). Kuntauudistusta koskeva valtionohjaus Kuntarakennelaki Kuntalaisten mielipiteet uudistuksesta Aiempi kuntien välinen yhteistoiminta Kunnan taloudellinen tilanne Väestönkehitys kunnassa Työpaikkakehitys kunnassa Paikallisen median kannat Naapurikuntien ratkaisut uudistuksen toteuttamisesta Muiden kuntien ratkaisut uudistuksen toteuttamisesta Kuntani luottamushenkilöiden mielipiteet Elinkeinoelämän mielipiteet Taloudelliset kannusteet (esim. yhdistymisavustukset) 31 40 52 3 88 27 47 72 41 55 1 3 30 3 49 52 27 48 48 33 jarruttanut ei jarruttanut, ei edistänyt edistänyt 2 10 12
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Ennakoivana keskustelua pitää 40 % vastaajista ja tähän päivään keskittyvänä %. Keskustelua kuvataan pikemminkin luottamushenkilölähtöiseksi ( %) kuin viranhaltijalähtöiseksi ( %). Keskustelu on lähes joka kolmannen vastaajan mielestä vahvasti sitoutunutta ja hieman useamman mielestä puolestaan heikosti sitoutunutta. Arvioita kuntauudistukseen käytetystä työajasta Vastaajia pyydettiin arvioimaan kuinka paljon he ovat viimeisen puolen vuoden aikana keskimäärin käyttäneet aikaa kuntauudistukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen. Vastauksista käy ilmi, että kaksi kolmasosaa on käyttänyt kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen alle prosenttia työajastaan. Kaksi prosenttia vastaajista ilmoittaa käyttäneenä yli puolet työajastaan ja saman verran arvioi, ettei ole käyttänyt yhtään aikaa kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen. Kyselyyn vastanneilla oli mahdollisuus kommentoida kysymyksiin liittyviä aihealueita myös avovastaukissa. Ajankäyttöön liittyvistä kommenteista käy selvästi ilmi, että kunnissa ollaan jo varsin turhautuneita kuntauudistukseen liittyviin eri selvityksiin ja lausuntopyyntöihin ja että niitä on ollut jo monen hallituskauden ajan, kuten eräs vastaajista asian kiteytti: Olemme selvityksiin uupuneita kun niitä on ollut lukuisia erilaisia vuodesta 07 lukien. Selvityksiin menee liikaa kunnan viranhaltijoiden työaikaa ja kehittämistyö jää sivuun. Tarkasteltaessa ajankäyttöä vastaajan aseman mukaan havaitaan, että kaupungin-/kunnnanjohtajat ilmoittavat käyttäneensä kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen hieman enemmän aikaa kuin muut vastaajaryhmät. Kunnan-/kaupunginjohtajista % ilmoittaa käyttäneensä kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen 10 % ja neljännes ( %) ilmoittaa käyttäneensä % viikkotyöajastaan. Valtaosa valtuustojen ja hallitusten puheenjohtajista sen sijaan arvio käyttäneensä alle 10 % työajastaan kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen. Kolmannes kaikista vastaajista kokee kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen käytetyn työajan olleen hyödyllistä. Samansuuruinen joukko vastaajia pitää ajankäyttöä puolestaan hyödyttömänä. Eräs vastaajista on kiteyttänyt turhautumisensa seuraavasti: Liikaa tehty selvityksiä, turhaa ja aikaa vievää. Kuntamme kohdalla tehty selvityksiä vuosikaudet, eikä mitään ole tapahtunut. Poiittisia ryhmiä kokoavaa Kuntien välistä yhteistyötä rakentavaa/vahvistavaa Luottamushenkilölähtöistä 40 33 Kuvio. Arvioita kuntauudistuksesta käytävän keskustelun luonteesta. arvioitu %-osuus työajasta 5 Kuvio. Arviot kuntauudistukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen käytetystä työajasta/luottamustehtäviin käytetystä ajasta keskimäärin viikossa (n = 4). arvio käytetystä työajasta %:na Vilkasta Faktoihin perustuvaa Konsensushenkistä Kunnan etua ajavaa Ennakoivaa Vahvasti sitoutunutta Alle 10 prosenttia Yli prosenttia en yhtään alle 10 10- - 30-39 40-49 yli En yhtään 10 - - 30-39 40-49 2 4 4 1 3 8 Kuvio 18. Arviot kuntauudistukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen käytetystä työajasta/luottamustehtävien hoitamiseen käytetystä ajasta prosentteina keskimäärin viikossa (n = 9). 24 2 24 30 30 45 39 39 24 2 2 4 32 32 0 5 10 30 %-osuus vastaajista 0 10 30 40 Kunnan-/ kaupungin johtaja % vastaajista 3 Valtuuston tai hallituksen pj Heikosti sitoutunutta Viranhaltijalähtöistä Tähän päivään keskittyvää Kuntien välisiä jännitteitä lisäävää Poliittisia ryhmiä hajottavaa Muita etuja (puolue, kylä ym.) ajavaa Ristiriitoja aiheuttavaa Mielikuviin perustuvaa/populistista Vähäistä 7
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Näkemykset kuntauudistukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen käytetyn työajan hyödyllisyydestä vaihtelevat varsin voimakkaasti vastaajan aseman mukaan. Kunnan-/kaupunginjohtajat kokevat ajankäytön huomattavasti hyödyttömämmäksi kuin luottamushenkilöt. Puolet kyselyyn vastanneista kunnan- /kaupunginjohtajista pitää kuntauudistukseen liittyvien asioiden hoitamiseen käytettyä aikaa hyödyttömänä tai erittäin hyödyttömänä. Valtuuston ja hallituksen puheenjohtajat suhtautuvat ajankäyttöön myönteisemmin. Näyttäisikin siltä, että kuntauudistuksiin liittyvät selvitystyöt ovat lisänneet erityisesti luottamushenkilöiden tietoa toisaalta oman kunnan ja toisaalta naapuri kuntien tilanteesta. Tästä on kunnan kehittämisen kannalta hyötyä jatkossa, kunnan rakenteellisesta perusratkaisusta huolimatta. erittäin hyödytöntä hyödytöntä ei hyödyllistä, ei hyödytöntä hyödyllistä erittäin hyödyllistä 0 10 Kunnan-/ kaupungin johtaja Kuvio. Arviot kuntauudistukseen liittyvien tehtävien hoitamiseen käytetyn työajan hyödyllisyydestä (n = 9). 18 2 32 3 0 10 30 40 % vastaajista Valtuuston ja hallituksen pj Vastaajien mielipiteet kuntien mahdollisuudesta tehdä aloitteita Kyselyyn vastaajilta pyydettiin mielipiteitä myös siitä, pitäisikö kunnilla olla pysyvä mahdollisuus tehdä aloitteita kokeiluista, jossa kunta saa vapautuksen erityislainsäädännön asettamista velvoitteista. Vastaajien mielipiteet puoltavat selkeästi tätä mahdollisuutta. Peräti 71 prosenttia vastaajista on sitä mieltä, että kunnilla tulisi olla pysyvä mahdollisuus tehdä aloitteita tällaisista kokeiluista. PUNTARI 4/ PUNTARI 12/12 PUNTARI 4/12 4 4 9 12 18 Vertailua eri vuosina toteutettujen puntareiden välillä Ensimmäinen kuntauudistuspuntari toteutettiin vuonna, toinen puntari vuoden 12 alussa ja kolmas vuoden 12 lopussa. Tämä nyt toteutettu puntari on järjestyksessään neljäs. Vastaajien näkemykset kuntauudistuksen tarpeellisuudesta lyhyellä tai pitkällä aikavälillä eivät ole merkittävästi muuttuneet. Eri vuosina toteutettujen kyselyjen mukaan uudistusta ei ole nähty kovinkaan tarpeellisena lyhyellä aikavälillä. Uudistukseen sekä lyhyellä että pitkällä tähtäimellä myönteisesti suhtautuvien osuudet ovat pysyneet lähes samansuuruisina vuodesta toiseen. Toisessa, kolmannessa ja neljännessä kuntauudistuspuntarissa vastaajia pyydettiin arvioimaan kunnan valmiutta kuntaliitoksiin. Merkittävää muutosta vastausten jakaumissa ei ole tapahtunut, joskin viimeisimmässä puntarissa niiden vastaajien osuus, jotka arvioivat kunnassaan olevan kuntaliitosvalmiutta, on muutaman prosenttiyksikön verran suurempi kuin edellisillä kierroksilla. Ensimmäisessä puntarissa vuonna kysymyksen asettelu oli hieman toisenlainen. Tuolloin % vastaajista arvioi, että kuntaliitos ei ole todennäköinen vuoteen mennessä. PUNTARI 12/ 0 % 10 % % 30 % 40 % % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 % Kuvio. Arviot kuntauudistuksen tarpeellisuudesta lyhyellä aikavälillä (3 4 vuotta eteenpäin) eri vuosina toteutettujen kuntauudistuspuntareiden mukaan (n = 124 18). PUNTARI 4/ PUNTARI 12/12 PUNTARI 4/12 PUNTARI 12/ Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä 40 40 41 45 Kuvio. Arviot kuntauudistuksen tarpeellisuudesta pitkällä aikavälillä (yli 4 vuoden jälkeen) eri vuosina toteutettujen kuntauudistuspuntareiden mukaan (n = 124 18). 0 % 10 % % 30 % 40 % % 0 % 70 % 80 % 90 % 100 % Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä 39 8
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Myöskään kunnan valmiuksissa vastata tulevaisuuden haasteisiin ei vastaajien arvioiden mukaan ole tapahtunut suurta muutosta. 0 % vastaajista arvioi kunnassaan olevan valmiuksia vastata myös tulevaisuuden haasteisiin. Edellisinä vuosina vastaavat osuudet ovat olleet 4 % ja 58 %. Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin 4/ (n=47) Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin 12/12 (n=1) 18 0 4 Kaikissa kuntauudistuspuntareissa vastaajia on pyydetty arvioimaan kunnassaan käytävän kuntauudistuskeskustelun luonnetta muutamien adjektiiviparien välillä. Eri vuosina saatujen arvioiden mukaan kuntauudistuksesta käytävän keskustelun luonne on pysynyt suurilta linjauksiltaan samankaltaisena. Keskustelun luonnetta on arvioitu koko tutkimusjakson kuntien etua ajavaksi vaikka toisaalta keskustelun nähdään olleen kuntien välisiä jännitteitä lisäävää pikemminkin kuin kuntien välistä yhteistyötä rakentavaa. Keskustelun poliittisia ryhmiä kokoava luonne on jonkin verran vahvistunut ensimmäisestä puntarista lähtien. Myös keskustelun konsensushenkisyyden suhteessa ristiriitoja aiheuttavaan keskusteluun nähdään vahvistuneen. Kuntauudistuspuntari 4/ kyselyyn vastanneiden taustatietoja Kyselyyn tuli vastauksia kaikkiaan 1 eri kunnasta, mikä vastaa 7 prosenttia Manner-Suomen kunnista. Kyselyyn vastasi yhteensä 47 vastaajaa, joten vastausprosentiksi muodostui 51. Vastausaktiivisuus oli varsin hyvä ottaen huomion, että kunnat ovat viime aikoina joutuneet antamaan lausuntoja useista kuntauudistukseen liittyvistä lakiluonnoksista ja vastaamaan myös moniin muihin kyselyihin. Kyselyyn vastanneista 47 kuntaedustajasta 8 on kunnan- tai kaupunginjohtajaa, valtuustojen puheenjohtajaa ja 5 hallituksen puheenjohtajaa. Yhteensä vastaajaa ei halunnut kertoa asemaansa tai ilmoitti kuuluvansa luokkaan muu. Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin 4/12 (n=475) Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin 4/ (n=47) Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin 12/12 (n=124) Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin 4/12 (n=475) Kuvio. Arviot kunnan kyvystä vastata tulevaisuuden haasteisiin ja arviot kunnan valmiudesta kuntaliitoksiin eri vuosina toteutettujen kuntauudistuspuntareiden mukaan. Kuvio. Vastaajat aseman mukaan, n = 47. 58 57 57 Eri mieltä Ei samaa eikä eri mieltä Samaa mieltä valtuuston puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja kunnan-/kaupunginjohtaja/pormestari apulaiskaupunginjohtaja tai toimialajohtaja/apulaispormestari jokin muu ei tietoa 0 5 10 30 40 18 58 %-osuus vastaajista Suurin osa vastaajista (185) edustaa pieniä, alle 00 asukkaan kuntia. Vastausten määrä vähenee kunnan koon kasvaessa aivan kuten kuntien todellinen lukumäärä. Eri kuntakokoluokkiin kuuluvien vastausten jakauma noudattaa erittäin hyvin Manner- Suomen kuntien eri kuntakokoluokkien jakaumaa. Kunnan sijainnin (etäisyys maakuntakeskukseen) mukaan tarkasteltuna lähes puolet vastaajista (49 %) edustaa kuntia, joista on yli kilometriä maakuntakeskukseen. Kolmannes vastauksista tuli maakuntakeskusten lähikunnista ja 7 prosenttia maakuntakeskuksista. Maakunnittain tarkasteltuna eniten vastauksia saatiin Varsinais-Suomesta, Pohjois-Pohjanmaalta, Uudeltamaalta sekä Lapista ja Satakunnasta. Taulukko 1. Manner-Suomen kuntien ja kyselyyn vastanneiden %-osuudet kuntakokoluokittain. Kuntakokoluokka %-osuus %-osuus 31.12. kaikista Vastan- vastankunnista neiden neista (n = 304) lukumäärä (n = 47) Alle 5 000 as. (n = 1) 41 % 185 40 % 5 001 10 000 as. (n = 77) % 1 2 % 10 001 000 as. (n = 47) % 82 18 % 001 000 as. (n = ) 12 % 52 % 001 100 000 as. (n = ) 4 % 18 4 % Yli 100 000 as. (n = 9) 3 % 8 2 % Ei tietoa 2 Yhteensä (n = 304) 100 % 47 100 % 9
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari LAKIFAKTA Kuntarakennelaki (478/) tuli voimaan 1.7.. Lain yhtenä uutena asiana oli 4 b :n 1 momentissa säädetty kuntien selvittämisvelvollisuus. Kuntarakennelain 4 b :n 4 momentissa todetaan, että yhdistymisselvityksen tavoitteena on esityksen tekeminen kuntien yhdistymisestä ja siihen liittyvä 8 :ssä tarkoitettu yhdistymissopimus. Vanhaan kuntajakolakiin (89/09) verrattuna selvittämisen tavoite ohjattiin suoremmin kuntien yhdistymiseen tähtääväksi. Vanhassa kuntajakolaissa oli lähtökohtana se, että kuntien oli erikseen perusteltava kuntajaon muuttamisen tarve ja selvitettävä, miten kuntajaon muuttamisen edellytykset täyttyvät. Valtioneuvoston toimivaltaa haluttiin lisätä kuntarakenneuudistuksessa suurilla kaupunkiseuduilla. Siihen liittyen tehtiin hallituksen esitysluonnos kuntarakennelain muuttamisesta.1.. Esitysluonnoksen tavoitteena oli laajentaa valtioneuvoston toimivaltaa siten, että suurten kaupunkien kehyskunnissa voitiin käyttää tietyin ehdoin pakkoliitosmahdollisuutta. Kuntauudistuspuntarin kyselyn vastaamisaikana hallituspuolueet sopivat (.3.) yhdessä oppositiopuolueiden kanssa sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamisesta siten, että kaikki SOTE-palvelut tullaan järjestämään viiden vahvan alueellisen järjestäjän toimesta. Tuolla sopimuksella oli konkreettisia seurausvaikutuksia. Esimerkiksi vastuukuntamalliin liittyvät perustuslailliset ongelmat eivät olleet enää sen jälkeen ajankohtaisia. Valtiovarainministeriö ilmoitti.4., että esitystä suurten kaupunkiseutujen pakkoliitospykälästä ei viedä eduskuntaan, joten valtioneuvoston toimivaltaa ei tulla siltä osin laajentamaan. 10
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Arvioita kuntauudistukseen liittyviin väittämiin vastaajan edustaman kunnan koon mukaan: Niiden vastaajien osuus, jotka ovat väittämän kanssa eri mieltä ja niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä. Alle 5 001-10 001-001- 001- Yli % kaikista 5 000 as. 10 000 as. 000 as. 000 as. 100 000 as. 100 000 as. vastauksista Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on välttämätöntä Eri mieltä 9,9 % 7, % 7,5 % 5,9 % 0,0 % 0,0 % 7,8 % Samaa mieltä 80,8 % 80,7 % 85,0 % 78,4 % 88,9 % 100,0 % 82,0 % Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä ( ) Eri mieltä 7,8 % 70,9 % 5,8 % 59, % 27,8 %,0 % 3,8 % Samaa mieltä,1 %,2 %,2 % 2,9 % 33,4 %,5 %,0 % Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (18 ) Eri mieltä 47,2 %,2 %,5 %,0 %,4 %, % 45,1 % Samaa mieltä,4 %,2 %,3 % 3,0 % 70, % 57,2 %,9 % Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin Eri mieltä 32,5 %,5 %,8 %, %,1 % 0,0 %,1 % Samaa mieltä 4,5 % 8,9 % 58, % 7,5 % 72,2 % 100,0 % 59,8 % Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin Eri mieltä 9,4 %,4 % 41,3 %,2 % 5, %,5 % 57,9 % Samaa mieltä,4 %,3 %,0 % 41,2 % 83,3 % 2,5 %,1 % Pakollinen kuntien välinen yhteistyö on hyväksyttävää palvelujen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Eri mieltä 41,7 %,0 % 48,1 %,0 %,7 %,9 % 41,4 % Samaa mieltä,5 %,1 %, % 4,0 %, % 57,2 % 39,9 % Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa kuntayhtymämallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin Eri mieltä,5 %,4 %,5 %,3 % 55,5 %,0 %,5 % Samaa mieltä 3,4 % 9,8 % 51,3 % 33,4 % 33,4 %,0 % 57,9 % Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa vastuukuntamallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin Eri mieltä 71,0 % 7,5 % 2, %,0 %,0 %,0 % 4,8 % Samaa mieltä,5 %,4 %,5 % 32,0 %,9 %,0 %,8 % Arvioita kuntauudistukseen liittyviin väittämiin vastaajan aseman mukaan: Niiden vastaajien osuus, jotka ovat väittämän kanssa eri mieltä ja niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä. Valtuuston ja Kunnan-/ % kaikista hallituksen pj kaupunginjohtaja vastauksista Kuntaperusteisen palvelujärjestelmän turvaaminen on välttämätöntä Eri mieltä 7,3%,0% 7,0 % Samaa mieltä 81,% 85,5% 82,% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta lyhyellä aikavälillä ( ) Eri mieltä 3,5% 4,4% 3,8% Samaa mieltä,8%,9%,8% Kuntauudistus on tarpeellinen oman kuntani kannalta pitkällä aikavälillä (18 ) Eri mieltä 4,7% 40,5% 45,0% Samaa mieltä,8% 39,7%,2% Nykyinen kuntamme pystyy vastaamaan myös tulevaisuuden haasteisiin Eri mieltä,5%,5%,5% Samaa mieltä 57,7% 2,7% 59,1% Kunnassamme on valmius kuntaliitoksiin Eri mieltä 59,7% 55,1% 58,4% Samaa mieltä 24,4%,7% 24,2% Pakollinen kuntien välinen yhteistyö on hyväksyttävää palvelujen yhdenvertaisuuden toteuttamiseksi Eri mieltä,1% 41,9%,1% Samaa mieltä,3%,7% 39,5% Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa kuntayhtymämallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin Eri mieltä 18,7% 24,%,3% Samaa mieltä 1,% 51,7% 58,9% Syvenevä yhteistyö lähiseudun kuntien kanssa vastuukuntamallilla on meille parhaiten sopiva tapa vastata tulevaisuuden haasteisiin Eri mieltä,5% 1,0% 5,0% Samaa mieltä 18,4%,9%,5%
Uutta kunnista 3/ Kuntauudistuspuntari Arvioita kuntauudistuksen pakkoratkaisuihin liittyvistä väittämistä vastaajan edustaman kunnan koon mukaan: Niiden vastaajien osuus, jotka ovat väittämän kanssa eri mieltä ja niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä. Alle 5 001-10 001-001- 001- Yli % kaikista 5 000 as. 10 000 as. 000 as. 000 as. 100 000 as. 100 000 as. vastauksista Valtioneuvostolla ei tulisi olla toimivaltaa pakottaa kuntia liitosselvityksiin Eri mieltä,0% 31,7%,1%,2% 1,1% 75,0% 30,% Samaa mieltä 5,9% 52,5% 54,9%,2% 33,3% 12,5% 5,1% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä, jos ko. kunta täyttää kriisikunnan kriteerit Eri mieltä 31,0%,0% 2,8%,2%,1% 0,0% 2,0% Samaa mieltä 49,5% 51,7% 1,0% 3,5% 72,2% 87,5% 55,4% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä yhdyskuntarakenteen hajautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Eri mieltä 0,2% 59,2% 5,8% 40,4% 27,8%,5% 55,% Samaa mieltä,3% 24,2%,4% 51,9% 72,2%,5%,1% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä yleisen edun niin vaatiessa Eri mieltä 4,5% 0,8% 4,9%,5% 33,3%,0% 5,3% Samaa mieltä 18,% 2,7% 30,9%,0% 55,%,5%,0% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä kuntalaisten niin vaatiessa Eri mieltä 27,1%,7% 32,9% 2,9%,7%,0% 2,3% Samaa mieltä,8% 5,7% 48,8% 55,8% 72,2%,0% 53,3% Arvioita kuntauudistuksen pakkoratkaisuihin liittyvistä väittämistä vastaajan aseman mukaan: Niiden vastaajien osuus, jotka ovat väittämän kanssa eri mieltä ja niiden osuus, jotka ovat samaa mieltä. Valtuuston ja Kunnan-/ % kaikista hallituksen pj kaupunginjohtaja vastauksista Valtioneuvostolla ei tulisi olla toimivaltaa pakottaa kuntia liitosselvityksiin Eri mieltä,9%,7%,8% Samaa mieltä 5,4% 55,1% 5,0% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä, jos ko. kunta täyttää kriisikunnan kriteerit Eri mieltä 30,0%,4%,8% Samaa mieltä 51,3% 7,8% 55,7% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä yhdyskuntarakenteen hajautumiseen liittyvien ongelmien ratkaisemiseksi Eri mieltä 58,2%,8% 5,2% Samaa mieltä 2,9%,0% 27,2% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä yleisen edun niin vaatiessa Eri mieltä 5,9% 5,8% 5,8% Samaa mieltä,0%,5% 27,3% Pakkoliitokset ovat hyväksyttäviä kuntalaisten niin vaatiessa Eri mieltä 27,0%,7% 27,8% Samaa mieltä 54,4% 4,% 52,3% 12