UBI ES? NAVIFUTURE HENKILÖKOHTAISEN NAVIGOINNIN TULEVAISUUSRAPORTTI
(MISSÄS OLET?) Markku Wilenius Kirjoittaja Marja Innanen Pauli Saloranta Avustajat Tulevaisuuden tutkimuksen keskus Turun kauppakorkeakoulu Helsingin toimisto 2002 Tilaaja: NAVI-ohjelma
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 SISÄLTÖ ESIPUHE 6 1 JOHDANTO 8 2 MARKKINAT 11 2.1. Lähtökohdat 11 2.1.1. Mobiilipaikannuken läpimurto 11 2.1.2 Markkinat ja niiden kehitys Japanissa, USA:ssa ja Euroopassa 13 2.1.3. Horisontaaliset vs. vertikaaliset markkinat 15 2.2 Arvoketju ja ansaintalogiikan haasteet 16 3 TEKNOLOGINEN KEHITYS 21 3.1 Paikannus 21 3.1.1 Paikannustapahtuman sijainti 21 3.1.2 Paikannustekniikat 22 3.1.3 Paikannuksen tarkkuus erilaisissa ympäristöissä ja palveluissa 24 3.1.4 Sijainnin roaming 25 3.1.5 Standardit sekä avoimet rajapinnat 25 3.1.6 Paikannustekniikan ongelmat 26 3.2 Tiedonsiirto ja tiedon esitysmuodot 26 3.2.1 Tiedonsiirto ja -välitys laitteiden kesken 28 3.2.2. Tietomuodot 28 3.2.3 Palvelukäytännöt 29 3.2.4 Pull ja push -tekniikat 29 3.2.5 Sovellusten käyttö mobiililaitteissa 29 3.2.6 Tiedonsiirron ongelmat 30 3.3 Päätelaitteet 30 3.3.1 Paikannus päätelaitteen perus- vs. lisävaruste 30 3.3.2 Eri laitteet navigaattoreina 31 3.3.3 Navigointilaitteiden kehitys 32 3.3.4 Päätelaitteiden käyttöjärjestelmät 33 3.3.5 Sovellusten kieli 33 3.3.6 Avoimet standardit ja ohjelmistorajapinnat 33 3.3.7 Käyttöliittymät 34 3.3.8 Päätelaitteiden ongelmat 35 4
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE 4 PALVELUT JA SOVELLUKSET 36 4.1 Paikannuspalvelut 36 4.1.1 Palvelutyypit 38 4.1.2 Peruspalvelu vs. lisäarvopalvelu 39 4.1.3 Palveluiden ongelmat 40 4.2 MMS ja automatisoidut sovellukset 41 4.3 Palveluiden tuottaminen ja tarjoaminen 42 4.3.1 Palvelutarjonta 42 4.3.2 Kaupallisesti tuotettu vs. käyttäjien tuottama tieto/palvelu 43 5 KÄYTTÄJÄT JA KÄYTTÖKULTTUURIT 44 5.1 Paikannuspalveluiden käyttäjät 45 5.2 Käyttökulttuurit 48 5.2.1 Kuinka usein paikannuspalveluita käytetään 48 5.2.2 Milloin paikannuspalveluita käytetään? 48 5.2.3 Paikannuspalveluiden käytön evoluutio 49 5.2.4 Paikannuspalveluiden käytön ongelmat 50 6 PAIKANNUKSEN ETIIKKA 51 6.1 Paikannusoikeuksien sopiminen ja paikannettavan informointi 52 6.2 Tilanteet, joissa voidaan paikantaa 52 6.3 Paikannuksen rajoitukset 53 6.4 Viranomaisten paikannusoikeudet 53 6.5 Profiilitietojen tallentaminen ja niiden hallinta 53 6.6 Paikannukseen liittyvät uhat 54 6.7 Paikannuksen eettiset ongelmat 54 7 JOHTOPÄÄTÖKSET 55 LIITE 1 58 NAVIfuture-hankkkeeseen osallistuneet organisaatiot 58 LIITE 2 59 Kommentit raporttiin: 59 Fabienne Dricot ja Eiichi Washisu 59 Matti Mäkelin 60 5
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 ESIPUHE NAVIfuture-projektin tarkoituksena on tuottaa asiantuntijoiden tietoon ja näkemyksiin perustuva arvio henkilökohtaisen navigoinnin markkinoiden kehittymisestä vuoteen 2005 mennessä. Henkilökohtainen navigointi ymmärretään tässä yhteydessä laajasti kattaen paikannusteknologian ja sen hyödyntämisen etenkin mobiilien päätelaitteiden avulla niin kuluttajien kuin ammattikäyttäjienkin sovelluksissa ja palveluissa. Projekti pyrkii tuloksillaan tukemaan NAVI-verkoston osapuolten omia strategiaprosesseja. Projekti soveltaa Delfoi-tutkimusmenetelmää, jossa asiantuntijat anonyymisti vastaavat ja esittävät perustelut vastauksilleen annettuihin kysymyksiin. Vastaaminen tapahtui suomeksi kunkin asiantuntijan omassa aikataulussa kuitenkin annettuun takarajaan mennessä. Sen jälkeen kun kierros on suljettu, on asiantuntijoilla mahdollisuus nähdä nimettöminä toistensa vastaukset ja perustelut verkossa koottuna. NAVIfuture-projekti sisälsi kolme Delfoi-kierrosta. Useilla kierroksilla mahdollistetaan se, että asiantuntijoiden tieto ja näkemykset voivat jalostua ja näkemysten perusteet nousta esiin yhteisen oppimisprosessin myötä. Ensimmäisen kierroksen tarkoituksena oli tuottaa monipuolisesti tietoa siitä, mitkä ovat alan kehityksen keskeiset liikevoimat ja trendit. Toisella kierroksella syvennettiin yhteistä ymmärrystä näistä liikevoimista ja trendeistä pureutumalla ensimmäisen kierroksen tuloksiin. Edelleen kolmannella kierroksella pyrittiin tunnistamaan aiemmilla kierroksilla esille nousseet kuumat ja strategisesti tärkeät kysymykset liittyen alan teknologian kehittymiseen, sen sovelluksiin ja palveluihin sekä yhä monipuolistuvaan käyttökulttuuriin. Aineiston raportoinnissa on lähdetty liikkeelle siitä yksinkertaisesta periaatteesta, että aineisto saa puhua. Olemme tarkoituksella jättäneet omat arviomme tai muualla esitetyt arviot alan kehityksestä mahdollisimman vähiin. Näin olemme halunneet varmistaa, ettei aineiston ääni huku muiden näkökulmien massaan. Samalla kun olemme pyrkineet monissa kysymyksissä määrittämään yksiselitteisesti keskeiset tulevaisuuden teknologiat, sovellukset, palvelut, markkinat ja käyttökulttuurit, olemme myös antaneet asiantuntijoille mahdollisuuden useissa kohdin perustella näkökantojaan ja näin tuoda esiin tarkastelutapojen kirjoa laadullisella aineistolla. Tässä loppuraportissa on siis pyritty tuomaan ytimekkäällä tavalla esille vastaajien vallitsevat näkemykset, joskin samalla on pyritty myös esittelemään 6
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE vastausten eroavaisuuksia. Kahteen ensimmäiseen kyselyyn vastasi molempiin 68 % hankkeeseen ilmoittautuneista asiantuntijoista. Kolmannen kierroksen vastausprosentti jäi 51 %:iin. Hankkeeseen osallistuneet organisaatiot on listattu liitteessä. Tämä loppuraportti ilmestyy sekä suomeksi että englanniksi. Projektin toteutuksesta ovat vastanneet tutkimusjohtaja Markku Wilenius sekä koordinaattorit Marja Innanen ja Pauli Saloranta Turun kauppakorkeakoulun yhteydessä toimivasta Tulevaisuuden tutkimuskeskuksesta. Loppuraportin on kirjoittanut Markku Wilenius. Raportissa on hyödynnetty taustamateriaalia, jotka Antti Rainio on tuottanut teknologian ja sovellusten osalta sekä Mika Pantzar ja Minna Tarkka käyttökulttuurin osalta. Tomi Snellman teki laatutyötä englanninkielisen käännöksen parissa. Haluamme kiittää NAVI-verkoston koordinaattoria Antti Rainiota hyvästä yhteistyöstä. Ja ennen kaikkea haluamme luonnollisesti kiittää sydämellisesti kaikkia niitä NAVI-verkoston asiantuntijoita, jotka ovat vaivautuneet vastaamaan kyselyymme omien kiireidensä keskellä. 7
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 1 JOHDANTO Tulevaisuus on avautumisen prosessi ja siksi aina dynaaminen, muutoksen tilassa. Nykyhetkeemme sisältyy aina joku osa tulevaisuutta. Voimme siis täältä käsin ja niillä eväillä, joita meillä juuri nyt on käytettävissä, yrittää oivaltaa sitä, mikä on tulevaisuuden muotoutumisen kannalta ratkaisevan tärkeää. Kansallisen kilpailukyvyn ja liiketoiminnan kehittämisen näkökulmasta tulevaisuuden visiointi ja ennakointi pitää yhdistää tapaamme kehittää systemaattisesti omaa osaamistamme. Ilman ennakointia ei voi myöskään muodostua perusteltua näkemystä siitä, mihin kohdistamme rajalliset resurssimme 1. Jo filosofi Immanuel Kant sanoi aikoinaan, että ihminen hahmottaa todellisuutta viime kädessä kahden ulottuvuuden kautta: ajan ja paikan. Ilman tietoa ja ymmärrystä paikasta, jossa ihminen sattuu kulloinkin sijaitsemaan, hän tuntee helposti olonsa vieraaksi ja on hukassa. Henkilökohtaisen navigoinnin kehittämisessä olemme siis tekemisessä ihmisen perustavanlaatuisten tarpeiden kanssa. Mobiilin teknologian kehittyminen on mullistanut mahdollisuutemme kommunikointiin ajasta ja paikasta riippumatta. Se tuo liiketoimintaan tehokkuutta, kun informaatio siirtyy nopeammin ihmisestä ja yrityksestä toiseen. Tavallista ihmistä matkapuhelin auttaa ennen kaikkea arjen ja sosiaalisten suhteiden järjestelyissä 2. Matkapuhelimen avulla ihminen on siis yhä kiinteämmin osa sitä sosiaalista verkostoa, jonka sisällä hän toimii. Paikannuksesta on uumoiltu jo jonkin aikaa mobiiliteknologian seuraavaa vallankumousta ja kuten tästäkin raportista ilmenee, uskoa tähän läpimurtoon kyllä vielä riittää. Juuri tällä hetkellä, talvella 2003, näyttää kuitenkin siltä, että paikannuksen käyttö lisääntyy paljon odotettua hitaammin. Paikantamistekniikka ja siihen liittyvät sovellukset ovat vasta nyt tulossa niin luotettaviksi, että operaattorit ovat uskaltautuneet myymään alan palveluita. Monet palveluista ovat vielä nyt kokeiluasteella. Teknologiakuplan puhkeaminen on luonnollisesti osaltaan vaikuttanut siihen, että asiantuntijat korostavat tarve- ja hyötylähtöistä ajattelua. On siis palattu teknologiarealismiin, kuten Petri Mähönen totesi projektin väliseminaarissa. Saattaa vain olla, että tällöin jäävät huomaamatta ne potentiaaliset 1 Ks. Mika Aaltonen & Markku Wilenius (2002): Osaamisen ennakointi. Helsinki: Edita 2 Lisää aiheesta: Timo Kopomaa (2000): Kännykkäyhteiskunta. Helsinki: Gaudeamus 8
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE mahdollisuudet, jotka liittyvät kuluttajien omiin kykyihin osallistua tarpeiden keksimiseen ja innovoida uusia käyttötapoja. Teknologian kesyttäminen, käyttääkseni Mika Pantzarin metaforaa, on itsessään monivaiheinen prosessi, jonka lopputulosta ei voi luotettavasti ennustaa 3. Kyse ei ehkä perimmältään ole siitä, vastaako paikannusteknologia käyttäjän aitoihin tarpeisiin. Pikemminkin meidän tulee kysyä, auttaako navigaatioteknologia muokkaamaan työntekijän tai tavallisen kuluttajan arkea johonkin haluttuun suuntaan. Ei tekstiviesteistäkään tullut suuri menestystarina sen vuoksi, että oltaisiin identifioitu joku kuluttajien aito tarve käyttää tekstiviestejä kommunikoinnissa. Ilmiö löi läpi ennen kaikkea sen vuoksi, että kuluttajat keksivät sille käytön, joka tekee heidän arkensa rikkaammaksi. Marja-Liisa Viherä on väitöskirjassaan todennut, että viestimien käyttöä ihmisten välisessä kommunikaatiossa voidaan hedelmällisesti tarkastella kolmesta eri näkökulmasta ja kriteeristä käsin: ensinnäkin siitä, mikä motivoi ihmisen käyttämään viestintälaitteita, toiseksi siitä, miten ihminen osaa käyttää näitä laitteita ja kolmanneksi siitä, millainen pääsy ihmisellä on näiden laitteiden käyttöön. Kaikkiin kolmeen kriteeriin on vastattava positiivisesti, ennen kuin käyttö arkipäiväistyy. Voimme esimerkiksi analysoida tältä pohjalta, miksi autonavigaattorilaitteet ovat niin huonosti penetroituneet suomalaisille markkinoille. Suomalaisilla autoilijoilla, niin ammatti- kuin muillekin käyttäjillä, olisi epäilemättä motivaatiota ottaa autonavigointijärjestelmä käyttöön, vaikkakaan täällä ruuhkat eivät ole niin yleisiä ja tieverkostot niin monimutkaisia kuin esimerkiksi Manner-Euroopassa. Taksi löytäisi paremmin oikeaan osoitteeseen taajamaalueella ja vieraspaikkakuntalaisen ei tarvitsisi tavailla karttaa löytääkseen tuntemattomaan osoitteeseen. Voidaan myös ajatella, että nykyiset autonavigointilaitteet ovat melko yksinkertaisia ja itseohjautuvia käyttää esimerkiksi tietokoneen ohjelmiin verrattuna. Niinpä käyttäjälle ei liene, kuten tekniikan Keski-Euroopassa saavuttama menestys osoittaa, vaikeaa ottaa autonavigaatiolaitteita käyttöön. Suurin este sille, että käyttöönotto on Suomessa ollut peräti vähäistä on ollutkin pääsyongelma : meillä ei ole ollut saatavissa viime aikoihin asti navigointilaitteisiin sopivia CD-tiekarttoja. Nyt kun niitä on ollut saatavissa viime kesästä, voidaan kysyä riittääkö tämän kriteerin täyttyminen siihen, että autonavigointi leviää meillä yleisempään käyttöön. Tässä raportissa keskitytään siis arvioimaan henkilökohtaiseen navigointiin ja paikannettuihin palveluihin liittyvien markkinoiden tulevaa kehit- 3 Mika Pantzar (1997). Kuinka teknologia kesytetään. Helsinki: Hanki ja Jää. 9
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 tymistä asiantuntijoiden vastauksiin perustuen. Työskentely ei ole sisältänyt varsinaista skenaariotyöskentelyä, vaikkakin asiantuntijoiden näkemyksiä tulevaisuuden mahdollisuuksista on kysytty ja vastauksia käsitelty siinä hengessä, joka on leimallista tulevaisuudentutkimukselle: tulevaisuus nähdään avoimena järjestelmänä ja se voi toteutua usealla vaihtoehtoisella tavalla. Toisaalta on muistettava se, että näkemykset muodostuvat aina jossain tietyssä historiallisessa tilanteessa. On ilmeistä, että vastaukset olisivat saattaneet olla yleislinjaltaan jossain määrin optimistisempia ja lennokkaampia, jos delfoi-kierrokset olisivat ajoittuneet aikaan ennen teknologiakuplan puhkeamista. Nyt arviot olivat kautta linjan hyvin realistisia ja varovaisia, eräiden väliseminaarissa esitettyjen arvioiden mukaan jopa liian varovaisia. Joka tapauksessa paljon ehtii tapahtua ennen tämän harjoituksen tavoitevuotta 2005. Se valittiin tietoisesti riittävän etäältä nykyhetkestä, olematta kuitenkaan liian kaukana horisontissa. Seuraavilla sivuilla NAVI-verkoston asiantuntijat jakavat visionsa henkilökohtaisen paikannuksen maailmasta 2005. 10
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE TYYPILLISIÄ motii- veja uuden teknologian käyttöönottoon ovat kustannussäästöt, infor- maation vaivaton siirto sekä yleinen turvallisuuden lisääntyminen. EI OLE olemassa oikeita tai aito- ja tarpeita, vain erilaisia käyttö- tapoja. 2 MARKKINAT 2.1. Lähtökohdat Paikannukseen perustuvien palveluiden markkinat ovat monipuolistumassa. Menneisyys osoittaa, että markkinat ovat käytännössä kehittyneet siten, että ensiksi ovat kehittyneet yleishyödylliset palvelut, joita sitten ryhdytään soveltamaan eri työtehtävissä ja vapaa-ajan harrastuksissa. Sovellusten käyttöönoton tyypillisinä motiiveina ovat toimineet ainakin kustannussäästöt, tarpeellisen informaation vaivaton siirto sekä yleinen turvallisuuden lisääntyminen. Erityisesti viime aikoina taloudellisen taantuman tunnelmissa ovat korostuneet tarve- ja hyötynäkökohdat. Markkinat muodostuvat tuottajista ja kuluttajista. Tuotannon arvoketju muodostuu useasta toimijasta: Päätelaitteiden valmistajista, sovellusten kehittäjistä, teleoperaattoreista ja portaaleista, verkkotoimittajista ja karttatiedon tuottajista. Matkapuhelinoperaattorit ovat tärkeitä toimijoita etenkin kun puhutaan massasovelluksista. Toisaalta erityisesti geneerisiä palveluja tuottavat sisältötuottajat ovat olennainen osa arvoketjua. Verkkopalvelukonseptin kanssa kilpailevat erilaiset ladattavat sovellukset ja muut vaihtoehtoiset tiedonhankintatavat. On muistettava, että suunnittelijoilla ei ole monopolia tuotteiden käyttötarkoituksen suhteen. Käyttäjät osallistuvat kuluttajina itse tarpeiden keksimiseen ja näin he saattavat keksiä palveluille ja sovelluksille täysin uusia ja ennakoimattomia käyttötarkoituksia. Ei siis ole olemassa oikeita tai aitoja tarpeita vaan yksinkertaisesti erilaisia käyttötapoja, jotka sitten auttavat työntekijää hoitamaan tehtävänsä tai rikastuttavat ihmisten elämää heidän arjessaan. 2.1.1. Mobiilipaikannuken läpimurto Markkinoiden kehitystä arvioitaessa osoittautui, että teknologiakuplan puhjettua elämme nyt aikaa, jolloin asiantuntijoiden puheessa ilmenee korostuneesti varovaisuus suhteessa arvioihin siitä, mihin markkinat voivat tulevaisuudessa kehittyä ja koska paikannusteknologian maailmanlaajuinen läpimurto oikeasti tapahtuu. Läpimurron voidaan katsoa edellyttävän tuotekehitykseltä ainakin kahta asiaa: ensinnäkin täytyy olla valmiita tuotteita ja palveluita, jotka voidaan ottaa käyttöön. Toiseksi tarvitaan kuluttajia, jotka alkavat merkittävässä 11
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 määrin käyttää näitä tuotteita. Ratkaiseva kysymys markkinoiden dynamiikan kannalta lienee se, miten muutamien ammattikäyttäjien tai lähinnä joidenkin erityisharrastajien intohimo saadaan muuntumaan suurten käyttäjävolyymien arkiseksi rutiiniksi. Mobiilipaikannuksen läpimurron ajankohtaa kysyttäessä asiantuntijoiden vastaukset jakautuivat selkeästi kahteen ajanjaksoon; lähitulevaisuuteen vuoteen 2004 tai myöhäisempään aikaan vuoteen 2008 (tai sitäkin myöhäisempään aikaan). Asiantuntijat mainitsivat läpimurron merkkeinä runsaan käyttäjien määrän (10 30 % mobiileista kokonaismarkkinoista), runsaan sovellusten ja palveluiden tarjonnan sekä asenneilmaston muokkautumisen suotuisaksi paikannukselle. Useat vastanneet sanoivat läpimurroksi sitä, että asia on tullut osaksi ihmisten jokapäiväistä elämää eikä se aiheuta sen suurempaa ihmetystä. Lisäksi vastattiin, että läpimurto on saavutettu kun paikannuksesta on tullut luonnollinen osa palvelun logiikkaa eli se on normaalia mobiilitoimintaa ja silloin kun ihmisille on luotu/tullut tarve paikantaa. Varsinainen läpimurto on saavutettu volyymimarkkinoilla kun pihan lapset esittelevät paikantimiaan. Kuva 1. Mobiilipaikannuksen läpimurto: Kolme skenaariota. Läpimurto on mahdollista silloin kun sopivia laitteita on saatavilla riittävästi, laitekanta on riittävän laajakirjoista ja kun hinta on alentunut. Läpimurtoa edesauttaa myös mielikuva, jossa paikannuksesta saatava lisähyöty koetaan maksetun hinnan arvoiseksi. Potentiaali on ammattikäytössä suurinta vuonna 12
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE LÄPIMURTO edel- lyttää selkeitä liike- toiminnan malleja. VUONNA 2005 paikannukseen perustuvat mobiili- markkinat ovat pisimmällä Japanis- sa, sitten Euroopas- sa ja kolmanneksi USA:ssa. JAPANIN markkinat ovat kuin nestettä, jossa pienikin mustetippa leviää nopeasti imitaation kautta. 2005. Sovellukset, jotka tuovat helpotusta, huvia arkeen tulevat varmasti lyömään läpi tulevaisuudessa. Yritystoiminnan kehittämisen kannalta asia siis lienee selvä: Mobiilipaikannuksen läpimurto tapahtuu silloin kun paikannusteknologian tarjoaminen markkinoille on selvästi kannattavaa liiketoimintaa. Se puolestaan edellyttää tarpeeksi suuria käyttäjävolyymeja ja ennen kaikkea toimivia palveluja, jotka innostavat kuluttajia teknologian monipuoliseen käyttöön. 2.1.2 Markkinat ja niiden kehitys Japanissa, USA:ssa ja Euroopassa Mobiilimarkkinoiden kehittymistä pyydettiin arvioimaan Japanissa, USA:ssa ja Euroopassa. Kuinka maanosien sisäinen kehitys ja niiden välinen kilpailu näyttäytyy vuoteen 2005 mennessä? Asiantuntijoiden piirissä yleinen näkemys kiteytyy erään vastaajan kommentissa, että Japanin markkinathan ovat ja tulevat lähivuosina olemaan edistyneimmät. Suurin osa vastanneista siis arveli, että vuonna 2005 paikannukseen perustuvat mobiilimarkkinat ovat pisimmällä Japanissa, sitten Euroopassa ja kolmanneksi USA:ssa. Kuva 2. Markkinoiden kehitys eri maanosissa ja maissa. Markkinat ovat samalla kovin erilaisia eri maanosissa. Japanissa sovellusten todettiin olevan lähinnä kaupallisia peli- ja viihdesovelluksia. Lisäksi Japanissa palvelut ovat usein jalankulkijan palveluita, ja paikkariippuvaisia palve- 13
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 luita. Japanin markkinat ovat kuin nestettä, jossa pienikin mustetippa leviää nopeasti imitaation kautta. Siellä suurten markkinoiden syntymistä edesauttaa paitsi suuri väkiluku myös hyvä ja uusi laitekanta. Toisaalta tarpeetkin ovat suuremmat mm. sekavan osoitejärjestelmän takia. USA:ssa mobiilimarkkinoiden nähtiin vuonna 2005 olevan valtiovetoiset johtuen hätäpuheluiden paikannuslaista. USA:n markkinoilla turvallisuuspalvelut sekä ajoneuvonavigointi tulevat olemaan halutuimpia palvelumuotoja. Siellä mobiilit päätelaitteet ovat lähinnä PDA-laitteita. Markkinat ovat homogeenisia; toisaalta standardien arvioitiin olevan fragmentoituneita. USA:n erityisenä heikkoutena nähtiin suhteellisesti erittäin hidas kehitys mobiilimarkkinoilla sekä erityisesti roamingin puuttuminen palveluiden (esim. SMS) osalta. Toisaalta USA:han ollaan nyt rakentamassa paikannusinfrastruktuuria, ja voidaan odottaa, että sitä tullaan myös hyödyntämään kaupallisesti. Euroopassa mobiilit navigointisovellukset nähtiin enemmänkin asiallisina (yritys-) sovelluksina, eikä niinkään viihdepitoisina. Kehityksen oletettiin olevan hidasta, kehittymistä estää monet sosiokulturaaliset erot: Euroopassa paikannusmarkkinoiden kehitykseen vaikuttaa voimakkaasti se tosiasia, että kehittyneistä standardeista huolimatta se on kulttuurisesti hyvin hajanainen, joten sikäli kun mobiilipaikannusta hyödyntävät palvelut ovat sisältöpalveluja ja kieliriippuvaisia, kehitystä hidastavat paikallisesti poikkeavat käytännöt. Eurooppalaisten käyttäjien arveltiin olevan lähinnä eri alojen ammattikuntaa. Koska eurooppalaiset markkinat ovat pienet, joudutaan Euroopassa panostamaan myös kansainvälisiin palveluihin toisin kuin Japanissa ja USA:ssa, joissa omat kotimarkkinat riittävät. Millä sitten Eurooppa tulevaisuudessa pärjää globaaleilla paikannusmarkkinoilla? Lähtökohdat ovat huonot: UMTS-lisenssien kaupat ovat köyhdyttäneet monia eurooppalaisia operaattoreita, jolla prosessilla on ollut monessa mielessä lamauttava vaikutus. Edelleen riskirahoittajat ovat tämän seurauksena liiankin varovaisia ja vaara jäädä jälkijunaan globaalissa kehityksessä on melkoinen. Perusedellytys kilpailukyvyn kehittymiseksi jatkossa oli monen vastaajan mielestä se, että mobiiliteknologian infra kehittyisi laajasti paikannusta suosivaksi. Tämän lisäksi tarvitaan toki toimivia palveluita, jotka ovat kuluttajan kannalta välttämättömiä, helppokäyttöisiä sekä lisäksi edullisia käyttää. Arveltiin lisäksi, että eurooppalaisen väestörakenteen muuttuessa radikaalisti seuraavan kymmenen vuoden aikana turvallisuutta lisäävät palvelut voivat lisätä huomattavasti suosiotaan nykyisestä. Eräiden vastaajien mielestä eurooppalaisten mahdollisuudet riippuvat lopulta siitä, että maanosan sisällä pystytään USA:N erityisenä heikkoutena nähtiin suhteellisesti erit- täin hidas kehitys mobiilimarkkinoilla EUROOPPALAISTEN käyttäjien arveltiin olevan lähinnä eri alojen ammatti- kuntaa EUROOPPALAISEN väestörakenteen muuttuessa radikaa- listi seuraavan kymmenen vuoden aikana turvallisuut- ta lisäävät palvelut voivat lisätä huomattavasti suosio- taan nykyisestä. 14
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE MARKKINOIDEN syntyessä kattavat, täyden palvelun avaimet käteen -tyyppiset ratkaisut valtaavat aluksi alaa. JOILLAKIN erityis- aloilla vertikaali- ratkaisut tuovat lisäarvoa käyttäjille kun taas horison- taaliratkaisut voivat jäädä helposti liian erikoistumatto- miksi. aikaansaamaan merkittävää yhteistoimintaa (interoperability), jonka avulla fragmentoituneet kuluttajamarkkinat saadaan paremmin toimimaan. Samalla tuotiin esiin, että kuluttajille suunnatuissa palveluissa Eurooppalaisilla on pitkä perinne ja Eurooppa voi jatkossakin verrattuna USA:n olla tässsä suhteessa edelläkävijä Eurooppalaisen Galileo-satelliittihankkeen uskottiin vaikuttavan myönteisesti Euroopan markkinoihin, sillä sen toteuttaminen merkitsee kasvavaa mielenkiintoa paikantamiseen ja sen hyödyntämiseen. Toisaalta osa asiantuntijoista vastasi, että Galileo-hanke ei vaikuta mitenkään Euroopan markkinoihin; Se vain luo hypeä tekniikan ympärille. Eniten Galileon nähtiin vaikuttavan ammattisektorin sovellusten sekä viranomaissovellusten kehittymiseen. Riippumattomuutta amerikkalaisesta GPS-järjestelmästä pidettiin positiivisena asiana. Kokonaisuutena eurooppalaisten kilpailuasetelma tulevaisuutta silmälläpitäen nähtiin kohtuullisena, vaikka erityisesti Japanin etumatka ja tulevaisuudessa myös muiden Aasian maiden nousu tulee entisestään kiristämään kilpailua. Tämä vaatii eurooppalaisilta toimijoilta vahvaa panostusta ja ehkä myös herkempää seurantaa sen suhteen, mitä muualla maailmassa tapahtuu. 2.1.3. Horisontaaliset vs. vertikaaliset markkinat Mobiilimarkkinoiden kehitys on osoittanut, että monesti markkinoiden syntyessä kattavat, täyden palvelun avaimet käteen -tyyppiset ratkaisut valtaavat aluksi alaa. Esimerkiksi monissa maissa käyttäjä saa automaattisesti kännykän käyttöönsä ostettuaan matkapuhelinliittymän. Kun markkinat kehittyvät, alkaa ilmaantua yhä useampia kerroksia palvelutarjontaa, jolloin käyttäjä voi kilpailuttaa eri palveluntarjoajia. Ostaja valitsee eri valmistajien päätelaitteen itselleen ja voi valita myös eri matkapuhelinoperaattoreiden välillä. Käytännössä operaattorien lisäarvopalveluissa kuten paikannuksen tarjonnassa voi olla suuria eroja, jolloin horisontaaliset kerrokset sekoittuvat. Markkinoiden kehittymistä horisontaalisesti ja vertikaalisesti tiedusteltiin kahdessa kysymyksessä. Horisontaalikilpailu arvioitiin toteutuvan tietoliikenneyhteyksissä, päätelaitteissa, karttapalveluissa ja reitinopastuksessa. Osakomponentin teknologinen ja kaupallinen kypsyys standardeineen vaikuttanee kilpailun toteutumiseen. Mitä kypsempi komponentti, sen todennäköisempi on kilpailun esiintyminen. Palveluiden vertailtavuus niiden yleistyessä lisääntyy. Kilpailu ei toteudu verkkopaikannuksessa, koska palvelua tarjoaa ainoastaan operaattori, vastasi eräs asiantuntija. 15
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 Tietylle toimialalle, tiettyyn tehtävään tai ympäristöön erikoistuneiden kokonaisvaltaisten ( avaimet käteen ) vertikaaliratkaisujen asema markkinoilla arvotettiin melko merkittäväksi. Merkittäväksi sen takia, että ihmiset eivät vielä tiedä mitä lisäarvoja on tarjolla. On helpompaa ostaa valmis paketti kuin koota palvelut eri paikoista. Päätelaitteen voi valita vapaasti, mutta palvelut niputetaan. Joillakin erityisaloilla vertikaaliratkaisut tuovat lisäarvoa käyttäjille, kun taas horisontaaliratkaisut voivat jäädä helposti liian erikoistumattomiksi. 2.2 ARVOKETJU JA ANSAINTALOGIIKAN HAASTEET KÄYTTÖMAKSUT voivat edelleen pohjata tapahtuman kestoon, käytetyn palvelusisällön laatuun tai maksu voi olla käytön kestosta riippuma- ton kuukausimaksu. Paikannuspalveluiden tuottamisen arvoketju voi olla hyvinkin pitkä, mikä tekee myös ansaintalogiikasta helposti aika monimutkaisen. Asiakas voi joko ostaa sisältötuotteen tai käyttää sitä mobiilipalveluna, tai sitten saada vastaan sisällön internet-palveluna. Kun päätelaitteet ja tiedonsiirtopalvelut kehittyvät jatkuvasti kovaa vauhtia, eivät ansaintamallitkaan ole päässeet vielä vakiintumaan. Palvelut voi maksaa joko käyttäjä tai sitten ne voivat perustua kolmannen osapuolen rahoitukseen. Käyttömaksut voivat edelleen pohjata tapahtuman kestoon, käytetyn palvelusisällön laatuun tai sitten maksu voi olla käytön kestosta riippumaton kuukausimaksu. Nykyään käytetään kaikkia näitä maksutyyppejä. Kuukausimaksun haittana voi olla korkeampi aloituskynnys, joskin taas sen etuna voi olla se, että käyttäjä tottuu nopeammin käyttämään palvelua. Kaikkia tyydyttävä tulonjako on tietysti pitkissä arvoketjuissa haasteellista. Kun pienillä markkinoilla saattaa vallita esim. 50/50-periaate operaattorin ja sisältötuottajan kanssa, saattaa suurilla markkinoilla, kuten Japanissa, operaattori tyytyä pienempään osuuteen joskin samalla rahastaen tiedonsiirrosta. On tietysti luonnollista, että operaattori tarjotessaan verkkopaikannuspalveluita haluaa siitä maksun tavalla tai toisella. Kustannusten maksajana voi toimia useampi taho. Jos työntantaja maksaa kustannukset, saattaa se vaikuttaa kulutuskäyttäytymiseen. Markkinointija mainoshenkisissä palveluissa maksaja voi olla myös jokin muu osapuoli, kuten vaikkapa öljy-yhtiö, joka maksaa potentiaaliselle asiakkaalle välitetyn tiedon lähimmästä ketjuun kuuluvasta huoltoasemasta. Yritys voi myös myydä paikkatietoon perustuvia palveluja oheistuotteena: kuluttaja voi esimerkiksi sallia erilaista suoramyyntiä ja saada vastalahjaksi sääpalvelun koskien paikkakuntaa, jolla sattuu liikkumaan. Paikkatietopalvelu voi liittyä myös suu- 16
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE PAIKANNUKSEN hyödyntämiseen ja kehittämiseen on syntynyt erilaisia palveluyhteistyö- keskittymiä, jotka pyrkivät tuotta- maan asiakkaalle lisäarvoa. MAHDOLLISIA sovel- luksia jatkossa ovat sellaiset palvelut, jossa käyttäjät tuottavat itse sisältöä. rempaan kokonaisuuteen: esimerkiksi matkanjärjestäjä saattaisi tarjota reitinopastuspalvelun matkan aikana asiakkailleen. Paikannuksen arvoketju sisältää siis paljon komponentteja. Paikannuksen hyödyntämiseen ja kehittämiseen on syntynyt erilaisia palveluyhteistyökeskittymiä, jotka pyrkivät tuottamaan asiakkaalle lisäarvoa. Päätelaitteiden valmistajat ovat tehneet yhteistyötä soveltajien kanssa. Teleoperaattorit ovat puolestaan pyrkineet kokoamaan paikannukseen liittyviä palveluita omiin portaaleihinsa. Verkkotoimittajat ovat hakeneet yhteistyötä erityisesti lisäarvopalvelujen tuottajien kanssa verkkopainannustuotteiden markkinoinnin kehittämiseksi. Karttatiedon tuottajat ovat puolestaan nähneet tärkeiksi karttatiedon potentiaaliset uudet jakelukanavat. Kuva 3: Paikannuksen arvoketju. Päätelaitepuolella yhteistyö on rakentunut GSM-puhelimien tai muiden itsenäisesti paikantavien laitteistokokonaisuuksien ympärille, joiden ominaisuutena on kyky viestiä sijainti palvelukeskukseen tai suoraan toisille käyttäjille. Tyypillisiä kumppaneita ovat olleet turvapalveluja käyttävät yritykset sekä ohjelmisto- ja palvelukeskussovellusten kehittäjät. Asiakkaina ovat toimineet mm. kuljetusyritykset. Jatkossa mahdollisia sovelluksia ovat sellaiset palvelut, kuten vaikkapa lintujen bongaus, jossa käyttäjät tuottavat itse sisältöä. Muita kulut- 17
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 tajamarkkinoille mahdollisia palveluja ovat erilaiset yhteisölliset sovellukset, joissa yhteisön jäsenten paikkatiedot ovat saatavilla. Teleoperaattorit ovat tähän mennessä tarjonneet kuluttajille omia tai kumppaneiden tuottamia paikannettuja sää- ja uutispalveluja, kartta-, reittipalveluja, erilaisia palveluhakuja sekä paikannukseen perustuvia markkinointisovelluksia. Ystävien etsiminen ja erilaiset mobiilipelit ovat olleet myös kehittelyn kohteena. Enemmän ammattikäyttäjille suunnattuja palveluita ovat olleet kuljetuksen ja liikkuvan työn seuranta. Paikannukseen perustuva puhelujen hinnoittelu (home/office zone billing) on ilmeistä markkinoilla, joilla on aitoa kilpailua lanka- ja matkapuhelinoperaattorien välillä. Monissa NAVIfuture -asiantuntijoille esitetyissä kysymyksissä kiinnitettiin huomiota paikannettujen palveluiden arvoverkostoon. Arvoverkoston hallitsijoina vuonna 2005 nähtiin olevan ennen muuta mobiilioperaattoreiden. Mobiilioperaattoreiden asema arvoketjussa arvioitiin joko erittäin tärkeäksi tai melko tärkeäksi. Operaattorit luovat palveluita itse tai ne ostavat palvelutuotannon erikoisyrityksiltä ja jälleenmyyvät paikkatietotuoteperhettä (portaali). Operaattoreilla on asiakasmassaa. Sekä palveluiden että erityisesti sijainnin roamingin toteutuminen edellyttää vastaajien mielestä operaattoreiden vahvaa panosta ja asemaa. Päätelaitteiden valmistajat, ohjelmistotalot ja sovelluskehittäjät sekä ammattisovellusten integroijat nähtiin seuraaviksi arvoverkoston hallitsijoiksi. Päätelaite (sen valmistaja sitä kautta) on merkittävässä asemassa, sillä sen avulla palvelut konkretisoituvat. Palvelu on kuitenkin tärkeämpi kuin päätelaite (jos ei hyvää palvelua niin mitä tekee hienolla laitteella?). Alkuvaiheessa sovellukset tulevat päätelaitteiden valmistajien myötävaikutuksella. Kun lähdetään liikkeelle bisnespohjalta, niin päätelaitevalmistajat, paikannusteknologian valmistajat ja operaattorit ovat vetureina. Ammattisovellusten rakentajilla on merkitystä liike-elämälle tarjottavissa sovelluksissa. Muutaman vuoden kuluttua tilanne voi olla toinen, sillä palvelut ovat löytäneet silloin markkinansa. Paikannuspalvelinalustojen (middleware) toimittajien merkitys arvoketjussa vuonna 2005 nähtiin keskiverroksi tai melko merkittäväksi, ei kuitenkaan erittäin merkittäväksi. Melko merkittävä asema johtuu yksityisyydensuojasta, jota paikannuspalvelinalustat tarjoavat. Lisäksi paikannuspalvelinalustat jalostavat tietoa ja tuottavat lisäarvoa palvelulle. Alustojen rakentajat toimittavat operaattoreille ohjelmistot, joiden avulla erilaiset palvelut voidaan liittää paikannuspalveluihin. Alustatoimittajina ovat usein verkkotoimittajat. Monet asiantuntijat näkivät varsin merkittäviä ongelmia lähitulevaisuudessa.. Ehkä rankimmasta päästä oli erään vastaajan kommentti, jonka mu- SEKÄ PALVELUIDEN että erityisesti sijainnin roamingin toteutuminen edel- lyttää vastaajien mielestä operaat- toreiden vahvaa panosta ja asemaa. PALVELUT ovat tärkeämpiä kuin laitteet. KULUTTAJIEN valmius ottaa käyttöön paikannus- palveluita on nyt hyvin alhainen, joten hintojen al- haisuus ja ylipäänsä asiakaskeskeisyys nousee pintaan. 18
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE VUONNA 2005 paikannus muodos- tanee 3 5 % koko tietoliikenne- sektorin palvelu- volyymistä. VUONNA 2005 operaattorit ovat ulkoistaneet palve- lujen kehittämisen, yhdistämisen ja osin markkinoin- ninkin. ASIANTUNTIJAT arvioivat paikan- nuksen ja siihen perustuvien palve- lujen liikevaihdoksi keskimäärin 121 euroa matkapuhe- limen tai muun mobiililaitteen käyttäjää kohti vuonna 2005. kaan ansaintalogiikassa ei ole mitään järkeä ja epäilen tuleeko koskaan olemaankaan. Nähtiin, että kuluttajien valmius ottaa käyttöön paikannuspalveluita on nyt hyvin alhainen, joten hintojen alhaisuus ja ylipäänsä asiakaskeskeisyys nousee pintaan. Paljon on siis opittu IT-kuplasta, sillä paljon kiinnitettiin huomiota asiakkaisiin. Esimerkiksi kysyttiin ketkä nämä palvelut lopulta maksavat ja toisaalla arvioitiin kriittisesti paikannuspalvelujen todellisen tarpeen olemassaoloa; ansaintalogiikan piirissä tärkeimmäksi ratkaistavaksi ongelmaksi nousevat laskutusperusteet joiden pitäisi olla läpinäkyvät ja palvelujen hinta. Tähän liittyy myös se, että palvelujen vaatima tietoliikenne ja niiden varsinainen sisältö uskotaan hinnoiteltavan erikseen vuonna 2005. Asiantuntijoiden mukaan paikannus muodostanee tällöin 3 5 % koko tietoliikennesektorin palveluvolyymistä. Operaattorit ja laitevalmistajat hallinnevat arvoketjua vielä 2005, mutta siitä eteenpäin vuoteen 2010 ulottuvalla aikajaksolla tulevat sisällöntuottajat ja muut erilliset palveluntarjoajat tärkeämmäksi osaksi arvoketjua. Tällöin onnistutaan kehittämään ja myymään kasvavassa määrin käyttäjien kannalta hyödyllisiä palveluita kuten navigointikarttapalveluita ja lähistöllä olevien kauppojen sijaintitietoja. Yhä sutjakkaammin käyttäjien tarpeisiin mukautuvat palvelut tulevat valtaamaan markkinoita. Samalla on pidettävä huoli siitä, että palvelukonsepti on itsessään selkeä niin, että kuluttaja pystyy erottamaan eri toimijoiden roolin kokonaisuudessa, vaikkapa laskutuksen yhteydessä. Tuotiin esiin myös se, että jo vuonna 2005 ja siitä eteenpäin palvelujen yhdistäjien ja kehittäjien rooli on ratkaiseva, sillä operaattorit ovat tuolloin ulkoistaneet palvelujen kehittämisen ja osin markkinoinninkin näille tahoille. Vuoteen 2010 mennessä eräät näkivät myös, että useimmilla yrityksillä toimialasta riippumatta voisi olla sisäisessä toiminnassaan, joko ekstranetissa tai asiakaspalvelussa, käytössä paikannuspohjainen mobiilipalvelu Toisaalta jotkut vastaajat kyseenalaistivat vahvasti koko erillisen arvoketjun olemassaolon sillä perusteella, että paikannus tuleekin olemaan vain kannettavien tiedonhallintalaitteiden yksi lisäominaisuus muiden joukossa ilman itsenäistä arvoa. Tällöinkin operaattoreille ja laitevalmistajille jää merkittävä vastuu ja kassavirta paikannuksen mahdollistamisesta ja helpottamisesta. Kuinka mittavasta liiketoiminnasta saattaa olla kyse vuonna 2005? Asiantuntijat arvioivat paikannuksen ja siihen perustuvien palvelujen liikevaihdoksi keskimäärin matkapuhelimen tai muun mobiililaitteen käyttäjää kohti vuonna 2005 noin 121 euroa. Käyttäjät olisivat valmiita maksamaan palveluista noin 184 259 euroa vuodessa, jos heille osattaisiin tarjota oikeita palveluita. 19
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 Paikannuspalveluiden ja palveluiden hinnoittelutavalle ei nähty olevan yhtä ainutta ratkaisua. Useat vastaajat arvioivat, että maksu on kk-maksun ja tapahtumakohtaisen maksun yhdistelmä, jossa on siis kk-perusmaksu ja tapahtumista veloitetaan erikseen (kuten nyt puhelimen kohdalla). Perusmaksulla voisi saada esim. kartta-aineiston ja jokaisesta hausta veloitetaan erikseen. Mainostaja voi sponsoroida osan hauista, jolloin se saisi itsensä aineistotietokantaan (pizzayrittäjät, apteekit jne.). Erityisesti ostotyyppiset ja tiedonhakupalvelut voisivat olla sponsoroituja. Aluksi nähdään varmasti enemmän tapahtumakohtaista maksua, myöhemmin siirrytään kuukausi tai vuosiperusteisiin maksuihin. Työkäytössä kk-maksu voi osoittautua paremmaksi jos palveluita käytetään paljon. Ammattimaisessa käytössä käytetään paikannusta kustannustehokkuuteen. Silloin ei välttämättä kysellä hintaa yhtä paljon kuin julkisissa sovelluksissa. Kaikkien hinnoittelutapojen oletettiin olevan käytössä vuonna 2005. Sisällön arvioitiin maksavan palveluissa eniten. Päätelaite ja ohjelmisto maksavat jonkin verran. Suurimmat kustannukset tulevat sisällöstä ja ohjelmistoista siksi, että ne vaativat jatkuvaa ihmistyövoimaa kehittyäkseen. Paikannustiedon hyödyntäminen palveluissa maksaa, mutta ei varsinainen paikantaminen. Päätelaitteen maksaja vuonna 2005 on on lähinnä kuluttaja tai työnantaja. Kuluttaja maksaa silloin kun työnantaja ei maksa kuten nyt matkapuhelimen kohdalla. Operaattori tuskin maksaa. Paikannuksen ja palvelun maksaja vuonna 2005 voi olla myöskin mainostaja (operaattori). Työ ja yrityskäytössä työnantaja maksaa. Kuluttaja maksaa pull-tyyppisiä palveluita sekä lasten palvelut. Mainostarkoituksessa käytettävästä palvelusta maksaa mainostaja, samoin osan ostotapahtumaan liittyvistä palveluista maksaa mainostaja. Push-tyyppiset palvelut maksaa usein mainostaja. Mainostaja ei ehkä maksa koko kakkua, vaan vain osan, eli mainostaja sponsoroi. PAIKANNUSTIEDON hyödyntäminen palveluissa maksaa, mutta ei varsinain- en paikantaminen. 20
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE ON VIELÄKIN epä- tietoisuutta siitä, mikä paikannus- menetelmä tulee lyömään itsensä laajemmin läpi. ASIANTUNTIJAT korostivat, että paikannukseen perustuvien palvelujen massamarkkinoiden aikaansaamiseksi tekno- logian standar- doituminen on ratkaisevaa. 3 TEKNOLOGINEN KEHITYS 3.1 PAIKANNUS Vaikka paikannuksen rooli osana mobiiliteknologian kehitystä on kasvamaan päin, on vieläkin epätietoisuutta siitä, mikä tulee olemaan se paikannusmenetelmä joka lyö laajemmin itsensä läpi. Verkkopaikannusta haittaa epätarkkuus, sen puolesta puhuu taas potentiaalisesti suuret käyttäjämassat. Satelliittipaikannus on tarkkuudeltaan laadukkaampi, mutta miinuspuolella on toimivuus kaupunkiympäristössä ja sisätiloissa. Lisäksi sen käyttöä haittaavat nykyisellään suuri virrankulutus sekä käynnistyksen hitaus. Kysymys on myös siitä, tapahtuuko paikannus päätelaitteessa vai verkon palvelimella. Ensinmainitussa tapauksessa käyttäjällä on suurempi kontrolli itse paikannukseen, verkkopalvelimen käyttöä puolustavat nykykäytännöt ja nykyiset päätelaitteet. Kaupunkien keskustoissa ja sisätiloissa saattaa lähipaikannus muodostua langattomien lähiverkkojen ja bluetooth-teknologian kehittymisen myötä uudeksi palvelumahdollisuudeksi. 3.1.1 Paikannustapahtuman sijainti Tulevaisuudessa paikannus ja navigointi ovat yhä tärkeämpiä mobiilipäätelaitteen ominaisuuksia. On kuitenkin vielä epäselvää, mikä tulee olemaan se paikannusmenetelmä, joka lyö markkinoilla itsensä läpi. Tapahtuuko paikannus tulevaisuudessa päätelaitteessa vai palvelimessa on vielä epäselvää. Jos se tapahtuu päätelaitteessa, on käyttäjillä ainakin potentiaalinen kontrolli paikannuksen suhteen. Jos taas se tapahtuu palvelimessa, vahvistuvat nykykäytännöt ja nykyisten päätelaitteiden tekniikka. Asiantuntijat korostivat sitä, että paikannukseen perustuvien palvelujen massamarkkinoiden aikaansaamiseksi teknologian standardoituminen on ratkaisevaa. Luotettavat ja toimivat standardiratkaisut tarvitaan eri osa-alueille ja rajapinnoille: esimerkiksi ohjelmistoratkaisuihin, palvelurajapintoihin ja AGPS:n käyttöön. Edelleen palveluiden kehittämisen puolella nähtiin, että operaattoreiden paikannusalustojen olisi syytä täydentyä kattaviksi sisältäen palvelumoottorin, paikannuksen, kartat, geokoodauksen, yksityisyyden suo- 21
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 jan, käyttäjätunnistuksen ja laskutuksen. Oikeasuuntaisen kehityksen kannalta mainittujen palvelujen tulisi standardoitua OMA-arkkitehtuurin mukaisiksi. Markkinoiden kehittyminen edellyttää myös päätelaitteiden huomattavaa kehittymistä ja yksinkertaisten peruspalvelujen kohtuuhintaista toteuttamista ilman ylenpalttisia tuotto-odotuksia ja yli-investointeja erilaisiin tappajasovelluksiin. Tarvitaan siis yksikertaisesti nykyistä huomattavasti edistyneempiä ja käyttäjäystävällisempiä datapalveluja tukevia päätelaitteita graafisilla käyttöliittymillä sekä kunnon muisti- ja prosessointikapasiteettia. Tässäkin standardointi on ratkaisevan tärkeää, jotta palvelut olisivat riittävän laajalti käytettävissä. Myös verkkopaikannusteknologian tulisi ainakin pitemmällä aikavälillä kehittyä tarkempaan suuntaan esim. E-OTD -teknologian avulla. Asiantuntijat arvelivat, että nykyiset käyttöliittymät (näppäimistö, näyttö, hiiri) hiukan kehittyneemmissä muodoissaan (esim. värit, kaksisuuntainen toiminnallisuus) ovat yhä hallitsevia vuonna 2005. Ääniohjatut, kaikkialle integroidut teknologiat kuten älyvaatteet ja keholliset käyttöliittymät tekevät vuonna 2005 vasta tuloaan, vaikka kyky niiden toteuttamiseen on jo olemassa. NAVIfuture asiantuntijoilta kysyttiin missä päätelaitteen paikannus tapahtuu vuonna 2005. Vastauksena nähtiin, että paikannus voi tapahtua lähes yhtälailla sekä verkon palvelimessa että päätelaitteessa. Satelliittipaikannuksen uskottiin tapahtuvan päätelaitteessa ja verkkopaikannuksen verkossa. Uusimmissa päätelaitteissa tapahtuva paikannus säästää verkon kapasiteettia ja vahvistaa henkilönsuojaa. Vanhojen päätelaitteiden ja Cell ID:tä hyödyntävien palveluiden sekä tarkkuutta vaativa sisätilapaikannuksen laskenta tapahtuu verkossa vuonna 2005. STANDARDOINTI on ratkaisevan tärkeää, jotta palvelut olisi- vat riittävän laajalti käytettävissä. ÄÄNIOHJATUT sekä integroidut teknologiat kuten äly- vaatteet ja kehol- liset käyttöliittymät tekevät vuonna 2005 vasta tuloaan. LÄHI/SISÄTILA- paikannus arvioitiin vähemmän merkit- täväksi. 3.1.2 Paikannustekniikat Asiantuntijat arvioivat että nykyisistä paikannustekniikoista satelliittipaikannus ja verkkopaikannus ovat merkittäviä tai melko merkittäviä, sovelluksista riippuen. Lähi/sisätilapaikannus arvioitiin vähemmän merkittäväksi. Satelliittipaikannus on ammatti- ja aktiiviliikkujien (autonavigaatio) sekä friikkien käytössä. Verkkopaikannus on perusmatkapuhelimien massakäytössä lähinnä haku/infopalveluissa, se tullee kännyköihin vakiona. Lähi-/sisätilapaikannusta tullaan soveltamaan mm. kauppakeskuksissa ja lentokentillä; sisätilaopastuksen ensimmäisiä palveluja toteutetaan Bluetoothin pohjalta. Satelliitti- ja verkkopaikannuksella nähtiin olevan erilaiset kohdealueet, omat lokeronsa, johon ne voivat erikoistua. Toisaalta erilaisten tekniikoiden yhdistyminen ja joustava rinnakkaiskäyttö lienee toivottu vaihtoehto, mutta se ei ole toteutunut vielä ehkä vuonna 2005. 22
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE GPS-PAIKANNUS PAIKANNUS on perusominaisuus kalliimmissa laitteissa, ja massalaitteissa lisäominai- suus. ASIANTUNTIJOIDEN enemmistö arveli, että matkapuhelin- verkko tarjoaa AGPS-palvelua vuonna 2005. WLAN- ja Bluetoothtekniikkoihin perus- tuva paikannus tulee olemaan tulevaisuudessa kes- keisessä asemassa. Satelliittipaikannuksessa GPS ja AGPS nähtiin merkittäviksi. GPS pysynee merkittävänä halpuutensa ja helpon käyttöönottonsa vuoksi. Pseudoliitteja kokeillaan GPS:n kattavuuden parantamiseksi. Suurin osa toiseen delfoi-kierrokseen vastanneista asiantuntijoista arvioi, että GPS -paikannus on vuonna 2005 mobiililaitteen lisävaruste. Tätä perusteltiin painon, virrankulutuksen ja hinnan nousulla. GPS-paikannus on perusominaisuus kalliimmissa laitteissa ja massalaitteissa lisäominaisuus. DGPS:n tarkkuusvaatimusta tarvitsevat verraten harvat tahot, joten se tuskin suuremmin yleistyy, kun signaali on usein lisäksi maksullinen. AGPS saattaa yleistyä niiden käyttäjien keskuudessa, joilla time to first fix on kriittinen. AGPS ylivertainen heikoissa vastaanotto-oloissa, ja se sallii sisätilatoiminnan. Eräs asiantuntija vastasi, että mobiileista päätelaitteista perinteiset GPS-vastaanottimet katoavat lähes kokonaan A-GPS:n tuomien etujen takia (virrankulutus, time for first fix, urban canyon effect). Asiantuntijoilta kysyttiin AGPS:n yleistymistä rajoittavia kriittisiä tekijöitä. Vastaajien mielestä eniten yleistymistä rajoittavat tekninen toimivuus, infrastruktuurin pystytys, investoinnit infrastruktuuriin, päätelaitteiden vaatimukset, käytön hinta, sovellusten (=palveluiden) vähäisyys ja sisätilakuuluvuus. Lisäksi mainittiin standardien puute. Asiantuntijoiden enemmistö arveli kuitenkin, että matkapuhelinverkko tarjoaa AGPS-palvelua vuonna 2005, vaikka suurin osa käyttäjistä ei sitä vielä hyödyntäisikään. Palvelun toteuttavat ennen kaikkea operaattorit, mutta myös esimerkiksi riippumattomat palvelujen tarjoajat ja sen käyttöönotto vaatinee erään arvion mukaan useampia toimijoita arvoketjussa ja on siten hitaampaa kuin satelliittipaikannuksen. Satelliittipaikannuksella on vahva asema tulevaisuudessa mm. tarkkuutensa ansiosta sekä verkkopaikannuksen roamingongelmien takia. Galileo tulee vahvistamaan satelliittipaikannuksen asemaa ja lisäksi GPS-sirujen odotetaan halpenevan. Vastauksista nousee kuitenkin se kuva, että kaikki tämä on tapahtumassa vasta hitaasti nykyiset monilukuiset standardit ja infrastruktuurit pilkkovat markkinat liian pieniin teknologia- ja palvelusaarekkeisiin. Niinpä monen vastaajan mielessä on vahva epäilys siitä, ehditäänkö vuoteen 2005 mennessä luomaan massamarkkinoita. Verkkopaikannuksen osalta CI nähtiin merkittävimmäksi menetelmäksi. CI on teknisesti vakiintunutta, luotettavaa teknologiaa, jonka tarkkuus soveltuu useisiin sovelluksiin. Toisaalta se on tarkkuudeltaan moniin tarkoituksiin riittämätön, mikä taas vähentää CI:n kokonaismerkitystä. Lähi/sisätilapaikannuksessa WLAN-fingerprint nähtiin melko merkittäväksi. Jos langattomat lähiverkot ja Bluetooth tekniikat yleistyvät, WLAN- ja 23
NAVIFUTURE Markku Wilenius/Tutu/2002 Bluetooth-tekniikkoihin perustuva paikannus tulee olemaan tulevaisuudessa keskeisessä asemassa. Toisaalta vastattiin, että virrankulutussyistä vain Bluetooth on yleistynyt lähipaikannuksen ja -opastuksen teknologiana. WLANpaikannusta käytetään ammattisovelluksissa erilaisissa yritysten ja laitosten langattomissa lähiverkoissa. WLAN on sikäli edullisessa asemassa, että se voidaan kriittisiltä osin toteuttaa muiden, laajasti käytettyjen palveluiden kylkiäisenä. Lähi-/sisätilapaikannukseen perustuvien sovellusten käyttö nähtiin merkittäväksi kauppakeskuksissa, messu- ja näyttelytiloissa, tavarataloissa ja liikenneasemilla sekä teollisuuslaitoksissa ja varastoissa. Ympäristöistä kauppakeskuksiin ja liikenneasemiin liittyvä lähi-informaatio asettuu luontevasti paikannukseen. Toisaalta monet laitokset, rakennukset, kaupat ovat niin pieniä, että paikannusta ei tarvita. Kehitystä on ensin siellä missä on maksajiakin; tämän vuoksi lähi-/sisätilapaikannuksen käyttö esim. sairaaloissa ja museoissa ei yleisty ensimmäisenä. 3.1.3 Paikannuksen tarkkuus erilaisissa ympäristöissä ja palveluissa MONET laitokset, rakennukset, kaupat ovat niin pieniä, että paikannusta ei tarvita. DGPS-paikannukses- ta päästään hyvissä olosuhteissa noin 2 metrin tarkkuuteen. SATELLIITTIPAIKAN- NUS arvioitiin tarkimmaksi, sitten lähi/sisätilapaikan- nus ja kolmanneksi verkkopaikannus. Satelliittipaikannuksen tarkkuus on nyttemmin hyvissä olosuhteissa 10 metriä. Perinteisesti satelliittipaikannuksen tarkkuutta on voitu parantaa mittausasemien tuottamien korjaustietojen reaaliaikaisella välityksellä. Korjaustiedot välitetään radioteitse joko linkkimastojen avulla tai satelliittien kautta (WAAS ja EGNOS). DGPS-paikannuksesta päästään hyvissä olosuhteissa noin 2 metrin tarkkuuteen, mutta menetelmä on tuettu vain osassa vastaanottimia. Verkkopaikannusmenetelmien tarkkuus vaihtelee solukoon mukaan ja on solupaikannuksen kohdalla parista sadasta metristä useaan kilometriin. Erityisillä menetelmillä päästään 50 200 metrin tarkkuuteen ja kolmannen sukupolven verkoissa tätäkin parempaan. Verkko- ja satelliittipaikannus eivät tule tarjoamaan suurta paikannustarkkuutta sisätiloissa tai niihin verrattavissa olevissa kaupunkitiloissa navigointiin. Langattomat lähiverkot yleistyvät nopeasti toimistoissa, hotelleissa, liikenneterminaaleissa ja muissa julkisissa tiloissa mutta myös kaupunkien keskustoissa. Bluetooth teknologia on suunniteltu korvaamaan kaapelit erilaisten laitteiden välillä ja samalla henkilökohtaiseksi verkoksi mobiilille käyttäjälle. Bluetooth tarjoaa myös mahdollisuuden paikantaa kytkeytyvä laite kantaman tarkkuudella. Asiantuntijoita pyydettiin arvioimaan eri paikannustekniikoiden tarkkuutta erilaisissa ympäristöissä. Satelliittipaikannus arvioitiin tarkimmaksi, sitten lähi/sisätilapaikannus ja kolmanneksi verkkopaikannus. Satelliittipaikan- 24
Markku Wilenius/Tutu/2002 NAVIFUTURE MITÄ TARKEMPAA palvelu on, sen helpommin siitä maksetaan. STANDARDIT raja- pinnat operaattoreiden ja palvelu- tuottajien välillä vuonna 2005 ovat varsin yleisiä. nuksen tarkkuus avoimessa maastossa arvioitiin keskimäärin 5,2 9,4 metriksi, kaupunkien keskustoissa 16 22 metriksi, ja sisätiloissa 28 36 metriksi. Lähi/ sisätilapaikannuksen tarkkuus arvioitiin 19,4 53 metriksi. Verkkopaikannus maaseudulla arvioitiin 1117 1183 metriksi, kaupunkialueilla 134 146 metriksi ja kaupunkien keskustoissa 69 81 metriksi. Lähi/sisätilapaikannuksesta kysyttiin riittävää tarkkuutta. Tarkkuus tuntui riippuvan sovelluksesta; joissain sovelluksissa tarvitaan senttimetriluokan paikannusta, joissain muutaman metrin. Toisaalta näytti myös siltä, että ns. riittävää tarkkuutta ei olekaan eli ihmiset vaativat jatkuvasti tarkempaa totuttuaan ensin vähemmän tarkkaan. Tarkkuuden vaatimuksessa oli kymmenen metrin kirjo, se klusteroitui 1 metrin, 1 5 metrin tai 5 10 metrin vastauksiin. Tarkkuuden vaatimus palveluille nähtiin melko merkittäväksi asiaksi. Vaatimus vaihtelee suhteessa palveluun ja käyttötarkoitukseen. Tarkkuus korostuu ammattikäytössä, ja toisaalta sille, joka sen itse maksaa. Kuluttajille myytävän palvelun tarkkuus tulee olla jokseenkin suurta. Pull tyyppisille sovelluksille tarkkuus on tärkeää, push tyyppisille ei niin tärkeää. Asiantuntijoiden mielestä sisätilanavigaatiossa tulee olla suuri tarkkuus. Kuten eräs asiantuntija totesi: Mitä tarkempaa palvelu on, sen helpommin siitä maksetaan. Toisaalta viranomaisille saattaa monesti riittää tukiaseman tarkkuus, osa tarvitsee metrin tarkkuuttakin. 3.1.4 Sijainnin roaming Myös verkkopaikannuksen sijainnin roamingin merkitys ja asema arvioitiin melko merkittäväksi tai erittäin merkittäväksi. Ammattikäytössä roaming on edellytys kannattavalle liiketoiminnalle. Verkkopaikannuksen roamingilla nähdään olevan samanlainen vaikutus markkinoiden syntymiseen kuin puheluidenkin roamingilla. Asiakkaat olettavat asian olevan kunnossa ja pettyvät, jos se ei ole. Koska LBS on luonteeltaan liikkuvien ihmisten palvelu niin useimmiten käyttäjät tarvitsevat ko. palveluita ollessaan ulkomailla eivät niinkään tutuissa kotiympyröissä. 3.1.5 Standardit sekä avoimet rajapinnat Paikannustiedon siirto teleoperaattorien ja lisäarvopalvelujen tuottajien välillä on markkinoiden elinehto. Standardit rajapinnat operaattoreiden ja palvelutuottajien välillä vuonna 2005 ovat varsin yleisiä. Markkinat eivät voi kehittyä merkittäviksi, jos standardeja ei ole. Niinpä avointen rajapintastandardien 25