TERVEYSUUTISET > JOHTOLANKA > TEEMA > KOLUMNI > AJOKUNTO > KOHTAAMISET > 2/2012 HUUGO Työelämän alkoholiohjelma LEVOTON vanhemmuus -malttamattomat lapset LOPPUUKO tupakointi? Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Lopeta ja voita 2012 -kilpailu tupakoinnin ja nuuskaamisen lopettajille Irtonumero 5,00 KANSALAISKYSELY alkoholimainonnasta ALKOHOLIAKATEMIA päivitystä duunarikulttuuriin Enemmän hyvinvointia - vähemmän päihteitä
SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry järjestää yhteistyössä päihde- ja mielenterveysalan toimijoiden kanssa Helsingin Messukeskuksessa XIX Valtakunnalliset Päihde- ja mielenterveyspäivät 15. 16.10.2012 Hyvinvointi ja talous tasavertaisesti Kenelle Vuoden merkittävin areena on eri alojen ammattilaisille, tutkijoille, kehittäjille ja päättäjille, jotka toimivat päihde- ja mielenterveystyön alalla terveydenhuolto, sosiaalitoimi, päihdehuolto, vapaa-aika- ja nuorisotoimi, koulut ja oppilaitokset, alan järjestöt. Alan laajin vuosittainen ammattilaisten koulutustapahtuma tarjoaa ajankohtaiskatsauksen päihde- ja mielenterveystilanteeseen tietoa alan tutkimukseen, käytäntöön ja rakenteisiin merkittävän tilaisuuden verkostoitumiseen ja uusiin kumppanuuksiin uusia näkökulmia ja toiminnan muotoja, joilla ponnistaa muutoksen ja murroksen yli eteenpäin uskoa ja rohkeutta tulokselliseen työhön yhteiskunnassa Näyttelyt Päihde- ja mielenterveyspäivillä eri yhteisöt, järjestöt ja yritykset voivat esitellä toimintaansa näyttelyosastolla, jonka paikat varataan ilmoittautumisjärjestyksessä. Tapahtumassa on myös posterinäyttely, jossa esitellään alan hankkeita ja niiden tuloksia. Näyttelyosaston paikkavaraus ja posterinäyttelyyn ilmoittautuminen alkaa 23.4. verkossa: www.soste.fi Yhteyshenkilö: koulutussuunnittelija Outi Majanen, puh. 040 350 0826, outi.majanen@soste.fi Ilmoittautuminen Päihde- ja mielenterveyspäiville ilmoittautuminen käynnistyy huhtikuun lopussa: www.soste.fi Osallistumismaksut: 21.6. asti 190, sen jälkeen 240 ja yksi päivä 130, opiskelijat 90 ja yksi päivä 60 Info Lisätietoja ohjelmasta kehittämispäällikkö Kaarina Tamminiemi, puh. 040 577 4614, kaarina.tamminiemi@soste.fi ja koulutussuunnittelija Eija Ahola, puh. 040 590 0724, eija.ahola@soste.fi Lisätietoja käytännön järjestelyistä koulutussihteeri Merit Lemminki, puh. 050 596 3679, merit.lemminki@soste.fi ja koulutussihteeri Riitta Ikonen, puh. 050 531 3556, riitta.ikonen@soste.fi
SISÄLTÖ 10 Teemana Vähemmän päihdehaittoja Alkoholiakatemia 10-13 Alkoholimainonnan säätely on saatava tutkimustiedon tasolle Kansalaiskysely alkoholimainonnasta Päivitystä duunarikulttuuriin Vahvojen lääkkeiden päihdekäyttö yleistyy 14 HUUGO-koulutus 16-17 Tupakoinnista suuret kustannukset yrityksille 18-19 Lopeta ja voita -kilpailu 2012 19 Virtuaaliset tukimuodot tupakoinnin lopettajille 20 Ehkäisevän päihdetyön toimijaverkosto 22-23 Kuntapäättäjät toivovat valtiolta apua alkoholihaittojen ehkäisyyn 24 Rahapelaajien velkaantuminen 25 Nettiriippuvaisilla muutoksia aivoissa 25 4 Palstat Pääkirjoitus 4 Hyviä ja huonoja uutisia Terveysuutiset 5-8 Luonnos alkoholimainonnan rajoittamisesta lausunnoille Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava Ehkäisevä päihdetyö hoidettava kunnissa paremmin Nuorten on vaikeaa luottaa ammattiauttajiin Lasten alkoholikokeilut voivat tulla yllätyksenä Vanhempainliitto huolissaan Tupakointiin täyskielto Väestö tukee vastuullista alkoholipolitiikkaa Hubu-bussin toiminta päättyi Johtolanka 9 30 vuotiaan Sepon tarina Kolumni 21 Loppuuko tupakointi? Ajokunto 28-35 Hurahtaminen tuottaa hedelmää Euroopan nuoret vetoavat liikenneturvallisuuden puolesta Eläköön selvä kuski! Mopoilijat ovat palanneet liikenteeseen Vuoden liikenneturvallisuusidea -kilpailu Tampereen Liikenneraittiusyhdistys 60 vuotta Terveystieto 35-36 Levoton vanhemmuus - malttamattomat lapset Nuorista kouluterveydenhuoltoon asiantuntijaraati Ihmiset syrjäytyvät toimettomuuteen ja yksinäisyyteen Kohtaamiset 37-45 EHYT ry:n valtuustoa puhutti alkoholimainonta Total blocker - se menee päähän -kampanja palkittiin Kasvokkain Vertti Kiukas EHYT ry:n järjestötoiminnan kuulumisia Taitaja 2012 ammattitaidon SM-kilpailu Ruskamatka Tieurahoviin Kiinnostaisiko matka Lofooteille? Kilpisjärven liikuntajuhannus kutsuu 3
PÄÄKIRJOITUS sari.aalto-matturi@ehyt.fi Hyviä ja huonoja uutisia Ter veyslehti EHKÄISEVÄN PÄIHDE TYÖN JA TERVEYDEN EDISTÄMISEN LEHTI S TM lähetti vappua edeltävällä viikolla lausuntokierrokselle alkoholin mielikuvamainonnan kieltämistä koskevan lakiesityksen. On siis lupa jo hiukan toivoa, että vuosia vellonut keskustelu mainontaa koskevan lainsäädännön kehittämisestä vihdoin johtaisi konkreettisiin päätöksiin. Vastakkain ovat alkoholiteollisuuden ja kansanterveyden intressit. Alkoholiteollisuuden etu on, että alkoholia juodaan. Mainonta on yksi keino edistää tätä tavoitetta. On kiinnostavaa, että alkoholiteollisuus toisaalta kiistää mainonnan vaikutukset, mutta samalla tekee kaikkensa, jotta sen oikeuteen mainostaa juomia ei puututtaisi. Alkoholiteollisuuden huoli on kansainvälinen: Ranskan mielikuvamainonnan kielto toimii jo nyt esimerkkinä muille Euroopan maille. Jos myös Suomi kieltää mielikuvamainonnan, muita maita voi seurata perässä. Siksi kysymys on alkoholiteollisuudelle Suomen pieniä markkinoita suurempi. Oikeus mielikuvamainontaan on tärkeää alkoholiteollisuudelle, mutta on vaikeaa uskoa, että elinkeinoelämällä olisi tässä yhteinen intressi. Elinkeinoelämän näkökulmasta lienee tärkeää, että työntekijät jaksavat työelämässä nykyistä pidempään ja että alkoholihaittoja voidaan työelämässä vähentää. Mielikuvamainonnan kieltäminen tukisi päihdekulttuurin muutosta vähentämällä juomiseen kannustavia viestejä ja tekemällä tilaa juomista vähentävälle valistukselle. Päätös olisi myös tärkeä signaali siitä, että alkoholipolitiikan lähtökohtana edelleen on kansanterveyden edistäminen, ei kansainvälisen alkoholiteollisuuden lyhytjänteinen etu. K ehysriihessään hallitus joutui miettimään luovasti säästökohteita talouden tasapainottamiseksi. Säästöjen tarve on ilmeinen, mutta niitä etsiessään hallitus harhautui sumuisille vesille. Kehysriihen päätöksiin kuului kymmenien miljoonien siirtäminen RAY-tuotoista budjettireikien täytteeksi. Viime- ja tällä hallituskaudella on pyöritetty työryhmiä ja laadittu selvityksiä järjestöjen toi- 4 mintaedellytysten vahvistamisesta. Julkinen valta on kantanut huolta suomalaisen kansalaisyhteiskunnan elinvoimaisuudesta ja järjestöjen kyvystä vastata niihin haasteisiin, joihin yhteiskunta sen ratkaistavaksi asettaa. RAY on perustettu nimenomaan keräämään rahapelitoiminnalla varoja suomalaisten sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnan tukemiseen. Periaatepäätöksessään demokratian edistämisestä valtioneuvosto kaksi vuotta sitten linjasi, että rahapelituotot käytetään sellaisenaan yleishyödyllisiin tarkoituksiin, ja samalla myös sitoutui kehittämään avustustoimintaa järjestöjen toimintaedellytysten vahvistamiseksi. Päätös rahapelituottojen kahmaisemisesta budjetin täytteeksi on märkä rätti järjestöjen kasvoille. Päätös on periaatteellinen ja kauaskantoinen. Jos luovutaan periaatteesta, että rahapelituotot on tarkoitettu mahdollistamaan järjestöjen työ suomalaisen terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi, mikä tahansa hallitus voi milloin tahansa päättää seuraavasta leikkauksesta. Ja sitä seuraavasta. Näin periaatteellinen päätös ei voi syntyä ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua, jossa vakavasti puntaroidaan, mikä on suomalaisen kansalaisyhteiskunnan asema tulevaisuudessa. SA-M Julkaisija: Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry Elimäenkatu 25-27 00510 Helsinki www.ehyt.fi etunimi.sukunimi@ehyt.fi Päätoimittaja: Kalervo Koivisto puh. 0400 469 764 Toimituskunta Sari Aalto-Matturi pj Terttu Huttunen Ilmo Jokinen Kalervo Koivisto Kiti Poikonen Leena Sipinen Heta Välimäki Ulkoasu ja taitto Tiina Haavistola Vieste Oy Ilmoituspäällikkö Riitta Tranberg-Pihlaja puh. 046 851 2970 Ilmoitusaineistot aineistot@tjm-systems.fi Osoitteenmuutokset simo.miettinen@ehyt.fi Painopaikka PunaMusta Oy, Tampere ISSN 1797-1357 17. vuosikerta Aikakauslehtien Liiton jäsen
TERVEYSUUTISET Luonnos ALKOHOLIMAINONNAN RAJOITTAMISESTA lausunnoille Sosiaali- ja terveysministeriö on lähettänyt lausuntokierrokselle alkoholimainonnan rajoituksia sisältävän lakiesityksen. Esityksen mukaan väkevien alkoholijuomien mainonta olisi edelleen kiellettyä. Mietojen alkoholijuomien ulkomainonta ja muu yleisissä tiloissa näkyvä mainonta kiellettäisiin, mutta mainonta olisi edelleen sallittua myymälöissä ja ravintoloissa sekä niiden ulkopuolella. Esimerkiksi pysäkkien mainostelineissä, urheilukentillä ja urheilijoiden pelipaidoissa mainonta olisi kiellettyä. Alkoholimainonta olisi jatkossa Pysäkkien mainostelineissä, urheilukentillä ja urheilijoiden pelipaidoissa mainonta olisi kiellettyä. kiellettyä myös televisiossa ja radiossa ennen kello 23:a. Muissa mainosvälineissä saisi edelleen mainostaa mietoja alkoholijuomia, mutta mainonnassa saisi esittää vain laissa erikseen säädettyjä tuotetietoja, kuten tuotteen hinnan ja kuvan. Käytännössä esimerkiksi markkinointiarpajaiset, internetissä esitettävät mainosfilmit ja pelit olisivat kiellettyjä. Lakiluonnos on lähetetty lausuntokierrokselle viranomaisille, kansalaisjärjestöille ja elinkeinojärjestöille. Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson päättää kantansa lakiesitykseen lausuntokierroksen jälkeen. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle kevätistuntokauden aikana 2012. Esityksen perustana on viime vuosina varmistunut tutkimusnäyttö, jonka mukaan alkoholimainonta lisää lasten ja nuorten alkoholinkäyttöä. Hallitusohjelmassa on sovittu, että lapsiin ja nuoriin kohdistuvan alkoholimainonnan keinot kielletään ja että television ja radion sallittuja mainonta-aikoja tarkistetaan. Lasten ja nuorten etu Toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi EHYT ry:stä pitää hyvänä, että alkoholimainontaa koskevan lainsäädännön uudistamisessa ollaan vihdoin pääsemässä eteenpäin. - On tärkeää, että lasten ja nuorten edun näkökulma ja kansanterveyden edistäminen nousevat tällä hallituskaudella päätöksenteossa alkoholiteollisuuden intressien edelle, toteaa Aalto-Matturi Helmikuussa toteutetun TNS-gallupin kyselytutkimuksen mukaan valtaenemmistö suomalaisista kaikissa ikäryhmissä on huolissaan nuorten humalajuomisesta ja alkoholin keskeisestä asemasta suomalaisessa elämänmenossa. - Mielikuvamainonnan kieltäminen ei toki yksin ratkaise nuorten alkoholinkäyttöön ja humalajuomiseen liittyviä ongelmia, mutta on tärkeä osa vastuullista alkoholipolitiikkaa, muistuttaa Aalto-Matturi. Alkoholimainonnan vaikutuksista on olemassa vahva kansainvälinen tutkimusnäyttö. Tutkimusten mukaan alkoholimainonta sekä aikaistaa nuorten alkoholinkäytön aloittamisikää että lisää juodun määrää. Lausuntokierrokselle lähtenyt STM:n lakiesitys sisältää tärkeitä konkreettisia toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää lasten ja nuorten altistumista juomiseen kannustaville viesteille. - Esimerkiksi katumainonta väistämättä kohdistuu yhtä lailla lapsiin ja nuoriin kuin aikuisiinkin, ja onkin perusteltua, että siihen puututaan erityisen tiukasta, huomioi Aalto-Matturi. Läpimurto, Suomi muuttuu Suomen Vanhempainliitto riemuitsee sosiaali- ja terveysministeriössä valmistuneesta alkoholimainontaa rajoittavasta lakiluonnoksesta. Muutos tukee lasten ja nuorten hyvinvointia sekä kotien kasvatustyötä. -Me vanhemmat olemme odottaneet tätä päivää vuosia. Vihdoin se on totta. Esimerkiksi urheilutapahtumat ovat nykyisin alkoholimainonnan paraatiovi lasten ja nuorten arkeen. Nyt tämä portti suljetaan, toteaa toiminnanjohtaja Tuomas Kurttila. Suomen Vanhempainliitto kannattaa alkoholimainonnan selkeää rajausta. Asiasta on käyty vilkasta keskustelua vuosia ilman mainittavia tuloksia. KK Olvi myy uutuuslonkeroa kannabismielikuvilla Olvi mainostaa parhaillaan uutta Leguana-lonkeroaan mainoslauseella 'Legualize!' Sloganillaan Olvi yhdistää vitsikkäästi uutuuslonkeron kannabikseen, jonka laillistamisen puolesta on jo vuosikymmenten ajan kampanjoitu tunnuksella "Legalize". Yhteyttä ei tarvitse hakemalla hakea. Kun Leguana-lonkeron sloganin "legualize!" kirjoittaa internetin hakukoneeseen, saa tarjolle vähemmän tietoa lonkerosta mutta melkoisen määrän aineistoa kannabiksesta. Legalize it tunnetaan myös reggaeklassikkona, jossa vaaditaan kannabiksen vapauttamista. STM:ssä on valmisteltu lakiesitystä, jossa alkoholin mielikuvamainonta kiellettäisiin samaan tapaan kuin Ranskassa. Lakiesitys on parhaillaan lausuntokierroksella. Alkoholiteollisuus on vastustanut jyrkästi mielikuvamainonnan kieltoa ja vakuuttanut, että alan oma itsesääntely riittää mainonnan ylilyöntien estämiseen. Olvin mainoskampanja on erinomainen esimerkki siitä, miksi lainsäädäntömuutoksia tarvitaan. Myyvien mielikuvien hakeminen laittomista huumeista on kaikkea muuta kuin vastuullista alkoholimainontaa. Lisätietoja: toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi, EHYT ry, puh. 0400 508 234 5
TERVEYSUUTISET Järjestöjen toimintaedellytykset turvattava Valtiontalouden kehyspäätös tuotti sosiaali- ja terveysjärjestöille erittäin ikävän yllätyksen. Kehysbudjetti heikentää järjestöjen mahdollisuuksia auttaa ihmisiä. SOSTE Suomen sosiaali ja terveys ry ei hyväksy sitä, että kehyskauden 2013 2016 aikana siirretään 30 miljoonaa Rahaautomaattiyhdistyksen tuottoja valtion kassaan. RAY tukee vuosittain noin 750 sosiaali- ja terveysalan järjestöä, joten leikkauksilla väistämättä heikennetään järjestöjen toimintaedellytyksiä. - Kehyspäätöksen summat ovat sosiaali- ja terveysjärjestöjen toiminnalle merkittäviä. 30 miljoonaa euroa on kymmenen prosenttia RAY:n järjestöille jakamasta avustussummasta, toteaa SOSTE:n pääsihteeri Vertti Kiukas. - Siirtämällä RAY:n tuottoja muualle hallitus supistaa voimavaroja juuri sieltä, missä näitä ongelmia voidaan ehkäistä ja antaa välitöntä apua. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n toiminnanjohtaja Sari Aalto-Matturi on järkyttynyt kehyspäätöksessä sovituista RAY:stä koskevista leikkauksista. Hallitusohjelmassa todetaan, että järjestöillä on suuri merkitys suomalaiselle demokratialle ja ihmisten hyvinvoinnille. Kansalaisjärjestöjen arvokkaan työn todetaan täydentävän yhteiskunnan palveluja. - On outoa, että tätä arvostusta osoitetaan rajuilla leikkauksilla järjestöjen toiminnan tukemiseen. Sosiaali- ja terveyspalveluista säästäminen on erittäin lyhytnäköistä, Aalto-Matturi toteaa. Sininauhaliitto ja Sininauhasäätiö ovat tyrmistyneitä Valtion kehyspäätöksen suunnitelmasta leikata RAY:n avustuksia järjestöiltä. RAY:n avustuksen turvin noin sadan päihdejärjestön keskusjärjestö Sininauhaliitto tavoittaa jäsenyhteisöineen kaikkein vaikeimmassa asemassa olevia ihmisiä. Sininauhaliitto ja Sininauhasäätiö pitävät eettisesti ja avustusalain kannalta kestämättö- mänä, että valtio ohjaa rahapelimonopolin tuottoja kassaansa. - Sininauhaliitto vaatii, että RAY:n tuotto pitää entistä voimakkaammin kohdistaa järjestöjen ja säätiöiden tekemän yleishyödyllisen, voittoa tavoittelemattoman toiminnan tukemiseen erityisesti kaikkein heikoimmassa asemassa olevien ihmisten palveluiden ja osallisuuden varmistamiseen, tähdentää toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi Sininauhaliitosta. Valtio on 2000-luvulla jatkuvasti leikannut sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustusosuutta RAY:n tuotosta. Lisäksi Valtionkonttorin käyttöön veteraanien kuntoutukseen siirretään vuosittain noin 100 miljoonaa euroa. RAY:n tuotto on lain mukaan tarkoitettu kansalaisjärjestöjen yleishyödylliseen työhön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Jos kehyspäätöksen kymmenien miljoonien eurojen siirrot toteutetaan menee jo neljäkymmentä prosenttia muualle. - Kun tämä portti avataan, niin mikä turvaa järjestöjen avustukset jatkossa? Jatkuvat siirrot budjetin katteeksi vaarantavat myös koko monopolijärjestelmän oikeutuksen, varoittaa Aalto-Matturi. Pääsihteeri Vertti Kiukaan mukaan arpajaislakia pitää muuttaa, jotta kehyspäätöksessä suunniteltu kaappaus voidaan toteuttaa. Sosiaali- ja terveysjärjestöt on suljettu ulos arpajaislain ja Raha -automaattiavustuslain uudistusten valmistelusta. - SOSTE ei tätä hyväksy, vaan järjestöt on otettava mukaan, vaatii Kiukas. Lisätietoja: pääsihteeri Vertti Kiukas, p. 040 592 4287, toiminnanjohtaja Sari Aalto- Matturi p. 0400 508 234, toiminnanjohtaja Aarne Kiviniemi p. 050 522 3285 ja toimitusjohtaja Satu Taiveaho p. 050 5818105. Ehkäisevä päihdetyö hoidettava kunnissa paremmin Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry pitää huolestuttavana tietoa, jonka mukaan kunnat huolehtivat heikosti ehkäisevän päihdetyön velvoitteistaan. Ehkäisevä päihdetyö on kuntien lakisääteinen velvollisuus. Sen asianmukaisella hoitamisella on suuri merkitys päihdehaittojen ennaltaehkäisyssä ja myös esimerkiksi nuorten hyvinvoinnin edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisemisessä. Ehkäisevän päihdetyön laiminlyöminen kustannussäästöjen aikaansaamiseksi on pidemmällä aikavälillä huonoa taloudenhoitoa, koska syntyneiden päihdeongelmien hoitaminen edellyttää huomattavasti suurempia resursseja kuin niiden ehkäiseminen. Myös ehkäisevää päihdetyötä tekevissä järjestöissä on havaittu, että yhteistyökumppaneiden löytyminen kunnista on entistä vaikeampaa. Hallitusohjelmassa hallitus on sitoutunut tehostamaan toimia koko väestön ja erityisesti lasten ja nuorten suojelemiseksi päihdehaitoilta. Hallituskaudella toteutettavassa alkoholilainsäädännön kokonaisuudistuksessa on kiinnitettävä erityistä huomiota myös siihen, millä tavoin ehkäisevä työ kunnissa toteutetaan ja resursoidaan. Tässä yhteydessä myös Alkoholiohjelma on tärkeä instrumentti hyödynnettäväksi. Lisätietoja: johtaja Kristiina Hannula, p. 040 701 5207 6
Nuorten on vaikeaa luottaa ammattiauttajiin Mannerheimin Lastensuojeluliitto pitää hälyttävänä, että Lasten ja nuorten puhelimessa sekä netissä ammattiapua saaneet nuoret kertoivat, etteivät luota ammattiauttajiin tai eivät ymmärrä, miten ammattilaiset voisivat heitä auttaa. Eniten Lasten ja nuorten puhelimeen soittavat 12 14 -vuotiaat lapset. Tavallisimmat puheenaiheet ovat päivän kuulumisten kertominen ja jutustelu päivystäjän kanssa sekä seksuaalisuuteen liittyvät kysymykset. Nettikirjeissä ja chat-keskusteluissa sen sijaan korostuvat masennukseen, ahdistuneisuuteen ja kaverisuhteisiin liittyvät ongelmat. Ammattiauttajan puheille ohjatut nuoret kertoivat yhä useammin päivystäjille, että kohtaamiset ammattilaisten kanssa ovat aikuiskeskeisiä, eivätkä nuoret välttämättä uskalla tai löydä tapoja kertoa ongelmistaan. Epämukaviksi koetuissa tilanteissa tapaamispaikoissa nuori ei ole osannut tai uskaltanut tuoda isoa asiaansa esille. Joidenkin mielestä puhuminen jopa pahentaa heidän oloaan, mutta tätä ei oteta tosissaan. Nuoria askarruttaa ammattilaisten vaitiolovelvollisuus ja he pelkäävät, että perheen tilanteeseen saatettaisiin puuttua rajullakin tavalla. Lisäksi työntekijöiden toistuva vaihtuvaisuus askarruttaa, koska nuoren pitää rakentaa aina uusi luottamussuhde seuraavaan ammattilaiseen. MLL muistuttaa, että nuorille tulisi tehdä selväksi eri ammattilaisten roolit, työnkuvat ja nuoren omat oikeudet. - Nuorelle on heti tapaamisen aluksi tärkeää kertoa kuka on, mitä käytännössä tekee ja miten voisi nuorta auttaa. Myös vaitiolovelvollisuus kannattaa tehdä selväksi heti alussa ja myös se, millaisissa tilanteissa joutuisi sen rikkomaan, huomauttaa Tatjana Pajamäki, Lasten ja nuorten puhelimen päällikkö. MLL on huolissaan lasten ja nuorten palvelujen suurista kuntakohtaisista eroista. Läheskään kaikki kunnat eivät tarjoa riittäviä oppilashuollon kuten koululääkärin, koulukuraattorin ja koulupsykologin palveluja. Osassa kunnista palvelut on järjestetty, mutta ammattilaisilla ei ole riittävästi aikaa kohdata apua tarvitsevia lapsia ja nuoria. Lisätietoja: Lasten ja nuorten puhelimen vuosiraportti 2011 on luettavissa osoitteessa www.mll.fi/raportit. Lasten alkoholikokeilut voivat tulla yllätyksenä Lattialla on patja, peitto ja tyyny. Patjan vieressä on oksennusastia. Tällainen on nuorten selviämisaseman säilöönottotila. Sinne lapsesi voi päätyä, jos poliisi löytää hänet kaupungilta humalassa. Tampereen kaupungin nuorten selviämisasemalla odotteli viime vuonna 270 päihtynyttä lasta vanhempiaan hakemaan heidät kotiin. Poikia oli 161 ja tyttöjä 109. Sosiaalityöntekijä Sirpa Määttä kertoo selviämisasemalle päätyvän eniten alkoholia ensimmäistä kertaa kokeilleita nuoria. Päihtyneiden joukossa on paljon sellaisia, jotka pärjäävät hyvin koulussa. Heidän vanhemmilleen tieto lapsen päätymisestä nuorten selviämisasemalle tulee erityisen kovana järkytyksenä ja täytenä yllätyksenä. - Vanhemmat ovat todella sinisilmäisiä, toteaa selviämisasemalta päivystäjä Leena Mäkelä. Nuori ei pääse pois selviämisasemalta ennen kuin huoltaja on tavoitettu ja hän tulee hakemaan nuoren kotiin. Vanhempien ei kannata pitää puhelimiaan äänettömällä, koska yöllinen puhelu voi tulla jopa sairaalasta. Mäkelä on huolissaan siitä, että lasten kasvatusta ollaan sysäämässä yhä enemmän yhteiskunnan ja opettajien vastuulle. Hän kehottaa vanhempia olemaan kartalla lasten menemisistä. - Lapseen täytyy pitää yhteyttä silloinkin, kun hän ei ole kotona. Lapsella pitäisi olla kotiintuloajat, joita myös noudatetaan, muistuttaa Mäkelä. Lähde: Tamperelainen 6.4.2012 7
TERVEYSUUTISET Vanhempainliitto huolissaan VANHEMPAINILLOISTA Suomen Vanhempainliiton toiminnanjohtaja Tuomas Kurttilan mukaan vanhempainillat jäävät yhä useammin pitämättä, erityisesti ilmiö näkyy yläkouluissa. Vantaalla tehdyn selvityksen mukaan 15 prosenttia yläkoulun luokanvalvojista ei pitänyt lainkaan vanhempainiltoja. Vanhempainliitto pitää välttämättömänä, että jokaisessa luokassa tai ryhmässä pidetään vähintään yksi vanhempainilta lukukaudessa. Tämän ohella voi olla koulun yhteisiä vanhempainiltoja. - Vanhemmat on otettava aktiivisiksi toimijoiksi vanhempainilloissa. Lisäksi lasten on hyvä valmistella vanhemmille ja opettajille yhdessä pohdittavaksi kysymyksiä kasvatuksen asioista. Koulunsa aloittavien lasten vanhemmille kannattaa esitellä koulun tiloja, etenkin saniteettitilat. Koulun sijaan lapset voidaan ottaa aktiivisiksi toimijoiksi kutsumaan isiä ja äitejä vanhempainiltoihin. On tärkeää, että kaikki lapsen opettajat esittäytyvät vanhemmille. Vanhempia kiinnostaa lapsen kouluarki enemmän kuin koskaan ennen, mutta vanhempainillat eivät nykyisellään toimi, päättää Kurttila. Lisätietoja: Tuomas Kurttila, puh. 050 544 3757 Väestö tukee vastuullista alkoholipolitiikkaa Tuoreen mielipidemittauksen mukaan 89 prosenttia suomalaisista pitää nykyistä alkoholipolitiikkaa sopivana tai sitä pitäisi kiristää. TNS Gallup on seurannut Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen, THL toimeksiannosta vuosittain suomalaisten alkoholipoliittisia asenteita. Uusimmat tulokset ovat helmikuulta 2012. Tämän vuoden tutkimuksessa 71 prosenttia vastaajista piti Alkon vähittäismyyntimonopolia hyvänä keinona alkoholihaittojen rajoittamisessa. Monopolin kannattajien osuus on noussut viime vuosina jonkin verran. 18 vuoden ikärajaa mietojen alkoholijuomien ostajille piti sopivana 87 prosenttia ja liian matalana 11 prosenttia vastanneista. Väkevien alkoholijuomien 20 vuoden ikärajaa piti sopivana 82 prosenttia. Vuoden 2007 jälkeen alkoholijuomien valmisteveroja on korotettu Tupakoinnin täyskielto Porin kaupungin liikuntapaikoilla, nuorisotiloilla ja leirikeskuksissa astuu 15.5.2012 voimaan tupakoinnin täyskielto. Asiaa valmistelleen työryhmän tarkoituksena on toteuttaa liikuntapaikkojen savuttomuutta ja ennaltaehkäistä tupakoinnin antamaa mallivaikutusta nuorisoon. Liikuntapaikkojen ja nuorisotilojen läheisyydessä tupakointi sallittaisiin ainoastaan, kun tapahtumajärjestäjät ovat hakemuksesta saaneet luvat tupakointialueen järjestämiseksi. Huonoja kokemuksia psykoterapiasta? Oletko joskus saanut huonoa psykoterapiaa tai perheterapiaa? Oletko koskaan ollut tyytymätön saamasi psykoterapian tai perheterapian laatuun? Onko Sinulla muuta moitittavaa liittyen terapiaan? Huono kokemus voi liittyä joko koko terapiaprosessiin tai yksittäiseen istuntoon, jopa yksittäiseen hetkeen istunnon aikana. Teemme tutkimusta ihmisten ikävistä kokemuksista psykoterapiassa (ml. perheterapia). Keräämme vapaamuotoisia kirjoituksia aiheesta, jotka käsitellään luottamuksellisesti siten, ettei ketään yksittäistä henkilöä (ei asiakasta, eikä terapeuttia tai muutakaan henkilöä) voi mitenkään tunnistaa. Jos Sinulla on ikäviä kokemuksia psykoterapiaan liittyen, olisimme kiitollisia, jos voisit kirjoittaa kokemuksistasi meille sähköpostia. Tutkimuksen tuloksia käytetään psykoterapian laadulliseen kehittämiseen. Kirjoita haluamallasi tavalla, vapaamuotoisesti siten, että huono kokemuksesi tulee kuvattua itseäsi tyydyttävällä tavalla. Tutkimusta johtaa vaativan erityistason psykoterapeutti, Suomen Psykologisen Instituutin johtaja Raul Soisalo. Sähköpostikirjoitukset pyydetään lähettämään osoitteeseen: mikko.haarala@psyk.fi Kiittäen Mikko Haarala, YTM neljä kertaa. Niiden vastaajien osuus, joiden mielestä alkoholijuomien hinnat ovat liian korkeat, on lisääntynyt jonkin verran. Silti helmikuussa 2012 noin puolet vastaajista piti alkoholijuomien nykyisiä hintoja sopivana. Noin kymmenesosa piti oluen ja viinien hintoja, ja joka viides väkevien alkoholijuomien hintoja liian matalina. Hubu-bussin toiminta päättyi Kymmenen vuotta Habbo.fi:n Puistossa sijainneen keltaisen Hubu-bussin toiminta on päättynyt. Suomalaisyritys Sulakkeen omistama Habbo.fi on virtuaaliyhteisö, jossa nuoret voivat tavata ystäviään, viettää aikaa ja chattailla. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry:n Hubu-bussi tarjosi keskustelupaikan suomalaisille lapsille ja nuorille. Sulakkeen tekemien uudistusten takia bussi katoaa virtuaaliyhteisöstä. Kymmenen toimintavuoden aikana Hubu-bussissa kävi yli 150 000 vierailijaa, jotka ovat iältään 10 15-vuotiaita. Bussissa ei puhuttu pelkästään päihteistä. Tavoitteena oli jakaa tietoa elämänhallinnasta sekä terveyteen liittyvistä valinnoista ja herättää pohtimaan omia asenteita. Kymmenen vuoden aikana bussissa vieraili useita asiantuntijatahoja muun muassa Mannerheimin lastensuojeluliitosta ja A-klinikkasäätiöstä. Ehkäisevä päihdetyö EHYT ry jatkaa toimintaa verkossa useilla eri alustoilla. Vakiintunutta toimintaa on tällä hetkellä IRC-Galleriassa, Demi.fi:ssä ja Vauva.fi:ssä. Pian avataan uusi reaaliaikainen chatti Elämä on parasta huumetta nimisessä ryhmässä Facebookissa. Uusia toimintapaikkoja haetaan koko ajan. Lisätietoja: petri.keskinen(at)ehyt.fi, p. 050 562 4842 8
JOHTOLANKA S eppo (nimi muutettu) oli teiniiässä mukava poika. Vanhemmat olivat ahkeria ja menestyviä. Mallikelpoinen yrittäjäperhe. 1990-luvun alun lamassa tuli konkurssi. Seppo oli murrosiässä. Molemmat vanhemmat kärsivät masennuksesta, joutuivat turvautumaan uni- ja rahoittaviin lääkkeisiin. He eivät toipuneet laman laukaisemasta kriisistä. Isä kuoli 55- vuotiaana Sepon ollessa 20-vuotias. Äiti elää, on työkyvyttömyyseläkkeellä mielenterveysongelmien vuoksi. Seppo omaksui lapsuudenkodista vahvan työsidonnaisuuden. Hän oli innostunut jo lapsena tietotekniikasta. Opiskeli peruskoulun jälkeen datanomiksi ja sai töitä alalta jo alle 20-vuotiaana, lahjakas kun oli. Hän painoi töitä työaikoja pohtimatta. Vapaa-aikakin meni netissä. Itsenäinen luova työ johti vuorokausirytminkin häiriintymiseen. 30-vuotiaan Sepon tarina Seppo meni lääkäriin 19-vuotiaana valittaen unettomuutta ja keskittymisvaikeuksia. Hän oli lainannut äidiltään Tenoxia nukahtamisvaikeuksiin ja kertoi lääkärille niistä olleen apua. Seppo sai omat nukahtamislääkkeenä tilapäiseen työstressistä johtuneeseen unihäiriöön. Lääkkeet auttoivat alkuun. Seposta alkoi tuntua muutaman viikon kuluttua, että määrätty annos ei riitä. Hän nosti annoksen kahteen tablettiin. Tilanne korjaantui, mutta vain hetkeksi. Huonounisuuden lisäksi päivätkin muuttuivat entistä ahdistavammiksi. Seppo alkoi saada outoja oireita, ahdistuspuuskia, sydämen tykytystä, käsiin ilmaantui vapinaa. Uudella käynnillä lääkärissä todettiin stressioireiden voimistuminen ja paniikkityyppisten oireiden alkaneen vaivata päivänkin aikana. Seppo sai Xanoria helpottamaan näitä oireita. Taas meni hetken paremmin, mutta oireet voimistuivat uudestaan ja tulivat entistäkin vaikeammiksi. Sepon keskittymiskyky heikkeni. Muisti alkoi reistailla. Hän masentui ja totesi, että ei jaksa enää tehdä töitä. Lääkäri kirjoitti sairauslomaa masennuksen takia, lisäsi lääkitykseen masennuslääkkeet ja nosti Xanor annosta, koska lääkitys ei tehonnut riittävästi. Päihdelääkäri Antti Holopainen on EHYT ry:n valtuuston puheenjohtaja. Sepon kaltainen esimerkki on joukosta, joka Holopaisen mukaan muodostaa syrjäytyneiden nuorten kovan ytimen. Lääke- ja päihdekierteeseen ajautunut syrjäytyy ja elää 20 vuotta lyhyemmän elämän kuin muut lyhentäen koko väestön keski-ikää ellei ilmiölle tehdä mitään. Pian Seppo huomasi tarvitsevansa entistäkin suurempia Xanor- ja unilääkeannoksia. Hän oli kuullut että lääkkeistä voi tulla riippuvaiseksi. Siksi hän yritti lopettaa lääkityksen, mutta olo tuli niin sietämättömäksi, että lääkitys oli aloitettava uudestaan. Sairausloma jatkui. Valveillaoloaika meni netissä. Seppo eristyi kotiinsa. Epätoivo kasvoi. Alkoholista tuli yhä keskeisempi keino helpottaa oloa edes hetkeksi. Seppo salasi juomisensa lääkäriltä. Kun yhden lääkärin määräämät lääkkeet eivät riittäneet, alkoi Seppo hakea samanlaisia lääkkeitä useilta lääkäreiltä. Vuoden sisällä Seppo huomasi olevansa lääkekoukussa. Työpaikka meni, pilleri- ja alkoholikierre jatkui. Seppo otti purkillisen pillereitä humalassa ja muistamattomana. Tyttöystävä pelasti hengen soittamalla ambulanssin. Sepon vatsa huuhdeltiin ensiavussa. Psykiatri arvioi tilanteen akuutiksi alkoholi- ja lääkeyliannostukseksi. Hän totesi, että akuutin psykiatrisen hoidon tarvetta ei ole. Hän suositteli terveyskeskuslääkärissä tapahtuneen masennuksen, uni- ja paniikkihäiriöiden hoidon ohella käyntejä A-klinikalla. Pian Seppo huomasi olevansa pitkäaikaistyötön. Tilanne paheni entisestään. Seppo sai lisää ideoita kohtalotovereilta. Niinpä kannabis ja amfetamiini tulivat tutuiksi. Seppo elää toimeentulotuella, pikavipeillä ja pienimuotoisella pilleribisneksellä. Pillerikierre jatkuu hoitamattomana. Tunnen satoja ellen tuhansia edellä kuvaamani kaltaisia tarinoita. Tilastojenkin mukaan heidän määränsä on kasvanut. Se on kasvanut sitä mukaa, mitä suuremmalla äänellä poliitikot nykyistä presidenttiä myöten ovat asian korjaamista vaatineet. Nykyään tämän kaltainen joukko muodostaa syrjäytyneiden nuorten kovan ytimen. He ajelehtivat lääkäreiden vastaanottojen, A- klinikoiden, työvoimatoimistojen, sairaaloiden päivystysten, poliisiputkien, joskus oikeussalien ja vankilaviranomaistenkin asiakkaina. Jatkuvasti heidän joukossaan on ihmisiä, jotka pyrkivät irti epätoivoisesta alkoholi- lääke- sekakäyttökierteestä. Portti vaikuttavan avun piiriin on tällä porukalla epätoivoisen ahdas. Pitkän linjan päihdelääkärinä toivon, että yhteiskunta ja palvelujärjestelmä eivät tekisi jatkuvasti uusia nuoria sairaita, kun sairaaloitakaan heille ei rakenneta. He elävät keskimäärin 20 vuotta lyhyemmän elämän kuin muut ja alkavat lyhentää koko väestön keski-ikää nuoremmasta päästä ellei ilmiölle tehdä jotain. AH 9